Hakutuloksia
Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:
Haralan elämäkertoja
Mats Traatin Haralan elämäkerroista on ilmestynyt reheväkielinen käännöskokoelma Merja Ahon ja Hannu Oittisen suomentamana. Haralan elämäkerrat ovat proosarunon muotoisia muistokirjoituksia. Niiden kertojina…
subjectLueVastsed Harala elulood
Viime syksynä 75 vuotta täyttänyt Mats Traat viettää tänä vuonna kirjailijanuransa 50-vuotisjuhlaa, jos ajankohta lasketaan esikoisteoksen ilmestymisestä.
subjectLueTere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa
Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…
subjectLueEbatavaline ja ähvardav loodus
Tarttolaisen Mehis Heinsaarin uutuuskirja lainaa erikoisen nimensä venäläisen Aleksander Muranovin klassiselta luontokirjalta, joka käsittelee poikkeuksellisia ilmiöitä, kuten taifuuneja tai tulivuorenpurkauksia.…
subjectLueIlmansuuntailmaukset
Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin…
subjectLueItämeri, Länsimeri ja ne muut
Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…
subjectLueTarinoita Virosta
Helsinkiläisen Raimo Siltasen uutuusteos ei vaivatta asetu lukuisten Viro-tietokirjojen joukkoon. Sitä voi luonnehtia kirjoituskokoelmaksi, jossa tarinoidaan laveasti vähän kaikesta, juurta jaksain vähemmän.…
subjectLueMäng mõisa peale
Kirjallisuuden palaset tuntuvat ensilukemalta loksahtavan mukavasti kohdalleen, kun teosta siivittää kepeä viihteellisyys, helppolukuisuus, historiallinen kiinnostavuus ja vieläpä hauskuuskin. Vuonna 1975…
subjectLueVirolaiset Virossa
Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.
subjectLueKolmas laukaus Riian lahdella
Varsin erikoisen lisän laulavan vallankumouksen varhaisiin seuraamuksiin tuo tunnetun toimittajan kaksikielinen muistelma-pala Kolmas laukaus Riian lahdella. Teos lienee tulkittava omakustanteeksi, ellei…
subjectLueMüürideta aed
Jatkoa ensimmäistä ristiretkeä käsittelevään Tiit Aleksejevin romaanisarjaan saatiin lopulta odottaa kuin kuuta nousevaa. Julkaisutahti ei ole päätä huimannut, sillä ensimmäinen osa Palveränd…
subjectLueKevaden ensimmäinen vuosisata
Siinä missä suomalaiset osaavat unissaankin Pohjantähden alun ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi”, tietävät virolaiset takuuvarmasti, mikä kirja alkaa ”Kui Arno isaga koolimajja jõudis, olid tunnid juba…
subjectLueEestin runotar
Jatkosodan päätyttyä Suomessa koettiin pieni kustannusalan protesti, kun WSOY julkaisi 1944 Kerttu Mustosen suomennoksena Albert Kivikasin vapaussotaromaanin Nimet marmoritaulussa. Kirja huokui tukea miehitetylle…
subjectLueViron ja suomen superlatiivi
Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…
subjectLueSaarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa
Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin…
subjectLueHän, tema ja ta
Suomen kielessä tehdään periaatteessa ero persoona- ja demonstratiivipronominien välillä kolmannessa persoonassa, kuten koulussa opetettiin: hän viittaa ihmisiin, se taas eläimiin ja asioihin. Käytännössä…
subjectLueHapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei
Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai…
subjectLuePostimees ja Eesti Päevaleht
Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.
subjectLueVooremaa
Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…
subjectLueSetukaisista settoihin
Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…
subjectLueTiit Aleksejev – kirjailija
Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…
subjectLueTrolli, trollikka ja sarvijaakko
Tallinnan joukkoliikennejärjestelmään ovat jo vuodesta 1965 lähtien kuuluneet oleellisena osana johdinautot eli trolleybussit. Ne opittiin pian linjojen yleistyttyä tuntemaan vironkielisellä nimellä trollibuss,…
subjectLueMatkakohteena Kuressaari!
Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…
subjectLueUdusulistaja
Maailman tunnetuin raplalainen Andres Ehin on kymmenen kokoelman virolaistuotannossaan kohonnut eläväksi klassikoksi, jonka runoilijanlaatu supistetaan turhan usein sanaan surrealisti. Jo 1960-luvulla…
subjectLueÄidinkielen voima
Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…
subjectLueEmakeele vägi
Eesti ja Soome suhtlus kirjandusmaastikul on väga elav ning põnev. Mõistagi pole kirjandussuhted alati nii soojad ja tihedad olnud. Suhteid on mõjutanud nii poliitiline olukord, ideoloogiline hoiak kui…
subjectLueSinine sarvedega loom
Aloitanpa Suomen ja Viron välisellä pikku kulttuurierolla. Andrus Kivirähkin uutuusromaanissa Sinine sarvedega loom ei ole takakansitekstiä. Tai onhan siinä, mutta teksti on sama kuin kirjan alku. Ärsyttävää,…
subjectLueParalleeluniversum
Runoteokseen ”paralleeliuniversum(e)ista” voi toden totta suhtautua perheyrityksenä, sillä jo alaotsikkonsa mukaisesti se sisältää ”tyttären ja äidin runoja marraskuulta 2018”. Perheeseen kuuluu tavallaan…
subjectLueSata vuotta etnofuturismia
Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…
subjectLueEestluse elujõust
Nuoremman polven virolaisen tekstimaakarin Indrek Koffin kirja on vähän hämmentävä kokemus. Vajaalle 70 sivulle levittäytynyt ”hysteerinen traktaatti” – kuten teoksen alaotsikko valistaa – herättää lukijassa…
subjectLueoi suomi on
Indrek Koffin vuonna 2011 ilmestynyt ”hysteerinen traktaatti” Eestluse elujõust on saanut suomenkielisen asun teoksessa, jonka kanteen on toiseksi tekijäksi merkitty Mika Keränen. Hänen asemaansa määrittää…
subjectLueSillalla soi satakieli
Jo oli aikakin, tulee mieleen puuskahtaa, kun ottaa käteensä vastikään ilmestyneen Lydia Koidulan (1843–1886) runojen suomennosvalikoiman Sillalla soi satakieli. Lydia Koidulan runoja suomeksi. Yksi Viron…
subjectLueVirolaisuuden juuret
Viron tasavallan sadantena juhlavuonna on toistuvasti tarkasteltu niin Viron valtion lähtökohtia kuin sitä tukevan virolaisuuden perusteita. Mitä on se oleellinen ja ainoalaatuinen, joka sisältyy sanaan…
subjectLueReisijuht Eesti mõisad
Kartoistaan tunnetun Region kustantama reisijuht eli ”matkaopas” Viron kartanoihin johdattaa kiehtovan ja omaleimaisen jos ristiriitaisenkin nähtävyyden pariin. Kartanoiden eli moisioiden laajan…
subjectLueVastarannan lumo
Pitkään Virossa asunut Yle-uutisten entinen Baltian kirjeenvaihtaja, nykyinen vapaa toimittaja Risto Vuorinen on vihdoin kirjoittanut sen, mikä monen toimittajan mielessä vain häilähtelee – eli romaanin.…
subjectLueTaevatrepp
Tarttolainen Mart Kivastik (s. 1963) kuuluu niihin moniin virolaiskirjailijoihin, joita ei tietääkseni ole julkaistu suomeksi. Ja kuten usean muunkin kohdalla, suomentamattomuudessa ei ole kysymys ”kääntämättömyydestä”…
subjectLueSalaelud
Tallinnalaisen Kai Aareleidin käsi on käynyt maassamme hyvästi, sillä Outi Hytösen suomentaman romaanin Korttitalo (S & S, 2018) lisäksi viime ja tämän vuoden saavutuksiin on lukeutunut Ntamon julkaisema…
subjectLueViimane kustutab tule
Rein Raud (s. 1961) on tunnetuimpia ja tunnustetuimpia nykyvirolaisia kirjailijoita sekä kotimaassaan että ulkomailla. Tutkijana, kääntäjänä ja yliopistomiehenäkin ansioitunut Raud on monipuolinen kirjailija,…
subjectLueAugust Gailit – Toomas Nippernaati
August Gailitin letkeä veijariromaani Toomas Nipernaadi, joka alun perin ilmestyi Tartossa 1928, on pysynyt paitsi kirjailijansa rakastetuimpana teoksena myös lukevan virolaisyleisön kestosuosikkina.…
subjectLueKolme kohtaloa
Virolaiskirjailija Maimu Bergin (s. 1945) romaani Kirjutajad on julkaistu jo vuonna 1987, mutta suomennosta on jouduttu odottamaan tähän vuoteen asti. Kolme kohtaloa -niminen suomennos tuo suomalaislukijoiden…
subjectLue