Julkaistu: 1. tammikuuta 2008

Hasso Krull

Juhani Salokannel

Hasso Krull (s.1964) on Viron merkittävimpiä nykyrunoilijoita. Hänet tunnetaan myös yhteiskunnallis-filosofisena ajattelijana ja keskustelijana. Krull on julkaissut tähän mennessä kymmenen runokokoelmaa, kolme esseekokoelmaa sekä lukuisia filosofian ja runouden käännöksiä ranskan ja englannin kielistä. Kirjailijantyönsä ohella hän opettaa Tallinnan yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa.

Hasso Krull aloitti kirjallisen uransa vuonna 1986 salanimellä Max Harnoon. Krullin runotuotantoa on mahdotonta kiteyttää yhteen määreeseen, sillä hänen jokainen teoksensa on poikennut edeltävästä. Hänen ensimmäisissä kokoelmissaan on vaikutteita 1900-luvun alun symbolismista. 90-luvun teoksia puolestaan sävyttävät jälkistrukturalistiset teoriat sekä muut taiteet, kuten musiikki ja valokuva. 2000-luvun teoksissaan Krull käy vuoropuhelua maailmanuskontojen ja mytologioiden kanssa. Samanaikaisesti hänen ilmaisunsa on muuttunut yhä konkreettisemmaksi ja aistikkaammaksi.

Krull julkaisi pääteoksensa Meeterin ja Demeeterin vuonna 2004. Sen sisarteos, esseekokoelma Loomise mõnu ja kiri ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin. Meeterin ja Demeeterin ensimmäisessä osassa maailma tuhoutuu vedenpaisumuksessa. Toisessa osassa kuvataan jumalattaren luomistyötä ja uuden maailman syntymistä viitaten lukuisiin luomiskertomuksiin. Krull tulkitsee nykymaailman ongelmia mytologisten lähteiden avulla – ja luo samalla myytinosista itsenäisen, kokonaisen maailman. Teos palkittiin vuonna 2005 Baltian maiden kirjallisuuspalkinnolla. Krullin runoja on julkaistu aikaisemmin suomeksi mm. Kivikuu-antologiassa (2002) sekä kokoelmassa Jatulintarha – Hussaid – Kiviring (2007).


1. tammikuuta 2008


Lue myös


Eesti keele aasta 2019
Karl Pajusalu

Eestluse juured

Eesti Vabariigi sajandal aastal on korduvalt vaadatud tagasi nii Eesti riigi kui ka seda toetava eestluse lätetele. Mis on see oluline ja ainuomane, mida sisaldab endas sõna eestlus? Selle selgitamiseks…
subject

Viro tänään
Markku Sippola

Talouksien ja työmarkkinoiden tango

Mistä puhutaan, kun puhutaan Suomen ja Viron työmarkkinoiden eroista? Palkoista puhuttaessa vuosina 2007–2012 maiden mediaanipalkoissa oli noin viisinkertainen ero. Vuonna 2013 reilun sadan euron hyppäys…
subject

Virolaisena Suomessa
Mariliis Kuukuma

Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!

Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…
subject