Viron kuva Suomessa - tutkimuksen tavoitteet

Tuglas-seura toteutti tammi-maaliskuussa 2000 kyselytutkimuksen "Viron kuva Suomessa". Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 500 satunnaisesti valittua 15-74 vuotiasta henkilöä, joiden jakauma vastasi kotipaikan, sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason suhteen Suomen väestön jakaumaa.

Tätä kyselytutkimusta edelsi Tuglas-seuran ja Suomen Viron-instituutin Saar Poll -tutkimuslaitokselta tilaama kyselytutkimus "Suomen kuva Virossa", joka toteutettiin syyskuussa 1999. Suomessa toimeenpannun kyselytutkimuksen kysymykset noudattivat pääosin samaa muotoa kuin Virossa tehdyn. "Viron kuva Suomessa" -tutkimuksessa oli lisäksi kysymyksiä, jotka puuttuivat virolaistutkimuksesta.

"Viron kuva Suomessa" -tutkimuksessa haluttiin selvittää suomalaisten suhtautumista Viroon, käsityksiä virolaisesta ihmisestä ja Viron yhteiskunnasta, muutoksia asenteissa viimeisen viiden vuoden aikana ja tulevaisuudenodotuksia, kanssakäymisen laajuutta sekä Viroa koskevan tiedon saantia Suomessa. Tiedotusvälineiden roolia tarkasteltaessa pyrittiin selvittämään myös suomalaisten suhtautumista niiden tarjoaman tiedon luotettavuuteen. Muutamilla kysymyksillä kartoitettiin myös suomalaisten Viro-tietämyksen tasoa.

Käynnit Virossa ja tieto lisäävät myönteisyyttä

Yleistä suhtautumista Viroon pyrittiin tutkimuksessa mittaamaan siten, että vastaajia pyydettiin sijoittamaan kymmenportaiselle asteikolle oma suhtautumisensa Viron lisäksi seitsemään muuhun Suomen lähipiirin maahan. Suhtautuminen oli yhdenmukaisesti suopeinta Ruotsia kohtaan, mutta Norjaan suhtauduttiin lähes yhtä myönteisesti. Tanska sijoittui vertailussa kolmanneksi. Suhtautuminen Saksaan ja Viroon oli hieman vähemmän suopeaa. Virossa käyneiden arvioissa Viro sijoittui Saksan edelle, Virossa käymättömien arvioissa järjestys oli päinvastainen. Latvia ja Liettua saivat jo selvästi vähemmän pisteitä, ja kysytyistä maista Venäjä oli selkeästi viimeisenä. Vastaajien kotipaikka Suomen kartalla tai koulutustaso eivät näytä vaikuttaneen arvioihin paljonkaan. Sen sijaan yli 45-vuotiaat vastaajat asettivat Viron Saksan edelle, nuorempien suosion kallistuessa tässä vertailussa hienoisesti Saksan suuntaan.

Suomalaiset kertovat yleisesti suhtautumisensa Viroon parantuneen viimeisten viiden vuoden aikana. Oleellisesti paremmaksi sen sanoi muuttuneen jopa lähes neljännes (23,6 %) vastaajista, jonkin verran paremmaksi 43,8 %. Jonkin verran tai oleellisesti huonommaksi suhtautumisen sanoi muuttuneen vain harva (4,2 %).

Muiden suomalaisten suhtautumista Viroon arvioidessaan vastaajat katsoivat sen parantuneen hieman harvemmin kuin omansa, ja suhtautumisen muuttumista huonommaksi vastaajat katsoivat tapahtuneen muilla hieman useammin kuin itsellään. Yleiskuva molempien kysymysten vastauksista oli kuitenkin samansuuntainen.

Avoimeen kysymykseen, miksi vastaajan käsitys Virosta oli muuttunut myönteisemmäksi, olivat selvästi yleisimmät vastaukset tiedon lisääntyminen (127 kpl) ja kanssakäymisen lisääntyminen / matkat (115). Monet (76) mainitsivat myös olojen parantumisen ja pääsyn Venäjän vallasta (37) tai itsenäistymisen (19). Kun syitä käsityksen paranemiseen mainittiin 436, kertyi mainintoja käsityksen huonontumisen syistä vain 25 - yleisimpänä niistä (12 kpl) rikollisuus.

