Emajõgi, Emajoki eli ”Äitijoki” (tai ”Emojoki”) on Viron suurimpia ja tunnetuimpia jokia. Sen pituus on 101 km ja vesistön suuruus, Võrtsjärv mukaanlukien, 9 960 km2. Joki alkaa Viron toiseksi suurimmasta järvestä eli Võrtsjärvestä ja laskee maan suurimpaan järveen eli Peipsiin, toisin sanoen Emajoki yhdistää Viron tärkeimmät järvialueet toisiinsa. Joki on laivattavissa koko matkan aina sen alusta Võrtsjärvestä hamaan Peipsijärveen saakka.

Joen leveys on 20–145 m ja sen syvin kohta on 11 m. Emajoki virtaa suhteellisen hitaasti, sillä pudostusta yli 100 km:n matkalla on vain 3,5 m. Emajoessa on tavattu yli 40 kalalajia.

Mielenkiintoista on se, että myös Pärnujokea on kutsuttu Emajoeksi ja aikoinaan – ilmeisesti viimeistän viikinkiajalta lähtien – on Itämereltä kulkenut laivattava vesireitti nykyisten Pärnun, Viljandin ja Tarton kaupunkien ja nykynimillä Pärnujokena ja Emajokena tunnettujen jokien kautta Peipsille ja sieltä Velikajajokea pitkin aina Venäjän suurille joille ja Mustalle merelle (ja sieltä Välimerelle) saakka. Peipsijärveen laskee siis kaksi suurta jokea, joista toisen nimen voisi suomentaa ”Äitijoeksi” tai ”Emojoeksi”. Ja se toinen on siis nimeltään Velikaja, jonka aiempi itämerensuomalainen nimi ehkä oli ”Isäjoki”. Tuskin sattumaa!

Emajoen deltamaiseen ruovikkoiseen ja soiseen suistoon perustettiin 1981 suuri yli 18 000 ha:n suojelualue. Toinen suuri eli Alam-Pedjan luonnonsuojelualue sijaitsee Emajoen tärkeimmän sivujoen eli Pedjajoen ympäristössä. Se laskee pääuomaan heti pian Võrtsjärven jälkeen.

Tarton kaupunki on tutkijoiden mukaan perustettu tämän tärkeän muinaisen vesireitin ja maantien ”risteykseen” eli paikkaan, missä joen ylitys onnistui helpoiten. Vielä nykyäänkin joki jakaa kaupungin kahtia ja vuosikymmenten aikana joen yli on rakennettu yhä uusia ja uusia siltoja, joista nykyisin Tarton kaupungin alueella on seitsemän.

Tarttolaiset uivat Emajoessa, suotelevat, melovat ja liikkuvat pitkin jokea erilaisilla vesialuksilla. Tarttolaiseen opiskelijoiden Vapun viettoon kuuluu leikkimieliset omatekoisten vesialusten ”kauneuskilpailut”. Emajoen jokisatamasta pääsevät turistitkin retkelle Emajoelle tai jopa Peipsijärvelle, Piirissaarelle tai Setomaalle Värskaan saakka. Erityisen suosittuja ovat jokiretket puisen vanhantyyppisen rahtialuksen mallin mukaan rakennetulla Jõmmu-laivalla.

Emajõgi on ikuistettu lukuisiin runoihin, lauluihin ja suuriin romaaneihinkin. Tartossa opiskelleen ja työskennelleen mutta suuren osan Ruotsissa pakolaisena eläneen Bernard Kangron yksi kuuluisimmista romaaneista onkin nimeltään Emajõgi (ilmestyi 1961).

Muut kiinnostavat joet

Narvajoki

Narva jõgi on Viron tärkein rajajoki, sen keskikohtaa pitkin kulkee Viron ja Venäjän raja 77 km:n matkan. Joen länsirannalla on Narvan kaupunki ja Hermanninlinna, itärannalla Ivangorodin kaupunki ja Iivananlinna. Narvanjoki on virtaukseltaan Viron suurin joki ja sen valuma-aluekin on suuri eli 56 200 km². Joki on padottu ja Venäjän puolella joessa vuodesta 1955 voimalaitos, jonka teho on 125 MW ja putouskorkeus noin 23 m. Narvajoki on tunnettu erinomaisena nahkiaisjokena.

