Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:
Maailman ympäri, muttei kotiin
Avasimme Paavlin kirpputorilta ostamani lautapelin paketin. Eestlaste Ümberilmareisid -pelissä kisataan siitä, kuka historiallinen virolainen maailmanmatkaaja kiertää ensimmäisenä maailman…
subjectMaailman ympäri,…Jaan Kaplinski täyttää vuosia
Jaan Kaplinski täyttää 60 vuotta 22. päivänä tammikuuta. Hän on Viron kirjallisuuden toinen vuodesta toiseen esille nouseva Nobel-ehdokas Jaan Krossin ohella, ja siitä virolaiset ovat ylpeitä. Mutta Kaplinskin…
subjectJaan Kaplinski täyttää…subject
Ümber maailma, aga mitte koju
Avasime Paavli täikalt ostetud lauamängukarbi. Mängus ”Eestlaste ümberilmareisid” võistlevad ajaloolised eestlastest ümbermaailmareisijad selles, kes teeb kõige kiiremini tiiru ümber maailma.
subjectÜmber maailma, aga…Jaan Kaplinski
Aikaisemmin tässä luentosarjassa esiintynyt Tiit Hennoste on väittänyt eräässä katsauksessa uudemmasta virolaisesta kirjallisuuskritiikistä seuraavaa: jos vanhemman polven virolaiset kriitikot kirjoittavat…
subjectJaan KaplinskiVirolaisia suurhahmoja
Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…
subjectVirolaisia suurhahmojaJaan Kaplinski Suomessa
Tapasin Jaan Kaplinskin ensi kerran kesällä 1970 Tallinnan fennougristikongressin yhteydessä, ja haastattelin häntä Suomen radioon. Hänen runonsa olivat tehneet minuun suuren vaikutuksen, ja halusin esitellä…
subjectJaan Kaplinski SuomessaEugen Tamberg ja katsojan huijaamisen taito
Mikä yhdistää elokuvia Tove, Marian paratiisi, Puhdistus, Helene ja Ikitie? No ainakin yksi mies, joka on ollut mukana niissä kaikissa.
subjectEugen Tamberg ja…Venäjä omi ja tuhosi ukrainalaista taidetta niin, että ukrainalaiset unohtivat sen itsekin
He kaikki tulevat töihin takaoven kautta. Antavat allekirjoituksen, ohittavat luotiliivit ja suuret salit, joissa ei näy ainuttakaan taideteosta. Tyhjiä ovat myös museon kellarit ja säilytystilat. Haluaisin…
subjectVenäjä omi ja tuhosi…subject
Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa
Aloitamme tämänpäiväisen kulkumme Tallinnassa omasta joukostamme, tämän hetken näkökulmasta. Mikä on suomalaisten Tallinna? Elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri tarjoaa yhden mahdollisen vastauksen 1990-luvun…
subjectTallinnan kaupunki…Saarelaisten auringon alla
Saarenmaa ja sen sisarsaari Muhu merkitsevät mannervirolaisille samaan aikaan jonkinlaista periferiaa, mutta yhtäältä myös erikoisasemaa, jonkinlaista erikoista ylpeydenaihetta. Suomalaiset katselevat…
subjectSaarelaisten auringon…Viron uusi hallitus ”kiitti” äänestäjiä yllätysveronkorotuksilla
Pääministeri Kaja Kallas joutui rajun arvostelun kohteeksi hallitusohjelman tultua julki. Veronkorotukset ja perhe-etuuksien leikkaukset veivät reformipuolueen kannatuksesta kertaheitolla neljänneksen.
subjectViron uusi hallitus…subject
Paluu perusarvoihin
Alussa oli Ansip. Pääministeri, joka otti ja vei Pronssipatsaan Tõnismäeltä halvemmille tonttimaille. Ei lienee tarpeen muistella mitä kaikkea tämä toi mukanaan, mutta ainakin se aiheutti isänmaallisuuskohtauksen,…
subjectPaluu perusarvoihinVirolaisia Sipoon saarilla
Kaikki alkoi pinosta paperia. Sain käsiini Sipoon Eestiluodosta kotoisin olevan Herbert Liljebergin (1917–1987) omaelämäkerran Lotan. Se oli sukulaisten ja ystävien piirissä kiertänyt kasa paperia, sata…
subjectVirolaisia Sipoon…Lahden takaa: Mitä Tuglas-seurassa tapahtui 30 vuotta sitten?
Tapio Mäkeläinen ja Heikki Rausmaa kertovat, miten he kokivat Viron itsenäisyyden palauttamiseen johtaneet dramaattiset tapahtumat Tuglas-seuran nuorina työntekijöinä 30 vuotta sitten. Mitä tapahtui Helsingissä…
subjectLahden takaa: Mitä…Eesti uus valitsus „tänas“ valijaid üllatuslike maksutõusudega
Peaminister Kaja Kallast on koalitsioonilepingu avalikustamise järel karmilt kritiseeritud. Plaan tõsta makse ja kärpida peretoetusi langetas Reformierakonna toetust hetkega veerandi võrra.
subjectEesti uus valitsus…Soome keelt õpetatakse kolmes erinevas tasemerühmas (algkursus, jätkukursus I, jätkukursus II). Põhitähelepanu on suulise keeleoskuse ja selleks vajalike grammatikateadmisete omandamisel.
subjectParatiisi vai diktatuuri?
Aika ajoin olen pohtinut, kuinka toimintakykyisinä olisimme heränneet punaisesta yöstä, ellei kollektiivista tietoisuuttamme olisi puolen vuosisadan ajan ruokittu kauniilla muistolla 1930-luvun Virosta.…
subjectParatiisi vai diktatuuri?Ahto Külvet esittelee virolaisia vinyyliäänitteitä itsenäisyyspäivän kunniaksi
subjectAhto Külvet esittelee…Lahden takaa: Raigo Megerild, miks peaks soome-eestlane Soome kohalikel valimistel hääletama?
Soomes elavate eestlaste valimisaktiivsus kohalikel valimistel on olnud seni väga madal. Selles videos räägib soome-eestlane Raigo Megerild, miks tasub eestlastel Soome kohalikel valimistel hääletada. Suomessa…
subjectLahden takaa: Raigo…Spleen ja spliin
Suomea ja viroa erottaviin kosketuspintoihin lukeutuu sana spleen. Suomessa se on ollut ja on yhä selvä vierassana, kun taas virossa kirjoitusasu on mukautettu virolaisemmaksi eli muotoon spliin.
subjectSpleen ja spliinTuglas-seura järjestää viron kielen kursseja Viro-keskuksessa (Sörnäisten rantatie 22, Helsinki) kuudessa tasoryhmässä. Niille, jotka haluavat opiskella viroa ajasta ja paikasta riippumatta, tarjoamme…
subjectNoor-Eesti ja Noor-Eestin kuvataiteilijoiden matkat Ahvenanmaalle 1906–1913
1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet toivat virolaiseen kulttuuriin vahvoja uudistuspyrkimyksiä ja nykyaikaisen eurooppalaisen kulttuurikäsityksen. Näiden muutosten voimana oli etenkin yleiskulttuurinen…
subjectNoor-Eesti ja Noor-Eestin…Ehdotuksia Viron ystävän juhlapöytään
Ruokakirjailija Lia Virkus on koonnut Viron ystäville ehdotuksia syntymäpäiväpöytään. Kokeile yhtä tai useampaa, kutsu kaverit kylään tai järjestä herkkuhetki työpaikallasi.
subjectEhdotuksia Viron…Emakeelepäev Soomes 14.03.2021
Kirjutamisvõistlusel “Meie elu rikkus” osalenute autasustamine. Videoaktuse korraldasid: Tuglase Selts, Eestikeelse Hariduse Selts, Eesti suursaatkond Helsingis
subjectEmakeelepäev Soomes…Spliin ja spleen
Sõna spliin paigutub soome ja eesti keelt eraldavale kokkupuutepinnale. Soome keeles on see olnud ja on ka praegu selgelt võõrsõna (spleen), kuid eesti keeles on see mugandunud eestipärasemaks ja esineb…
subjectSpliin ja spleenKäsivarren ja Linnunradan tuulet
Maaliskuun päivä 1977 Suomen Käsivarren Ropitunturilla oli häikäisevä. Tuore lumi hohti pilvettömän taivaan alla. Raisu tunturituuli pyöritti ja lennätti sitä henkeäsalpaavan villissä tanssissa.
subjectKäsivarren ja Linnunradan…Suomen ja Viron suhteista – suurlähettiläät Kirsti Narinen ja Sven Sakkov
Suomen ja Viron suhteista keskustelemassa suurlähettiläät Kirsti Narinen ja Sven Sakkov
subjectSuomen ja Viron…Satututkijana Vapriikin Olipa kerran -näyttelyä tekemässä
Tampereen Vapriikki-museossa avautui 28.4.2023 satuaiheinen Olipa kerran -näyttely (viroksi Elas kord), jonka on tuottanut Viron kansallismuseo Eesti Rahva Muuseum (ERM). Elas kord -näyttely oli muutama…
subjectSatututkijana Vapriikin…Estofiili Eino Leino
Tänä kesänä tulee kuluneeksi 140 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hän syntyi Paltamon Hövelössä 6. heinäkuuta 1878. Leino oli Viron ystävä ja huomattava suomalais-virolaisten kulttuuriyhteyksien rakentaja.…
subjectEstofiili Eino LeinoParatiisin Tõnun jatkumo
Tõnu Õnnepalu varttui ja sai keskiasteen koulutuksen Tallinnassa. Hän suoritti vuonna 1985 kasvitieteen ja ekologian loppututkinnon Tarton yliopistossa ja joutui sen jälkeen opettajaksi hiidenmaalaiseen…
subjectParatiisin Tõnun…Sofi Oksanen and Ilmar Taska Writers Conversation
Sofi Oksanen and Ilmar Taska at Helsinki City Hall
subjectSofi Oksanen and…Tagasi juurte juurde
Soomlased on läbi aja soovinud oma suvilates elada linnapainetest vaba lihtsat elu. Koroonapandeemia ja kaugtöö muutsid nõudlust suvilate järele ja ootusi suvilaelule väga tugevalt.
subjectTagasi juurte juurdeHaralan elämäkertoja
Mats Traatin Haralan elämäkerroista on ilmestynyt reheväkielinen käännöskokoelma Merja Ahon ja Hannu Oittisen suomentamana. Haralan elämäkerrat ovat proosarunon muotoisia muistokirjoituksia. Niiden kertojina…
subjectHaralan elämäkertojaYhden vironvenäläisen tarina
Olen Virossa syntynyt ja kasvanut venäläinen kirjallisuusihminen. Perheelläni on suurimmaksi osaksi slaavilaiset juuret. Äitini syntyi Pohjois-Ukrainassa, Tšernigivin lähellä. Hänen isänsä oli ukrainalainen…
subjectYhden vironvenäläisen…Lahden takaa: Sofi Oksanen, mitä on isänmaallisuus?
Sofi Oksanen kertoo ajatuksiaan itsenäisyydestä ja isänmaallisuudesta ja siitä, miksi se näyttäytyy niin eri tavalla Virossa ja Suomessa. Oksanen kysyy pitääkö, kansallisten symbolien muuttua uhanalaisiksi…
subjectLahden takaa: Sofi…Mart Kivastik: ”Menneisyys katoaa kaupunkikuvastamme nopeasti”
”Taivaan portaat on tavallista lapsuusnostalgiaa. En pidä neukkunostalgia-sanasta lainkaan”, toteaa Taivaan portaat -kirjan ja elokuvan tekijä Mart Kivastik.
subjectMart Kivastik: ”Menneisyys…Yhteystiedot
Ota yhteyttä, mikäli sinulla on kysyttävää Tuglas-seurasta tai sen toiminnasta.
subjectYhteystiedotVastsed Harala elulood
Viime syksynä 75 vuotta täyttänyt Mats Traat viettää tänä vuonna kirjailijanuransa 50-vuotisjuhlaa, jos ajankohta lasketaan esikoisteoksen ilmestymisestä.
subjectVastsed Harala eluloodPagulaseesti arhiivipärandist
20. sajandi eesti ajaloos on tervelt kaks olulist poliitilise maapao perioodi, mis mõlemad on jätnud püsivad jäljed eesti kultuuri ja kirjandusse. Sajandialguse Noor-Eesti liikumine langes kokku 1905.…
subjectPagulaseesti arhiivipärandistMart Kivastik: Minevik kaob meie linnapildist kiiresti
„Taevatrepp“ on tavaline lapsepõlvenostalgia. Sõna „nõukanostalgia“ ei meeldi mulle üldse,“ ütleb romaani ja filmi „Taevatrepp“ autor Mart Kivastik.
subjectMart Kivastik: Minevik…Eesti vinüülplaatide diskograafia 1954–2010
Vuoden 2009 Martin markkinat muutti elämäni. Hengailin Tuglas-seuran kirpputoripöydän äärellä pitkään ja mietin, että pitäisi varmaan ostaa joku LP-levy, koska virolaisen musiikin kokoelmani oli varsin…
subjectEesti vinüülplaatide…Taivaankivi
Neljäkymmentäviisi vuotta siihen meni, mutta nyt Taivaankivi (Taevakivi, 1975) on suomeksi. Samalla Jaan Krossin proosatuotanto on kokonaan suomen kielellä. Jouko Vanhasen suomentaman teoksen julkaisi…
subjectTaivaankiviUksest ja aknast: Asko Künnap ja Sanna Immanen
Runoilija ja monilahjakkuus Asko Künnapin uutuuskäännös Pallosalama koputtaa tullessaan (2020, Enostone, suom. Hannu Oittinen) on hänen toinen suomennettu runokokoelmansa. Jokainen kirja on yksilöllinen…
subjectUksest ja aknast:…Ensi kertaa Suomessa
Kävin kesällä 1923 Suomessa tutustumassa lasten ja nuorten parissa tehtävään raittiustyöhön Alli Trygg-Heleniuksen oppilaana. Kauttakulkumatkalla viivyin pari päivää Turussa. Silloin oli alkanut professori…
subjectEnsi kertaa Suomessasubject
Ere Naat – mantereelta Hiidenmaalle
Kärdlan kahvilapäivä, Hyvän Energian Festivaali, Kärdla PÖFF -elokuvafestivaali, Erkki-Sven Tüürin 50-vuotisjuhlatapahtuma EST 50, kesäteatteri Tahkunan majakalla – kaikkien näiden tapahtumien takana on…
subjectEre Naat – mantereelta…Tiit Pagu
Jaan Krossin varhain kirjoitettu mutta sitten pöytälaatikkoon tuupattu ja jäämistöstä löydetty Tiit Pagu on lopulta varsin hämmentävä lukukokemus.
subjectTiit PaguLoittoneeko Viro Suomesta?
Koronakriisi luo jännitteitä kaikkialle, mutta kaikki suuret muutokset eivät välttämättä johdu COVID-19 -pandemian leviämisestä. Syvissä vesissä tapahtuvat hitaat muutokset saattavat dramaattisten myrskytuulten…
subjectLoittoneeko Viro…Tervetuloa mukaan
subjectTervetuloa mukaanHiidenmaan lumo
Aloitin syyskuun alussa työt Tuglas-seurassa. Syitä siihen, miksi olen Suomessa, toisen kulttuurin ja kielen ympäröimänä, voi etsiä vuodesta 1965, kun äitini, Länsi-Viron Varbolasta kotoisin oleva nuori…
subjectHiidenmaan lumoVõru-eesti eksitussõnastik
Vieraita kieliä voi opiskella menestyksellisesti monella eri tavalla. Jos kielet ovat läheistä sukua toisilleen kuten ruotsi ja saksa tai suomi ja viro, niin riskisanojen luettelot, sanastot tai sanakirjat…
subjectVõru-eesti eksitussõnastikViron lehdesniityt
Lehdesniityt kaunistivat satakunta vuotta sitten Viron maisemia kaikkialla Varblan, Mihklin, Kosen ja Kuusalun kirkkojen väliin vedettävän kuvitteellisen viivan pohjoispuolella. Lehdesniittyalueella ei…
subjectViron lehdesniitytUksest ja aknast: Tapio Mäkeläinen ja Antto Terras
Mikä suomalaisia Virossa kiehtoo? Tapion matkassa -kirjasarjan tekijä Tapio Mäkeläinen ja tarkoista huomioistaan tunnettu kirjailija-koomikko Antto Terras keskustelevat Viron matkailusta. Haastattelijana…
subjectUksest ja aknast:…Savusaunan sisaret
Savvusanna sõsarad on ensimmäinen virolainen dokumenttielokuva, joka on saanut ensi-iltansa maineikkaan Sundance-elokuvafestivaalin kilpasarjassa. Eikä siinä vielä kaikki: Anna Hintsin ensimmäinen kokopitkä…
subjectSavusaunan sisaretTietosuojaseloste
subjectTietosuojaselosteKaksi taktiikkaa itsenäistyä
Viron kirjoitetun lähihistorian metamorfoosit ovat ennalta arvaamattomia. Tapahtumat ja henkilöt voivat kadota historiankirjoituksesta tai niitä muistetaan väheksyen, sitten voi väheksyntää seurata jälleen…
subjectKaksi taktiikkaa…Paks Margareeta – Värav linna ja sadama vahel
Yli 200-sivuinen tietoteos ei kerro ainoastaan Tallinnan vanhankaupungin tunnetusta tornista. Eri alojen asiantuntijoiden monipuoliset artikkelit kuvaavat Tallinnan satamahistoriaa, arkeologisia kaivauksia,…
subjectPaks Margareeta…Eesti puisniidud
Sadakond aastat tagasi kaunistasid Eesti maastikku Varbla, Mihkli, Kose ja Kuusalu kirikut ühendavast joonest lääne ja põhja pool kõikjal puisniidud. Puisniitude levikul ei ole siiski pistmist nimetatud…
subjectEesti puisniidudUksest ja aknast: Mika Keränen ja Heidi Iivari
Salaperäinen kukkavoro (2020, Lector, suom. Kaisu Lahikainen) on suomalais-tarttolaisen kirjailija Mika Keräsen uusin lastendekkari, joka kuuluu salaseura Divarin kymmenen kirjan sarjaan. Kerästä haastattelee…
subjectUksest ja aknast:…Savvusanna sõsarad
„Savvusanna sõsarad“ on esimene Eesti dokumentaalfilm, mis on esilinastunud maineka Sundance’i filmifestivali võistlusprogrammis. Ja vähe sellest – võitnud seal dokumentaalfilmide parima režissööri preemia.…
subjectSavvusanna sõsaradTuglas-seuran säännöt
subjectTuglas-seuran säännötMatkaehdot
subjectMatkaehdotLiikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä
Kymmenkunta vuotta sitten virolaisten maahanmuutto Suomeen kiihtyi merkittävästi. Tutkijoille ilmiö tarjosi mielenkiintoista materiaalia, ja tutkimuksia eri aloilta onkin julkaistu kiitettävästi. Nyt tutkimustulokset…
subjectLiikkuvuus, muuttoliike…Virolaiset Suomessa – ylirajaisuus, monipaikkaisuus ja koronakriisi
Miksi kutsutaan ihmistä, joka on kansallisuudeltaan virolainen, kansalaisuudeltaan suomalainen, jolla on koti sekä Suomessa että Virossa ja joka työskentelee muuten Suomessa, mutta koronakriisin aikana…
subjectVirolaiset Suomessa…Etsinnöillä elokuvateatterin pimeydessä
Mihin tarvitsemme elokuvateattereita nykyaikana, jolloin älylaitteet kulkevat kaikkialla mukanamme ja elokuvat ovat vain parin klikkauksen päässä? Katsommeko elokuvia vain nähdäksemme ne? pimeä sali, jossa…
subjectEtsinnöillä elokuvateatterin…Arkisto on kansan muisti
Viron 1900-luvun historiassa on kaksikin tärkeätä poliittisen maanpakolaisuuden aikakautta, ja ne molemmat ovat jättäneet pysyvät jälkensä virolaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
subjectArkisto on kansan…Eestlased Soomes – hargmaisus, mitmepaiksus ja koroonakriis
Kuidas iseloomustada inimest, kes on rahvuselt eestlane, kodakondsuselt soomlane, omab kodu nii Soomes kui ka Eestis ning töötab Soomes, kuid koroonakriisi ajal teeb kaugtööd Eestist? Teaduslik vastus…
subjectEestlased Soomes…Uksest ja aknast – Valdur Mikita ja Urmas Vadi
Valdur Mikita tunnetaan Suomessa eritoten Kantarellin kuuntelun taito (2018) -teoksestaan. Samoissa suomalais-ugrilaisen mielenmaiseman aiheissa liikkuva Lingvistinen metsä (Sammakko, suom. Anniina Ljokkoi)…
subjectUksest ja aknast…Otsinguil pimedates filmisaalides
subjectOtsinguil pimedates…Viro tänään
Yhteiskunnallisia artikkeleita tämän päivän Virosta.