Virolaiset ja Viron venäläiset

Kysyttäessä vastaajien suhtautumista Viron virolaisiin ja Viron venäläisiin pyydettiin määritystä asteikolla 1-5, jolloin 1 oli erittäin negatiivinen, 5 erittäin positiivinen. Suhtautumisessa venäläisiin saatiin vastausten keskiarvoksi 2,6 ja virolaisiin 3,9. Virossa käyneiden vastauksissa vastaavat luvut olivat 2,5 ja 4,0.

Tulos on samansuuntainen kuin verrattaessa suhtautumista Viroon ja Venäjään, ehkä tulkittavissa jopa venäläiskielteisemmäksikin. Keskivertosuomalainen yhdistänee Virosta tietämiään negatiivisia asioita venäjänkieliseen väestönosaan, milloin aiheesta, milloin aiheettakin.

Virolainen ihminen

Suomalaisten kuvaa virolaisesta ihmisenä kartoitettiin avoimella kysymyksellä. Saadut luonnehdinnat painottuvat hyvin vahvasti myönteisiksi. 157 vastaajaa luonnehti virolaisia "samanlaisiksi" (kuin suomalaiset), "tavallisiksi", mikä voidaan tulkita hyväksyväksi arvioksi. Seuraavaksi yleisimmät luonnehdinnat olivat "mukava, kiva, miellyttävä" (109 vastaajaa) ja "ystävällinen" (104 vastaajaa). Virolainen tapakulttuuri ja "sivistyneisyys" oli kiinnittänyt monien huomiota. Useammat pitivät virolaisia ahkerina kuin laiskoina, useammat avoimina kuin epäluuloisina ja varautuneina.

Arvioiden vallitseva henki kertonee siitä, että voimakkaasti niihin vaikuttava tekijä on ollut oma tai lähipiirin kautta välittyvä kokemus. Arviot ovat tietyssä ristiriidassa usein sensaatiohakuiseenkin julkisuuskuvaan, jossa virolaiset yhdistyvät usein vahvasti negatiivisiin asioihin (rikollisuuteen jne.). "Epäluotettava, rosvo" -tyyppisin vastaus oli negatiivisista arvioista yleisin (14 vastaajaa). Haastatteluja tehtäessä ilmenikin kritiikkiä julkisen sanan virolaisia negatiivisesti leimaavasta kirjoittelusta.

Virolainen yhteiskunta

Virolaisen yhteiskunnan luonnehdinnoissa nousevat esiin negatiiviset vaikutelmat Virosta paljon enemmän kuin virolaisen ihmisen luonnehdinnoissa. Runsaasti saatiin vastauksissa sellaisia mainintoja kuin epätasa-arvoinen (taloudellisesti tai sosiaalisesti, 65 kpl), rikollinen (41 kpl), sekava/hajanainen (33 kpl) tai korruptoitunut (27 kpl). Takapajuiseksi tai kehittymättömäksi virolaisen yhteiskunnan näki yhtä moni kuin länsimaiseksi ja kansainväliseksi (23 kpl).

Runsaat negatiiviset luonnehdinnat on kuitenkin nähtävä yhteydessään myönteisempiin arvioihin, kuten yleisimmin saatuun mainintaan kehittyvästä tai yrittävästä yhteiskunnasta (135 vastausta), usein kirjai-mellisistikin saman henkilön antamina. Kun käsitys Virosta oli olennaisesti parantunut ja yleisen kuvan odotetaan edelleen paranevan, voidaan keski-ikäisen naisvastaajan katsoa tiivistäneen monien tuntoja: "Kannattaa nostaa hattua. Paljon huonoo, rikollisuutta, korruptiota, jäänteitä on vielä. Parantunut paljon, kovasti ponnistelee."

