Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:
Virolaisia suurhahmoja
Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…
subjectVirolaisia suurhahmojaKäsivarren ja Linnunradan tuulet
Maaliskuun päivä 1977 Suomen Käsivarren Ropitunturilla oli häikäisevä. Tuore lumi hohti pilvettömän taivaan alla. Raisu tunturituuli pyöritti ja lennätti sitä henkeäsalpaavan villissä tanssissa.
subjectKäsivarren ja Linnunradan…Vironmieliset kommunistit
Kiitän Tuglas-seuraa, Viron Suomen-instituuttia, Suomen Historiallista Seuraa ja herra Seppo Kuusistoa kutsusta osallistua seminaariin, joka käsittelee Viron laulavaa vallankumousta kymmenen vuoden etäisyydeltä…
subjectVironmieliset kommunistitKaikkien veneiden äiti haapio lipuu kohti Unescoa
Dokumentaristi Mark Soosaar antoi elokuvillaan 1980-luvulla Aivar Ruukelille kimmokkeen haapioinnostukseen. Nyt Soomaan kansallispuiston haapioperinne on Ruukelin johdolla matkalla Unescoon.
subjectKaikkien veneiden…Pärnun renessanssi-ihmiset elokuvantekijöinä
Ennen vuotta 1992, jolloin silloisessa Tallinnan pedagogisessa yliopistossa eli nykyisessä Tallinnan yliopistossa alkoi elokuva-alan korkeakouluopetus, toimi Virossa kuin varkain yksi elokuva-alan koulu.…
subjectPärnun renessanssi-ihmiset…Tuglaksen tuli palaa monihaaraisella liekillä
Viime vuoden aikana tässä lehdessä muistelivat useat Tuglas-seuran veteraanit omasta näkökulmastaan toiminnan alkuaikoja. Esiin tuotiin monta mielenkiintoista seikkaa Tuglas-seuran monipuolisesta kulttuurihistoriasta.…
subjectTuglaksen tuli palaa…Sanan silta yli Suomenlahden
Pekka Lilja on tunnettu henkilö estofiilien keskuudessa. Hiljattain eläkkeelle jäänyt Jyväskylän yliopiston professori on vuosikymmeniä tutkinut ja esitellyt virolaista kirjallisuutta suomalaisille lukijoille.
subjectSanan silta yli…Soomustuda või soomestuda?
Vabadussõja ajal, uhkesti just 24. veebruaril 1919 kandis Johan Laidoner Eesti Maanõukogule ette, et vaenlane on Eesti piiridest välja aetud. See oli töövõit.
subjectSoomustuda või soomestuda?Suomettua vai virottua?
Vapaussodan aikana, ylväästi juuri itsenäisyyspäivänä 24.2.1919, Viron sotaväen ylipäällikkö Johan Laidoner ilmoitti Viron maapäiville, että vihollinen on häädetty Viron rajojen taakse. Se oli työvoitto.
subjectSuomettua vai virottua?150 vuotta laulujuhlia
Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…
subject150 vuotta laulujuhliaLennart!
Muistopuhe presidentti Lennart Meren siunaustilaisuudessa Tallinnan Kaarlen kirkossa 26.3.2006
subjectLennart!Monumendid ja võim. Eesti Ajaloomuuseumi kogutud nõukogudeaegsete monumentide väliekspositsiooni kataloog.
Teoksen pitkä alaotsikko oikeastaan kertoo jo, mistä on kyse. Se ei kuitenkaan kerro ihan kaikkea. Viron historiallisella museolla on suuri museokompleksi Maarjamäellä Tallinnassa (Pirita tee 56). Kompleksiin…
subjectMonumendid ja võim.…Meri kirjallisuudessa
Kynääni kirvoitti tieto, että Viron kulttuuriministeriö on nimennyt kulumassa olevan vuoden merikulttuurin vuodeksi. Mieleen nousi useampikin kirjailijanimi ja ennen kaikkea aiheeseen sopiva kummastelu…
subjectMeri kirjallisuudessaUhman ja toivon kevät
Varhainen herätys odotti minua elokuisena aamuna vuonna 1991. Olin lähdössä Tallinnaan yhdessä filmiryhmän kanssa tekemään videomuotokuvaa Jaan Krossista. Työn oli tilannut Suomen Kirjailijaliitto, ja…
subjectUhman ja toivon…Löydätkö kuvasta virheen?
