Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:
Haralan elämäkertoja
Mats Traatin Haralan elämäkerroista on ilmestynyt reheväkielinen käännöskokoelma Merja Ahon ja Hannu Oittisen suomentamana. Haralan elämäkerrat ovat proosarunon muotoisia muistokirjoituksia. Niiden kertojina…
subjectHaralan elämäkertojaVastsed Harala elulood
Viime syksynä 75 vuotta täyttänyt Mats Traat viettää tänä vuonna kirjailijanuransa 50-vuotisjuhlaa, jos ajankohta lasketaan esikoisteoksen ilmestymisestä.
subjectVastsed Harala eluloodTiit Pagu
Jaan Krossin varhain kirjoitettu mutta sitten pöytälaatikkoon tuupattu ja jäämistöstä löydetty Tiit Pagu on lopulta varsin hämmentävä lukukokemus.
subjectTiit PaguTere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa
Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…
subjectTere ja hyvää päivää…”Järjenhoitaja”
Vuonna 1989 päädyin osana neljän hengen opiskelijaporukkaa vaihto-oppilaaksi Tallinnaan. Siellä keksimme erään keskeisen intellektuaalisen toiminnan apuvälineeksi ”järjenhoitajan”. Luultavasti vain vuorostamme,…
subject”Järjenhoitaja”Ebatavaline ja ähvardav loodus
Tarttolaisen Mehis Heinsaarin uutuuskirja lainaa erikoisen nimensä venäläisen Aleksander Muranovin klassiselta luontokirjalta, joka käsittelee poikkeuksellisia ilmiöitä, kuten taifuuneja tai tulivuorenpurkauksia.…
subjectEbatavaline ja ähvardav…Minu riik
Ikituottelias Asko Künnap on korona-ajan oloissakin tuonut markkinoille uusia runokokoelmia sitten vuonna 2019 ilmestyneen Keravälk koputab tulles, joka käännöksenäni saatiin viime vuonna suomeksi nimellä…
subjectMinu riikSotilasjumalan palvelija
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puutu everstiluutnantti Leo Kunnaksen pitkin entistä Neuvostoliittoa vyöryvästä hurjasta seikkailutarinasta. Setumaan poika Peeter Tergens arvostaa sotilaallisia hyveitä…
subjectSotilasjumalan palvelijaIlmansuuntailmaukset
Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin…
subjectIlmansuuntailmauksetItämeri, Länsimeri ja ne muut
Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…
subjectItämeri, Länsimeri…Tarinoita Virosta
Helsinkiläisen Raimo Siltasen uutuusteos ei vaivatta asetu lukuisten Viro-tietokirjojen joukkoon. Sitä voi luonnehtia kirjoituskokoelmaksi, jossa tarinoidaan laveasti vähän kaikesta, juurta jaksain vähemmän.…
subjectTarinoita VirostaPyhiinvaellus
Tiit Aleksejevin (s. 1968) toinen romaani Pyhiinvaellus (Palveränd, 2008) sai Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010. Myös Aleksejevin aikaisemmat kaunokirjalliset tuotokset ovat saaneet huomiota…
subjectPyhiinvaellusVäkevä kaupunki
Miten tulisi suhtautua romaaniin, joka kuvaa ensimmäistä ristiretkeä? Voisiko sen lukeminen olla kuin käynti Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla elokuun loppupuolella: leikareita, mystikoita, käsityöläisiä,…
subjectVäkevä kaupunkiMuuttuvainen
Mika Waltari tuntuu yhdistävän tämänvuotisia suomennoksia virosta. Turun kirjamessuilla huomasin, että sana muuttuvainen, jonka suomentaja Raija Hämäläinen on valinnut Jaak Jõerüütin teoksen otsikoksi,…
subjectMuuttuvainenMäng mõisa peale
Kirjallisuuden palaset tuntuvat ensilukemalta loksahtavan mukavasti kohdalleen, kun teosta siivittää kepeä viihteellisyys, helppolukuisuus, historiallinen kiinnostavuus ja vieläpä hauskuuskin. Vuonna 1975…
subjectMäng mõisa pealePois
Maimu Bergin tuorein teos Ära on ilmestynyt suomeksi nimellä Pois Hannu Oittisen kääntämänä ja Taifuunin kustantamana. Romaani on synkkä kuvaus Neuvosto-Virosta, ankean harmaata maailmaa ja painostavaa…
subjectPoisVirolaiset Virossa
Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.
