Virossa suunnitellaan perustuslain muuttamista niin, että Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset menettäisivät äänioikeutensa kuntavaaleissa. Arvomaailmaltaan konservatiivisimmat puolueet kannattavat äänioikeuden viemistä myös kansalaisuudettomilta henkilöiltä eli niin sanotuilta harmaapassilaisilta. Useissa Itä-Viron kunnissa tämä johtaisi tilanteeseen, jossa vähemmistö päättäisi enemmistön asioista.
Viron vaalijärjestelmässä äänioikeuteen sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, ovatko kyseessä parlamentti- vai kuntavaalit. Parlamenttivaaleissa äänioikeus on vain Viron kansalaisilla, kuntavaaleissa myös vakinaisesti Virossa asuvilla muiden EU-maiden kansalaisilla, vähintään viisi vuotta maassa asuneilla muiden ulkomaiden kansalaisilla sekä samaten vähintään viisi vuotta Virossa asuneilla kansalaisuudettomilla ja kansalaisuudeltaan määrittelemättömillä henkilöillä eli harmaapassilaisilla.
EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten äänioikeutta koskevat säännökset vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Suomessa he saavat äänioikeuden kuntavaaleissa kahden vuoden maassa asumisen jälkeen, mutta Latviassa eivät lainkaan.
Valtion tilastokeskuksen mukaan Viron kaikkiaan 1 374 687 hengen väestöstä 5,77 prosenttia on Venäjän kansalaisia, 0,22 prosenttia Valko-Venäjän kansalaisia ja 4,53 prosentin kansalaisuus on määrittelemätön eli tosiasiallisesti he ovat kansalaisuudettomia.
Neuvostomiehityksen aikana Viroon muutti muista neuvostotasavalloista satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen saaneet automaattisesti Viron kansalaisuutta eivätkä myöskään halunneet suorittaa kansalaisuuskoetta. Nykyisen äänioikeuslainsäädännön juuret yltävätkin vuoteen 1992, jolloin nuori valtio halusi tukea integraatiota. Äänioikeus koko valtion asioista päättävän riigikogun vaaleissa rajattiin koskemaan vain Viron kansalaisia. Kuntavaalien laajempi äänioikeus taas oli tarkoitettu välineeksi, jolla edesautetaan maahanmuuttajien kotoutumista yhteiskuntaan ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa paikallistason asioihin.
Nyt kaavaillun lakimuutoksen taustalla on luonnollisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Itänaapurin vaikutusmahdollisuuksia Virossa halutaan vähentää mahdollisimman paljon.
Ensimmäinen merkittävä välietappi alkuvuodesta 2024 käynnistyneessä prosessissa saavutettiin lokakuussa, kun 28 kansanedustajaa kaikkiaan 101:stä teki aloitteen äänioikeuden poistamiseksi kolmansien maiden kansalaisilta ja kansalaisuudettomilta henkilöiltä paikallisvaaleissa.
Aloitteen allekirjoittaneiden parlamentaarikkojen mukaan tilanne, jossa Viroon vihamielisesti suhtautuvien kolmansien maiden kansalaisilla on äänioikeus paikallisvaaleissa, on omiaan vaarantamaan Viron turvallisuuden, sillä äänestäjät voivat valitsemiensa edustajien välityksellä päättää olennaisista Viron yhteiskuntaa koskevista kysymyksistä. Aloitteen tekijät katsovat lakimuutoksen motivoivan kansalaisuudettomia opiskelemaan viron kieltä ja hakemaan Viron kansalaisuutta, jonka saatuaan he voivat osallistua täysivertaisesti yhteiskunnalliseen elämään.
Puolueiden kesken käytyjen neuvotteluiden jälkeen riigikogussa otettiin marraskuussa käsittelyyn lakialoite, jonka mukaan äänioikeus kuntavaaleissa säilyisi EU- ja Nato-maiden kansalaisten lisäksi myös harmaapassilaisilla, eli lakimuutos koskettaisi vain EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Oppositiopuolueet eivät kuitenkaan olleet tähän ratkaisuun tyytyväisiä.
