Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:

Spleen ja spliin

Suomea ja viroa erottaviin kosketuspintoihin lukeutuu sana spleen. Suomessa se on ollut ja on yhä selvä vierassana, kun taas virossa kirjoitusasu on mukautettu virolaisemmaksi eli muotoon spliin.

subjectSpleen ja spliin

Spliin ja spleen

Sõna spliin paigutub soome ja eesti keelt eraldavale kokkupuutepinnale. Soome keeles on see olnud ja on ka praegu selgelt võõrsõna (spleen), kuid eesti keeles on see mugandunud eestipärasemaks ja esineb…

subjectSpliin ja spleen

Tere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa

Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…

subjectTere ja hyvää päivää…

Tuhannelle äänelle

Virolaisen lyriikan multitalentin Elo Viidingin suomennoskokoelman nimi on suoraan tekemisissä erään tärkeän runon eli Yhdelle äänelle (kirjassa s. 77–90) kanssa. Siinä runoilija avaa poikkeuksellisen…

subjectTuhannelle äänelle

”Järjenhoitaja”

Vuonna 1989 päädyin osana neljän hengen opiskelijaporukkaa vaihto-oppilaaksi Tallinnaan. Siellä keksimme erään keskeisen intellektuaalisen toiminnan apuvälineeksi ”järjenhoitajan”. Luultavasti vain vuorostamme,…

subject”Järjenhoitaja”

Minu riik

Ikituottelias Asko Künnap on korona-ajan oloissakin tuonut markkinoille uusia runokokoelmia sitten vuonna 2019 ilmestyneen Keravälk koputab tulles, joka käännöksenäni saatiin viime vuonna suomeksi nimellä…

subjectMinu riik

Ilmansuuntailmaukset

Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin…

subjectIlmansuuntailmaukset

Itämeri, Länsimeri ja ne muut

Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…

subjectItämeri, Länsimeri…

Smuuti ja smoothie

Suomen ja viron kielissä suhtaudutaan vähän eri tavoin vierassanoihin. Virolaiset ovat kaukonäköisesti mukauttaneet englannin kielen smoothien omaan kieleensä muodossa smuuti, kun taas suomalaiset ovat…

subjectSmuuti ja smoothie

Muuttuvainen

Mika Waltari tuntuu yhdistävän tämänvuotisia suomennoksia virosta. Turun kirjamessuilla huomasin, että sana muuttuvainen, jonka suomentaja Raija Hämäläinen on valinnut Jaak Jõerüütin teoksen otsikoksi,…

subjectMuuttuvainen

Kuukaudennimet suomessa ja virossa

Viron ja suomen kuukaudennimet näyttävät päälle päin tyystin erilaisilta, sillä suomi käyttää omakielistä järjestelmää, kun taas viro liittyy yleiseurooppalaiseen perinteeseen. Tämä käsitys ei silti ihan…

subjectKuukaudennimet suomessa…

Unes nägin ma Eestimaad

Doris Karevan uutuuskirjan nimi viittaa vapaasti mutta selvästi Juhan Liivin runoon Eile nägin ma Eestimaad, joka laulavan vallankumouksen vuosina soi iskelmänäkin. Vapaammin assosioiden liitän sen myös…

subjectUnes nägin ma Eestimaad

Kuunimed eesti ja soome keeles

Eesti ja soome kuude nimetused on esmapilgul täiesti erinevad, sest soome keeles kasutatakse omakeelseid kuunimesid, aga eesti keeles lähtutakse Euroopa traditsioonist. See arusaam vastab tõele siiski…

subjectKuunimed eesti ja…

Kuu teine pool

Tuoreimman romaaninsa ensisivulla Urmas Vadi sukeltaa jatkon ihmissuhteisiin lauseella ”Meidän perheessä ei ole koskaan ollut pettureita, hulluja eikä tupakoitsijoita!” Vadinsa aiemmin lukeneet aavistavat…

subjectKuu teine pool

Kuu teine pool

Oma kõige värskema romaani esimesel leheküljel sukeldub Urmas Vadi teose inimsuhetesse lausega „Meie peres pole kunagi olnud petiseid, hulle ega suitsetajaid!“ Need, kes on Vadit varem lugenud, juba aimavad,…

subjectKuu teine pool

Kirpputori ja kirbuturg

Nykyisin kun kirpputorien suosio suorastaan ällistyttää ainakin Suomessa, sopii muistaa, että vielä Nykysuomen sanakirja ei tuntenut koko ilmausta – saati että Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirjaan…

subjectKirpputori ja kirbuturg

Kino

Suomessa elokuvien esittämisen historia alkoi Helsingin Seurahuoneelta eli nykyiseltä kaupungintalolta 28. kesäkuuta 1896. Tuolloin Pietarista saapuneiden Lumièren veljesten piti esitellä tuoretta keksintöään…