subjectViro tänäänTartto – kaupunki tien ja vesitien varrella
Usein sanotaan, että ihmiskunnan historia on sotien historiaa. Vanha Tarbatu, vuonna 1030 venäläiseen kronikkaan merkitty Jurjev, saksalaisten ristiretkeläisten vuonna 1224 Dorpatiksi ristimä ja sittemmin…
subjectTartto – kaupunki…Äiti koululaboratoriossa
Minulla on kaksi lasta, joista toinen käy tavallista, kunnallista virolaista koulua ja toinen suomalaista koulua. Siksi minulta ulkosuomalaisena kysytään hyvin usein, kumman maan koulujärjestelmä on mielestäni…
subjectÄiti koululaboratoriossaUksest ja aknast: Seppo Zetterberg ja Heikki Rausmaa
Historian professori Seppo Zetterbergin teos Kaksoisvaltion haaveilija — Konstantin Päts ja Suomi (2020, Docendo) kertoo Viron suurmiehen elämästä ja työstä. Pätsin suurena haaveena oli muodostaa Suomen…
subjectUksest ja aknast:…Saunan jälkeen olet nuori ja terve!
Suomalaisia ja virolaisia yhdistävät (savu)sauna ja saunakulttuuri – tämä fakta on yhtä kova kuin huolella valittu kiuaskivi. Virossa vuosi 2023 on julistettu saunavuodeksi. Viron ja Suomen vuosisataisesta…
subjectSaunan jälkeen olet…Vironmieliset kommunistit
Kiitän Tuglas-seuraa, Viron Suomen-instituuttia, Suomen Historiallista Seuraa ja herra Seppo Kuusistoa kutsusta osallistua seminaariin, joka käsittelee Viron laulavaa vallankumousta kymmenen vuoden etäisyydeltä…
subjectVironmieliset kommunistitViron tulvan ja kevään linnut
Viron viides vuodenaika on erityinen. On tulva!
subjectViron tulvan ja…Uksest ja aknast: Ville Hytönen ja Rain Kooli
Viron maaseudulla asuva kirjailija Ville Hytönen tuo esille uudessa Viro maailmanvallaksi! -teoksessaan (2021, Sammakko) virolaisen yhteiskunnan eri puolia ja pohtii myös kahdeksan Viron vuotensa aikana…
subjectUksest ja aknast:…Saunast tulles oled terve ja noor!
Soomlasi ja eestlasi ühendab (suitsu)saun ja saunakultuur, see on kindel nagu hoolega valitud kivi saunakerises. Eestis on käesolev, 2023. aasta, kuulutatud sauna-aastaks, seepärast räägime täna saunast.…
subjectSaunast tulles oled…Tervetuloa mukaan
subjectTervetuloa mukaanKansallisen ja yleisliittolaisen ristiriita Neuvosto-Virossa
Tuglas-seura ja Suomen Historiallinen Seura ovat jälleen osoittaneet hyvää tahtoa käsitellä erästä Viron historian raskainta ajanjaksoa, vuosia 1945–1985. Tarjoatte sen käsittelyä varten rauhallisempaa…
subjectKansallisen ja yleisliittolaisen…Kaikkien veneiden äiti haapio lipuu kohti Unescoa
Dokumentaristi Mark Soosaar antoi elokuvillaan 1980-luvulla Aivar Ruukelille kimmokkeen haapioinnostukseen. Nyt Soomaan kansallispuiston haapioperinne on Ruukelin johdolla matkalla Unescoon.
subjectKaikkien veneiden…Uksest ja aknast: Mart Kivastik ja Heidi Iivari
Mart Kivastik on tarttolainen kirjailija ja elokuvaohjaaja, jolta on juuri ilmestynyt ensimmäinen suomennettu romaani Taivaan portaat (2020, Atrain & Nord, suom. Anna Kyrö). Teoksessa tehdään aikamatkaa…
subjectUksest ja aknast:…Emajoen rantojen aikakone
Missä vaiheessa oman kuolevaisuutensa viimeistään tajuaa? Ehkäpä lopullisesti keski-iän tienoilla, kun oman elämän aamukammassa on piikkejä elinajanodotteen mukaan jäljellä vähemmän kuin piikkejä on katkottuna.…
subjectEmajoen rantojen…Täname
subjectTänameKuinka virolaisista tuli pyöräilevä kansa?
Jokaiseen Euroopan maahan on muodostunut omanlaisensa pyöräilykulttuuri. Ranskassa ja Italiassa pyöräily tarkoittaa eritoten kilpaurheilua, Alankomaissa ja Tanskassa polkupyörä on jokapäiväinen liikenneväline.…
subjectKuinka virolaisista…Uksest ja aknast: Juhani Salokannel ja Sirpa Kähkönen
Kirjailija Jaan Kross olisi täyttänyt helmikuussa 100 vuotta. Krossin useita teoksia kääntänyt ja hänen elämäänsä käsittelevän Sivistystahto-teoksen (2008, WSOY) kirjoittanut Juhani Salokannel ja kirjailija…
subjectUksest ja aknast:…Ajamasin Emajõe kallastel
Millal tajub inimene lõpuks oma surelikkust? Vahest keskea piiril, kui tema elukammis on piisid järel vähem, kui neid, mis juba on murtud. Sellisel hetkel või tekkida vajadus arutada, kuhu on oma eluga…
subjectAjamasin Emajõe…Krossia kaikille!
subjectHiidenmaan huumori ja Miku Kaarel
Hiidenmaalaisen leikinlasku – se on kuin ohimennen heitetty vuorosana, pinnalta täysin viaton, mutta syvemmältä täynnä merkitystä. Usein ei käy edes ilmi, lasketaanko leikkiä vai puhutaanko totta, sillä…
subjectHiidenmaan huumori…Pärnun renessanssi-ihmiset elokuvantekijöinä
Ennen vuotta 1992, jolloin silloisessa Tallinnan pedagogisessa yliopistossa eli nykyisessä Tallinnan yliopistossa alkoi elokuva-alan korkeakouluopetus, toimi Virossa kuin varkain yksi elokuva-alan koulu.…
subjectPärnun renessanssi-ihmiset…Läbipaistev maailm – Tarbeklaasi tehas ja kohalik ilu
Soomes hinnatakse omamaist klaasidisaini kõrgelt. Paljudes peredes on riiulitel Iittala, Riihimäe ja Nuutajärvi klaasi ja üldiselt teatakse ka eseme autorit ja nime. Eesti oma Iittala ehk Tarbeklaas on…
subjectLäbipaistev maailm…Uksest ja aknast: Tõnu Õnnepalu ja Mart Velsker
Kirjailija-runoilija Tõnu Õnnepalu tunnetaan meditatiivisista teoksistaan. Uutuuskäännökset Vilsandin kesä ja Lopetuksen enkeli (2020, Kirjokansi, suom. Jouko Väisänen) jatkavat kaunista kuvausta päiväkirjamaisella…
subjectUksest ja aknast:…Tyyni valtameri
Katoavatko asiat, jos niistä ei puhuta – kun teeskennellään, että niitä ei ole? Tällaisiin inhimillisiin käyttäytymismalleihin pureutuu Kai Aareleidin uusin romaani Tyyni valtameri. Se on hieno, monikerroksinen…
subjectTyyni valtameriAino Kallas – Viron saarten kirjailija
”Suomen kirjallisuudessa Aino Kallas oli monessa mielessä erikoislaatuinen ilmiö. Hänen tuotantonsa poikkeaa lähes joka suhteessa, myös aihepiiriltään, oman aikakautensa suomalaisen kirjallisuuden valtateiltä.…
subjectAino Kallas – Viron…Kaksi perspektiiviä Etykiin
Euroopan yhteistyö- ja turvallisuuskokous Etyk syntyi alun perin Neuvostoliiton aloitteesta. Länsimaat eivät olleet siitä aluksi lainkaan kiinnostuneita, mutta monet Itä-Euroopan maat puhuivat Etykin puolesta,…
subjectKaksi perspektiiviä…Läpinäkyvä maailma – Tarbeklaas ja paikallinen kauneus
Suomessa arvostetaan kotimaista lasisuunnittelua. Monissa perheissä on käytössä niin Iittalan, Riihimäen kuin Nuutajärven lasiesineitä, ja ihmiset tuntevat tuotteet ja niiden tekijät nimeltä. Viron Iittala…
subjectLäpinäkyvä maailma…Uksest ja aknast: Kätlin Kaldmaa, Hanneleele Kaldmaa ja Outi Hytönen
Kätlin ja Hanneleele Kaldmaan Kaksi rakkaustarinaa (2020, Aviador, suom. Outi Hytönen) on omaelämäkerrallinen romaani, joka kertoo kahdesta erilaisesta äidin ja tyttären suhteesta. Haastattelee teoksen…
subjectUksest ja aknast:…Koloneliproua
Kas lugeda Rosa Liksomi „Koloneliprouat“ sõjaromaanina? Või on see mitmekihiline lugu pigem ülevaade ühest põrgulikust abielust? Sõda ja abielu on siiski pelgalt raamistus, milles kirjanik laseb oma ebaharilikul…
subjectKoloneliprouaTere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa
Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…
subjectTere ja hyvää päivää…Auringonsäteilystä, fotosynteesistä, kaukokartoituksesta ja metsätaloudesta
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlapromootiossa kesäkuun alussa vihittiin kunniatohtoriksi professori Tiit Nilson Tarton observatoriosta. Vuonna 1939 syntynyt tiedemies…
subjectAuringonsäteilystä,…Ema koolilaboris
Mul on kaks last. Üks käib tavalises Tallinna piirkonnakoolis ja teine siinses Soome koolis. Seetõttu küsitakse minult kui välissoomlaselt tihti, kumma maa koolisüsteem on minu meelest parem.
subjectEma koolilaborisUksest ja aknast: Valter Lang ja Karl Pajusalu
Virolaisen arkeologian professori Valter Langin käänteentekevä uutuuskirja Homo Fennicus - Itämerensuomalaisten etnohistoria (2020, SKS, suom. Hannu Oittinen) esittää uudenlaisen näkemyksen suomensukuisten…
subjectUksest ja aknast:…Väil
Rosa Liksomi romaan „Väil“ oli üks 2021. aasta Finlandia auhinna viiest nominendist ja sai lõpuks lugejate lemmiku tiitli. See teos tasub kätte võtta kohe pärast tema „Koloneliproua“ lugemist. Kirjanik…
subjectVäilSe toinen, tuntematon holokausti
Kirjan syntyprosessi lähti liikkeelle lukijakeskusteluista, joita olen käynyt lukuisia viime vuosien aikana kirjojeni ja Puhdistus-näytelmän tiimoilta. Tietyt kysymykset toistuivat – kuten se, eivätkö…
subjectSe toinen, tuntematon…Eesti suurvete ja kevade linnud
Viies aastaaeg Eestis on eriline. On tulvaaeg!
subjectEesti suurvete ja…Lahden takaa: Marju Kõivupuu, Hingedeaeg ja mardisandid
subjectLahden takaa: Marju…Puutarha vailla muureja
Virolaisen Tiit Aleksejevin ristiretkeläissarja etenee kohti täyttymystään eli Jerusalemia hitaasti ja koettelemusten kautta kuten historiallinen esikuvansa aikoinaan. Sarjan ensimmäisessä osassa, Pyhiinvaelluksessa,…
subjectPuutarha vailla…Luonto
Kirjoituksia Viron kiehtovasta luonnosta
subjectLuontoFenno-Ugria – sukukansojen yhteydenpitäjä
Viron, Suomen ja Unkarin valtioiden syntyminen muodosti edellytykset suomalais-ugrilaisten kansojen järjestäytyneen yhteistyön rakentamiselle. Aktiivisimpina toimivat opettajat ja muut sivistyneistön jäsenet,…
subjectFenno-Ugria – sukukansojen…Tuglase seltsi p õhikiri
subjectTuglase seltsi p õhikiriEpäpoliittinen tiedemiespresidentti
Viron presidentti Alar Karis osaa soittaa viulua ja muuttaa hiiren DNA:ta. Politiikassa hän on uusi tulokas, jonka ihanne on viisas ja älykäs kansa.
subjectEpäpoliittinen tiedemiespresidenttiVastaanpanemisen kulttuurihistoria
subjectVastaanpanemisen…Viron putoukset hurmaavat matkaajan
Vesiputoukset kuuluvat olennaisena osana Viron luontoon ja kulttuurihistoriaan. Suurin osa noin viidestäkymmenestä putouksesta sijaitsee pääasiassa maan keskeisillä seuduilla sekä helppokulkuisessa…
subjectViron putoukset…Sananvapaus on tärkeää, hoitovapaa ei
Viron aineellinen ja henkinen yhteiskuntaelämä on muuttunut rajusti maan itsenäistyttyä uudelleen. Kaikissa jälkisosialistisissa maissa muutos on ollut melkoinen, mutta jokaisessa erilainen. Ja suuresti…
subjectSananvapaus on tärkeää,…Privaatsusavaldus
subjectPrivaatsusavaldusAlutaguse on Viron nuorin kansallispuisto
Viron uusin kansallispuisto, 43 568 hehtaarin kokoinen Alutaguse, perustettiin vuonna 2018 Koillis-Viron luonnon ja maisemien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Historiallisesti Alutagusen seutu tunnetaan…
subjectAlutaguse on Viron…Vastaanpanemisen kulttuurihistoria
Juhani Salokannel on Eesti Kirjanike Liidu liige. Paljud eesti kirjandusinimesed tunnevad teda ja on huviga lugenud tema raamatuid Tammsaarest ja Jaan Krossist. Salokannel oli Soome Instituudi juhataja…
subjectVastaanpanemisen…Viinistun taidemuseo
KUMU Kadriorgissa ja Lennusadam Kalamajassa sekä nyt viimeisimpänä Viron uusi kansallismuseo ERM Tartossa – kaikki Viron viime vuosien suurimpia yleisömagneetteja – myös meille suomalaisille – ja ne kaikki…
subjectViinistun taidemuseoTuglaksen tuli palaa monihaaraisella liekillä
Viime vuoden aikana tässä lehdessä muistelivat useat Tuglas-seuran veteraanit omasta näkökulmastaan toiminnan alkuaikoja. Esiin tuotiin monta mielenkiintoista seikkaa Tuglas-seuran monipuolisesta kulttuurihistoriasta.…
subjectTuglaksen tuli palaa…Klaasveranda
Kirjansa seikkaperäisessä ja informatiivisessa esipuheessa kirjailija kertoo kuinka runoelman aineisto oli saanut kirjallisen muotonsa jo vuonna 2009. Hän oli elänyt Järvamaalla Esnan kartanossa jo liki…
subjectKlaasverandaKotona kahvilassa
Suhteeni Tallinnan kanssa alkaa kahvilasta. Oli alkuvuosi 2008, minä ensiraskauteni viime metreillä ja juuri tajunnut, että Kadriorgin puiston laidalla olevassa keltaisessa rakennuksessa oli kahvila. Se…
subjectKotona kahvilassaTuhannelle äänelle
Virolaisen lyriikan multitalentin Elo Viidingin suomennoskokoelman nimi on suoraan tekemisissä erään tärkeän runon eli Yhdelle äänelle (kirjassa s. 77–90) kanssa. Siinä runoilija avaa poikkeuksellisen…
subjectTuhannelle äänelleMikä ihmeen Tuglas?