Oma arvio tiedon tasosta

Vastaajat olivat yleisesti ottaen varovaisia arvioidessaan omien tietojensa tasoa Suomen lähipiirin maista. "Jokseenkin hyvä" -luokkaa läheni arvosanojen keskiarvoissa vain Ruotsi-tietous. Viro asettui tässä vertailussa kuitenkin Ruotsia lukuunottamatta kaikkien muiden maiden edelle (myös Norjan ja Tanskan). Tässä näkyy erityisen selvänä yhteys Virossa käymisiin. Virossa käyneiden arvio Viro-tiedoistaan oli kaikkien vastausten arvoa selvästi parempi. Virossa käymättömät sen sijaan eivät arvioineet tietojaan Virosta paremmiksi kuin Norjasta, Tanskasta, Venäjästä tai Saksasta. Tiedot Latviasta ja Liettuasta myönnettiin harvoin poikkeuksin erittäin huonoiksi tai jokseenkin huonoiksi.

Missä määrin Virossa käyneiden tieto Virossa todellisuudessa oli laajempaa kuin Virossa käymättömillä? Oman arvion oikeansuuntaisuuteen viittaa se, että Virossa käyneet ovat myös seuranneet muita enemmän tiedotusvälineissä tarjottua Viro-tietoa, tutustuneet muita enemmän kirjoihin ja esitteisiin, käyttäneet kirjastoista saatavaa Viro-tietoa, hankkineet informaatiota suomalaisilta organisaatioilta (matkatoimistoilta?) ja surffaneet muita useammin Viro-tietoa myös internetistä. Itse vierailut Viroon ja virolaiset ystävät ja tuttavat näyttäytyvät luonnollisesti heidän vastauksissaan tiedonlähteinä, mutta erityisesti ystävät ja tuttavat Suomessa. Virossa käyneet ovat toisin sanoen vaihtaneet huomiotaherättävän paljon tietoa ja kokemuksia Virosta.

Kysymyksiä Viro-tiedoista

Vastaajia pyydettiin luettelemaan väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä Latvia, Liettua, Suomi ja Viro. Oikean vastauksen (Suomi, Liettua, Latvia, Viro) antoi 7,8 % vastaajista. Viron merkitystä naapurimaana suomalaisten silmissä kuvasti se, että 60,0 % piti Viroa väkiluvultaan suurimpana Baltian maana. 17,7 % piti Viroa jopa Suomea väkirikkaampana.

Viron presidentin Lennart Meren osasi nimetä selvä enemmistö (64,6 %) vastaajista, pääministeri Mart Laarin sen sijaan vain 13,4 %. Virolaisen kirjailijan osasi mainita nimeltä 17,6 %. Selvästi useimmin mainittiin Lennart Meri, jonka moni suomalainen siis tuntee useammassakin ominaisuudessa. Toiseksi eniten mainittu oli Jaan Kross, kolmas oli edesmennyt Lydia Koidula. Virolaisen säveltäjän osasi mainita 6,0, ainoana yli kymmenen vastaajan tuntemana Arvo Pärt. Virolaisia urheilijoita tunsi nimeltä 18,0 %, useimmin Shmigunin sisarukset ja Erki Noolin. Usean tarjoama virheellinen vastaus oli Eduard Hämäläinen. Kysymällä virolaista "julkkista" tunnusteltiin, missä määrin viikko- ja iltapäivälehtien seurapiirijutut tekevät virolaisia tunnetuksi Suomessa. Ilmenikin, että Anu Saagimin nimesi julkkiksena lähes kolme kertaa useampi vastaaja kuin Krossin kirjailijana. Georg Ots -vainaja tosin mainittiin julkkikseksi vielä Saagimia useammin. Lennart Meri pääsi kolmannella sijalla kärkipäähän tälläkin listalla.

Televisio johtava tiedonlähde

Suomalaiset televisiokanavat ovat ylivoimaisesti tärkein Viroa koskevan tiedon lähde suomalaisille. 56 % vastaajista oli viimeisten 12 kuukauden aikana saanut usein tai erittäin usein tietoa TV:stä, radiosta 26 %, sanomalehdistä 24 % ja aikakauslehdistä 12.4 %. Television merkitystä korostaa lisäksi se, että sitä pidetään tiedotusvälineistä myös luotettavimpana. Kun vastaajilta kysyttiin arviota siitä, kuinka totuudenmukaisen kuvan Virosta eri tiedotusvälineet antavat, televisiokanavat saivat korkeimman arvosanan vastaajakategoriasta riippumatta. Niukasti korkeampi oli vain Helsingin Sanomien arvostus pääkaupunkiseudulla.