1. ja 2. huhtikuuta 1988 järjestettiin Viron SNT:n luovien alojen järjestöjen yhteinen täysistunto. Istunnossa puhui yli 50 kulttuurialojen ja sivistyneistön edustajaa, muiden muassa Lennart Meri, Paul-Erik…
subjectLöydätkö kuvasta…Looming 90 vuotta
Viron kirjailijaliitto perustettiin lokakuussa 1922, jo puolen vuoden kuluttua huhtikuussa 1923 alkoi Friedebert Tuglaksen aloitteesta ilmestyä kirjallisuuslehti Looming, jota Tuglas myös toimitti. Suomalainen…
subjectLooming 90 vuottaViro vai Eesti?
Onko eteläisen naapurimaamme oikea nimi Viro vai Eesti ja puhutaanko siellä viroa vai eestiä?
subjectViro vai Eesti?Unelmasta todeksi
Muutamalta Tuglas-seuran nuoremmalta aktiivijäseneltä kysyttiin joskus vuoden 1988 tienoilla, mihin suuntaan seuraa ja sen toimintaa olisi lähivuosina kehitettävä ja suunnattava. Tein tuolloin koneella…
subjectUnelmasta todeksiViro ja Suomi 1917–1920
Seppo Zetterbergin nimi ei kaipaa esittelyä sen enempää Suomessa kuin Virossakaan. Useita hänen teoksiaan on vironnettu ja suurinta huomiota lienee saanut osakseen Viron historia (viroksi 2009). Henkilökohtainen…
subjectViro ja Suomi 1917–1920Suomenlahden rajaamaa historiaa
Hyvät Viron ystävät, elämme kasvavassa määrin historiatonta aikaa. Tällä tarkoitan sitä että ihmisten tietoisuus ja ymmärrys siitä mistä ja miten olemme tulleet siihen missä tänään olemme, on paremminkin…
subjectSuomenlahden rajaamaa…Mikroetnos
Lääketieteen nobelisti, biologi Peter Medawar kysyi kerran kuulijoiltaan: mikä on hypoteesi? Hän vastasi kysymykseensä itse: hypoteesi on kuvittelukyvyn hyppy tuntemattomaan.
subjectMikroetnosViron valtionpäämiehet
Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…
subjectViron valtionpäämiehetEestin tammi
Suomen metsänhoitoyhdistyksen alaisuuteen perustettiin vuonna 1927 Metsätaloudellinen valistustoimisto, joka teki propagandatyötä metsänistutuksen puolesta. Toimiston johtaja oli metsänhoitaja Emil Vesterinen…
subjectEestin tammiPelon kautta euforiseen vapauteen
Viron itsenäisyys palautettiin 30 vuotta sitten elokuussa 1991. Miten nuoret aikuiset kokivat dramaattiset tapahtumat ja millaisiin asioihin vapaus heidän elämässään tiivistyi?
subjectPelon kautta euforiseen…Onko kielisilta unohtunut?
Suomen ja Viron maantieteellisestä läheisyydestä, kulttuurisista yhteyksistä ja kielellisistä yhtäläisyyksistä on kirjoitettu puhuttu paljon ja pitkään. Eikö aihetta ole jo riittävästi tahkottu? Eiväthän…
subjectOnko kielisilta…Kas keelesild on unustusehõlma vajunud?
Soome ja Eesti geograafilisest lähedusest, kultuurisidemetest ja keelte sarnasusest on kirjutatud ja räägitud palju ja pikalt. Kas seda teemat pole juba piisavalt lahatud? Rootslased ja taanlased ju ei…
subjectKas keelesild on…