Ja miksi seura?
subjectMikä ihmeen Tuglas?Ja…
Varjuteater
Viivi Luik on viime vuosina julkaissut essee- ja artikkelikokoelmia, ja hänen runotuotantoaan on pidetty Virossa jatkuvasti saatavilla. Upean näköinen Kootut runot ilmestyi vuonna 2006.
subjectVarjuteaterYhdessä tekemisen jaettu ilo
Viron tasavallan 90-vuotisjuhlavuosi on nyt ohi. Niin kuluu aika. Juhlavuotta ajatellessa kannattaa ensimmäiseksi miettiä mitä tämä juhlinta oikein merkitsi meille kaikille – sekä virolaisille että Viron…
subjectYhdessä tekemisen…Onko ulkomailla puhuttava viron kieli ulkoviroa?
Vierailla mailla puhuttavalle viron kielelle on mahdotonta löytää mitään täysin tavallista, ikään kuin keskimääräistä ilmenemismuotoa, tai ylipäätään puristaa sitä homogeenisen kielenkäytön kehyksiin.
subjectOnko ulkomailla…Barbarus
Tartun Mart Kivastikin romaaniin Barbarus. Minut viedään katsomaan Barbaruksen ja hänen vaimonsa Siutsin rakkaussuhteen, samalla koko Viron silloisen itsehallinnon, traagista loppua. Lukiessani mietin,…
subjectBarbarusFriedebert Tuglas
Friedebert Tuglas (1886–1971, alkujaan Friedebert Mihkelson) syntyi Ahjan kartanon alueella Etelä-Virossa 1886 kartanon puusepän poikana. Myöhemmin hänen kotikaupungikseen tuli Tartto. Toisen maailmansodan…
subjectFriedebert TuglasParatiisi
Viron tunnetuimpiin nyky-kirjailijoihin kuuluva Tõnu Õnnepalu (s. 1962) on kirjoittanut lukuisia runokokoelmia, romaaneja ja muita tekstejä sekä kääntänyt monia klassikkoteoksia ranskasta viroon. Õnnepalulta…
subjectParatiisiLaivamatkailun tähtihetkiä
Meillä kaikilla on muistissamme jokin erityinen matka Tallinnaan: juhlavia hetkiä, hauskaa seuraa tai yllätyksellisiä käänteitä. Kun Tallinnan fennougristikongressi kesällä 1970 päättyi, laivaan nousseet…
subjectLaivamatkailun tähtihetkiäLahden takaa: Riho Grünthal, Äidinkielenpäivä Virossa
Lahden takaa -videolla kysymyksiin viron kielestä ja muista Virossa puhuttavista kielistä vastaa Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal. Hän kertoo muun muassa, miksi…
subjectLahden takaa: Riho…”Järjenhoitaja”
Vuonna 1989 päädyin osana neljän hengen opiskelijaporukkaa vaihto-oppilaaksi Tallinnaan. Siellä keksimme erään keskeisen intellektuaalisen toiminnan apuvälineeksi ”järjenhoitajan”. Luultavasti vain vuorostamme,…
subject”Järjenhoitaja”Tätini Ellen
Talot sakeanaan menneisyyden muistoja, esineitä ja tarinoita. Ne nousevat päärooliin Mudlumin värikylläisessä romaanissa ”Tätini Ellen”.
subjectTätini EllenHakutuloksia
subjectHakutuloksiaPäevad, mis ajasid segadusse
1990-luvun puolivälissä elettiin Virossa hämmentäviä aikoja, kaikki oli auki ja samalla maaseudun nuoret kokivat näköalattomuutta. Triin Ruumetin debyyttielokuva Päevad, mis ajasid segadusse kertoo toivosta…
subjectPäevad, mis ajasid…Virolaisuus avoimessa maailmassa
Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…
subjectVirolaisuus avoimessa…Virolaisen kirjallisuuden viikko, Meelis Friedenthal
Virolaisen kirjallisuuden viikon tapahtuma Lappeenrannassa 18.12.2016. Kaisu Lahikainen haastattelee kirjalija Meelis Friedenthalia.
subjectVirolaisen kirjallisuuden…Loputtomuus
Vilsandin pieni saari on Viron läntisin asuttu saari. Se sijaitsee Saarenmaan kainalossa avomeren puolella. Saarella on Viron vanhin, jo tsaarinajalta periytyvä kansallispuisto, majakka, säähavaintoasema…
subjectLoputtomuusTähtiä ja neonvaloja
Runon ja proosan raja on toisinaan häilyvä. Jan Kausin syksyllä suomeksi ilmestyneen teoksen Tähtiä ja neonvaloja (Miniatuurid 2009, suom. Raija Hämäläinen) tekstit voi lukea lyhytproosana tai proosarunoina
subjectTähtiä ja neonvaloja”Mina lähen, Jaak!”
… ütleb Ristiotsa Rein Kirsimäe Jaagule ühel märtsikuu hommikul Venemaa-poolsel Peipsi kaldal seistes, igatsevalt üle laguneva jääsupi koduse Kodavere poole kiigates. Aasta on 1893 ja seesama lause, mis…
subject”Mina lähen, Jaak!”Koiranne alkaa kohta kukkia
Viron suosituimman kirjailijan Andrus Kivirähkin Kaka ja kevad -lastenkirja on julkaistu suomeksi. Andrus Kivirähk ja kirjan kääntäjä Heli Laaksonen esittelivät…
subjectKoiranne alkaa kohta…Solaride murtaa myyttejä ja ajaa auringon voimalla tulevaisuuteen
Elettiin vuotta 2020, kun kahdelle Tarton yliopiston opiskelijalle pälkähti päähän ajatus tehdä mahdottomasta mahdollista: valmistaa Baltian ensimmäinen aurinkokennoauto ja osallistua sillä aurinkokennoautojen…
subjectSolaride murtaa…Ebatavaline ja ähvardav loodus
Tarttolaisen Mehis Heinsaarin uutuuskirja lainaa erikoisen nimensä venäläisen Aleksander Muranovin klassiselta luontokirjalta, joka käsittelee poikkeuksellisia ilmiöitä, kuten taifuuneja tai tulivuorenpurkauksia.…
subjectEbatavaline ja ähvardav…Koulupoika, vanki, professori
Akateemikko Paul Aristen hiljattain julkaistu muistelmateos on Viron historian ja kulttuurihistorian kultakaivos, vavahduttavaa ja suorasukaista luettavaa.
subjectKoulupoika, vanki,…Jaan Kaplinski ja Tiia Toomet
Sama meri meissä kaikissa – kirjallinen ilta Jaan Kaplinskin ja Tiia Toometin seurassa.
subjectJaan Kaplinski ja…Haridusprogramm Solaride murrab müüte ja kirjutab end Eesti inseneeria ajalukku
Aasta oli 2020, kui kahel Tartu Ülikooli tudengil tekkis mõte teha võimatu võimalikuks – ehitada valmis Baltikumi esimene päikeseauto ning võistelda sellega Austraalias päikeseautode maailmameistrivõistlustel.…
subjectHaridusprogramm…Linnalegend
Linnalegend koostuu yhdestätoista lyhyestä novellista (kaikkiaan sivuja on kirjassa 118), joita yhdistää kaupunkimiljöö. Tarinoissa liikutaan niin Virossa kuin maailmallakin: muun muassa Tallinnassa, Haapsalussa,…
subjectLinnalegendSimo Frangén opiskelee viroa
Martin markkinat Tampereella: Simo Frangén opiskelee viroa
subjectSimo Frangén opiskelee…Näkökulmia Viron perhelääkärimalliin
subjectNäkökulmia Viron…Kuvataide, arkkitehtuuri, design
Artikkeleita taiteesta, arkkitehtuurista ja designista.
subjectKuvataide, arkkitehtuuri,…Suomiko helppoa virolaiselle?
Eräs pari päivää Suomessa ollut virolainen kysyi kerran, mikä on se sana, jota suomalaiset toistavat: ”tos, tos, tos…”. Tietenkin se on kiitos, josta omituisen intonaation takia kuului virolaiseen korvaan…
subjectSuomiko helppoa…Kätlin Kaldmaa ja Juha Hurme
Viro on Turun kirjamessujen teemamaa 2018. Kirjailijoita haastattelee Juha Hietanen
subjectKätlin Kaldmaa ja…Muotiguru Tiina Talumees
Muotisuunnittelija, jolta tilataan 27 iltapukua Viron presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle ei ole ihan kuka tahansa suunnittelija. Tilauksien määrä kertoo arvostuksesta ja luottamuksesta maassa,…
subjectMuotiguru Tiina…Meelis Muhu
Elon toimitus tavoitti ohjaaja Meelis Muhun (s. 1972) Tallinnasta kesken Tallinn Black Nights Film Festival -elokuvafestivaalin kiireiden. Tänä vuonna Muhun omia elokuvia ei ollut festivaalin ohjelmistossa,…
subjectMeelis MuhuBalladi – Pallaad
Heli Laaksonen, Balladi Peippo vei (Otava 2011) Käännös Hiidenmaan murteelle/tõlge hiiu keelde Järvi Kokla
subjectBalladi – PallaadAlutaguse on Eesti noorim rahvuspark
Kõige uuem Eesti rahvusparkidest, 43 568 hektari suurune Alutaguse rahvuspark, loodi 2018. aastal Kirde-Eestile maastike ja looduse kaitseks. Ajalooliselt on Alutaguse piirkond olnud tuntud kui Eesti suurim…
subjectAlutaguse on Eesti…Henkilökuvia
Sarjassa tutustaan mielenkiintoisiin ihmisiin.
subjectHenkilökuviaVapauden muodot
Aidosti onnellinen olen ollut silloin, kun olen kokenut todellista vapautta. Se on ollut jonkinlainen kummallinen keveyden tunne, jolloin koko maailma eri muodoissaan ja täydellisessä rikkaudessaan on…
subjectVapauden muodotLydia Koidula, Viron kansallisrunoilija
Turun kirjamessut 2018: Lydia Koidula, Viron kansallisrunoilija
subjectLydia Koidula, Viron…Kas eesti keel välismaal on väliseesti keel?
Eesti keele puhul välismaal ei saa me rääkida homogeensest keeletarvitusest nagu mingist Harju keskmisest. Saame arvestada eri isikute kõnekeelega, arvukate isikukeelte ehk idiolektidega, millele on enamal…
subjectKas eesti keel välismaal…Käärikun kätevä emäntä
On loppukesä, ja tavoitan Anu Raudin puhelimeen kotipihaltaan. Hän on kiireinen ja hieman voipunut näyttelyn jälkilaineista, kävijöistä ja opiskelijoista, joita talossa on parhaillaankin perinnekurssilla.…
subjectKäärikun kätevä…Kriisin voima
Miten teatterin pitäisi toimia tämän päivän yhteiskunnassamme, jonka sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ovat kärjistyneet ja jossa ihmisten on ponnisteltava asuinpaikkansa, tulojensa ja ruokansa eteen?…
subjectKriisin voimaVaietut perhetarinat…
Turun kirjamessut 2018: Vaietut perhetarinat voivat kätkeä sisäänsä kokonaisia kansakunnan kohtaloita. Keskustelemassa kirjailijat Kai Aareleid ja Venla Hiidensalo. Haastattelija Juha Hietanen.
subjectVaietut perhetarinat…Tulivuorten tuntija palasi juurilleen
Tallinnassa asuva seismologi Heidi Soosalu on kahden maan kansalainen, jonka juuret ovat syvällä Viron maaperässä. Tiedenaisen urasta hän haaveili jo lapsena.
subjectTulivuorten tuntija…Viro eilen
Viron historiaa sopivina annoksina.
subjectViro eilenFårön ranta
Vaikka rantatörmällä sijaitsevan talon päätyhuoneen asukki ei ollut kertaakaan nostanut katsettaan tietokoneen mustavalkonäytöstä, hän tiesi taivaan seljenneen.
subjectFårön rantaPalkokasvit virolaisessa keittiössä
Nykyajan ihmiset napostelevat maissilastuja, pistaasipähkinöitä ja karkkeja harva se päivä. Jatkuvaa napostelua pidetään osasyynä lisääntyviin paino-ongelmiin. Aliise Moora kertoo teoksessa Eesti talurahva…
subjectPalkokasvit virolaisessa…Ilmiö nimeltään Valdur Mikita
Turun kirjamessut 2018: Ilmiö nimeltään Valdur Mikita eli miten virolaiset löysivät suomalaisugrilaisuutensa uudelleen. Keskustelmassa kirjailija Valdur Mikita ja professori Janne Saarikivi. Haastattelijana…
subjectIlmiö nimeltään…Kohvikus kodus
Minu suhe Tallinnaga sai alguse kohvikus. Oli 2018. aasta algus, minu esimese raseduse viimased meetrid. Olin just avastanud, et Kadrioru pargi servas kollases majas on kohvik. See oli stiilne, euroopalik…
subjectKohvikus kodusOskar Kallaksen vaellus
Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…
subjectOskar Kallaksen…Runoja
Rakkaus, armahdus –
armahdus, rakkaus –
siinä on äidinkieli.
Kartanon pellolta talonpojan pataan
erunaa alettiin viljellä virolaisissa kartanoissa 1700-luvulla, mutta talonpoikaiskeittiöön se tuli vasta myöhemmin, 1800-luvun alussa. Talonpojat suhtautuivat aluksi vastahakoisesti perunan kasvattamiseen,…
subjectKartanon pellolta…Mika Keränen ja Indrek Koff
Mika Keränen ja Indrek Koff Martin markkinoilla 24.11.2018
subjectMika Keränen ja…Omaperäinen ja arvoituksellinen Konrad Mägi
Espoon Modernin taiteen museossa EMMAssa on esillä virolaistaiteilija Konrad Mägin (1878–1952) laaja retrospektiivinen näyttely. Mägin aikalaisistaan erottava rohkea värinkäyttö, upeat intensiiviset…
subjectOmaperäinen ja arvoituksellinen…Runoja
Aivan alussa
emme tarvinneet kotia
olimme aina kotona
joka katon alla
ja emajoen poppeleiden alla
ja toomemäen holvien alla
ja purjeiden alla järvellä
ja tähtien alla
emme tarvinneet…
Viro ja vuoden 1905 vallankumous
Venäjän keisarikunnan hajoamista enteilevät, vuoden 1905 vallankumouksen nimellä tunnetut levottomuudet saivat Suomessa ja Virossa varsin erilaiset muodot. Viron tapahtumia ei Suomessa yleisesti juurikaan…
subjectViro ja vuoden 1905…Lahden takaa: Eero Medijainen, Tarton rauha
Lahden takaa: Eero Medijainen, Tarton rauha
subjectLahden takaa: Eero…Minu riik
Ikituottelias Asko Künnap on korona-ajan oloissakin tuonut markkinoille uusia runokokoelmia sitten vuonna 2019 ilmestyneen Keravälk koputab tulles, joka käännöksenäni saatiin viime vuonna suomeksi nimellä…
subjectMinu riikWabariigi poisipõlv - Nuori Viro suomalaisen silmin - The Republic’s childhood
Suomen Tallinnan-lähettilään Aarne Wuorimaan 1928–33 Virossa ottamat valokuvat ovat Tuglas-seuran sähköisen kuva-arkiston arvokkaimpia kokoelmia. Kun kokoelmaan sisältyy peräti 669 valokuvaa, niissä on…
subjectWabariigi poisipõlv…Muusika, teater ja kino
subjectMuusika, teater…Kus lendab part
Olav Osolin on ilmeisesti koko Viron tuntema henkilö. Vuonna 1953 syntynyt Osolin on ehtinyt olla mukana monessa. Koulutukseltaan hän on toimittaja, mutta suurimman osan työvuosistaan Osolin on toiminut…
subjectKus lendab partSotilasjumalan palvelija
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puutu everstiluutnantti Leo Kunnaksen pitkin entistä Neuvostoliittoa vyöryvästä hurjasta seikkailutarinasta. Setumaan poika Peeter Tergens arvostaa sotilaallisia hyveitä…
subjectSotilasjumalan palvelijasubject
Konrad Mägi Pohjolassa ja Pariisissa
Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Viron historian suuri käännekohta. Se politisoi perinteisen Suomen-sillan. Suomeen tuli sekä poliittisia pakolaisia että monien kulttuurialojen edustajia.
subjectKonrad Mägi Pohjolassa…Ja elämme vieläkin, ellemme ole kuolleet
Ernest Hemingwayn kerrotaan verranneen kirjoittamista jäävuoreen: merenpinnan alle jää kaikki se, mitä tekstissä ei sanota mutta jonka kirjoittaja tietää, ja vain kerrottu on pinnan yllä. Mati Untin novellit…
subjectJa elämme vieläkin,…Kolme kotimaata
Syntyjään virolainen kansatieteen professori emeritus Ilmar Talve on tehnyt merkittävän päivätyön ”kolmannessa kotimaassaan” Suomessa. Siksi on luontevaa, että alkuaan vironkielinen omaelämäkerta on luettavissa…
subjectKolme kotimaatasubject
Valokeilassa elokuvaohjaaja Ilmar Raag
Ilmar Raagin ohjaama ja Kiur Aarman käsikirjoittama elokuva September (Syyskuu) kuljettaa katsojan 66 vuoden takaisiin tapahtumiin.