Kuinka totuudenmukaisen kuvan Suomen media antaa Viroa koskevista asioista?
	Helsingin Sanomat	iltapäivä- lehdet	muut sano- malehdet	aikakaus- lehdet	suomalaiset radioasemat	Suomen TV-asemat
	%	%	%	%	%	%
täysin totuudenmukaisen	7,6	2,2	8	4,6	14,2	17,8
joks. totuudenmukaisen	76,8	44,4	70,2	62,2	65,6	69
joks. epätotuudenmukaisen	9,6	42,4	13,8	24,2	12	7,4
täysin epätotuudenmukaisen	2,2	7	3,2	3,8	3	2,4
ei osaa sanoa	3,8	4	4,8	5,2	5,2	3,4

Viron TV-kanavien näkyvyysalue (kaapeliverkon kautta tai muuten, lähinnä valtiollinen ETV) rajoittuu Suomessa lähinnä pääkaupunkiseutuun ja osaan muusta etelärannikosta. Katsojamäärä on lienee kuitenkin niin vähäinen, että virolaiset TV-kanavat ovat suomalaisten Viro-tiedon lähteinä muihin tietokanaviin verrattuna lähes yhtä merkityksettömät kuin virolaiset radioasemat.

Iltapäivälehtien uskottavuus muita heikompi

Suomalaisten iltapäivälehtien uskottavuus tiedonlähteenä oli kaikilla vastauksilla mitaten selvästi vähäisempää kuin muiden tiedotusvälineiden. Ero on vielä selvempi, kun tarkastellaan Virossa käyneiden vastauksia. Virossa käyneiden luottamus myös aikakauslehtien ja osittain päivälehtienkin tietoihin oli heikompaa kuin niiden, joilla ei ollut Virosta omakohtaista kokemusta. Sen sijaan Helsingin Sanomien, radion ja television uskottavuustasoon käynnit Virossa eivät olleet vaikuttaneet.

Tuloksista voinee tehdä päätelmän, etteivät omat silmihavainnot Virosta läheskään aina antaneet vahvistusta kuvalle, joka Virosta välittyy iltapäivä- ja aikakauslehdistä ja niiden lööpeistä.

Nuoret hakevat jo Viro-tietoa internetistä

Tutkimus osoittaa, että tieto Virosta tulee verrattomasti useammin tiedotusvälineiden kautta kuin muista tietolähteistä tarkoituksellisesti haettuna. Jälkimmäiseen osaan kuuluvat kirjastot, muualta hankitut kirjat ja esitteet sekä internet. Kokonaisuutena internet ei ole vielä kirjastoja merkittävämpi Viro-tiedon lähde, mutta sen merkitys korostuu selvästi nuorimmissa ikäryhmissä. Ahkerimmin internetistä ovat tietoa hakeneet 20-29-vuotiaat miehet, seuraavaksi ahkerimmin naispuoliset 15-19-vuotiaat, ja keskimääräistä enemmän käyttäjiä on ollut myös ikäryhmien 20-44 naisissa. Koulutustaso ei näyttäisi olennaisesti vaikuttaneen internetin käyttömääriin Viro-tiedon haussa.