subjectKino

Meri kirjallisuudessa

Kynääni kirvoitti tieto, että Viron kulttuuriministeriö on nimennyt kulumassa olevan vuoden merikulttuurin vuodeksi. Mieleen nousi useampikin kirjailijanimi ja ennen kaikkea aiheeseen sopiva kummastelu…

subjectMeri kirjallisuudessa

Kino

Soome filminäitamise ajalugu sai alguse Helsingi seltsimajast (Helsingin Seurahuone) ehk praegusest linnavalitsuse majast 28. juunil 1896. aastal. Peterburist saabunud vennad Lumieré'id tulid kaheks päevaks…

subjectKino

Viron ja suomen superlatiivi

Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…

subjectViron ja suomen…

Saarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa

Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin…

subjectSaarenmaa, Länsi-Virumaa…

Ilolinnut. Rouva Kukkin tytöt.

Alkuvuoden kirjallisen yllätyksen suo monipuolinen tekijä, sillä Mart Sander tunnetaan paitsi kirjailijana niin myös muusikkona, ohjaajana, näyttelijänä sekä taidemaalarina. Parhaiten virolaiset kai tunnistavat…

subjectIlolinnut. Rouva…

Hän, tema ja ta

Suomen kielessä tehdään periaatteessa ero persoona- ja demonstratiivipronominien välillä kolmannessa persoonassa, kuten koulussa opetettiin: hän viittaa ihmisiin, se taas eläimiin ja asioihin. Käytännössä…

subjectHän, tema ja ta

Hapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei

Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai…

subjectHapukoor on suomeksi…

Postimees ja Eesti Päevaleht

Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.

subjectPostimees ja Eesti…

Hyvästi, Obinitsa!

Otsikko ei ole kovin hyvin muotoiltu. Sillä eihän kukaan ole heittämässä hyvästejä Obinitsalle suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungivuoden päättymisen myötä. Jopa nägemiseni on liikaa sanottu,…

subjectHyvästi, Obinitsa!

Vaikne ookean

Virolainen menestyskirjailija Kai Aareleid ei vielä kilpaile eniten suomennettujen virolaiskirjailijoiden sarjasssa, mutta parantelee asemiaan sinnikkäästi. Outi Hytösen vuonna 2018 suomentama Korttitalo…

subjectVaikne ookean

Vooremaa

Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…

subjectVooremaa

Setukaisista settoihin

Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…

subjectSetukaisista settoihin

Ojamaa ja Voionmaa

Vironkielisen asun saaneista ulkomaisista paikannimistä valtaosa on tavallisia, koska maiden, pääkaupunkien ja etenkin lähinaapurien keskeiset paikat mukautetaan yleisesti, näin kielessä kuin kielessä.…

subjectOjamaa ja Voionmaa

Tiit Aleksejev – kirjailija

Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…

subjectTiit Aleksejev –…

Trolli, trollikka ja sarvijaakko

Tallinnan joukkoliikennejärjestelmään ovat jo vuodesta 1965 lähtien kuuluneet oleellisena osana johdinautot eli trolleybussit. Ne opittiin pian linjojen yleistyttyä tuntemaan vironkielisellä nimellä trollibuss,…

subjectTrolli, trollikka…

Sanavalmis ajatus

Virolainen aforistiikka on elellyt varsin erillään suomalaisesta kollegastaan. Kokoelmien määrissä Suomi on kurottunut edelle pitemmän ajan kuluessa niin, että meillä voidaan katsoa ilmestyneen mietelmiä…

subjectSanavalmis ajatus

Muistelen käyneeni Obinitsassa

Muistelen käyneeni Obinitsassa ensimmäisen kerran vuonna 1988, yli kolme vuotta ennen kuin Viro itsenäistyi uudelleen. Neuvostoajan hiipuminen näkyi kyläkuvassa huolettomana ränsistyneisyytenä, joka T-risteyksen…

subjectMuistelen käyneeni…

Sinine pojeng

Salanimen turvin kirjoittavasta NN:stä on tullut pieni ilmiö Viron runomaailmassa, sillä ”Sinisen pionin” maine perustuu osaltaan pseudonyymillä kikkailuun. Onneksi ei kuitenkaan vain siihen, sillä teos…

subjectSinine pojeng

Matkakohteena Kuressaari!

Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…

subjectMatkakohteena Kuressaari!

Hitivabrik

Tasavuosia täyttävän Kaakkois-Viron johtavan runoilijan ja näytelmäkirjailijan Kauksi Üllen digitaalinen sulka on tällä erää tallentanut muistiin lyhyitä näytelmiä viime ja kuluvalta vuosikymmeneltä. Näitä…

subjectHitivabrik

Kerran olin taivaan suolajärvi. Liiviläisen nykyrunouden antologia.