subjectValokeilassa elokuvaohjaaja…Kohti vihreämpää Tarttoa
Tarttolaiset ovat ympäristöstä kiinnostunutta väkeä. Peräti 92 prosenttia Tarttolainen ja ympäristö 2021 -tutkimukseen vastanneista henkilöistä ilmoitti olevansa joko kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut…
subjectKohti vihreämpää…Ülemisten järvi
Suomihan on kymmenien tuhansien järvien maa, mutta Virossakin on noin 1200 järveä ja tekojärveä, joiden pinta-ala on vähintäänkin yksi hehtaari. Esiteltäväksi valitsin Ülemisten järven Tallinnasta läheltä…
subjectÜlemisten järviEuroopan ikkunalaudalla
Enn Anupõldilla on takanaan mielenkiintoinen elämä, jota hän teoksessaan muistelee, nostaen esiin erityisesti Suomeen ja suomalaisiin liittyvät tapahtumat, henkilöt ja seikat. Teos on varsin suppea ja…
subjectEuroopan ikkunalaudallasubject
Ja elämme vieläkin, ellemme ole kuolleet
Ernest Hemingway olevat võrrelnud kirjutamist jäämäega: merepinna alla jääb kõik see, mida tekstis öeldud ei ole, aga mida autor teab, ja pinnal on vaid see, millest kirjutatakse. Mati Undi novellid ja…
subjectJa elämme vieläkin,…Keelehääling. Eesti Raadio ”Keeleminutid” 1975–1999.
subjectKeelehääling. Eesti…subject
Likipääskynen
Jakob Rosin (s. 1995) on aikaansaapa mies millä tahansa mittarilla. Alle kolmekymppinen Rosin on Viron näkövammaisten liiton puheenjohtaja, missiohenkinen yrittäjä ja suosittu radiotoimittaja.
subjectLikipääskynenMatkan varrella
Tapio Mäkeläisen jutustelua matkan varrelta Virossa ja vähän Latviassakin
subjectMatkan varrellaValtaistuinpeliä virolaisittain
Viro on Suomea edellä paitsi talouskasvussa myös parlamenttivaalien ajankohdassa. Etelänaapurissa vaalit on nimittäin pidetty jo 3. maaliskuuta. Tulos oli jossakin määrin yllätys, vaikka se osin noudattikin…
subjectValtaistuinpeliä…Sanan silta yli Suomenlahden
Pekka Lilja on tunnettu henkilö estofiilien keskuudessa. Hiljattain eläkkeelle jäänyt Jyväskylän yliopiston professori on vuosikymmeniä tutkinut ja esitellyt virolaista kirjallisuutta suomalaisille lukijoille.
subjectSanan silta yli…subject
Ligipääsuke
Jakob Rosin (28) on iga mõõdupuu järgi mees, kes jõuab kõikjale. Ta on Eesti Pimedate Liidu esimees, missioonitundega ettevõtja ja armastatud raadiosaatejuht.
subjectLigipääsukeKadriorgin puisto
Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta. Puiston virallinen syntymäpäivä on 22.7.2018, mutta juhlinta alkoi jo viime syyskuussa ja jatkuu pitkin koko tätä vuotta, tosin tärkeimmät tapahtumat keskittyvät…
subjectKadriorgin puistoLuottamaan oppiessa
Yleinen luottamus eli ihmisten valmius luottaa muihin (myös vieraisiin) ihmisiin ilman ajatusta välittömästä vastapalveluksesta on kuin liima, joka pitää yhteiskuntaa koossa ja siten myös edesauttaa ihmisten…
subjectLuottamaan oppiessaLiivinmaan kronikka 1584
Kronikoitsija Balthasar Russow on suomalaisille ja virolaisille tuttuJaan Krossin Uppiniskaisuuden kronikka (Kolme katku vahel) -romaanin päähenkilönä. Itse kronikkaan ovat harvemmat…
subjectLiivinmaan kronikka…Soomustuda või soomestuda?
Vabadussõja ajal, uhkesti just 24. veebruaril 1919 kandis Johan Laidoner Eesti Maanõukogule ette, et vaenlane on Eesti piiridest välja aetud. See oli töövõit.
subjectSoomustuda või soomestuda?Manfred Vainokivi – Elokuva-alan rautainen ammattilainen
Manfred Vainokivi on vuonna 1964 Tallinnassa syntynyt elokuva-alan monitoimimies, joka on toiminut niin tuottajana ohjaajana kuin kuvaajanakin. Vainokiven tavaramerkki on nykyään dokumenttielokuva, mutta…
subjectManfred Vainokivi…Viron kielen lehtoraatti Helsingin yliopistossa 100 vuoden ajan
Viron kieltä alettiin opettaa Helsingin yliopistossa jo 1800-luvun alkupuolella, melkein heti yliopiston siirryttyä Helsinkiin. Alkuaikoina viroa opettivat suomen kielen lehtorit ja professorit suomen…
subjectViron kielen lehtoraatti…Õppides usaldama
Üldine usaldus ehk inimeste valmisolek teisi (muuhulgas võõraid) inimesi ilma kohese vastuteene ootuseta usaldada on kui liim, mis ühiskonda koos hoiab ja seeläbi inimeste vahelist koostööd soodustab.…
subjectÕppides usaldamaSuomen-poikien tie
Suomen poikien tie on kirjallisena tuotteena melko rosoinen, mitä ei ole syytä ihmetellä, kun ottaa huomioon sen tekotavan. Huomattava osa teksteistä on suoria lainoja sodanaikaisista päiväkirjoista, kuulustelupöytäkirjoista,…
subjectSuomen-poikien tieSuomettua vai virottua?
Vapaussodan aikana, ylväästi juuri itsenäisyyspäivänä 24.2.1919, Viron sotaväen ylipäällikkö Johan Laidoner ilmoitti Viron maapäiville, että vihollinen on häädetty Viron rajojen taakse. Se oli työvoitto.
subjectSuomettua vai virottua?Kun Daavid löi Goljatin – Viron Tarton rauha 1920
2.2.2010 tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä kun Viro ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tartossa rauhansopimuksen. Sopimuksella lopetettiin sotatila Viron ja Venäjän välillä, määriteltiin maiden välisen rajan kulku,…
subjectKun Daavid löi Goljatin…100 aastat eesti keele lektoraadi loomisest Helsingi ülikoolis
subject100 aastat eesti…Kieli kysymyksessä
Mitä eroa on suomella ja virolla? Entä onko yhteistä?
subjectKieli kysymyksessäKun intohimona on puu
Raul Abner suunnitteli ja valmisti ensimmäiset huonekalut omaan kotiinsa. Suunnittelu ja toteutus lähtivät omista tarpeista. Muotoilun lähtökohdat ovat pysyneet 40 vuotta samoina, edelleen uusi tuote syntyy…
subjectKun intohimona on…Viron nuoruusvuosien tärkeimmät ratkaisut
Pienelle kansakunnalle historia on olemassaolon tärkeä osa, se on tärkeä osa nykypäivää ja siksi myös tärkeä osa politiikkaa. Viron valtio täytti helmikuussa 87 vuotta. Koska tämä syntymähetki on vielä…
subjectViron nuoruusvuosien…Kristi Raik: ”Soomes ja Eestis napib Venemaa tundjaid”
Aasta algupoolel Eesti välispoliitika instituudi juhina tööle asunud Kristi Raiki hinnagul ei ole Eesti ja Soome ametlikud seisukohad Venemaa ja Euroopa Liidu osas kuigi erinevad, kuid avalik keskustelu…
subjectKristi Raik: ”Soomes…Eesti laul < Suomen laulu < Suomis sång
Vinyylikokoelmani täydentyi hiljattain 1972 julkaistulla Eesti väljapaistvaid lauljaid -sarjaan kuuluvalla, Benno Hansenin (1891–1952) laulutaidetta esittelevällä levyllä. Benno Hansen, ”Viron Šaljapin”,…
subjectEesti laul < Suomen…Henkien aika – muistojen ja muistelemisen aika
Henkien aika, hingede aeg, on muistokynttilöiden sytyttämisen ja esivanhemmista kerrottavien tarinoiden aikaa. Vuodenkierto on taas ehtinyt siihen vaiheeseen, että kesä on vääjäämättä ohitse. Tuimat syystuulet…
subjectHenkien aika – muistojen…Ilmansuuntailmaukset
Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin…
subjectIlmansuuntailmauksetKohteliaisuus virolaisessa kulttuurissa: sina ja teie
Kohteliaisuuden ilmaisemisen mahdollisuutta pidetään maailman kielissä universaalina ilmiönä: kaikissa kielissä on keinoja, jotka valikoidaan sen mukaisesti, kenen kanssa ja millaisessa tilanteessa kulloinkin…
subjectKohteliaisuus virolaisessa…Narva – katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan
Saksalaiset ja tanskalaiset saivat Liivinmaan - eli suunnilleen nykyisen Viron ja Latvian alueen - valloitetuksi vuoteen 1238 mennessä. Raja-alueilla taistelut kuitenkin jatkuivat venäläisten kanssa, kun…
subjectNarva – katsaus…Kristi Raik – ”Suomesta ja Virosta puuttuu Venäjän tuntijoita”
Alkuvuodesta Viron ulkopoliittisen instituutin johtajana aloittaneen Kristi Raikin mukaan Viron ja Suomen virallisessa suhtautumisessa Venäjään ja Euroopan unioniin ei ole suuria eroja, mutta aiheita koskeva…
subjectKristi Raik – ”Suomesta…Mies metsästä
Virolainen identiteetti löytyy metsästä. Valdur Mikita selittää kirjoissaan, miksi virolaiset ovat sellaisia kuin ovat ja miksi identiteetistä on tärkeää puhua.
subjectMies metsästäHingede aeg – mälestuste ja meenutuste aeg
Hingede aeg on mälestusküünalde süütamise ja esivanematest lugude jutustamise aeg. Aastaring on taas sealmaal, et suur suvi on selleks korraks läbi. Tugevad sügistuuled on roobitsenud puudelt värvikireva…
subjectHingede aeg – mälestuste…Viron sivistys- ja nuorisoviraston (HARNO) päätöksellä viron kielen tasokokeita ei enää järjestetä Suomessa.
subjectEestlaste sina ja teie
Viisakuse olemasolu peetakse maailma keeltes universaalseks: kõikides keeltes on mingid keelelised vahendid, mida kasutatakse vastavalt sellele, kellega ja mis olukorras parajasti räägitakse. Viisakuse…
subjectEestlaste sina …Soome ja soomlased. Fennid – Tacitusest tänapäevani.
Elias Lönnrotin seuraa voi kiittää siitä, että vihdoinkin on mahdollista lukea Suomesta ja suomalaista viroksi. Edellisen vastaavanlaisen teoksen, August Annistin toimittaman Soome maa, rahvas ja kultuur,…
subjectSoome ja soomlased.…Henki Tartossa
Viroa ei ole koolla pilattu, mutta silti maa on pieneksi valtioksi mielenkiintoinen ja monipuolinen. Nähtävää eri puolilla maata riittää, niin luontoa kuin kulttuurimaisemaakin. Viron historian tuntemus…
subjectHenki TartossaPobeda 1946
Pobeda 1946 on erityisesti elokuvantekijänä tutuksi tulleen Ilmar Taskan (s.1953) esikoisromaani. Taskalta on aiemmin ilmestynyt novelleja, joita on myös käännetty useille eri kielille, ja romaanikin itse…
subjectPobeda 1946Vironvenäläisten enemmistö turvautuu vaikenemiseen
Venäjän hyökkäyssota on lisännyt hämmennystä ja identiteettikriisejä, mutta myös tiukentanut asenteita puolin ja toisin.
subjectVironvenäläisten…Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa
Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…
Peaminister. Eesti lähiajalugu 1990–1992.
Viron keskustapuolueen vahvan miehen Edgar Savisaaren muistelmia ehdittiin odottaa. Yli tuhatsivuinen järkäle kattaa vain vuodet 1990–1992, mutta lisää on kuuleman mukaan tulossa.
subjectPeaminister. Eesti…Vaim Tartus
Eestit ei ole küll suurusega õnnistatud, aga väikese riigi kohta on ta väga huvitav ja mitmekülgne. Vaatamisväärset on kõikjal palju, nii loodust kui kultuurmaastikke. Eesti ajaloo tundmine tuleb ringi…
subjectVaim TartusMuistoja Suomen Viron-instituutista
Kun 1980-luvun lopussa elämä Virossa vähän vapautui, satuin näkemään Tallinnan Draamateatterissa yleisön joukossa K-kaupan Väiskin, ja omaksikin yllätyksekseni tervehdin häntä. Hänhän oli Suomen televisiota…
subjectMuistoja Suomen…subject
Itämeri, Länsimeri ja ne muut
Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…
subjectItämeri, Länsimeri…Diplomaat ja mälu
Teoksen nimi – suomeksi ”diplomaatti ja muisti” – kuvaa sitä varsin osuvasti. Kyse on tekstistä, jossa kirjoittaja tutkistelee mielenliikkeitään ja muistikuviaan suurlähettiläskaudelta Suomessa ja Italiassa.…
subjectDiplomaat ja mäluRaul Oreškin ja Kaili Kask avaavat ovia ihmisille ja taiteelle
Joka kesä odotan sitä hellepäivää, kun voin pakata autoni täyteen lapsiani tai ystäviäni ja suunnata Tartosta Peipsijärven Sipulitielle. Viimeisen viiden vuoden aikana yksi odotetuimpia pysähdyksiämme…
subjectRaul Oreškin ja…Sookurg, keel ja rahvaluule
Kurg, saanud oma lühikese nime võimsast häälitsusest, on andud selle eesti keeles edasi kahele toonekurglaste liigile, ”kurele”, mille täielikud nimekujud on valge toonekurg, lühemalt kurg (kattohaikara),…
subjectSookurg, keel ja…Smuuti ja smoothie
Suomen ja viron kielissä suhtaudutaan vähän eri tavoin vierassanoihin. Virolaiset ovat kaukonäköisesti mukauttaneet englannin kielen smoothien omaan kieleensä muodossa smuuti, kun taas suomalaiset ovat…
subjectSmuuti ja smoothieKourallinen tomua
Tallinnassa 1971 syntynyt Andrei Ivanov on kuulunut viisi vuotta Viron kirjailijaliittoon. Viron kansalaisuuden hän sai vasta tänä vuonna. Viime vuonna hän osallistui Lahden kirjailijakokoukseen, joka…
subjectKourallinen tomuaTõde ja õigus on todennäköisesti paras Virossa koskaan tehty elokuva
Tõde ja õigus perustuu yhteen virolaisen kirjallisuuden perusteoksista, A. H. Tammsaaren samannimisen romaanisarjan ensimmäiseen osaan. Kovasti odotettu, kaksi tuntia 45 minuuttia kestävä suurelokuva sai…
subjectTõde ja õigus on…Eesti gootika II
Ervin Õunapuu tuntuu varanneen itselleen “gotiikan” ikään kuin tavaramerkiksi. Sen verran mies onkin käsitteen sisältöön Virossa vaikuttanut, että yleistävään käännökseen “kauhutarina” jää ilman muuta…
subjectEesti gootika IILaurentsius on tapetilla
Itä-Viron Kohtla-Järveltä kotoisin oleva taidemaalari Lauri Sillak, taiteilijanimeltään Laurentsius (s. 1969) valmistui Viron taideakatemiasta vuonna 1996. Sittemmin hän on tehnyt varsin menestyksekkään…
subjectLaurentsius on tapetillaKurki, kieli ja folklore
Kurki on luovuttanut voimakkaaseen ääneensä perustuvan, lyhyen kurg nimensä Viron kielessä kahdelle haikaralle, ”kurjelle”, joiden koko nimet ovat valge toonekurg, lyhyesti kurg…
subjectKurki, kieli ja…Vuodenvaihde takana, kevät vielä kaukana
Tammikuun 6. päivänä vietettävä loppiainen on Viron kaupungeissa nykyään joulun ja uudenvuoden ajan juhlallinen päättymispäivä. Eräissä puistoissa kansa kokoontuu loppiaisiltana katsomaan, kun joulukuusista…
subjectVuodenvaihde takana,…Lentokentän lutikat
Lutikat tai muutkin ötökät ovat melko harvinaisia erityisesti lastenkirjallisuuden hahmoina. Kairi Look on heittänyt yleiset (aikuisten) ällökäsitykset roskakoriin ja luonut kiehtovan mikromaailman. Tarinan…
subjectLentokentän lutikatLegendaarne
ummallisella tavalla aina silloin tällöin käy niin, että joku tietty kirjailija jää jostakin syystä unohduksiin jääden vain maininnaksi kirjallisuushistorioihin muiden suurempien tai tunnetumpien kirjailijoiden…
subjectLegendaarne„Sajandi lugu“ ja Eesti teatrisuvi
Praegust Eesti teatrihooaega iseloomustab riikliku eritoetuse saanud erinevate teatrite vaheline koostööprojekt „Sajandi lugu“, mis tähistab Eesti 100. sünnipäeva. Sari kestab kokku kaksteist kuud, alates…
subject„Sajandi lugu“ ja…Juhlavuoden kannet kuvaa Gabriela Liivamägi
Gabriela Liivamägi on tarttolainen valokuvaaja, joka tällä hetkellä kuvaa ammatikseen lähinnä teatteria ja elokuvaa. Valokuvaus olikin graafista suunnittelua opiskelleen Liivamägin harrastus, jota varten…
subjectJuhlavuoden kannet…Aastavahetuspühad läbi, kevad veel kaugel…
Tänapäeval on kolmekuningapäevast, mis on 6. jaanuaril, kujunenud Eesti linnades jõulude-nääride pidulik ärasaatmispüha: jõulupuudest valmistatud skulptuurid süüdatakse mõnes pargis publiku kaasaelamisel…
subjectAastavahetuspühad…subject
150 vuotta laulujuhlia
Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…
subject150 vuotta laulujuhliaIlmaista kieliharjoittelua
Mikä neuvoksi, että kielikursseilla opittu pysyisi paremmin mielessä ja että siitä olisi joskus myös käytännön hyötyä? Valitettavasti uusien kurssien alkamiseen voi vierähtää aikaa ja vanhojen kappaleiden…
subjectIlmaista kieliharjoitteluaVuosisadan tarina ja Viron teatterikesä
Virolaisen teatterikentän tämän näytäntökauden puheenaihe on ollut Sajandi lugu eli Vuosisadan tarina, satavuotiasta Viroa juhlistava ja valtiolta erityistukea saanut useiden teattereiden yhteistyöhanke.…
subjectVuosisadan tarina…Kansikuva: Tõnu Runnel
Teknologia on luovuuden ilmaisemisen työväline. Taidetta ei ole koskaan ollut ilman muotoa. Ja muoto, ilmaisuväline on paljolti riippuvainen teknologiasta.” Tänä vuonna Elon kansikuvat on kuvannut sekä…
subjectKansikuva: Tõnu…Viro näkyvämmin esille uutisvirrassa
”Toivon paljon kohtaamisia ihmisten kanssa ja mahdollisimman vähän aikaa konttorilla. Kiva päästä keskittymään yhteen alueeseen eli Viroon oikein kunnolla”, iloitsee toimittaja Kaja Kunnas, joka vuodenvaihteessa…
subjectViro näkyvämmin…Kun Musti muni mummon
Kirjassa Kun Musti muni mummon Viron tunnetuin humoristi Andrus Kivirähk jatkaa riemastuttavan absurdia ilotulitustaan, mikä nauratti suomalaisia lapsia ja aikuisia jo kirjassa Koiranne alkaa kohta kukkia.…
subjectKun Musti muni mummonEdward von Lõngus – ”Todellisuutemme tarvitsee kipeästi uutta alkua”
Vuoden alussa on taas palkittu virolaisia kulttuurivaikuttajia edellisen vuoden ansioista tai elämäntyöstä. Palkintoja jakavat muun muassa Viron kulttuurirahasto ja Viron kulttuuriministeriö. Henkilöllisyyttään…
subjectEdward von Lõngus…Heimosotien historia 1918–1922
Jussi Niinistö ilmoittaa teoksensa esipuheessa kirjoittaneensa kirjan Suomen heimosodista, koska aiheesta ei ole olemassa ajan tasalla olevaa yleisesitystä. Teoksen julkaisemisen perustelua voi pitää hyvänä,…
subjectHeimosotien historia…Klaaslaps
Olen sõnatu. Punkt. Sellise ühelauselise arvustuse saadaksin seekord Elo peatoimetajale. Teadagi poleks ta rahul - seepärast üritan ennast raamatu lugemise järgsest vaikimismüürist läbi murda ja leida…
subjectKlaaslapsValokuvaaja Renee Altrov
subjectValokuvaaja Renee…Eestist kuuleb nüüd Soomes aina enam
Soome ja Eesti suhted on muutunud mitmetahulisemaks ja tihenenud nii rohujuure tasandil kui ka rahvusvahelise poliitika mõttes. Nii sooviti Helsingin Sanomates panustada Eesti suuremale nähtavusele Soome…
subjectEestist kuuleb nüüd…Tarinoita Virosta
Helsinkiläisen Raimo Siltasen uutuusteos ei vaivatta asetu lukuisten Viro-tietokirjojen joukkoon. Sitä voi luonnehtia kirjoituskokoelmaksi, jossa tarinoidaan laveasti vähän kaikesta, juurta jaksain vähemmän.…
subjectTarinoita VirostaEesti on My Mind
Eesti on My Mind on Ville Hytösen päiväkirja, jonka päähenkilö on hän itse. Sivuosissa ovat postikortit Tallinnasta ja myöhemmin kauempaa Virosta. Kuvien sekaan eksyy virolaisia kulttuuri-ihmisiä ja tavallisia…
subjectEesti on My MindNõukogude aeg ja inimene
Postimees-lehti ja Tänapäev-kustantamo pyysivät viime vuoden alussa virolaisia lähettämään muistojaan neuvostoajasta, erityisesti neuvostoajan arkielämästä. Näitä muisteluksia on nyt koottu kirjaksi Nõukogude…
subjectNõukogude aeg ja…Kell ja haamer
Rein Raua kümnes proosateos kannab pealkirja „Kell ja haamer“. Ja sõna abil ühendatud sõnapaar tuletab meelde teisigi eestikeelseid pealkirju kirjandusklassikast: „Tõde ja õigus“, „Elu ja armastus“, „Kuritöö…
subjectKell ja haamerPyhiinvaellus
Tiit Aleksejevin (s. 1968) toinen romaani Pyhiinvaellus (Palveränd, 2008) sai Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010. Myös Aleksejevin aikaisemmat kaunokirjalliset tuotokset ovat saaneet huomiota…
subjectPyhiinvaellusTasa-arvoisen avioliiton historia
Samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet Virossa mennä naimisiin 1.1.2024 lähtien, kun maassa tuli voimaan tasa-arvoinen avioliittolaki.
