Tuglas-seura

Kirjahylly

Urmas Vadi

Neverland

Kolm Tarka 2017

Urmas Vadi

Neverland

Kolm Tarka 2017

Urmas Vadi on vuonna 1977 syntynyt virolainen palkittu kirjailija, toimittaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Häneltä on ilmestynyt näytelmiä, novelleja ja romaaneja. Urmas Vadin novelleja on ilmestynyt suomeksi antologioissa Tallinnasta pois, groteskia virolaista proosaa vuonna 2003 ja Nippernaati vuonna 2015.

Vadi lähestyy tyyliltään maagista realismia, mutta pysyy kuitenkin realismin rajoissa, sillä romaanin arkitodellisuuden rajan ylittävät tapahtumat voi selittää ihmismielen järkkymisellä. Mahdollisuus useampiin tulkintoihin, vakavien ja ikuisten aiheiden käsittely uudessa valossa ja Urmas Vadin harkittu ja kaunis tapa kirjoittaa tekevät tästä romaanista kirjallisen kirjan, mutta ilman mitään pompöösiä hienostelua tai vaikealukuisuutta. Kiinnostavia intertekstuaalisia viittauksiakin romaanissa on, mutta ei osoittelevasti, ja viittausten pääkohde on suomalaisille tuttu, Dostojevskin Rikos ja rangaistus.

Vadi kirjoittaa ihmisten välisistä suhteista, kuten romaaninsa alaotsikossa lupaa, mutta lisäksi hän kuvaa henkilöidensä sisäistä todellisuutta, heidän suhdettaan itseensä ja tuon suhteen muuttumista. Välillä todellisuus ja harha sekoittuvat ja niin henkilön kuin lukijankin on vaikea tietää, missä todellisuus päättyy ja harha alkaa. Vadi osoittaa kirjassaan, että etenkin toisen ihmisen elämää sivusta seuratessa ei koskaan voi olla varma, mikä on todellisuutta ja mikä ei. Romaanin sadunomaisuus, absurdius ja huumori tekevät näiden raskaiden asioiden kohtaamisen lukijalle helpommaksi kuin perinteinen puhtaasti realistinen kerronta. Vadi antaa lukijalleen mahdollisuuden syvään ihmismielen ja ehkä omienkin kipupisteiden pohtimiseen, mutta ei pakota siihen, vaan romaanin voi lukea myös kuin viihdyttävän kertomuksen.

Vadi kertoo neljän päähenkilön tarinan jokaisen henkilön omasta näkökulmasta käsin. Alkuun osin toisistaan riippumattomilta tuntuvat tarinat linkittyvät lopulta toisiinsa ja lukija saa kokea myös yllätyksiä, sillä henkilöillä on odottamattomia yhteyksiä toisiinsa.

Margo jää asumaan kesämökille, kun vaimo palaa heidän poikansa kanssa perheen kaupunkiasuntoon sanottuaan Margolle, ettei ole koskaan pitänyt rakastelusta tämän kanssa. Yksin jäänyt Margo hoitaa puutarhaa ja syö jauhelihaa. Lopulta hän saa tartarpihvistä ruokamyrkytyksen ja ymmärtää harhan vallassa, että hänen tehtävänsä on lahjoittaa naisille kaikki ne orgasmit, jotka näiltä on jäänyt saamatta. Alkaa Margon uusi elämä todellisena naistenmiehenä, mutta vaimoaan Elinaa hän ei siitä huolimatta osaa miellyttää.

Miehensä hylännyt Elina juoksee pitääkseen ikävät ajatukset ja tunteet kurissa. Lopulta hän kuitenkin muovailee poikansa aamiaisleiväntähteistä erilaisia hahmoja, mm. sienen, joka ei pysy pystyssä ja muistuttaa kumollaan maatessaan penistä, ja masentuu vaikeasti. Ikävien taksimatkojen muistelu synnyttää oivalluksen ja Elina perustaa vain naisasiakkaille tarkoitetun taksifirman, mutta joutuu vaikeuksiin ja kriisiin, kun yritystä syytetään prostituutioon sekaantumisesta.

Leena, Margon äiti, on ikääntynyt, eläkkeellä oleva näyttelijätär. Hän ei osaa osoittaa tunteitaan tai kommunikoida kuin lavamaneerein. Leena uskoo, että hänen Estonian onnettomuudessa kuollut miehensä oli kirottu suvussa tapahtuneen vääryyden vuoksi ja kirous siirtyy hänen pojalleen, Margolle. Leena tekee sukututkimusta pelastaakseen poikansa ja sekoittaa lopulta dementoituvassa mielessään miehensä suvun historian ja Aljona Ivanovnan kohtalon peläten, että muinoin murhattu venäläinen sotilas tulee iskemään hänet hengiltä kirveellä, kuten teki Raskolnikov Rikoksessa ja rangaistuksessa.

Roman on puoliksi virolainen ja puoliksi venäläinen, mutta hän haluaa kiihkeästi osoittautua aidoksi virolaiseksi. Hän on tulossa isäksi luovutettuaan spermaa ja haluaa, että lapsen kanssa kaikki menee oikein alusta asti ja isänmaallinen virolainen musiikki soi lapsen syntyessä. Turvatakseen lapsensa elämän epävarmoina aikoina tämä uutisten seuraamiseen koukuttunut ja Venäjän hyökkäystä pelkäävä Roman liittyy suojeluskuntaan. Hän yrittää pakottaa lapsensa äidin oikeaan perhe-elämään, säikäyttää vauvajumpan äidit osoittelemalla suojeluskunta-aseellaan ja iskee lopulta Leenan hengiltä tämän omalla kirveellä, vahingossa tosin.

Romaanin keskenään hyvin erilaisten henkilöiden kautta lukija pääsee tarkastelemaan ihmisen kokemusmaailmaa. Esimerkiksi surkuhupaisa Roman tarjoaa lukijalle mahdollisuuden kurkistaa vakavaan identiteettikriisiin ja sen seurauksiin silloin, kun ympäröivä yhteiskunta ei pysty tukemaan siinä kamppailevaa yksilöä. Lisäksi Romanin henkilö ja hänelle tapahtuvat asiat herättävät paljon erilaisia suuria kysymyksiä: Onko mieltä hankkia lapsia tällaiseen maailmaan? Mitä kaikkea vanhempi on lapsensa eteen valmis tekemään? Saako yksilöä käyttää hyväksi yhteisen hyvän nimissä? – Myös maailmanpolitiikka ja etenkin Venäjän rooli siinä ovat Romanin henkilön kautta vahvasti läsnä kirjassa.

Hanna Pippuri

Elo 3/2017