Hasso Krull (s.1964) on Viron merkittävimpiä nykyrunoilijoita. Hänet tunnetaan myös yhteiskunnallis-filosofisena ajattelijana ja keskustelijana. Krull on julkaissut tähän mennessä kymmenen runokokoelmaa, kolme esseekokoelmaa sekä lukuisia filosofian ja runouden käännöksiä ranskan ja englannin kielistä. Kirjailijantyönsä ohella hän opettaa Tallinnan yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa.

Hasso Krull aloitti kirjallisen uransa vuonna 1986 salanimellä Max Harnoon. Krullin runotuotantoa on mahdotonta kiteyttää yhteen määreeseen, sillä hänen jokainen teoksensa on poikennut edeltävästä. Hänen ensimmäisissä kokoelmissaan on vaikutteita 1900-luvun alun symbolismista. 90-luvun teoksia puolestaan sävyttävät jälkistrukturalistiset teoriat sekä muut taiteet, kuten musiikki ja valokuva. 2000-luvun teoksissaan Krull käy vuoropuhelua maailmanuskontojen ja mytologioiden kanssa. Samanaikaisesti hänen ilmaisunsa on muuttunut yhä konkreettisemmaksi ja aistikkaammaksi.

Krull julkaisi pääteoksensa Meeterin ja Demeeterin vuonna 2004. Sen sisarteos, esseekokoelma Loomise mõnu ja kiri ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin. Meeterin ja Demeeterin ensimmäisessä osassa maailma tuhoutuu vedenpaisumuksessa. Toisessa osassa kuvataan jumalattaren luomistyötä ja uuden maailman syntymistä viitaten lukuisiin luomiskertomuksiin. Krull tulkitsee nykymaailman ongelmia mytologisten lähteiden avulla – ja luo samalla myytinosista itsenäisen, kokonaisen maailman. Teos palkittiin vuonna 2005 Baltian maiden kirjallisuuspalkinnolla. Krullin runoja on julkaistu aikaisemmin suomeksi mm. Kivikuu-antologiassa (2002) sekä kokoelmassa Jatulintarha – Hussaid – Kiviring (2007).


1. tammikuuta 2008


Lue myös


Virolaisena Suomessa
Mariliis Kuukuma

Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!

Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…
subject

Viro tänään
Rain Kooli

Viro vaalien alla

Virossa pidetään Suomen tavoin vuonna 2019 kahdet vaalit. Maaliskuun alun parlamenttivaalit saavat seuraa toukokuisista EU-vaaleista. Varsinkin parlamenttivaalien ennakkoasetelma on etelänaapurissa toisaalta…
subject

Heikki Rausmaa

Viron valtionpäämiehet

Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…
subject