Perustuslaki on Virossa pyhä. Vuonna 1992 voimaan tullutta lainsäädännön peruskiveä on muutettu vain muutamia yksittäisiä kertoja ja perustuslain muuttaminen edellyttää parlamentissa hyvin suurta yksimielisyyttä. Koska seuraavat kuntavaalit pidetään jo vuonna 2025, aikataulu on kriittinen. Kiistat jatkuvat ja on mahdollista, että sopimukseen ei päästä tai hallituskoalition on tehtävä uusia myönnytyksiä. Opposition vaihtoehtoina ovat kaikki tai ei mitään.
Tehdyn lakialoitteen sisällön osalta vaa’ankielenä olivat hallitukseen kuuluvat sosiaalidemokraatit. Alkujaan he muun muassa esittivät, että kolmansien maiden kansalaiset saisivat pitää äänioikeutensa rekisteröitymällä äänestäjäksi. Tällöin heidän olisi ennen vaaleja tullut antaa vakuutus, jonka mukaan he ovat lojaaleja Viron valtiolle ja kunnioittavat sen perustuslaillista järjestystä. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan saanut riittävää kannatusta ja demarit myöntyivät lopulta ratkaisuun, jossa hyökkääjävaltion kansalaiset menettävät äänioikeutensa, mutta kansalaisuudettomat henkilöt saavat pitää sen.
Konservatiiviset Viron konservatiivinen kansanpuolue eli EKRE sekä Isänmaa vaativat, että äänioikeus viedään kummaltakin edellä mainitulta ryhmältä. Pitkälti venäjänkielisten suosioon tukeutuva keskipuolue sen sijaan vastustaa kaikkia äänioikeuteen esitettyjä tiukennuksia.
Äänioikeuden poistamisen kritisoijat perustelevat näkemystään monin tavoin. Paikallistason asioihin vaikuttaminen ei heidän mukaansa vaaranna valtion turvallisuutta millään tavoin. Kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa päätetään rajattua aluetta koskevista kysymyksistä, jotka usein liittyvät esimerkiksi kunnallistekniikkaan. Kaiken lisäksi muiden maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien äänestysinto paikallisvaaleissa on tähänkin saakka ollut laimeaa.
Alhaiseen äänestysaktiivisuuteen on kiinnittänyt huomiota myös Viron suojelupoliisin entinen päällikkö Arnold Sinisalu: ”Minusta on hyvin aiheellista kysyä, ratkaisemmeko tällä tavalla ongelmia vai aiheutammeko päinvastoin uusia. Tilastotiedot kertovat, että kuntavaaleissa äänensä antaneita Venäjän kansalaisia ja kansalaisuudettomia on hyvin vähän. Niinpä vaikutus, joka sitä kautta saadaan, on samaten suhteellisen pieni.”
Itä-Virumaalla, jossa mahdollisen lainmuutoksen kohteena olevaa väestöä asuu eniten, voidaan joutua tilanteeseen, jossa valta siirtyy vähemmistön käsiin. Muutos kutistaisi äänioikeutettujen määrää niin paljon, että joissain kunnissa vain parikymmentä prosenttia väestöstä saisi äänestää. Tällä tavalla valittu hallinto ei olisi enää legitiimi. Pääasiassa muutos koskisi Itä-Virumaan maakuntaa, jossa asuu 38 295 Venäjän kansalaista, ja Harjumaata, jossa Venäjän kansalaisia on 34 193. Kaikkiaan Virossa asuu 79 332 Venäjän kansalaista. Kontrastit ovat suuria, sillä esimerkiksi Hiidenmaalla Venäjän kansalaisia asuu vain viisi.
Kriitikot ovat kiinnittäneet huomiota myös siihen, että Viron kansalaisuus ei automaattisesti tee ihmisestä lojaalia valtiolle. Tämä tuli todistettua viime kesän europarlamenttivaaleissa, joissa äänioikeus oli vain Viron kansalaisilla. Tällä hetkellä maanpetosepäilyn vuoksi tutkintavankeudessa istuva Aivo Peterson oli Viron yhdenneksitoista suosituin ehdokas ja sai 3,1 prosenttia kaikista annetuista äänistä.