Piusa

Piusa, Piusa jõgi on lähes 110 pitkä joki Virossa ja hieman myös Venäjän puolella. Se alkaa Plaanin Külajärvestä ja laskee Pihkovanjärveen. Piusan korkeusero on koko Viron suurin eli 212 metriä. Joessa onkin aikoinaan ollut jopa 39 vesimyllyä. Piusa muodostaa etnisen rajan kahden etelävirolaisen heimon eli ortodoksisten settojen ja luterilaisten võrokesten välillä.

Piritajoki

Lähes 107 km pitkä Pirita jõgi alkaa Pudusoolta ja laskee Tallinnassa Piritan sataman vieressä Suomenlahteen. Jokivarressa hieman ylävirtaan nykyisestä merenrannasta oli ”Tallinnan edeltäjä” Irun linnoitus ja kauppa- ja satamapaikka. Jokisuussa on sekä vanha että uusi Piritan birgittalaisluostari ja aivan merenrannassa Piritan olympiapurjehduskeskus ja Piritan TOP-pienvenesatama.

Keilajoki

Keila jõgi tunnetaan ennen kaikkea Keila juga -vesiputouksestaan ja sen vieressä sijaitsevasta Viron upeimpiin kuuluvasta Keila-Joan kartanokokonaisuudesta. Joki itse 107 km pitkä ja sen virtaa pääosin Harjumaalla, laskien hieman putousta alempana Suomenlaheteen. Kaunis ja näyttävä putous on kuusi metriä korkea, mutta jopa kymmeniä metrejä leveä. Sen ja kartano alueelta aina Suomenlahden rannalle saakka kulkee kolme kilometriä pitkä luontopolku.

Kasarijoki

Lähes 115 km pitkä Kasari jõgi virtaa pohjoisessa Keski-Virossa neljän eri maakunnan alueella laskien Matsalun lahteen. Kasarijoen laaja suistoalue ja Matsalun lahti muodostavat perusosan lähes 500 km²:n laajuisesta Matsalun kansallispuistosta, joka on Viron tärkein ja muuttoaikoina koko Pohjois-Euroopan tärkeimpiä lintualueita.

Salmejoki

Salme jõgi on Saarenmaan tunnetuin joki, joka erottaa Sõrven niemimaan muusta Saarenmaasta. Alunperin 2,9 kilometriä pitkä Salme onkin alunperin ollut suomen kielen avulla helposti ymmärrettävästi salmi, joka on erottanut Sõrven saaren Saarenmaan pääsaaresta.

Pärnujoki

Pärnu jõgi saa alkunsa kuuluisilta Roosna-Allikun lähteiltä Keski-Virosta. 144 kilometriä myöhemmin se laskee heti Pärnun kaupungin keskustan jälkeen Pärnunlahteen eli Itämereen. Viikinkikaudella ja hansakaudella Pärnujokea pitkin kulki tärkeä kauppareitti, jota pitkin pääsi aikoinaan ilmeisesti Pihkvanjärvelle ja tärkeille Venäjän jokireiteille saakka.

Navestin joki ja Hallisten joki

Navesti jõgi on Pärnujoen suurin sivujoki ja Halliste jõgi on puolestaan Navestin joen suurin sivujoki. Koska Halliste laskiessaan Navestiin virtaa lähes täysin vastakkaiseen suuntaan kuin Navesti, niin kevättulvien ja suurten sateiden aikaan jokien yhtymäkohtaan kerääntyy suuria vesimassoja ja syntyy alueelle ns. viides vuodenaika eli tulva, joka on vuosisatojen ollut tyypillinen ns. Soomaan alueella, jossa on vuodesta 1993 alkaen 390 km²:n laajuinen kansallispuisto.

Põltsamaan joki

Põltsamaa jõgi on 135 km pitkä joki, joka alkaa Pandiveren ylängöltä ja laskee Pedjajokeen. Joen kaikkien tunnetuin osuus on Põltsamaan kaupungin alueella. Pelkästään kaupungin alueelle on rakennettu 18 erikokoista ja erinäköistä siltaa Põltsamaan joen ja siihen laskevien purojen ylittämiseen


16. marraskuuta 2018


Lue myös


Kai Aareleid: ”Historia on tarinoiden taustakangasta”

Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.
subject

Heikki Rausmaa

Viron valtionpäämiehet

Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…
subject

Eestlasena Soomes
Riho Laurisaar

Vaalitarvehierarkiaa

Virolaiset ja suomalaiset poliitikot puhuvat harvoin samoista asioista samaan aikaan. Ennen viime vaaleja murhelista oli kuitenkin kummassakin maassa yhteinen: huolta herättivät – yllätys yllätys – taloustilanne…
subject