Julkaistu: 1. tammikuuta 2008

Hasso Krull

Juhani Salokannel

Hasso Krull (s.1964) on Viron merkittävimpiä nykyrunoilijoita. Hänet tunnetaan myös yhteiskunnallis-filosofisena ajattelijana ja keskustelijana. Krull on julkaissut tähän mennessä kymmenen runokokoelmaa, kolme esseekokoelmaa sekä lukuisia filosofian ja runouden käännöksiä ranskan ja englannin kielistä. Kirjailijantyönsä ohella hän opettaa Tallinnan yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa.

Hasso Krull aloitti kirjallisen uransa vuonna 1986 salanimellä Max Harnoon. Krullin runotuotantoa on mahdotonta kiteyttää yhteen määreeseen, sillä hänen jokainen teoksensa on poikennut edeltävästä. Hänen ensimmäisissä kokoelmissaan on vaikutteita 1900-luvun alun symbolismista. 90-luvun teoksia puolestaan sävyttävät jälkistrukturalistiset teoriat sekä muut taiteet, kuten musiikki ja valokuva. 2000-luvun teoksissaan Krull käy vuoropuhelua maailmanuskontojen ja mytologioiden kanssa. Samanaikaisesti hänen ilmaisunsa on muuttunut yhä konkreettisemmaksi ja aistikkaammaksi.

Krull julkaisi pääteoksensa Meeterin ja Demeeterin vuonna 2004. Sen sisarteos, esseekokoelma Loomise mõnu ja kiri ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin. Meeterin ja Demeeterin ensimmäisessä osassa maailma tuhoutuu vedenpaisumuksessa. Toisessa osassa kuvataan jumalattaren luomistyötä ja uuden maailman syntymistä viitaten lukuisiin luomiskertomuksiin. Krull tulkitsee nykymaailman ongelmia mytologisten lähteiden avulla – ja luo samalla myytinosista itsenäisen, kokonaisen maailman. Teos palkittiin vuonna 2005 Baltian maiden kirjallisuuspalkinnolla. Krullin runoja on julkaistu aikaisemmin suomeksi mm. Kivikuu-antologiassa (2002) sekä kokoelmassa Jatulintarha – Hussaid – Kiviring (2007).


1. tammikuuta 2008


Lue myös


Museo
Toomas Muru

Betti Alverin museo

Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…
subject

Virolaisena Suomessa
Mariliis Kuukuma

Äidinkielen voima

Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…
subject

Kuvataide
Eero Epner

Konrad Mägi

Onni ei ole meitä varten, köyhän maan poikia varten. Meille taide on ainoa tie pelastukseen, koska sillä hetkellä, kun sielu on täynnä ikuista kärsimystä, taide avaa meille sen, mitä elämä ei kykene antamaan.…
subject