subjectTasa-arvoisen avioliiton…Aaveiden Eesti. Kummitustarinoita Virosta.
Harvoin olen lukenut julkaisua, joka herättäisi minussa yhtä ristiriitaisia tunteita kuin tämä pieni kirja. Otetaan ensin ne huonot ja sitten lopussa hyvät asiat.
subjectAaveiden Eesti.…Roomaja
inulla oli ilo osallistua tämän romaanin esittelytilaisuuteen Tallinnassa 12. helmikuuta. Kirjan esitellyt ja kirjailijaa tilaisuudessa ”piinannut” Karl Martin Sinijärv vitsaili teoksen nimellä, onko se:…
subjectRoomajaEmajõgi 1944
Nimet Pupastvere ja Käravere ovat tuttuja kaikille Viron sotahistorian harrastajille. Kyseiset paikat sijaitsevat Tartumaalla, Emajoen äärellä, ja niissä käydyissa taisteluissa virolaiset saavuttivat paikallisen…
subjectEmajõgi 1944Batüskaaf
Andrei Ivanovi uus romaan algab Franz Kafka tsitaadiga: “Mõni kavalus on küll nii peen, et teeb iseendale otsa peale”. Ma ei tea, kas võiks pidada kirjanikupoolseks kavaldamiseks seda, et tema Skandinaavia-triloogia…
subjectBatüskaafVäkevä kaupunki
Miten tulisi suhtautua romaaniin, joka kuvaa ensimmäistä ristiretkeä? Voisiko sen lukeminen olla kuin käynti Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla elokuun loppupuolella: leikareita, mystikoita, käsityöläisiä,…
subjectVäkevä kaupunkiAbieluvõrdsus ja ajalugu
Eestis hakkas kehtima abieluvõrdsus ja alates 1. jaanuarist 2024. aastal saavad samast soost paarid abielluda.
subjectAbieluvõrdsus ja…Kadriorgin opas: Tapaamispaikkana Kadriorg
Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta, puiston virallinen ”syntymäpäivä” on 22.7.2018. Juhlinta alkoi jo viime vuonna ja kiihtyy kohti kesää. Eikä ole mikään yllätys, että juhlavuodeksi julkaistiin…
subjectKadriorgin opas:…Surm Tallinnas
Jürgen Rooste (s. 1979) tunnetaan hyvin Virossa ja varsin hyvin meillä Suomessakin tuotteliaana ja palkittuna runoilijana. Noin 20 runokokoelman jälkeen Rooste julkaisi juuri joulun alla Surm Tallinnas…
subjectSurm TallinnasSigalahe suvi
Kesä on lehtien toimituksissa vaikeaa aikaa. Mitään ei tapahdu ja uutisia on vähän. Ja kirjoittajia on vähän, kun suuri osa toimituksesta on kesälomalla. Mutta lehden pitää ilmestyä ja lehdessä pitää olla…
subjectSigalahe suviElisabet Reinsalu : ”Elämässä pitää olla kirjoja, rakkautta ja flirttiä”
Juna Tartosta saapuu jo ennen yhtätoista aamupäivällä Tallinnan rautatieasemalle. Vaikka olen kävellyt rauhallisesti Telliskiveen, joudun paistattelemaan vähän aikaan maaliskuun pakkasauringossa ennen…
subjectElisabet Reinsalu…Muuttuvainen
Mika Waltari tuntuu yhdistävän tämänvuotisia suomennoksia virosta. Turun kirjamessuilla huomasin, että sana muuttuvainen, jonka suomentaja Raija Hämäläinen on valinnut Jaak Jõerüütin teoksen otsikoksi,…
subjectMuuttuvainenVanhan ajan ekotalo, riihitalo – edelleen osa maisemaa
Vanha virolainen rehielamu, riihitalo, oli vielä viime vuosisadan alkupuolella vallitseva maalaistalo niin Viron länsiosissa kuin saarillakin. Ruokokattoiset, muodoltaan pitkät rakennukset ovat…
subjectVanhan ajan ekotalo,…Batüskaaf
Andrei Ivanovin uuden romaanin alussa on lainaus Franz Kafkalta: ”Jokin oveluus on niin hienoa, että se tuhoaa itsensä”. En tiedä, voisiko kirjailijan oveluutena pitää sitä, että hänen Skandinavia-trilogiansa…
subjectBatüskaafAina töissä
Sähkömieheltä tulee tekstiviestivastaus yhdeltä perjantaiyönä. Kodinkonekorjaaja asentaa pesukonetta kylpyhuoneessani lauantai-iltana. Käännöksen tilannut museotyöntekijä odottaa messenger-vastaustani…
subjectAina töissäÕudne Eesti. Valimik eesti õudusjutte.
Ajan patinoimien ikkunakarmien takaa kurkkaa kammottavan oloinen naishahmo. Ikkuna on sen verran auki, että ilmeisesti tuonpuoleisesta kotoisin oleva nainen saattaa sujauttaa ainakin kalmanhenkensä lukijan…
subjectÕudne Eesti. Valimik…”Heidän ote on rohkeampi” – Suomen ja Viron varhaisista kuvataidesuhteista
Viron ja Suomen itsenäistyminen merkitsi vähitellen keskinäisen kanssakäymisen lisääntymistä myös kuvataiteen merkeissä. Kovinkaan laajaksi tuo yhteistyö ei tosin kehittynyt. Sen näkyvimpiä esimerkkejä…
subject”Heidän ote on rohkeampi”…Muotitalo
irjailija, kääntäjä, kansanedustaja ja Suomen Viron-instituutissa pitkän uran tehnyt Maimu Berg toimi pitkään muotitoimittajana Neuvostoviron ainoassa muotilehdessä Siluetissa, jota levitettiin venäjänkielisenä…
subjectMuotitaloKannen kuva: Helena Aadli
Tuglas-seuran Elo-lehden vuoden 2024 kansikuvat ovat Helena Aadlin (s. 1998) käsialaa. Häntä inspiroi läsnäolo, pilailu ja leikki, vapaa-aika ja arki sekä kohtaamiset toisten luovien ihmisten kanssa.
subjectKannen kuva: Helena…Mäng mõisa peale
Kirjallisuuden palaset tuntuvat ensilukemalta loksahtavan mukavasti kohdalleen, kun teosta siivittää kepeä viihteellisyys, helppolukuisuus, historiallinen kiinnostavuus ja vieläpä hauskuuskin. Vuonna 1975…
subjectMäng mõisa pealeEesti on My Mind
Eesti on My Mind on Ville Hytöneni päevaraamat, kus peategelaseks on tema ise ja kõrvaltegelasteks postkaardid Tallinnast ja hiljem Eesti kolgastest. Sekka eksivad pildikestesse Eesti kultuuritegelased…
subjectEesti on My MindToormaterjal
Triin Soometsin seitsemäs runokokoelma Toormaterjal on toisaalta aikaisemmista kokoelmista tuttua Soometsia, mutta toisaalta kokoelma on hyvin voimakkaasti tuore ja omaleimainen. Siinä on jotain uutta.
subjectToormaterjalPois
Maimu Bergin tuorein teos Ära on ilmestynyt suomeksi nimellä Pois Hannu Oittisen kääntämänä ja Taifuunin kustantamana. Romaani on synkkä kuvaus Neuvosto-Virosta, ankean harmaata maailmaa ja painostavaa…
subjectPoisHaarautuva puu
Virossa on monia perheitä, joista on kasvanut useita taiteilijoita. Vuonna 2003 perustettu Evald Okas -museo Haapsalussa on omistanut näille perheille kokonaisen näyttelysarjan. Evald Okas (1915–2011)…
subjectHaarautuva puuLäänemeresoome tulemised
Klassisimpia kysymyksiä Suomessa ja Virossa harjoitetussa fennougristiikassa on ollut, mistä lähtien uralilaisia kieliä on puhuttu Itämeren alueella. Suomessa tieteen popularisoijien suosikkiaiheita on…
subjectLäänemeresoome tulemisedSeesama jõgi
Runoilija Jaan Kaplinski on ollut jo kauan kiinnostunut pitkästä proosasta, ja uudessa romaanissaan hän kirjoittaa päähenkilönsä tunnelmista ja aistimuksista tuotantonsa kaikkein kauneimpia suorasanaisia…
subjectSeesama jõgiLohejas pilv. Romaan lühijuttudes.
Lauri Pilterin Lohejas pilv voitti Viron parhaalle esikoisteokselle jaettavan Betti Alverin kirjallisuuspalkinnon viime vuonna. Tarina Lavranista, nuoresta kyläkoulun opettajasta, joka tuntee kiihkeää…
subjectLohejas pilv. Romaan…Jaan Poskan hautajaiset
Jaan Poska kuoli yllättäen sairauskohtaukseen 7. maaliskuuta 1920, vain 54-vuotiaana. Hän oli ensimmäinen virolainen, joka sai valtiolliset hautajaiset itsenäisessä Virossa. Hautajaispäivästä 10. maaliskuuta…
subjectJaan Poskan hautajaisetSügisball - yksinäisyyden herkistymä
Mati Untin romaanin Sügisball (1979) tapahtumat sijoittuvat Tallinnaan Mustamäen kaupunginosaan, nukkumalähiöön, jonka maisemaa hallitsevat massiiviset kerrostalot. Niiden asukkaat tunsivat romaanin tapahtumien…
subjectSügisball - yksinäisyyden…Üks hargnev puu
Eesti on perekondi, kust on võrsunud mitu põlvkonda kunstnikke. Nendele pühendas terve näitusesarja 2003. aastal asutatud Evald Okase muuseum Haapsalus. Evald Okas (1915–2011) oli aga ka ise sellise hargneva…
subjectÜks hargnev puusubject
Elajas trepi eelastmel
uben debytoi muutamia vuosia sitten romaanilla Volta annab kaeblikku vilet, jonka päähenkilö suuntasi vallankumouksen aatteista innostuneena kulkunsa Virosta Keski-Eurooppaan 1900-luvun alussa. Historiallisesta…
subjectElajas trepi eelastmelItsenäisyysjulistus
Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918 eli 80 päivää myöhemmin kuin Suomi. Viron itsenäisyyden juhlavuoden alkaessa lienee paikalla lyhyesti kerrata mitä 100 vuotta sitten tapahtui.
subjectItsenäisyysjulistusJudit
Tämä Raamatusta aiheensa saanut Tammsaaren näytelmä oli hänen ensimmäinen näyttämötekstinsä ja aloitti kirjailijan mestarikauden parinkymmenen laihansitkeän harjoitteluvuoden jälkeen lyhytproosan…
subjectJuditSügisraamat
Paistab, et Johanna Venho on leidnud oma hääle, uputades end teiste inimeste häälde. Tove Janssoni hääl kõlab igatahes Venho tekstist selgelt ja veenvalt.
subjectSügisraamatPsühhiaater Alo Jüriloo:
„Psüühiliselt raskesti haige kurjategija koht pole vanglas“
Alo Jüriloo on psühhiaatriaga tegelenud juba 27 aastat, neist viimased 15 aastat vangide vaimse tervisega. Selle aja jooksul on tema kogemuse põhjal saanud kinnitust kaks asjaolu: vanglasse satub liiga…
subjectPsühhiaater Alo…Virolaiset Virossa
Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.
subjectVirolaiset VirossaMina olin siin. No 1. Esimene arest.
Eesti Romaanifondin järjestämä vuosittainen romaanikilpailu nauttii Virossa suurta arvostusta, vaikka nimekkäimmät kirjailijat ovat viime vuosina osallistuneet kilpailuun harvakseltaan. Tuntemattomuudesta…
subjectMina olin siin.…Sydän Virossa
Mikko Virta on luontohullu, Viro-fani ja matkailulehti The Baltic Guiden päätoimittaja. Viro on ollut Mikon kotimaa jo 13 vuotta, siellä on perhe ja työ.
subjectSydän VirossaViro maailmanvallaksi!
Minun näkökulmani Suur-Viroon on sellainen, etten ole ehtinyt tähän ikään saakka edes vilkaista Kohtla-Järven suuntaan enkä liioin pysty varmuudella sanomaan, olenko käynyt Ruhnulla vai en. Näin on yksinkertaisesti…
subjectViro maailmanvallaksi!Esimene naine. Romaan Sylvi Kekkosest
Augustis 1966. aastal pakib Sylvi Kekkonen (1900–1974) Inglise kuningannalt kingiks saadud Morris Minisse vanad päevaraamatud ja paari päeva toidumoona ning sõidab maale, et suvekodu vaikuses leinata jäädavalt…
subjectEsimene naine. Romaan…Psykiatri Alo Jüriloo: Vankila ei ole oikea paikka vakavasti mielisairaalle rikolliselle
Alo Jüriloo on Suomessa asuessaan työskennellyt psykiatrian alalla jo 27 vuotta, näistä viimeiset 15 vuotta vankien mielenterveyden parissa. Vuosien mittaan karttuneet kokemukset ovat tuoneet varmuutta…
subjectPsykiatri Alo Jüriloo:…Sankarimatkailija Tallinnan raitiovaunuissa
Tulokas lunastaa paikkansa lukemattomien matkaoppaiden tulvassa otteensa omintakeisuudella. Rento ja tärkeilemätön toteutus yhdistettynä maltillisesti annosteltuun tietoainekseen suorastaan ihastuttaa…
subjectSankarimatkailija…Kell ja haamer
ein Raudin kymmenes proosateos kantaa nimeä Kell ja haamer, ”Kello ja vasara”. Ja-sanalla yhdistetty sanapari tuo mieleen muitakin virolaisen ja maailmankirjallisuuden klassikoita: Totuus…
subjectKell ja haamerViro maailmanvallaksi!
