Hakutuloksia

Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:

Estofiili Eino Leino

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 140 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hän syntyi Paltamon Hövelössä 6. heinäkuuta 1878. Leino oli Viron ystävä ja huomattava suomalais-virolaisten kulttuuriyhteyksien rakentaja.…

subjectLue

Paratiisin Tõnun jatkumo

Tõnu Õnnepalu varttui ja sai keskiasteen koulutuksen Tallinnassa. Hän suoritti vuonna 1985 kasvitieteen ja ekologian loppututkinnon Tarton yliopistossa ja joutui sen jälkeen opettajaksi hiidenmaalaiseen…

subjectLue

Hiidenmaan lumo

Aloitin syyskuun alussa työt Tuglas-seurassa. Syitä siihen, miksi olen Suomessa, toisen kulttuurin ja kielen ympäröimänä, voi etsiä vuodesta 1965, kun äitini, Länsi-Viron Varbolasta kotoisin oleva nuori…

subjectLue

Tartto – Kaupunki tien ja vesitien varrella

subjectLue

Aino Kallas – Viron saarten kirjailija

”Suomen kirjallisuudessa Aino Kallas oli monessa mielessä erikoislaatuinen ilmiö. Hänen tuotantonsa poikkeaa lähes joka suhteessa, myös aihepiiriltään, oman aikakautensa suomalaisen kirjallisuuden valtateiltä.…

subjectLue

Sananvapaus on tärkeää, hoitovapaa ei

Viron aineellinen ja henkinen yhteiskuntaelämä on muuttunut rajusti maan itsenäistyttyä uudelleen. Kaikissa jälkisosialistisissa maissa muutos on ollut melkoinen, mutta jokaisessa erilainen. Ja suuresti…

subjectLue

Friedebert Tuglas

Friedebert Tuglas (1886–1971, alkujaan Friedebert Mihkelson) syntyi Ahjan kartanon alueella Etelä-Virossa 1886 kartanon puusepän poikana. Myöhemmin hänen kotikaupungikseen tuli Tartto. Toisen maailmansodan…

subjectLue

”Mina lähen, Jaak!”

… ütleb Ristiotsa Rein Kirsimäe Jaagule ühel märtsikuu hommikul Venemaa-poolsel Peipsi kaldal seistes, igatsevalt üle laguneva jääsupi koduse Kodavere poole kiigates. Aasta on 1893 ja seesama lause, mis…

subjectLue

Oskar Kallaksen vaellus

Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…

subjectLue

Sanan silta yli Suomenlahden

Pekka Lilja on tunnettu henkilö estofiilien keskuudessa. Hiljattain eläkkeelle jäänyt Jyväskylän yliopiston professori on vuosikymmeniä tutkinut ja esitellyt virolaista kirjallisuutta suomalaisille lukijoille.

subjectLue

Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa

Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…

subjectLue

Tarinoi­ta Virosta

Helsinkiläisen Raimo Siltasen uutuusteos ei vaivatta asetu lukuisten Viro-tietokirjojen joukkoon. Sitä voi luonnehtia kirjoituskokoelmaksi, jossa tarinoidaan laveasti vähän kaikesta, juurta jaksain vähemmän.…

subjectLue

Kirjallinen Noor-Eesti

Historiallisen vuoden 1905 kesällä ilmestyi Noor-Eesti-nimisessä teoksessa julistus: ”Enemmän kulttuuria! Enemmän eurooppalaista kulttuuria! Olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi!”…

subjectLue

Julius Krohn ja ensimmäinen viron kielioppi

Mitä yhteistä on suomalaisella Julius Krohnilla ja virolaisella Karl August Hermannilla? Ainakin se, että molemmat kirjoittivat maanmiehilleen ensimmäisen omakielisen viron kieliopin. Krohn ehti ensin:…

subjectLue

Aino Kallas – Maailman sydämessä

Aino Kallas on ollut viime vuosina niin paljon esillä, että tänä vuonna ilmestynyt elämäkerta ei äkkiseltään tunnu mainostetun mukaisesti ”ensimmäiseltä”. Monien muiden tavoin uskoin tietäväni paljon hänen…

subjectLue

Eestin runotar

Jatkosodan päätyttyä Suomessa koettiin pieni kustannusalan protesti, kun WSOY julkaisi 1944 Kerttu Mustosen suomennoksena Albert Kivikasin vapaussotaromaanin Nimet marmoritaulussa. Kirja huokui tukea miehitetylle…

subjectLue

Runotyttö Tartossa

Runoilija Saima Harmajan syntymästä tulee tänä keväänä kuluneeksi sata vuotta. Hän syntyi 8. toukokuuta 1913 Helsingissä. Hänen lyhyeksi jäänyt, sairauden riuduttama elämänsä päättyi jo huhtikuussa 1937.…

subjectLue

Suomen kielen kautta pääsin viron kieleen

Uskaltakaamme kerrankin yhdessä asiassa olla ensimmäisiä maailmassa, olla kehityksen korkeimmalla huipulla! Viron kielenuudistuksen pitää tulla ensimmäiseksi maailmassa!” Näin paatoksellisesti kirjoitti…

subjectLue

Sillalla soi satakieli

Jo oli aikakin, tulee mieleen puuskahtaa, kun ottaa käteensä vastikään ilmestyneen Lydia Koidulan (1843–1886) runojen suomennosvalikoiman Sillalla soi satakieli. Lydia Koidulan runoja suomeksi. Yksi Viron…

subjectLue

”Historia on tarinoiden taustakangasta”

Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.

subjectLue

Merentakaisia lauluja

Merentakaisia lauluja poikkeaa monessa suhteessa aiotusta. Saarenmaalla elokuussa 1911 päivätyn kokoelman alkusanoissa Kallas toteaa, että teoksesta haluttiin kirjallisuushistoriallista antologiaa, mutta…

subjectLue

”Minä lähden, Jaak!”

…sanoo Ristiotsan Rein Kirsimäen Jaakille eräänä maaliskuisena aamuna seistessään Peipsijärven Venäjän-puoleisella rannalla ja tähystäessään loputtoman jääsohjon ylitse, kotikylänsä Kodaveren suuntaan.…

subjectLue