subjectVirolaiset VirossaKolmas laukaus Riian lahdella
Varsin erikoisen lisän laulavan vallankumouksen varhaisiin seuraamuksiin tuo tunnetun toimittajan kaksikielinen muistelma-pala Kolmas laukaus Riian lahdella. Teos lienee tulkittava omakustanteeksi, ellei…
subjectKolmas laukaus Riian…Unes nägin ma Eestimaad
Doris Karevan uutuuskirjan nimi viittaa vapaasti mutta selvästi Juhan Liivin runoon Eile nägin ma Eestimaad, joka laulavan vallankumouksen vuosina soi iskelmänäkin. Vapaammin assosioiden liitän sen myös…
subjectUnes nägin ma EestimaadMüürideta aed
Jatkoa ensimmäistä ristiretkeä käsittelevään Tiit Aleksejevin romaanisarjaan saatiin lopulta odottaa kuin kuuta nousevaa. Julkaisutahti ei ole päätä huimannut, sillä ensimmäinen osa Palveränd…
subjectMüürideta aedArtur Sandmani lugu
Mehis Heinsaar tunnetaan Suomessakin Herra Paulin aikakirjoista (Absurdia 2003) ja muutamasta novellista, joissa Heinsaar tekee tulosta myyttisillä aineksilla, vähillä sanoilla ja turhia selittämättä.
subjectArtur Sandmani luguAjattelen koko ajan rahaa
Tämä antologia ei ole ”vanhanaikainen” käännösvalikoima. Runoja ei ole siis ryhmitelty runoilijoittain vaan aiheen mukaisesti. Vanhanaikaista on jäljellä sen verran, että alkutekstejä ei ole mukana, mutta…
subjectAjattelen koko ajan…Kirpputori ja kirbuturg
Nykyisin kun kirpputorien suosio suorastaan ällistyttää ainakin Suomessa, sopii muistaa, että vielä Nykysuomen sanakirja ei tuntenut koko ilmausta – saati että Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirjaan…
subjectKirpputori ja kirbuturgKino
Suomessa elokuvien esittämisen historia alkoi Helsingin Seurahuoneelta eli nykyiseltä kaupungintalolta 28. kesäkuuta 1896. Tuolloin Pietarista saapuneiden Lumièren veljesten piti esitellä tuoretta keksintöään…
subjectKinoMeri kirjallisuudessa
Kynääni kirvoitti tieto, että Viron kulttuuriministeriö on nimennyt kulumassa olevan vuoden merikulttuurin vuodeksi. Mieleen nousi useampikin kirjailijanimi ja ennen kaikkea aiheeseen sopiva kummastelu…
subjectMeri kirjallisuudessaKino
Soome filminäitamise ajalugu sai alguse Helsingi seltsimajast (Helsingin Seurahuone) ehk praegusest linnavalitsuse majast 28. juunil 1896. aastal. Peterburist saabunud vennad Lumieré'id tulid kaheks päevaks…
subjectKinoKevaden ensimmäinen vuosisata
Siinä missä suomalaiset osaavat unissaankin Pohjantähden alun ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi”, tietävät virolaiset takuuvarmasti, mikä kirja alkaa ”Kui Arno isaga koolimajja jõudis, olid tunnid juba…
subjectKevaden ensimmäinen…Ragulka, kada – ritsa
Virolaiset pikkupojat tuntevat hyvin ritsaa merkitsevät sanat ragulka ja kada. Miten ne ovat tulleet viron kieleen? Viron kielen selittävän sanakirjan mukaan ragulka on ”kahtaalle haarautuvasta…
subjectRagulka, kada –…Eestin runotar
