Jaak Juske on uskomattoman tuottelias tietokirjailija, sillä viimeisen 10 vuoden aikana hän on julkaissut yli 15 tietoteosta erityisesti Tallinnan, mutta myös muiden Viron kaupunkien historiasta ja lisäksi joukon lastenkirjoja, lähinnä samoista aiheista. Nopealla vilkaisulla löysin omasta hyllystäni nämä teokset: Tallinna olulised hävinud ehitised, Tartu olulised hävinud ehitised, Lood unustatud Tallinnast 1 ja 2, Lood unustatud Tartust, Lood unustatud Pärnust, Lood unustatud Narvast, Sada põnevat lugu Tallinnast, Sada põnevat lugu Eesti Vabariigist, 800 aastat lugusid Tallinnast, Kalamaja aja lood, Kassisaba aja lood, Kelmiküla aja lood, Pelgulinna aja lood ja Härjapea jõe saladus.

Osittain Jaak Jusken tuotteliaisuuden salaisuus on siinä, että monet näiden kirjojen lyhyistä jutuista – yleensä tekstiä 1–3 sivua sekä 1–2 vanhaa valokuvaa – on tekijä jo aikaisemmin julkaissut blogiteksteinä tai pieninä lehtijuttuina, mutta silloinkin ne on tarvinnut toki kirjoittaa. Juskella on siviiliammatti historianopettajana Viron vanhimmassa yhtäjaksoisesti toimineessa koulussa eli Gustav Adolfin lyseossa (kyseinen koulukin esiintyy yhdessä kirjan tarinassa) ja nykyisin hän kuulemma opettaa myös Reaalikoulussa. Ja tällä hetkellä hän on kansanedustaja ja ties miten monen komission jäsen Viron parlamentissa ja sitä ennen (2009–2020) vuosikausia Tallinnan kaupunginvaltuuston jäsen. Juske on suosittu luennoitsija ja erilaisten kierrosten ja retkien opas.

Jos ollaan ihan rehellisiä, niin parhaat ja kiehtovimmat tarinat Tallinnan menneisyydestä taitavat löytyä Jusken varhaisemmista Tallinna-opuksista, mutta kyllä uusimmastakin ainakin minunkaltaiselleni Tallinna-friikille luettavaa ja katsottavaa (ne vanhat valokuvat ja piirrokset) löytyy. Esimerkiksi kuvaus Olevisten kirkon tuhoisasta tulipalosta 1820, maailmankuulun amerikkalaisen laskuvarjohyppääjän Charles Lerouxin traagisesti päättyneestä hyppystä Tallinnassa 1889 tai tarina siitä, miten Martin Lutherin ja Josif Stalinin muistomerkit liittyvät toisiinsa. Myös Mihail Kalininin, joka 1919–1946 oli koko Neuvostoliiton (aluksi Neuvosto-Venäjän) muodollinen valtiopäämies, elämästä Tallinnassa sekä hänen virolaisesta vaimostaan Jekaterina Loorbergista kertoo Juske kirjassaan valokuvan kera. Tarinat ovat kirjassa kronologisessa järjestyksessä ja teoksen loppuun on mahtunut kuvauksia useista uudemmistakin tapahtumista, uusimpana kuvaus 26. 2. 2022 Tallinnan jättiläismielenosoituksesta Ukrainan ja ukrainalaisten tueksi.

Jollen pahasti erehdy, niin vuonna 2023 ilmestyy taas ainakin yksi, todennäköisesti 2–3 Jaak Jusken kirjoittamaa mielenkiintoista teosta, joita minä ja muut vironystävät innokkaina odotamme ja tyytyväisinä luemme yhä uudelleen ja uudelleen.