Minu arusaam Suur-Eestist on siiani selline, et ma ei ole siiani jõudnud varbaotsagagi Kohtla-Järve lähistele ega suuda siiani kindlalt öelda, kas ma olen ikka Ruhnul käinud või mitte. Sel lihtsal põhjusel,…
subjectViro maailmanvallaksi!Dokumentideta võõras linnas…
„Appi, mu pass on aegunud! Tahan abielluda. Tahan lahutada. Mul sündis laps. ID-kaart varastati ära! Mis ma teen? Pöördun Eesti saatkonna poole!“ Soome eestlaste murede-rõõmudega tegeleb Eesti suursaatkonnas…
subjectDokumentideta võõras…subject
Tuglaksen tuli palaa paikallisseurassakin
alattuani perheen kanssa kotikaupunkiimme Lappeenrantaan olin jo jonkin aikaa miettinyt mahdollisuutta Viro-toimintaan. Joitakin keskusteluja pidemmälle en ollut silti päässyt. Luontevimmalta tuntui…
subjectTuglaksen tuli palaa…Hector ja Bernard
Viime vuonna Viron kulttuurirahaston parhaan romaanin palkinnon saanut Rein Raudin Hector ja Bernard ei ole lainkaan helppo teos. Muodoltaan se on jotain romaanin ja esseen väliltä. Kerronta on tiivistä,…
subjectHector ja BernardKymmenen Viron kauneinta kartanoa – ja vähän enemmänkin
Kun minulta kysellään Viron tärkeimpiä nähtävyyksiä, niin vastaus, joka kelpaa jokaiselle utelijalle, on Viron kartanot. Viro on kuuluisa kartanoistaan, monet Viron kartanoista ovat suosittuja nähtävyyksiä…
subjectKymmenen Viron kauneinta…Ilta tuo takaisin kaiken
Jaan Kaplinski kuoli 8.8.2021, suru-uutinen tavoitti suomalaisetkin lukijat. Kootut runot Ilta tuo takaisin kaiken. Runoja kuudelta vuosikymmeneltä ilmestyi marraskuussa. Runoilija oli kuitenkin pystynyt…
subjectIlta tuo takaisin…Puurakentamisen renessanssista Virossa
Puu on useimmiten ollut taloudellisten ja toiminnallisten näkökulmien sanelema rakennusmateriaalivalinta, mutta tätä nykyä se ei suinkaan kuulu edullisimpien vaihtoehtojen joukkoon. Nykyään puuta arvostetaan…
subjectPuurakentamisen…„Kes hommikuti külas käib, see asjatult ei longi“
Eesti ja soome kultuur on justkui väga sarnased, kuid oleme siiski kaks rikkalikku iseseisvat kultuuriruumi. Olen Soomes elanud pea poole oma noorest elust ning siinse kultuurikeskonnaga kohanenud. Olen…
subject„Kes hommikuti külas…Kogu aeg tööl
Eletrik vastab sõnumile kell üks reede öösel. Kodumasinaparandaja paigaldab mu vannitoas pesumasinat laupäeva õhtul. Tõlke tellinud muusemitöötaja ootab minult messengeris vastust pühapäeval, kuigi asjaga…
subjectKogu aeg töölNeiu ja karu. Soome-ugri proosat, luulet, mälestusi, tõlkeid
uomalais-ugrilaisen kaunokirjallisuuden antologia Neiu ja karu sisältää runoja, proosaa ja muistelmia sukulaiskansojemme kirjailijoilta. Edustettujen kielten ja kirjallisuuksien kirjo on suuri, mukana…
subjectNeiu ja karu. Soome-ugri…Inimese Muuseumi ekspeditsioon Eestisse
Viime vuoden lopulla ilmestynyt lähes 800-sivuinen julkaisu on huomionarvoinen monessakin mielessä. Ensinnäkin kyse on merkittävästä kansainvälisestä tiedehankkeesta: useiden eri tieteenalojen asiantuntijat…
subjectInimese Muuseumi…Lingvistinen metsä
2010-luvun taiteessa Virossa kohistiin kovasti Vadur Mikitasta ja hänen kirjoistaan. Ensimmäinen eli Metsik lingvistika oli ilmestynyt jo 2008 ja toinen, nyt siis myös suomennettu Lingvistiline mets, ilmestyi…
subjectLingvistinen metsäKuukaudennimet suomessa ja virossa
Viron ja suomen kuukaudennimet näyttävät päälle päin tyystin erilaisilta, sillä suomi käyttää omakielistä järjestelmää, kun taas viro liittyy yleiseurooppalaiseen perinteeseen. Tämä käsitys ei silti ihan…
subjectKuukaudennimet suomessa…Varia
Artikkeleita laajasti Virosta
subjectVariaKolmas laukaus Riian lahdella
Varsin erikoisen lisän laulavan vallankumouksen varhaisiin seuraamuksiin tuo tunnetun toimittajan kaksikielinen muistelma-pala Kolmas laukaus Riian lahdella. Teos lienee tulkittava omakustanteeksi, ellei…
subjectKolmas laukaus Riian…Hispaania saapad ja silmad
Vuosi sitten kulttikirjailija Peeter Sauter kyllästyi Tallinnan loskaiseen talveen, pakkasi vaimonsa sekä kolme nuorinta lastaan (5 v., 3 v. ja 9 kk) tila-autoon, lainasi kaveriltaan museoikäisen asuntovaunun…
subjectHispaania saapad…Unes nägin ma Eestimaad
Doris Karevan uutuuskirjan nimi viittaa vapaasti mutta selvästi Juhan Liivin runoon Eile nägin ma Eestimaad, joka laulavan vallankumouksen vuosina soi iskelmänäkin. Vapaammin assosioiden liitän sen myös…
subjectUnes nägin ma EestimaadTarton sarjarakastaja – Tartu sariarmastaja
Heidi Iivarin suomen- ja vironkielinen esikoisrunoteos Tarton sarjarakastaja / Tartu sariarmastaja vie lukijan Tarton kaduille, kuppiloihin, puutarhoihin ja Emajoen varrelle. Teoksen päähenkilö, palava…
subjectTarton sarjarakastaja…Lukiolaiset olympiatunnelmissa
Science Olympiad -kisojen päämäärä on lisätä kiinnostusta matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan sekä lisätä kulttuurista tietämystä osallistujien välillä. Kisaan osallistuu kouluja Suomesta, Virosta, Latviasta,…
subjectLukiolaiset olympiatunnelmissaEesti- ja soomekeelsetest linnunimedest keeleõpetaja pilgu läbi
Miks just sina Maiu Juurik, Tuglase Seltsi eesti keele õpetaja, tahad kirjutada Elos linnunimedest? Kas seda ei peaks tegema Mall Hiiemäe või Erik Leibak või Kaisa Häkkinen või Jukka Hintikka?
subjectEesti- ja soomekeelsetest…Müürideta aed
Jatkoa ensimmäistä ristiretkeä käsittelevään Tiit Aleksejevin romaanisarjaan saatiin lopulta odottaa kuin kuuta nousevaa. Julkaisutahti ei ole päätä huimannut, sillä ensimmäinen osa Palveränd…
subjectMüürideta aedKultuurisild üle Soome lahe
Tarton Kirjallisuusmuseon tutkijan ja Tuglas-seurassakin usein luennoitsijana vierailleen Sirje Oleskin toimittama Kultuurisild üle Soome lahe on kunnioitusta herättävä teos. Alaotsikko Viron ja Suomen…
subjectKultuurisild üle…Valede kataloog – Inglise aed
Jokaisella on jokin tavoite. Kuka haluaa tulla rikkaaksi, kuka kuolla, kuka löytää rakkauden, kuka jonkinlaista työtä, kuka elää päivästä päivään, sillä kyllä jokainen päivä itsestään huolehtii. Kenties…
subjectValede kataloog…Päätöksenteko kaipaa uudistuskuuria
Viron johtavat yhteiskunta-, oikeus-, talous- ja ympäristötieteilijät ovat 25 vuoden aikana nostaneet Viron inhimillisen kehityksen vuosiraporteissa (Eesti inimarengu aruanne) kaukokatseisesti esiin yhteiskunnan…
subjectPäätöksenteko kaipaa…Leninin valssi
Paavo Matsinin uusimmassa romaanissa Leninin valssi Saatana ei saavu Moskovaan vaan vaha-Lenin Tarttoon, tietenkin Tampereelta. Veijarimaiset Opiatovitš ja Hinkkarinen pihistävät vahasta muotoillun Leninin…
subjectLeninin valssiTuglas-seura ja suomenvirolaiset
subjectTuglas-seura ja…Pako länteen
Lienee kummallisuudessaan kiistatonta faktaa, että Aleks Lepajõe on yksi Suomessa parhaiten tunnetuista virolaisista kirjailijoista, olkoonkin, että ulkokirjallisista syistä – Tillanderin jalokiviryöstö…
subjectPako länteenKirjallinen Noor-Eesti
Historiallisen vuoden 1905 kesällä ilmestyi Noor-Eesti-nimisessä teoksessa julistus: ”Enemmän kulttuuria! Enemmän eurooppalaista kulttuuria! Olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi!”…
subjectKirjallinen Noor-EestiYksilö ja yhteiskunta
Suomalaiset ystäväni ovat Virossa viettämieni kuuden vuoden aikana usein kyselleet, minkälaista elämä täällä oikein on. Sellaiseen on vaikeaa vastata tyhjentäväsi, sillä niin paljon riippuu omasta elämäntilanteesta.Täsmällisempiin…
subjectYksilö ja yhteiskuntaLeffasutena yössä
Pimeiden öiden elokuvafestivaali, kotoisasti PÖFF, on houkuttanut Viron filmihulluja teattereihin jo neljännesvuosisadan vuoden synkimpään aikaan ja hivuttautunut suurten festivaalien harvalukuiseen eliittiin.
subjectLeffasutena yössäMustia raapaisuja valkealla lumella
Kiinnostus Liivinmaata ja liiviläisyyttä kohtaan on kasvanut. Myös Tiit Aleksejev on tarttunut aiheeseen pienoisromaanissaan tai pitkässä novellissaan Mustia raapaisuja valkealla lumella : liivinmaalainen…
subjectMustia raapaisuja…Baltia-kirjasto
Tuglas-seuran ylläpitämän Baltia-kirjaston tarkoitus on jakaa tietoa ja tarjota aineistoa kaikille Baltiasta kiinnostuneille.
subjectBaltia-kirjastoBallettmeister
Urmas Vadi kirjoittaa kuin viimeistä päivää, ja lukija ei voi kuin yrittää pysyä perässä. Teksti on helppolukuista ja jouhevaa. Vadin vertauskuvat ovat tuoreita ja lauseet kauniita, ja kuljettavat lukijaa…
subjectBallettmeisterKultuurgenotsiidid Eestis. Kunstnikud ja muusikud 1940–1953.
Viron saksalaismiehityksen ja kahden neuvostomiehityksen aika, etenkin sotavuodet ja sodanjälkeiset vuodet, olivat tuhoisia paitsi koko kansalle, myös Viron kansalliselle kulttuurille. Tätä kulttuurivainoa…
subjectKultuurgenotsiidid…Üksikisik ja ühiskond
Mu Soome sõbrad on kuue aasta jooksul, mil ma olen Eestis elanud, tihti küsinud, missugune see elu siin õigupoolest on. Sellele küsimusele on raske ammendavat vastust anda, sest väga palju sõltub sellest,…
subjectÜksikisik ja ühiskondEbatavaline koguperefilm „Kratt“
Enne kinno minekut olin kindel ühes asjas – filmis saab nalja. Sel lihtsal põhjusel, et režissööriks ja stsenaristiks on Rasmus Merivoo, kelle 2006. aastal valminud kultuslik lühifilm „Tulnukas ehk Valdise…
subjectEbatavaline koguperefilm…Puidurenessansist Eestis
Puitu on kasutatud ehitusmaterjalina enamasti majanduslikel ja funktsionaalsetel kaalutlustel, kuid nüüd ei kuulu see enam sugugi kõige odavamate hulka. Puit on väärikam ja eelistatum kui kunagi varem.
subjectPuidurenessansist…Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru
Indrek Harglan kuudes Melchior-tarina Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru sijoittuu loppuvuoteen 1432 ja kevätkesään 1433. Edellisen romaanin Apteekkari Melchior ja Tallinnan kronikka tapahtumista on…
subjectApteekkari Melchior…Looja ees
Kustannusyhtiö Ilmamaan yhteydessä on jo runsaat kymmenen vuotta toiminut rahasto, johon kerättyjen varojen turvin julkaistaan Eesti mõttelugu -nimistä kirjasarjaa. Jakob Hurtin (1839–1907) puheista ja…
subjectLooja eesJatsumehe elu
len muusikainimene, ma naudin muusikat ja vaimustun sellest. See 60. aastate rokkmuusikakassettidest juba lapsepõlves alguse saanud vaimustus on pannud mind ka erinevaid instrumente näppima ja lööma. …
subjectJatsumehe eluKannen kuva: Iris Kivisalu
Tuglas-seuran juhlavuoden lehtien kansikuvat ovat tallinnalaisen Iris Kivisalun käsialaa. Hänen kuvansa ovat sekoitus runollisuutta, nostalgiaa, toteutuneita sekä toteutumattomia unelmia, tummaa kauneutta…
subjectKannen kuva: Iris…Kuunimed eesti ja soome keeles
Eesti ja soome kuude nimetused on esmapilgul täiesti erinevad, sest soome keeles kasutatakse omakeelseid kuunimesid, aga eesti keeles lähtutakse Euroopa traditsioonist. See arusaam vastab tõele siiski…
subjectKuunimed eesti ja…Mitta
Virolaisen runouden suomennoksissa on ollut harvinaista kääntää jokin teos kokonaan, etenkin jos huomiotta jätetään pari kolme tunnetuinta eeposta. Muutama sellainen käännös sentään on. Katja Meriluodon…
subjectMittaSõber. Valik novelle 1979–2005.
Diplomaatin ja poliitikon uralta ainakin toistaiseksi sivuun – joidenkin arvioiden mukaan korkoa kasvamaan – siirtynyt Jaak Jõerüüt tekee tosimielin paluuta vanhaan kirjailijanammattiinsa.
subjectSõber. Valik novelle…Jatsimiehen elämää
Olen musiikki-ihminen, innostun ja pidän musiikista. Tämän, 60-luvun rokkia sisältäneiden C-kasettien pinnalta lapsuudessa tarttuneen innostuksen vuoksi olen myös rämpytellyt ja paukutellut erilaisia instrumentteja.…
subjectJatsimiehen elämääSuhteita vahingoittava kielihäiriö
Joidenkin tietojen perusteella Suomen ja Viron kulttuurisuhteita voidaan pitää kukoistavina ja kehittyvinä. Mutta on myös päinvastainen, synkkä ja tummanpuhuva näkökulma nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.…
subjectSuhteita vahingoittava…Siim Kaarel Saluri
Pea kõik soomlased teavad telesaadet “Voice of Finland”, milles lootustandvad lauljad näevad hüppelauda oma artistikarjäärile. Saates tuuakse vaatajate ette erinevate rakursside alt tehtud uhkeid lavakaadreid,…
subjectSiim Kaarel SaluriTurun Tuglas-seura
Turun Tuglas-seura
subjectTurun Tuglas-seuraMidagi tõelist
Suomessa perustettiin Finlandia-palkinto 1984. Virossa paikallinen kulttuurirahasto Kulka alkoi jakaa vuosipalkintojaan tasan 10 vuotta myöhemmin. Aivan samoin kuin Suomessa, Virossakin ilmoitetaan ensin…
subjectMidagi tõelistKõrtsikammija
Eivät ole kovin harvassa ne kaunokirjalliset teokset, jossa ollaan ravintolassa, jos ei varsinaisesti juomassa niin ainakin syömässä tai ihmisiä tapaamassa. Mihkel Muttin uusimmassa teoksessa kapakat ovat…
subjectKõrtsikammijaVirolaiset maailmalla
Virolaisten yhteisöt etnisen kotimaansa ulkopuolella ovat syntyneet kolmen muuttoaallon seurauksena. Ensimmäinen aalto suuntautui ennen kaikkea Venäjälle ja se kesti 1800-luvun puolivälistä ensimmäiseen…
subjectVirolaiset maailmallaKratt on epätavanomainen koko perheen elokuva
Kratin alkuperä on syvällä virolaisessa kansanperinteessä. Kratti on taikaolento, joka tuli- tai kipinävuona ympäriinsä lennellessään kuljettaa mukanaan erilaista varallisuutta. Varhaisten uskomusten mukaan…
subjectKratt on epätavanomainen…Üleilmakool 10
„Üleilmakoolis õpivad üle ilma laiali elavad eesti lapsed interneti teel eesti keelt ja teisi õppeaineid eesti keeles,“ ütleb nüüdseks kümme aastat tegutsenud Üleilmakooli juhataja Helja Kirber.
subjectÜleilmakool 10Etelä-Kymenlaakson Tuglas-seura
Etelä-Kymenlaakson Tuglas-seura
subjectEtelä-Kymenlaakson…Pariis
Tõnu Õnnepalun uusin, tämän vuoden maaliskuussa ilmestynyt teos Pariis vie lukijansa yhdeksi kesäkuukaudeksi eurooppalaiseen suurkaupunkiin, Pariisiin. Kirjoittajalle entuudestaan tuttuun, tärkeään ja…
subjectPariisLennart!