Kulttuurista halutaan enemmän tietoa

Suomalaiset arvioivat olevansa Viron elämänaloista parhaiten perillä taloudesta, luonnosta ja historiasta. Tietämys Viron kulttuurista (suppeammassa mielessä) jää tässä arviossa jälkeen muista elämänaloista. Tämä ei merkitse kuitenkaan sitä, ettei Viron kulttuuria kohtaan olisi kiinnostusta. Pikemmin Viro on laajoissa kansalaispiireissä tiedostettu nimenomaan vahvaksi kulttuurimaaksi. Kysyttäessä millä elämänalalla Viroa pidetään Suomen kilpailijana kulttuuri tulee matkailun ja urheilun jälkeen, mutta selvästi ennen taloutta, yritystoimintaa ja työpaikkojen saantia.
Viroa koskevan informaation katsottiin Suomessa parantuneen viimeisten viiden vuoden aikana - tai ehkä vastaajat ajattelivat koko edeltänyttä vuosikymmentä. Oleellisesti sen katsoi parantuneen joka viides (20,6 %), jonkin verran parantuneen lisäksi yli puolet (53,2 %). Kaksi kolmasosaa katsoi Virosta käsiteltävän nykyisellään tarpeeksi (riittävästi 65,8 %, liikaa 2,6 %). Lähes kolmannes (30,8 %) katsoi kuitenkin, että informaatiota oli saatavilla liian vähän.
Kysyttäessä, mistä Viroa koskevista asioista vastaaja halusi enemmän informaatiota, kulttuuri oli ylivoimaisesti useimmin mainittu aihepiiri.

Tiedon lisääntymisen merkitys korostuu matkailun rinnalla perusteluissa, joita vastaajat ovat antaneet parantuneesta Viron-kuvastaan.

Naapuruussuhteita pidetään säröttömästi hyvinä

Suomalaisten ja virolaisten naapuruussuhteita pidetään lähes säröttömästi hyvinä (erittäin hyvinä 24,4 %, jokseenkin hyvinä 70,8 %). Lisäksi enemmistö odottaa suhteiden odotetaan entisestään paranevan, jolloin näytään ajattelevat lähinnä Viron odotettavissa olevan EU-jäsenyyden mukana tulevaa kanssakäymisen tiivistymistä entisestään.

Viro kilpailijana?

Vastaajilta kysyttiin, pitävätkö he Viroa Suomen ja suomalaisten kilpailijoina eräillä (hyvin erityyppisillä) elämänaloilla.

Kulttuurin ja urheilun kohdalla tuloksissa oli runsaasti sukupuolesta ja ikäryhmästä riippuvaa vaihtelua. Naiset kokivat Viron selvästi miehiä voimakkaammin kilpailijaksi kulttuurin alalla. Urheilussa Viron mielsivät kilpailijaksi nuorimmissa (15-29-vuotiaat) ikäryhmissä erityisesti naiset, missä voinee ounastella sekä eräänlaista ·migun-efektiä että Viron vaatimattomien jääkiekkomenestysten vaikutusta. Ikäryhmässä 30-44-vuotiaat sukupuolten erot urheilun suhteen tasoittuivat. Vanhemmissa ikäryhmissä miesten huomio kiintyi naisia enemmän kilpailutilanteeseen urheilussa.

Taloudessa ja yritystoiminnassa Viro koettiin kilpailijaksi selvästi useammin (32,0 % vastaajista) kuin työpaikkojen saannissa (26,4 %). Alueittainen tarkastelu osoittaa, että vähiten kilpailutilanteen tiedostajia oli molemmissa tapauksissa pääkaupunkiseudulla (27,9 % ja 18,0 %), eniten Väli-Suomessa (39,2 % ja 31,5 %). Hyvästä työnsaantitilanteesta nauttivalla pääkaupunkiseudulla virolaisesta kilpailusta syntyneet uhkakuvat ovat vähäisempiä kuin enemmän taloudellisista ja työllisyysongelmista kärsivissä osissa Suomea. Suomessa asuvien virolaisten maahanmuuttajien keskittymisellä pääkaupunkiseudulle ei liene myöskään ollut asenteisiin ainakaan merkittävää negatiivista vaikutusta. Pohjois-Suomesta katsottuna Viro näyttänee monille jo useammille kuin Väli-Suomessa niin kaukaiselta, että sitä on vaikea mieltää kilpailijaksi talouselämässä ja työnsaannissa.

Viron asema koetaan melko turvalliseksi

Suomalaiset eivät näe Viron vasta vajaan vuosikymmenen jatkunutta uutta itsenäisyyttä suuremmin uhatuksi. Erittäin turvallisena Viron asemaa itsenäisenä valtiona piti kysytyistä 13,4 %, melko turvallisena 66,4 %.