Sosiaalidemokraattitaustainen toimittaja Maris Hellrand esitteli Eesti Päevaleht -sanomalehdessä Itä-Virumaalla asuvan kansalaisuudettoman Aleksanderin, joka on suojeluskunta Kaitseliitin jäsenenä valmis kuolemaan Viron puolesta. Hellrand kysyy, onko tilanne tulevaisuudessa sellainen, että Aleksanderin kaltaiset henkilöt ovat kelvollisia uhraamaan henkensä Viron puolesta, mutta eivät päättämään kotikaupunkinsa arkisista asioista. Hellrand myöntää, että Aleksander on todennäköisesti poikkeustapaus harmaapassilaisten joukossa, mutta juuri sen takia kaikkia ei pitäisikään niputtaa samaan joukkoon.
”Samaan aikaan Narvan kaupunginvaltuuston, riigikogun ja europarlamenttivaaleissa äänestää Viron kansalaisuuden jo syntyessään saanut Valentina, jota tosiuskovaisempaa putinistia en ole pitkän toimittajaurani aikana tavannut”, Hellrand kirjoittaa.
Politiikantutkija Tõnis Saarts muistutti Viron yleisradiolle antamassaan kommentissa myös, että äänioikeudesta riippumatta vaaleissa voivat asettua ehdolle vain Viron kansalaiset. Toisin sanoen, jos kansan pelätään alkavan äänestää putinististen aatteiden puolesta, niiden toteuttamiseen tarvitaan joka tapauksessa Viron kansalaisia. Myös Saarts viittasi Aivo Petersonin tapaukseen.
Myös monet perustuslakia vuonna 1992 laatimassa olleista ja sittemmin eläkkeelle siirtyneistä poliitikoista vastustavat muutoksia. Liia Hänni toteaa suoraan, että kyse on poliittisesta pelistä, jota pelataan kuntavaalien äänisaaliin kartuttamiseksi. ”Muiden kuin Viron kansalaisten äänioikeus kuntavaaleissa on yksi vapaan yhteiskunnan toiminnan perusedellytyksistä. Riigikogu on toisin sanoen etääntymässä vapaan yhteiskunnan ihanteesta ja suosimassa sulkeutuneisuutta. Tälle voidaan hakea oikeutusta maailman tapahtumista, mutta kyse on ennen kaikkea meistä itsestämme – haluammeko todella muuttaa perustuslailla valittua kurssiamme, tai joudummeko kansana puoluepolitiikan pelinappulaksi, kun pelurit laskevat seuraavien kuntavaalien äänisaalista?” Hänni kysyy Viron yleisradiolle antamassaan kommentissa.
Viron suurinta hallituspuoluetta reformipuoluetta edustava Eerik-Niiles Kross sen sijaan muistuttaa, että vuosien 1992 ja 2024 tilanteet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Aikoinaan äänioikeudesta päätettäessä ajateltiin ennen kaikkea kansalaisuudettomia henkilöitä, joita oli tuolloin Virossa 480 000. Nykyään heidän lukumääränsä on enää hieman yli 60 000. Venäjän kansalaisia taas oli Virossa vuonna 1992 vain joitain tuhansia. Liki puolesta miljoonasta kansalaisuudettomasta monet ovatkin sittemmin ottaneet juuri Venäjän kansalaisuuden.
”Ulkomaan kansalaisten äänioikeuteen liittyi perustuslain laatimisen aikaan pelkästään teoreettisia ja tosiasiallisesti ennustamattomissa olevia tulevaisuuden riskejä. Vuonna 2024 nämä riskit ovat maailmassa monin paikoin realisoituneet”, Kross kirjoitti Postimees-lehdessä. ”Nyt elämä on johtanut tilanteeseen, jossa perustuslailla luotu normi nakertaa yhtä perustuslain päätavoitteista – se heikentää valtiota. Tasapaino on horjunut ja se täytyy palauttaa.”
Jotta äänioikeuteen tehtävät muutokset ehtisivät tulla voimaan ennen lokakuussa 2025 järjestettäviä kuntavaaleja, riigikogun tulisi päättää asiasta viimeistään alkukesästä. Perustuslain muuttamiseen tarvitaan lopullisessa äänestyksessä kahden kolmasosan enemmistö eli 68 jaa-ääntä.