Muistopuhe presidentti Lennart Meren siunaustilaisuudessa Tallinnan Kaarlen kirkossa 26.3.2006
subjectLennart!Patsastelua Virossa
Näin Viron 100-vuotisjuhlavuoden alussa lienee syytä luoda pieni katsaus virolaisten merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Heti ensimmäisenä pistää silmään, että vain muutamia patsaita on pystytetty naisille.…
subjectPatsastelua VirossaOpi viroa Jupiterin avulla
Monien mielestä viroa on mukavinta opiskella luokassa opettajan johdolla ja yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmässä oppimisen rinnalla ja lisäksi nykyään on myös paljon mahdollisuuksia opiskella viroa kotisohvalla.…
subjectOpi viroa Jupiterin…Viimeinen metsäveli
Viimeinen metsäveli on seikkailukertomus Viron metsissä lymyilevistä viimeisestä sisseistä sekä nuoren pojan pakomatkasta. Kertojana on teini-ikäinen poika Andrei. Tarina alkaa Viron maaseudulta, jossa…
subjectViimeinen metsäveliRakastin saksalaista
Viron klassikko Anton Hansen Tammsaare elää taas väkevästi sekä kotimaassaan että meillä Suomessa. Tanel Toomin suurelokuva Tõde ja õigus on kahminut kiitoksia ja katsojia. Alkuteos, viisiosainen Totuus…
subjectRakastin saksalaistaArtur Sandmani lugu
Mehis Heinsaar tunnetaan Suomessakin Herra Paulin aikakirjoista (Absurdia 2003) ja muutamasta novellista, joissa Heinsaar tekee tulosta myyttisillä aineksilla, vähillä sanoilla ja turhia selittämättä.
subjectArtur Sandmani luguViron kuntavaaleissa moni asia oli toisin
Edgar Savisaarin aikakausi päättyi, nuoresta vironkorealaisesta uusi ääniharava, keskustapuolueen ylivalta Tallinnassa säilyi. Kansalliskonservatiivien vaalitulos jäi laihaksi.
subjectViron kuntavaaleissa…Suhteid hukutav keelepuue
On andmeid, mis võimaldavad vaadelda Eesti ja Soome kultuurisuhteid õitseva ja arenevana. Kuid on ka vastupidine, sünge ja must vaade olevikule ja tulevikule, mille järgnevalt ka esitan. Suhted võivad…
subjectSuhteid hukutav…Vihmakass
Olen kummankin suuren virolaisen kirjakauppaketjun kanta-asiakas. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä joka viikko, ehkä kesäkautta lukuun ottamatta, saan niiltä molemmilta mainospostia. Sen verran kiinnostunut…
subjectVihmakassOulun Tuglas-seura
Oulun Tuglas-seura
subjectOulun Tuglas-seuraVirolaisten ja suomalaisten onnesta ja murheesta
Virolaiset ja suomalaiset eivät ole ulkoisesti kovin tunteellisia kansoja. Suomalais-ugrilaisissa kielissä onni tarkoittaa suuren ilon lisäksi tuuria ja kohtalon suopeutta eli siis jotain, mikä ei ole…
subjectVirolaisten ja suomalaisten…Amatöör
Uusia korkeatasoisia runoteoksia Virossa ilmestyy säännöllisesti, mutta proosan kohdalla viime ajat ovat olleet hiljaisempia. On puhuttu jopa nykyproosan katovuosista kukoistavien vuosien jälkeen. Jotain…
subjectAmatöörIvar Põllu – ”Onni ja ruoka ovat ainoita asioita, jotka antavat meille voimia jatkaa eteenpäin”
Ivar Põllu (s. 1974) on yksi Viron arvostetuimpia ja palkituimpia teatterintekijöitä, Tartu Uus Teaterin perustaja ja sen taiteellinen johtaja.
subjectIvar Põllu – ”Onni…Suur Tallinn ja väike Eesti
Poliitilise ja majandusliku võimu koondumine pealinna ja selle lähikonda on omane kõigile riikidele. Kui Eesti oleks taldrik ning võim ja jõukus kaaluvihid, siis vajutaks Tallinn oma raskusega taldriku…
subjectSuur Tallinn ja…Jannu
Mika Keräsen salaseura Divarista kertovan lasten salapoliisisarjan seitsemäs suomennettu osa vie lukijansa seikkailuun kesäiselle Emajoelle. Kun suuri puinen jokilaiva Jannu yllättäen katoaa, on salaseuralaisilla…
subjectJannuEestlase ja soomlase õnnest ning kurbusest
Eestlased ega soomlased ei ole väliselt väga emotsionaalsed rahvad. Soome-ugri keeltes tähendab õnn lisaks rõõmule veel ka vedamist ja saatust ehk siis midagi, mis ei ole inimese kontrolli all. Head enesetunnet…
subjectEestlase ja soomlase…Ajattelen koko ajan rahaa
Tämä antologia ei ole ”vanhanaikainen” käännösvalikoima. Runoja ei ole siis ryhmitelty runoilijoittain vaan aiheen mukaisesti. Vanhanaikaista on jäljellä sen verran, että alkutekstejä ei ole mukana, mutta…
subjectAjattelen koko ajan…”Praktiline Eesti ajalugu” tuo veden kielelle ja naurun huulille
Viro, historia, laulu ja leipä – siinä on resepti, jota virolainen ei voi vastustaa. Sen tietää myös Ivar Põllu, jonka kirjoittama ja ohjaama näytelmä Praktiline Eesti ajalugu (Käytännönläheinen Viron…
subject”Praktiline Eesti…Suuri Tallinna ja pieni Viro
Poliittisen ja taloudellisen vallan keskittyminen pääkaupunkiin ja sen lähiympäristöön on tyypillistä kaikille maille. Jos ajattelemme Viroa lautasena ja valtaa sekä vaurautta punnuksina, Tallinna upottaisi…
subjectSuuri Tallinna ja…Minu Narva. Kümme aastat hiljem
Petrone Print -kustantamon maita ja mantuja esittelevässä Minu-sarjassa julkaistiin vuonna 2013 Narvasta kertova kirja. Kirjoittaja oli tarttolainen Katri Raik, joka oli muuttanut Narvaan saatuaan työn…
subjectMinu Narva. Kümme…Antti Häkli: Tallinna on minulle kohtalopaikka
Kirjailija Tõnu Õnnepalu on sanonut, että on olemassa paikkoja ja kohtalopaikkoja. Paikkoja on paljon ja kohtalopaikkoja vain muutama. Tallinna on minulle se kohtalopaikka”, sanoo kaupungissa vuodesta…
subjectAntti Häkli: Tallinna…Naisella on ollut vahva asema virolaisessa yhteiskunnassa
Säveltämistä opiskelee Virossa tällä hetkellä enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Kansanperinteen tutkijat kertovat, että naisen asema laulajana ja luovana taiteilijana sekä yleensä yhteiskunnassa on virolaisen…
subjectNaisella on ollut…Anneli Saro – valoisa teatteritutkija ja innostava opettaja
Anneli Saro on kiireinen nainen. Tarton yliopiston opetustyöstä vastaavalla vararehtorilla ja teatteritieteen professorilla riittää työsarkaa, kun pyöritettävänä on vielä perhe ja aluillaan kiinnostava…
subjectAnneli Saro – valoisa…Trendikäs ja luontoystävällinen virolainen tekstiilidesign
Virolaisella tekstiilitaiteella ja -designilla on pidemmät ja monimuotoisemmat perinteet kuin voisi äkkipäätään ajatella. Tekstiilituotannosta tuli 1800-luvun teollisen vallankumouksen myötä yksi alueen…
subjectTrendikäs ja luontoystävällinen…Viron apostolinen ortodoksinen kirkko 100 vuotta
Suomen ja Viron ortodoksisten kirkkojen matka on kulkenut käsi kädessä paitsi keskenään, myös molempien valtioiden itsenäisyystaistelujen kanssa. Mikä on ortodoksisen kirkon tila Virossa tänä päivänä?
subjectViron apostolinen…Pohjois-Savon Tuglas-seura
Pohjois-Savon Tuglas-seura
subjectPohjois-Savon Tuglas-seuraPoolt ja vastu
Küll keeb ja kobrutab! Eesti on muutunud meeleavalduste ja tuliste vaidluste maaks. See torkab silma ja kõrva peavoolu- ja sotsiaalmeedias, tänaval ja kampaaniates. Paari viimase aasta jooksul on avaldatud…
subjectPoolt ja vastuKauramaito on vuosisatoja vanha trendituote
Virolaisten maalaiskodeissa ja kesämökeillä on sadonkorjuun aikaan luvassa mm. perunaa, kurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, hernettä ja papua. Virossa on paljon ikivanhoja kasvisruokia, jotka pitäisi nyt ilmastonmuutoksen…
subjectKauramaito on vuosisatoja…Omena-marsipaanipiirakka
Syksyllä pääsemme taas nauttimaan kotimaisista omenoista, niistä voi tehdä vaikkapa sitruunalla maustetun omena-marsipaanipiirakan. Tämä herkku sopii erityisesti kahvin kanssa nautittavaksi. Piirakan voi…
subjectOmena-marsipaanipiirakkaTrendikas ja loodussõbralik Eesti tekstiilidisain
Eesti tekstiilikunsti ja -disaini traditsioon on pikem rikkalikum kui võiks arvata. 19. sajandi tööstusrevolutsiooni tulemusena oli tekstiili tootmisest saanud üks suurimaid siinseid tööstusharusid. Kangast…
subjectTrendikas ja loodussõbralik…Reisimuljeid vanadest Baltimaadest
Miksi kirjoitan tunnetun suomalaisen historiantutkijan ja Suomen ja Viron suhteiden asiantuntijan vironkielisestä kirjasta? No siitä yksinkertaisesta syystä, ettei suomenkielinen kirja (käsikirjoitus on…
subjectReisimuljeid vanadest…Pirkanmaan Tuglas-seura
Pirkanmaan Tuglas-seura
subjectPirkanmaan Tuglas-seuraPuolesta ja vastaan
Kyllä kiehuu ja kihisee! Virosta on tullut mielenosoitusten ja tulisten väittelyiden maa. Se näkyy ja kuuluu valta- ja sosiaalisessa mediassa, kaduilla ja kampanjoissa. Parin viime vuoden aikana on osoitettu…
subjectPuolesta ja vastaanSuomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta
Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…
subjectSuomen tunnustuksesta…subject
Viidessä vuodessa yksisarviseksi
Bolt, entiseltä nimeltään Taxify, on yksisarviseksi kasvanut startup-yritys, jota virolaiset oikeutetusti pitävät yhtenä kaikkien aikojen suurimmista menestystarinoista. Niin Euroopassa kuin muuallakin…
subjectViidessä vuodessa…Ja elämme vieläkin, ellemme ole kuolleet
Ernest Hemingway olevat võrrelnud kirjutamist jäämäega: merepinna alla jääb kõik see, mida tekstis öeldud ei ole, aga mida autor teab, ja pinnal on vaid see, millest kirjutatakse. Mati Undi novellid ja…
subjectJa elämme vieläkin,…Itä-Uudenmaan Tuglas-seura
Itä-Uudenmaan Tuglas-seura
subjectItä-Uudenmaan Tuglas-seura150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta
Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.
subject150 vuotta Virolaisten…Anna kun minäkin arvaan
Saamen kielessä olla-verbi on leat, esimerkiksi lauseessa mun lean Sakari – minä olen Sakari. Taustalla on sama verbinvartalo, joka nykysuomessa on olla-verbin potentiaalinen lienee-muoto.…
subjectAnna kun minäkin…Viie aastaga ükssarvikuks
Bolt, endise nimega Taxify, on ükssarvikuks kasvanud idufirma, mida eestlased nimetavad põhjusega läbi aegade üheks suurimaks edulooks – lisaks revolutsioonile taksonduses panustab nii Euroopas kui maailmas…
subjectViie aastaga ükssarvikuksÕlleromaan
„Ma pean nüüd midagi ütlema. Aga mul ei tule pähe, mida.“ Mikko Rimmineni raamatut „Õlleromaan“ tutvustades peaks alustama just sellest Marssali-nimelise tegelase tõdemusest.
subjectÕlleromaanHyvinkään Tuglas-seura
Hyvinkään Tuglas-seura
subjectHyvinkään Tuglas-seuraLas mina arvan ka
Tegusõna olla on saami keeles leat. Näiteks lause mun lean Sakari tähendab mina olen Sakari. Tegemist on sama tüvega, kui praeguse soome keele potentsiaali vormil lienee.…
subjectLas mina arvan kaTallinna kilud = vürtsikilud = piprakilud
Veebruarikuise Eesti vabariigi aastapäeva pidulaual on viimastel aastatel ühel auväärsemal kohal vürtsikilu. Kas siis kiluvõileva, kilupiruka, kilusuupistete või uhke kilutordina.
subjectTallinna kilud =…Kui aeg saab otsa
Mis oleks loogilisem viis maailma parandamiseks, kui inimkonna vähendamine! Ja kui nad ise ei taha väheneda, siis on alati inimesi, kes haaravad härjal sarvist, laskmata oma loogilisi järeldusi piirata…
subjectKui aeg saab otsaNäkemiin Neuvostoliitto
Näkemiin Neuvostoliitto on ensimmäinen inkerinsuomalainen elokuva, ja sillä on monta tarinaa kerrottavanaan. Lauri Randlan omaelämäkerrallisen, värikkään, monikielisen ja -kulttuurisen elokuvan tavoite…
subjectNäkemiin NeuvostoliittoLoeme keele selgeks
Uus kooliaasta on algamas, õpetajast inimene seisab jälle igivana küsimuse ees: kuidas. Kuidas õpetada nii, et saavutada maksimaalne tulemus võrdlemisi kiiresti ja õpilasele võimalikult valutult? Nii…
subjectLoeme keele selgeksEluliselt olulised toidud
eestlase laual
Kolumneja ja artikkeleita virolaisesta ruokakulttuurista.
subjectEluliselt olulised…Eestlased on raamatukokku oodatud
Mitmekeelsus on uskumatu jõud nii inimese enda kui ka ühiskonna jaoks. Helsingi linnaraamatukogu tahab omalt poolt toetada Soome kolinud inimeste ja nende laste mitmekeelsust, et neil oleks kergem juurduda…
subjectEestlased on raamatukokku…Makeutta elämään
Viime kauden sadon hunaja eli viroksi mesi saattaa olla jo kiteytynyttä, mutta edelleen yhtä makeaa kuin ennenkin. Siitä voi tehdä simaa. Viroksi siman nimi on mõdu, ja jotkut kutsuvat…
subjectMakeutta elämäänKieli kuntoon lukemalla
Uuden kouluvuoden käynnistyessä opettaja seisoo taas kerran silmätysten ikiaikaisen kysymyksen kanssa: miten. Miten opetan niin, että parhaaseen mahdolliseen lopputuloksen päästään suhteellisen nopeasti…
subjectKieli kuntoon lukemallaKilukin on kala
Helmikuisen Viron itsenäisyyspäivän juhlapöydässä maustetut kilohailit ovat viime vuosina nousseet yhä arvokkaampaan asemaan. Maustetusta kilohailista (viroksi piprakilu tai vürtsikilu)…
subjectKilukin on kalaPoliittiset voimasuhteet heittivät häränpyllyä Tallinnassa
Keskustapuolueen pitkä ylivalta Viron pääkaupungissa murtui pääsiäisen alla. Taustalla on korruptiotuomio, joka liittyy matkustajasataman kupeeseen rakennettavaan liikekeskukseen.
subjectPoliittiset voimasuhteet…Marsipaania!
Poikani haluaa possunnäköisen, minä tylsästi vain yhden tangon imelää manteliherkkua.
subjectMarsipaania!Koiran elämää Helsingissä
Perheenjäsenemme, 11-vuotias cockerspanieli Liiloo, muutti muiden mukana Suomeen. Hän sopeutui hyvin, mutta oli meillä myöskin totuttelua vaativia asioita.
subjectKoiran elämää HelsingissäMiljard ja maalaukset jälleen Tartossa
Miljard Kilk ilmestyi Tarton hillittyyn, taiturimaiseen ja erittäin konservatiiviseen taide-elämään 18-vuotiaana 1970-luvun puolivälissä. Silloisen Tarton edistyksellisimmät taidetapahtumat järjestettiin…
subjectMiljard ja maalaukset…Oikotiellä, Opintiellä, Onnentiellä
>Syksyllä 2022 toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja aloin opiskella viroa. Into oli kova. Kun tapasin huoltoyhtiömme virolaisen työntekijän, sanoin sujuvasti oppikirjani lauseen: ”Vabandage, et ma hilinesin,…
subjectOikotiellä, Opintiellä,…Rap-muusikko nublu riimittää vironmaalaisten elämää
Vai ei rap ole lajisi? Ei minunkaan erityisemmin. Mutta kuunnelkaamme Viron kuuminta artistia nublua! Maaliskuussa hänen laulujensa tahdissa oli heiluttu YouTube´issa jo 29 miljoonaa kertaa. Se on melkoinen…
subjectRap-muusikko nublu…Koera elu Helsingis
Meie pereliige, 11 aastane kokkerspanjel Liiloo, kolis Soome koos meiega. Kohanemine sujus tal hästi, kuigi oli asju, millega harjuma pidime.
subjectKoera elu HelsingisMiljard 25 aasta järel taas maalidega Tartus
Miljard Kilk ilmus Tartu hillitsetud, meisterlikku ja väga konservatiivsesse kunstiellu 1970. aastate keskel 18-aastaselt. Tookordse Tartu kõige uuenduslikumad kunstisündmused toimusid ülikooli kunstikabinetis…
subjectMiljard 25 aasta…IDA
Maaliskuun toinen päivä vuonna 2020 on kääntynyt iltapäivän puolelle. Helsingistä, Kallion Kaikukadulta lähtee eetteriin IDA Radio Helsingin ihka ensimmäinen lähetys – Hanna Ojasen juontama Staying Alive.…
subjectIDALavatähti Jaak Joalan syntymästä 70 vuotta
Jaak Joalan (1950–2014) ura iskelmälaulajana hakee Virossa vertaistaan. Hän nousi kuuluisuuteen jo teini-ikäisenä ja oli 30-vuotiaana juhlittu tähti ympäri Neuvostoliittoa. Parikymmentä vuotta kestäneen…
subjectLavatähti Jaak Joalan…Viron rautateiden varhaisia vaiheita
Eräänä kesäaamuna vuonna 1909 astui Liivinmaan Pärnusta lähtevään kapearaiteisen yksityisrautatien junaan iäkäs professori Friedrich Ferdinand von Martens. Hän oli syntynyt köyhän pärnulaisen räätälin…
subjectViron rautateiden…Keväästä syksyyn
Virossa on vähemmän virallisia juhlapyhiä kuin muissa Euroopan valtioissa, mutta olemassa olevista pyhistään osataan kyllä nauttia. Uudelleenitsenäistymisen myötä virolaisetkin saivat taas mahdollisuuden…
subjectKeväästä syksyynTrolla-tossut – Viron Reinot
Oletko käynyt kylässä virolaisessa kodissa? Kun otat ulkokengät pois, isäntäväki tarjoaa sinulle eurooppalaiseen tapaan vierastossuja jalkaan. Melko harvassa maassa ollaan sukkasillaan kuten meillä Suomessa…
subjectTrolla-tossut –…November on huimaava taideteos
Jos Viron nykykirjallisuuden luetuin teos, Andrus Kivirähkin Riihiukko eli marraskuu (2002, suom. Kaisu Lahikainen), on vielä jostain syystä lukematta, Rainer Sarnetin ohjaama elokuva November (2017) antaa…
subjectNovember on huimaava…Viron kulttuuriviikko Suomessa 1967
Toisen maailmansodan syttyminen ja Viron joutuminen osaksi Neuvostoliittoa merkitsivät Suomen ja Viron aiemmin läheisten suhteiden täydellistä katkeamista. Yksittäisiä ihmisiä, lähinnä taiteilijoita, toimittajia…
subjectViron kulttuuriviikko…Piirpääsukese Euroopa. Baikalist Assoorideni.