Enemmistö haluaa Viron EU-jäsenyyttä tuettavan

Kysymykseen, pitäisikö Suomen tukea voimakkaasti Viron EU-jäsenyyttä vastasi myöntävästi 62,2 %, kieltävästi 26,0 %. 11,8 % ei osannut sanoa kantaansa. Kielteisen kannan ilmaisseiden perusteluissa 36,2 % katsoi Viron EU-jäsenyydestä koituvan haittoja. 14,6 % ilmoitti olevansa ylipäänsä Eu-vastainen ja 28,5 % katsoi, että Viro saakoon päättää itse asioistaan. Loput 20,8 % eivät perustelleet kantaansa.
Kun kielteisillä vastauksilla on ainakin osittain yhteyttä yleiseen EU-vastaisuuteen Suomessa, on odotusten mukaista, että vastustus Viron EU-jäsenyyden tukemiselle on pienintä pääkaupunkiseudulla (kyllä 64,8, ei 20,5, eos 14,8), ja se kasvaa pohjoista kohti. Pohjoissuomalaisista myöntävästi vastasi 57,1 %, kieltävästi 30,2 %, kantaansa ei osannut sanoa 12,7 %.
Samansuuntainen, odotettavissa ollut ero näkyy kaupunki- ja maalaiskuntien asukkaiden välillä. Kaupungeissa kannatti Viron EU-pyrkimysten tukemista 63,2 %, maalaiskunnissa 59,1 %. Vastustajia oli vastaavasti 26,9 % ja 30,5 %.
Havaituista eroista huolimatta kävi selväksi, että Suomen aktiivisuus Viron EU-jäsenyyden tukemisessa nauttii enemmistön luottamusta Suomen EU-vastaisimmissakin osissa.

Suomalaisten suuri enemmistö on käynyt Virossa

Kaikista vastaajista 68,8 % oli käynyt Virossa, viimeisen viiden vuoden aikana 63,0 %. Eniten Virossa käyneitä oli ikäryhmässä 30-44 (72,3 %), mutta matkailu Viroon näyttää temmanneen mukaansa jokseenkin tasaisesti kaikenikäiset suomalaiset sukupuoleen katsomatta. Useita kertoja vuodessa Viroon matkustavia on eniten ikäryhmässä 45-59, enemmän kuin neljännes kaikista (keskimäärin 21,4 %). Poikkeuksellisen runsaasti on useita kertoja vuodessa käyviä myös ikäryhmän 30-44 miehissä, joissa on myös eniten työasioissa liikkuvia. Kokonaisuutena Viroon matkustaminen on erittäin lomailupainotteista.

Virossa käyneistä on jo 45,6 % käynyt myös Tallinnan ulkopuolella. Naisten matkat ovat keskimäärin hieman miesten matkoja useammin ulottuneet Tallinnaa pidemmälle. Nuorimpien ikäryhmien matkat olivat useimmiten rajoittuneet pelkästään Viron pääkaupunkiin, yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä enemmistö Viron-kävijöistä oli nähnyt muutakin kuin Tallinnaa.

Pääkaupunkiseutulaisista, joille Viron puolella pistäytyminen on kaikkein vaivattominta, neljä viidestä (79,5 %) on käynyt Virossa. Muualla Etelä-Suomessa Virossa käyneiden osuus on vain hieman pienempi. Etäisyys Helsingin laivarannasta vaikuttaa kävijöiden määrään. Pohjoissuomalaisista vastaajista Virossa käyneitä oli vain 31,8 %. Mutta mitä kauempaa Viron-matkalle oli lähdetty, sitä useammin oli menty myös Tallinnan ulkopuolelle: pääkaupunkiseutulaisista Viron-kävijöistä 35,0 %, pohjoissuomalaisista 60.0 %. Niinpä osoittautuu, että pääkaupunkiseudulla on Tallinnan ulkopuolista Viroa nähneitä suhteellisesti selvästi vähemmän (28 %) kuin muussa Etelä-Suomessa ja Väli-Suomessa 35-36 %).