Kirja liiviläisestä nykyrunosta käyttää antologian uljasta nimeä, vaikka suomennettuja tekijöitä on vain kolme. Tosin juuri liiviläisen runon osalta määrää voi pitää jopa suurena, sillä onhan liiviläiset…

subjectKerran olin taivaan…

Linna ja linn

Itämerensuomalainen linna on jo vuosisatoja sitten siirtänyt osan merkityssisällöstään varsinaisen linnoituksen ympärille syntyneeseen yhteisöön tai kaupunkiin. Näin ovat Suomessakin saaneet alkunsa Savonlinna…

subjectLinna ja linn

Johannes Pääsukese tõeline elu

Urhean ja maineikkaan Hardi Volmerin ohjaama ”Johannes Pääsuken todellinen elämä” määritellään DVD-tallenteen versiossa sekä tragikomediaksi että ”rõudmuuviksi”. Käsikirjoituksesta tähän etnorainaan ovat…

subjectJohannes Pääsukese…

Uusi Luxemburg

Palailimme helmikuussa Obinitsassa pidetystä eepospäivästä pikkuporukalla Sundellin Harrin autossa. Suuntasimme Koidulan kautta Saatseen nähdäksemme maan kaakkoisimman kolkan, missä poukkoileva rajalinja…

subjectUusi Luxemburg

Vaest lätt üle

Kauksi Üllen tuore kokoelma on jälleen vahva osoitus Setomaan kunnan Obinitsaan asettuneen runoilijan taituruudesta. Tekijä mukauttaa tarpeisiinsa võro-seton kieliasua – tai miksi tätä kaakkoisviroa sitten…

subjectVaest lätt üle

Polulta oikealta poikenneena

Olen joutunut Obinitsaan mitä moninaisimmin neuvoin, mutta yksi tapa käy ylitse muiden. Tartosta saapuu pari kertaa päivässä juna Koidulaan, Setomaan pompöösille päärautatieasemalle, gare du nord.…

subjectPolulta oikealta…

Katõ ilma veere pääl

Setokaisten kuningaskunnan hymnissä valitetaan historian ankaraa vaikutusta Kaakkois-Viron asukkaille, kun aluetta ovat toisaalta raastaneet saksalaiset, toisaalta venäläiset. Onnettomuudekseen setot ovat…

subjectKatõ ilma veere…

Riigikogu ja riikinkukko

Viron parlamentti Riigikogu näyttäisi kääntämisen kannalta sisältävän tuttuja osia, sillä onhan viron riik (gen. riigi) varmaan sama kuin suomen ”riikki” – ja kogu taas liittyy jonkin sortin kokoukseen,…

subjectRiigikogu ja riikinkukko

Hea venelane

Myös kirjailijaksi ryhtynyt Viron kirja-alan huippuammattilainen Tauno Vahter on ehtinyt jo kolmanteen romaaniinsa. Ja hyvä niin.

subjectHea venelane

Kui ajalugu liikuma hakkas

Rein Taagepera on muistelmissaan ehtinyt jo neljänteen osaan, silti vasta Viron uudelleen itsenäistymistä edeltäviin vuosiin eli ajanjaksoon 1987–1991. Koska Virossa 1933 syntynyt Taagepera vaikutti keskeisesti…

subjectKui ajalugu liikuma…

Veerand ja vartti

Eesti keeles väljendatakse kellaaegu veidi erinevalt kui lähikeeltes. Eesti keeles öeldakse nimelt veerand neli ja kolmveerand neli, kui kell on veerand tundi üle kolme (varttia tai vartin yli kolme) ja…

subjectVeerand ja vartti

Vartti ja veerand

Viron kielen tapoihin ilmaista kellonaikoja sisältyy pieni erikoisuus lähikieliin verrattuna. Virossa näet sanotaan esimerkiksi veerand neli ja kolmveerand neli, kun kello tulee varttia yli kolme ja varttia…

subjectVartti ja veerand

Shakki eli male

Kaikista maailman kielistä juuri virossa on omakielinen sana pelien kuninkaalle ja kuningasten pelille, sillä shakki on viroksi male. Itse peli on toki tunnettu Virossa pitkään, kuten muuallakin maailmassa.…

subjectShakki eli male

Neitsytpolku ja Neitsyttorni

Tallinnan Neitsyttornilla ja Helsingin Neitsytpolulla on tuskin mitään tosiasiallista yhteyttä toisiinsa, mutta tarjoavat ne sentään mahdollisuuden kielelliseen aasinsiltaan.

subjectNeitsytpolku ja…