Jatkosodan päätyttyä Suomessa koettiin pieni kustannusalan protesti, kun WSOY julkaisi 1944 Kerttu Mustosen suomennoksena Albert Kivikasin vapaussotaromaanin Nimet marmoritaulussa. Kirja huokui tukea miehitetylle…
subjectEestin runotarViron ja suomen superlatiivi
Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…
subjectViron ja suomen…Saarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa
Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin…
subjectSaarenmaa, Länsi-Virumaa…Hän, tema ja ta
Suomen kielessä tehdään periaatteessa ero persoona- ja demonstratiivipronominien välillä kolmannessa persoonassa, kuten koulussa opetettiin: hän viittaa ihmisiin, se taas eläimiin ja asioihin. Käytännössä…
subjectHän, tema ja taSittenkin
Hiukan yllättävää, että virosta suomennetaan teos, jonka tekijä ei sittenkään ole järin tunnettu omassa maassaan. Kirjan kansitaitteen tietojen mukaan ”museo- ja kirjastoalalla” toiminut tekijä, joka käyttää…
subjectSittenkinHapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei
Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai…
subjectHapukoor on suomeksi…Postimees ja Eesti Päevaleht
Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.
subjectPostimees ja Eesti…Hyvästi, Obinitsa!
Otsikko ei ole kovin hyvin muotoiltu. Sillä eihän kukaan ole heittämässä hyvästejä Obinitsalle suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungivuoden päättymisen myötä. Jopa nägemiseni on liikaa sanottu,…
subjectHyvästi, Obinitsa!Vooremaa
Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…
subjectVooremaaSateenkaari – Vikerkaar
Sateenkaaren omaperäinen, vironkielinen nimitys vikerkaar on pitkään herättänyt etymologian tutkijoiden mielenkiintoa. Oman tulkintansa asiasta tarjosi jo Viron uuden kirjoitustavan kehittänyt…
subjectSateenkaari – VikerkaarSetukaisista settoihin
Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…
subjectSetukaisista settoihinOjamaa ja Voionmaa
Vironkielisen asun saaneista ulkomaisista paikannimistä valtaosa on tavallisia, koska maiden, pääkaupunkien ja etenkin lähinaapurien keskeiset paikat mukautetaan yleisesti, näin kielessä kuin kielessä.…
subjectOjamaa ja VoionmaaTiit Aleksejev – kirjailija
Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…
subjectTiit Aleksejev –…Trolli, trollikka ja sarvijaakko
Tallinnan joukkoliikennejärjestelmään ovat jo vuodesta 1965 lähtien kuuluneet oleellisena osana johdinautot eli trolleybussit. Ne opittiin pian linjojen yleistyttyä tuntemaan vironkielisellä nimellä trollibuss,…
subjectTrolli, trollikka…Muistelen käyneeni Obinitsassa
Muistelen käyneeni Obinitsassa ensimmäisen kerran vuonna 1988, yli kolme vuotta ennen kuin Viro itsenäistyi uudelleen. Neuvostoajan hiipuminen näkyi kyläkuvassa huolettomana ränsistyneisyytenä, joka T-risteyksen…
subjectMuistelen käyneeni…Matkakohteena Kuressaari!
Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…
subjectMatkakohteena Kuressaari!Udusulistaja
Maailman tunnetuin raplalainen Andres Ehin on kymmenen kokoelman virolaistuotannossaan kohonnut eläväksi klassikoksi, jonka runoilijanlaatu supistetaan turhan usein sanaan surrealisti. Jo 1960-luvulla…
subjectUdusulistajaÄidinkielen voima
Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…
subjectÄidinkielen voimaJanu on kõikidel üks
Kirjallisuuden ja musiikin yhdistäminen on näköjään johtanut merkittävään synergiaetuun, sillä Naised köögis -yhtyeen laulaja Kristiina Ehinin tuore runokokoelma on Virossa pitkään keikkunut myydyimpien…
subjectJanu on kõikidel…Emakeele vägi
Eesti ja Soome suhtlus kirjandusmaastikul on väga elav ning põnev. Mõistagi pole kirjandussuhted alati nii soojad ja tihedad olnud. Suhteid on mõjutanud nii poliitiline olukord, ideoloogiline hoiak kui…
subjectEmakeele vägiPerifeeria kangelased
Jos Viron kirjallisuudesta pitäisi erityisesti nostaa esiin joku novelleja ja lyhytproosaa suosiva, niin liikemies-kirjailija Armin Kõomägi taitaisi olla vahvin ehdokas. Tekijän omassa tuotannossa lyhytproosa…
subjectPerifeeria kangelasedSinine sarvedega loom
Aloitanpa Suomen ja Viron välisellä pikku kulttuurierolla. Andrus Kivirähkin uutuusromaanissa Sinine sarvedega loom ei ole takakansitekstiä. Tai onhan siinä, mutta teksti on sama kuin kirjan alku. Ärsyttävää,…
subjectSinine sarvedega…Yösi ovat luetut
Asko Künnapin Yösi ovat luetut on huolellista työtä. Se on kirjoitettu hyvin, se on käännetty hyvin. Kirja on saanut osakseen erinomaisen paneutuneen taiton ja toimituksen. Jonkun silmiin…
subjectYösi ovat luetutParalleeluniversum
Runoteokseen ”paralleeliuniversum(e)ista” voi toden totta suhtautua perheyrityksenä, sillä jo alaotsikkonsa mukaisesti se sisältää ”tyttären ja äidin runoja marraskuulta 2018”. Perheeseen kuuluu tavallaan…
subjectParalleeluniversumPolulta oikealta poikenneena
Olen joutunut Obinitsaan mitä moninaisimmin neuvoin, mutta yksi tapa käy ylitse muiden. Tartosta saapuu pari kertaa päivässä juna Koidulaan, Setomaan pompöösille päärautatieasemalle, gare du nord.…
subjectPolulta oikealta…Sata vuotta etnofuturismia
Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…
subjectSata vuotta etnofuturismiaEestluse elujõust
Nuoremman polven virolaisen tekstimaakarin Indrek Koffin kirja on vähän hämmentävä kokemus. Vajaalle 70 sivulle levittäytynyt ”hysteerinen traktaatti” – kuten teoksen alaotsikko valistaa – herättää lukijassa…
subjectEestluse elujõustoi suomi on
Indrek Koffin vuonna 2011 ilmestynyt ”hysteerinen traktaatti” Eestluse elujõust on saanut suomenkielisen asun teoksessa, jonka kanteen on toiseksi tekijäksi merkitty Mika Keränen. Hänen asemaansa määrittää…
subjectoi suomi onSillalla soi satakieli
Jo oli aikakin, tulee mieleen puuskahtaa, kun ottaa käteensä vastikään ilmestyneen Lydia Koidulan (1843–1886) runojen suomennosvalikoiman Sillalla soi satakieli. Lydia Koidulan runoja suomeksi. Yksi Viron…
subjectSillalla soi satakieliRiigikogu ja riikinkukko