Puolet suomalaisista (52,8 %) piti varmana tai jokseenkin todennäköisenä sitä, että matkustaa Viroon myös tulevien 12 kuukauden aikana.

Englanti yleistynyt kanssakäymisen kielenä

Haastateltavilta kysyttiin, mitä kieltä he käyttävät keskusteluissa virolaisten kanssa Monet ilmoittivat useampia kieliä, koska kielen valinta riippuu keskustelukumppanista. Yli 96 % kommunikoi virolaisten kanssa suomenkielellä, yli 8%:lla keskustelukielenä on myös viro, joilloin viron käyttöön sisältynee kaikkia variaatioita - oikeista suomalaisista viron puhujista tilanteisiin , joissa kumpikaan osapuoli ei osaa toisensa kieltä, mutta keskustelutilanteista selvitään tavalla tai toisella kielten läheisyyden vuoksi.

Englannin tuleminen merkittäväksi kommunikointikieleksi suomalais-virolaiseen kanssakäymiseen on kuitenkin tapahtunut tosiasia. Kaikista vastanneista lähes 36% ilmoitti käyttäneensä englantia(kin). Yleisimmin olivat englantia käyttäneet 20-29 -vuotiaat (52 %), englannin käyttö väheni vanhempiin ikäryhmiin päin. 15-19-vuotiaat naiset olivat käyttäneet englantia eniten kaikista, samanikäiset miehet vähiten. Mahdollisesti nuorimmille naisille ja miehille tyypilliset kommunikointitilanteet poikkeavat toisistaan. Korkeakoulutuksen saaneissa oli odotetusti keskimääräistä enemmän englantia käyttäneitä ja kaupunkilaisissa enemmän kuin maalaiskuntien asukkaissa. Koska suomen kielen taito on Virossa yleisintä pääkaupungissa, ovat Tallinnan ulkopuolella liikkuneet joutuneet keskimääräistä enemmän turvautumaan englantiin keskustelukielenä.

Miten tulokset poikkeavat Suomessa ja Virossa?

Tulokset Virossa elo-syyskuun vaihteessa 1999 tehdystä kyselytutkimuksesta "Suomen kuva Virossa" ovat monessa suhteessa samansuuntaisia kuin Suomessa tehdyssä tutkimuksessa, mutta eräissä kohdissa vertailu osoittaa melko olennaisia eroja.

Myös virolaiset suhtautuivat myönteisimmin Ruotsiin, ja Suomikin oli myönteisyyslistan kärkipäässä, Venäjän selvänä peränpitäjänä. Maiden välisiä suhteita Suomen ja Viron välillä pidettiin hyvinä tai keskinkertaisina, ja suhteiden odotettiin kehittyvään edelleen parempaan suuntaan. 51 % ilmoitti oman käsityksensä Virosta parantuneen jonkin verran tai olennaisesti. Huonommaksi käsitys Suomesta oli kuitenkin muuttunut niinkin monilla 19 %:lla vastaajista. Muiden käsityksen Suomesta arveli jopa 28 % muuttuneen huonommaksi.

Parantuneiden käsitysten tausta on samantapainen kuin Suomessa: informaation lisääntyminen, henkilökohtaiset kokemukset ja matkustelu sekä erityissyynä 6 %:ssa mainintoja Suomen apu Virolle.

Virolaisten käsitysten huonontumisen syiksi mainittiin useimmin Suomen liiallisena pidetty taloudellinen vaikutus Virossa (30 %) ja suomalaisten huono käyttäytyminen Virossa (24 %). Perusteluissa viitattiin myös konkreettisiin virolaisia ärsyttäneisiin tapahtumiin kuten virolaislaivan boikottiin Suomessa.

Vastauksista näkyi kuitenkin tulevaisuudenoptimismi käsitysten paranemisesta: vain 5 % ennakoi maanmiestensä käsitysten huonontuvan tulevina viitenä vuonna.

Virolaisten katsoivat olevansa lähialueensa maista parhaiten informoituja Suomesta ja Venäjästä. Tiedonlähteenä edeltäneiden 12 kuukauden aikana kotimaiset televisiokanavat olivat merkittävin, mutta ei läheskään yhtä suurella eroilla radioon, lehdistöön ja ystäviin ja tuttaviin omassa maassa kuin Suomessa. Suomen televisiolla oli edelleen, neuvostoaikaisen erikoisroolinsa menettäneenäkin, tuntuva merkitys informaatiokanavana paikallisesti Tallinnassa.

Virolaisilla oli syksyn 1999 tutkimuksen valossa huomattavasti vahvempi käsitys Viron median luotettavuudesta tiedonvälittäjänä kuin suomalaisilla suomalaisen median luotettavuudesta. 84 % virolaisista katsoi mediansa kertovan Suomeen liittyvistä asioista täysin tai melko todenmukaisesti, 6 % piti informaatiota melko epätodenmukaisena.

Virolaisista oli haastattelujen tekoaikaan käynyt Suomessa 49 %. Matkat pääasiassa työnasioissa Suomeen kattoivat virolaisten matkustamisesta niinkin suuren osan kuin 24 %, kun vastaava osuus suomalaisilla Viron-kävijöillä oli vain 3,8 %.

Suomessa vallitsee Virolle myönteinen ilmapiiri

Suomi ja Viro ovat painineet keskinäisten imagopulmien kanssa pitkään ja myös aivan viime aikoina. Ongelmalliset yksittäistapaukset ovat nostattaneet hälyä, ja naapurimaahan kohdistuvat viranomaislausunnotkin ovat herkästi nousseet yli uutiskynnyksen. Julkisuudessa on ilmapiiri saattanut näyttää niinkin tunkkaiselta, että on alettu kysellä, onko naapureiden suhteissa jotain vialla. Nämä kysymykset antoivat alunperin aiheen siihen, että Tuglas-seura ja Suomen Viron-instituutti ryhtyivät viime vuonna toimiin kyselututkimusten aikaansaamiseksi Suomen kuvasta Virossa ja Viron kuvasta Suomessa.

Virossa tehty tutkimus antoi aiheen todeta, että Suomen imago siellä oli loppujen lopuksi voittopuolisesti positiivinen ja edelleen paranemassa. Tosin oli todettava Virossa olleen myös niitä, joiden asenteet Suomea kohtaan olivat tulleet aiempaa kriittisemmiksi.

Turkimus Viron kuvasta Suomessa antaa selkeän viestin:
Suomessa vallitsee Virolle myönteinen ja Viron kehitykseen optimistisesti suhtautuva ilmapiiri, joka ulottuu yli koko maan ja läpi kaikkien kansankerrosten. Suurin osa suomalaisista on tutustunut omakohtaisesti Viroon, ja osa heidän kokemuksistaan on kantautunut yksityisellä tasolla niillekin, jotka eivät Virossa ole itse käyneet. Tämä kahden kansan ruohonjuuritason kosketus on vahvistanut sekä Viron tuntemista että sen ymmärtämistä ja hyväksymistä. Ulospäin monesti vain ns. kalja- ja ostorallina näyttäytyvällä massiivisella liikenteellä yli Suomenlahden on tosiasiassa paljon muuta ja kantavampaa merkitystä Suomen ja Viron suhteissa.

Myönteinen perusvire on kestänyt hyvin senkin, etteivät Viron yhteiskunnan ongelmat ole jääneet suomalaisilta huomaamatta ja ettei Viro suinkaan kaikessa ole edes tavoittelemassa suomalaista yhteiskuntamallia.

Suomalaisten voi uskoa katsovan suhteellisen avoimin silmin eteläistä naapurimaataan. Lisäksi heidän voi havaita suhtautuvan terveen kriittisellä silmällä myös Suomen omiin tiedotusvälineisiin ja vertaavan niiden raportointia omiin havaintoihinsa. Vaikka suurin osa suomalaisista on tyytyväinen saatavilla olevan Viro-tiedon määrään, on myös huomattavan paljon niitä, jotka toivoisivat lisää tietoa Virosta. Tämä on haaste, joka odottaa vastaajia.

Seppo Kuusisto