Viron parlamentti Riigikogu näyttäisi kääntämisen kannalta sisältävän tuttuja osia, sillä onhan viron riik (gen. riigi) varmaan sama kuin suomen ”riikki” – ja kogu taas liittyy jonkin sortin kokoukseen,…
subjectRiigikogu ja riikinkukkoVirolaisuuden juuret
Viron tasavallan sadantena juhlavuonna on toistuvasti tarkasteltu niin Viron valtion lähtökohtia kuin sitä tukevan virolaisuuden perusteita. Mitä on se oleellinen ja ainoalaatuinen, joka sisältyy sanaan…
subjectVirolaisuuden juuretReisijuht Eesti mõisad
Kartoistaan tunnetun Region kustantama reisijuht eli ”matkaopas” Viron kartanoihin johdattaa kiehtovan ja omaleimaisen jos ristiriitaisenkin nähtävyyden pariin. Kartanoiden eli moisioiden laajan…
subjectReisijuht Eesti…Vastarannan lumo
Pitkään Virossa asunut Yle-uutisten entinen Baltian kirjeenvaihtaja, nykyinen vapaa toimittaja Risto Vuorinen on vihdoin kirjoittanut sen, mikä monen toimittajan mielessä vain häilähtelee – eli romaanin.…
subjectVastarannan lumoTaevatrepp
Tarttolainen Mart Kivastik (s. 1963) kuuluu niihin moniin virolaiskirjailijoihin, joita ei tietääkseni ole julkaistu suomeksi. Ja kuten usean muunkin kohdalla, suomentamattomuudessa ei ole kysymys ”kääntämättömyydestä”…
subjectTaevatreppSalaelud
Tallinnalaisen Kai Aareleidin käsi on käynyt maassamme hyvästi, sillä Outi Hytösen suomentaman romaanin Korttitalo (S & S, 2018) lisäksi viime ja tämän vuoden saavutuksiin on lukeutunut Ntamon julkaisema…
subjectSalaeludViimane kustutab tule
Rein Raud (s. 1961) on tunnetuimpia ja tunnustetuimpia nykyvirolaisia kirjailijoita sekä kotimaassaan että ulkomailla. Tutkijana, kääntäjänä ja yliopistomiehenäkin ansioitunut Raud on monipuolinen kirjailija,…
subjectViimane kustutab…August Gailit – Toomas Nippernaati
August Gailitin letkeä veijariromaani Toomas Nipernaadi, joka alun perin ilmestyi Tartossa 1928, on pysynyt paitsi kirjailijansa rakastetuimpana teoksena myös lukevan virolaisyleisön kestosuosikkina.…
subjectAugust Gailit –…Shakki eli male
Kaikista maailman kielistä juuri virossa on omakielinen sana pelien kuninkaalle ja kuningasten pelille, sillä shakki on viroksi male. Itse peli on toki tunnettu Virossa pitkään, kuten muuallakin maailmassa.…
subjectShakki eli maleKolme kohtaloa
Virolaiskirjailija Maimu Bergin (s. 1945) romaani Kirjutajad on julkaistu jo vuonna 1987, mutta suomennosta on jouduttu odottamaan tähän vuoteen asti. Kolme kohtaloa -niminen suomennos tuo suomalaislukijoiden…
subjectKolme kohtaloaNeitsytpolku ja Neitsyttorni
Tallinnan Neitsyttornilla ja Helsingin Neitsytpolulla on tuskin mitään tosiasiallista yhteyttä toisiinsa, mutta tarjoavat ne sentään mahdollisuuden kielelliseen aasinsiltaan.
subjectNeitsytpolku ja…Sinisild / Sinisilta
Mukava ensivaikutelma tulee runo kokoelmasta heti nimiösivun jälkeen, kun havaitsee, että painopaikka on Talsinki. Sinisild/Sinisilta on viron- ja suomenkielinen runokokoelma 22 Virossa tunnetun runoilijan…
subjectSinisild / SinisiltaPallosalama koputtaa tullessaan
Asko Künnapin tuoreen suomennosrunoteoksen kannessa on reikä, jonka runoilija on siihen omakätisesti polttanut kynttilän liekillä. Näyttää siltä, että runokokoelman nimi − Pallosalama koputtaa tullessaan…
subjectPallosalama koputtaa…