Jaan Kaplinski tunnetaan meillä runoilijana, ja myös hänen hienoa proosaansa on suomennettu. Tämä uusi teos on matkakirja – jo hänen kolmantensa.
subjectPiirpääsukese Euroopa.…Totuus ja tragedia
Virolainen Johannes Hint kirjoitti jatkosodan aikana suomalaisella vankileirillä ollessaan lyhyen kuvauksen Viron oloista miehitys- ja sotavuosina. Tuon 20-sivuisen painotuotteen nimi on Todellisuuskuvia…
subjectTotuus ja tragediaDraamasari pettusest ja andeksandmisest
Abikaasa naaseb Tallinnast koju Soome, kui teda tabab haigushoog. Kui haiglas kohtuvad kaks varem teineteisele tundmatut naist, selgub, et ta on elanud kaksikelu. Otsides vastuseid pead vaevavatele küsimustele,…
subjectDraamasari pettusest…Virolainen pakanametalli
Alakulttuurien ja folkloristiikan tutkijana tutkimustyö on erottamaton osa identiteettiäni. Uusien tuttavuuksien kanssa puhe kääntyy nopeasti uravalintoihin tai siihen, millaisia tavoitteita meillä elämässämme…
subjectVirolainen pakanametalliKohti kokonaista ihmisyyttä – Kirkon perheneuvonnan synty Virossa
Kun Viron evankelis-luterilainen kirkko pyysi tukea Suomen Lähetysseuralta perheneuvonnan käynnistämistä varten, Lähetysseura vastasi pyyntöön lähettämällä Pia Ruotsalan perheineen Tallinnaan vuonna 2009.…
subjectKohti kokonaista…Tallinn ’67 – historiallinen jazztapahtuma
Keväinen Tallinna sykki toukokuussa 1967 neljän päivän ajan jazzin riemua kansainvälisillä Tallinn ’67 -festivaaleilla. Juhlien kohokohta, amerikkalaisen Charles Lloydin kvartetin esiintyminen osoittautui…
subjectTallinn ’67 – historiallinen…subject
Opettaja äimän käkenä!
Ei suinkaan, vaikka siltä voi kyllä tuntua, kun puhutaan käestä – niin kummallinen ja salaperäinen lintu on kyseessä. Viron kielen käkivertaukset eivät tosin viittaa hämmästykseen tai humalatilaan, vaan…
subjectOpettaja äimän käkenä!101 Eesti kindlust ja kaitserajatist
1001 Books You Must Read Before You Die, 1001 Ideas That Changed The World, 1000 Amazing Places To See Before You Die, 1001 Children's Books You Must Read Before You Grow Up, 999, 1000, 1001 tai 1002 sitä…
subject101 Eesti kindlust…Kangelaslikud paadipõgenikud
Pagulasküsimus Eestis ja Soomes on täiesti erinev. Kõige rohkem varjupaigataotlusi, kokku 32 477 esitati Soomes 2015. aastal. 77% saabujatest olid mehed. Tulijaid oli Iraagist (63%), Afganistanist (16%)…
subjectKangelaslikud paadipõgenikudsubject
Kuu teine pool
Tuoreimman romaaninsa ensisivulla Urmas Vadi sukeltaa jatkon ihmissuhteisiin lauseella ”Meidän perheessä ei ole koskaan ollut pettureita, hulluja eikä tupakoitsijoita!” Vadinsa aiemmin lukeneet aavistavat…
subjectKuu teine poolMonumendid ja võim. Eesti Ajaloomuuseumi kogutud nõukogudeaegsete monumentide väliekspositsiooni kataloog.
Teoksen pitkä alaotsikko oikeastaan kertoo jo, mistä on kyse. Se ei kuitenkaan kerro ihan kaikkea. Viron historiallisella museolla on suuri museokompleksi Maarjamäellä Tallinnassa (Pirita tee 56). Kompleksiin…
subjectMonumendid ja võim.…Sankarillisia venepakolaisia
Viron ja Suomen pakolaistilanne on ihan erilainen. Eniten turvapaikkahakemuksia esitettiin Suomeen vuonna 2015 eli yhteensä 32 477, heistä 77 prosenttia oli miehiä, tulijoita oli Irakista (63 %), Afganistanista…
subjectSankarillisia venepakolaisiaLiiga palju armastust
Birk Rohelend on tänä vuonna 40 vuotta täyttävä tuottelias ja monipuolinen kirjailija, jonka oikea nimi on Hele-Riin Pihel. Rohelend on julkaissut runokokoelman, balladin, nuorten romaanin, novellin, romaanin…
subjectLiiga palju armastust150 aastat Eesti Üliõpilaste Seltsi asutamisest
7. aprillil 1870 asutasid Tartu ülikooli eestlastest üliõpilased ja haritlased Eesti Üliõpilaste Seltsi (EÜS), eestlaste vanima üliõpilasorganisatsiooni.
subject150 aastat Eesti…Mitmekesine Eesti
Olen aeg-ajalt teinud koolitusi Eesti ja Soome kultuurierinevustest ning kõige põnevamad on alati vestlused, milles võrreldakse ennast teistega. Mina – norm, nemad – erinevus. Ehkki ajakirjanduse kuumad…
subjectMitmekesine EestiTaeva tütred
Myönnän heti alkuun, että Anna Hedwig Büllin (1887–1981) elämä ja toiminta ovat aina kiinnostaneet minua. Jo ensimmäisten Haapsalun matkojeni aikana huomasin muistolaatan erään Haapsalun keskustan komean…
subjectTaeva tütredLian keittiössä
Lia Virkusin reseptejä
subjectLian keittiössäJulius Krohn ja ensimmäinen viron kielioppi
Mitä yhteistä on suomalaisella Julius Krohnilla ja virolaisella Karl August Hermannilla? Ainakin se, että molemmat kirjoittivat maanmiehilleen ensimmäisen omakielisen viron kieliopin. Krohn ehti ensin:…
subjectJulius Krohn ja…Metsän mahti
Asustan puolisoni ja pienen tyttäreni kanssa Nuuksion metsien keskellä. Taivaita tavoittelevat puut kuiskivat tuulessa ympärillämme, kotipihallamme voi seurata metsän laululintujen viserrystä, oravien…
subjectMetsän mahtiMonimuotoinen Viro
Olen aika ajoin järjestänyt Viron ja Suomen kulttuurieroja valottavia koulutuksia, ja kiinnostavimmiksi muodostuvat poikkeuksetta keskustelut, joissa vertaamme itseämme muihin. ”Me” edustaa silloin normaaliutta,…
subjectMonimuotoinen Virosubject
Samettia ja sahanpurua & Naisen käden kosketus
Leelo Tungalin omaelämäkerrallinen romaanitrilogia lapsesta 1950-luvun Neuvosto-Virossa on vihdoin saatavilla kokonaan suomeksi. Koskettavan sarjan ensimmäinen osa, nimeltään Toveri lapsi, ilmestyi suomeksi…
subjectSamettia ja sahanpurua…Omena-suklaalevite
Viron puutarhat ovat täynnä omenapuita ja tänä syksynä myös puut ovat täynnä omenoita. Virossa keitetään paljon hilloa, puristetaan mehua, ja leivotaan omenapiirakoita. Myös uuniomenat on suosittu jälkiruoka.…
subjectOmena-suklaaleviteEnsimmäinen meriseikkailuni
Purjeveneen nimi on Olõ-iq Kipõt. Se on võrua ja tarkoittaa ”ei ole kiirettä”. Veneen omistajat joutuvat alinomaa selittämään jopa virolaisille outoa ja vaikeasti lausuttavaa nimeä. Siitä on kuulemma vain…
subjectEnsimmäinen meriseikkailuniMetsavägi
Pesitsen oma kaasa ja pisikese tütrega Nuuksio metsade keskel. Meid ümbritsevad tuules sosistavad kõrged puud, hoovis vidistavad metsalinnud, askeldavad oravad, hüplevad jänesed ja veidi sügavamal metsas…
subjectMetsavägiLeipäkeitto – leivasupp
Leipäkeitto on monissa Pohjois-Eurooppalaisissa keittiöissä varsin perinteinen ruoka. Sen perusraaka-aineet ovat vesi ja ruisleipä.
subjectLeipäkeitto – leivasuppJaan Praks – Tutkimusmatkalla avaruuteen
Suomen ensimmäistä satelliittia suunnitellaan ja rakennetaan Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan laitoksella. Aalto-1-satelliitti on määrä laukaista avaruuteen vuoden 2014 lopussa. Tämä kaikki…
subjectJaan Praks – Tutkimusmatkalla…Viimane aasta
Mingi eriline jõud peab raamatus olema, kui naiste riidekappides sobramine meesterahvast esimesest leheküljest saati lahti ei lase. Või kas lugu oligi üldse riietest?
subjectViimane aastaAlussa oli Tibu
Tibu-jakkara on huonekalu, joka vangitsee ohikulkijan katseen. Työhuoneeni nurkassa oleva Maria Rästan suunnittelema Tibu-jakkara on saanut viikottain osakseen ihailua ja kommentteja kaikki ne seitsemän…
subjectAlussa oli TibuJätku leiba!
Toit on oluline osa kultuurist. Hiljuti oli soomlastel ja eestlastel oma riikide 100. sünnipäeva puhul võimalus hääletades välja valida lemmikrahvustoit. Soomes kogus enim hääli rukkileib ja eestlaste…
subjectJätku leiba!Tallinn Music Weekin monet kasvot
Musiikkialan konferenssista ja showcase-festivaalista yhdeksi Euroopan tärkeimmistä kaupunkifestivaaleista kehittynyt Tallinn Music Week haluaa tarjota jotain, mitä täälläpäin maailmaa ei ole ennen nähty.
subjectTallinn Music Weekin…Jouhikkoduo villitsee Virossa
Puuluup on noussut virolaisen musiikin ykkösnimiin. Vuoden yhtyeeksi tammikuussa valittu Puuluup yhdistelee musiikissaan vanhoja perinteitä ja uusia elektronisia soundeja.
subjectJouhikkoduo villitsee…Puust palitu
Romaani „Puust palitu“ tegevus toimub 1931. aastal Pohjanmaal, kus leib tuleb lauale kõva tööga ja õrnust asendab mühatus enne pealeronimist. Mitu korda raseduse katkemise üle elanud Elena õmbleb oma abikaasa…
subjectPuust palituVaalitarvehierarkiaa
Virolaiset ja suomalaiset poliitikot puhuvat harvoin samoista asioista samaan aikaan. Ennen viime vaaleja murhelista oli kuitenkin kummassakin maassa yhteinen: huolta herättivät – yllätys yllätys – taloustilanne…
subjectVaalitarvehierarkiaaTaistelu Valgasta Pajun kartanossa
Tänä syksynä Martin markkinoiden teema-alueena on Valga ja Valgamaa. Tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 100 vuotta Valgamaalla käydystä Pajun taistelusta, jossa suomalaiset vapaaehtoiset kärsivät suurimmat…
subjectTaistelu Valgasta…Hyvää ruokahalua!
Ruoka on olennainen osa kulttuuria. Suomalaisilla ja virolaisilla oli hiljattain maiden 100-vuotisjuhlien yhteydessä mahdollisuus äänestää suosikkiaan kansallisruoaksi. Suomessa eniten ääniä keräsi ruisleipä,…
subjectHyvää ruokahalua!Mihkel Aksalu – maalivahti
Viron maajoukkueen ja Seinäjoen jalkapallokerhon ykkösmaalivahti Mihkel Aksalu aloitti säännöllisen jalkapalloharjoittelun suhteellisen myöhään, vasta 12–13 vuotiaana, sillä hänen kotikaupungissaan Kuressaaressa…
subjectMihkel Aksalu –…Hiiu kannel hullutab eestlasi
Puuluup on tõusnud eesti muusika parimate tegijate hulka. Jaanuaris aasta parima ansambli tiitliga pärjatud Puuluup ühendab oma muusikas vanu traditsioone ja uut elektroonilist kõlapilti.
subjectHiiu kannel hullutab…Kuu teine pool
Oma kõige värskema romaani esimesel leheküljel sukeldub Urmas Vadi teose inimsuhetesse lausega „Meie peres pole kunagi olnud petiseid, hulle ega suitsetajaid!“ Need, kes on Vadit varem lugenud, juba aimavad,…
subjectKuu teine poolAdamson-Eric – Viron monipuolisin modernisti
Viime vuonna juhlittiin 100-vuotiasta Viroa, ja tänä vuonna tulee kuluneeksi saman verran Viron taidemuseon perustamisesta. Adamson-Ericin museo juhlii 100-vuotiasta Viron taidemuseota näyttelyvaihdolla…
subjectAdamson-Eric – Viron…Armastusest raamatukogude vastu
Minu armastus raamatukogude vastu sai alguse pisikesest Lõuna-Eesti külaraamatukogust, kus mu vanaema juhatajana töötas. Suved veetsin õega maal vanaema juures ja raamatukogu külastus oli meile alati põnev…
subjectArmastusest raamatukogude…Kirpputori ja kirbuturg
Nykyisin kun kirpputorien suosio suorastaan ällistyttää ainakin Suomessa, sopii muistaa, että vielä Nykysuomen sanakirja ei tuntenut koko ilmausta – saati että Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirjaan…
subjectKirpputori ja kirbuturgNaisia Viron nykytaiteen huipulla
Virossa on jo 1800-luvulta alkaen vaikuttanut useita menestyviä naistaiteilijoita, jotka ovat suuresti rikastaneet paikallista kulttuurielämää. Esimerkiksi baltiansaksalaista Julie Hagen-Schwarzia (1824–1902)…
subjectNaisia Viron nykytaiteen…Kevadest sügisesse
Kuigi Eestis on teiste Euroopa riikidega võrreldes kõige vähem riigipühi, oskab eestlane pühadest rõõmu tunda. Taasiseseisvudes sai ka eestlastel võimalikuks populaarsete kirikupühade – urbepäeva ehk palmipuudepüha,…
subjectKevadest sügisessesubject
Eesti mitmekülgsem modernist Adamson-Eric
Eelmisel aastal tähistati Eesti riigi 100 aastapäeva ning käesoleval aastal möödub sajand Eesti Kunstimuuseumi rajamisest. Eesti Kunstimuuseumi 100. juubeliaastat tähistab Adamson-Ericu muuseumi näitustevahetus…
subjectEesti mitmekülgsem…Martsipan
Mu poeg tahab põrsakujulist, mina ebaoriginaalselt ainult ühe batoonikese magusat mandlimaiust.
subjectMartsipanEuroopa naarits elab Hiiumaal
Euroopa naaritsa leviala kattis kunagi peaaegu tervet Euroopat Hispaaniast Uurali mägedeni. Praeguseks on naarits peaaegu kõikjal oma ajaloolisel levialal välja surnud. Nüüdseks on alles jäänud kokkukuivavad…
subjectEuroopa naarits…Naised eesti kaasaegse kunsti tipus
estis on juba 19. sajandist alates tegutsenud mitmeid edukaid naiskunstnikke, kes on kohalikku kultuurielu palju rikastanud. Näiteks võib baltisakslast Julie Hagen-Schwarzi pidada (1824—1902) pidada esimeseks…
subjectNaised eesti kaasaegse…IDA – kahe koduga raadio
On 2. märtsi pärastlõuna aastal 2020. Helsingis, Kallio linnaosas Kaikukatu tänaval läheb eetrisse IDA Radio Helsinki kõige esimene saade – Hanna Ojaneni juhitud „Staying Alive”. Kaikukatu ümbrusesse on…
subjectIDA – kahe koduga…Vesikko – Hiidenmaan joenrantojen harvinainen asukas
Aikoinaan vesikon levinneisyysalue käsitti lähes koko Euroopan Espanjasta Uralille saakka. Nykyään vesikkokanta on huvennut olemattomiin melkein kaikilla lajin historiallisilla asuinalueilla. Yhä kuihtuvia…
subjectVesikko – Hiidenmaan…Kaksi tuntia onneen
Moonika Siimetsin dokumenttielokuva 2 tundi õnneni kertoo Suomessa asuvista ja työskentelevistä virolaisista, heidän kotoutumisestaan, omien juurten muistamisesta ja unohtamisesta, ikävästä…
subjectKaksi tuntia onneenÕpetaja ajab nüüd küll kägu!
Sugugi mitte, kuigi nii võib tunduda, kui räägitakse käost, sest kägu on üks lõpmata kummaline ja salapärane lind. Vahel tundubki, et kõik mida temast räägitakse, on üks suur käojaani ajamine. Aga veenduge…
subjectÕpetaja ajab nüüd…Minu Soome asjad
Helsingi Disainimuuseumis on maikuu lõpuni avatud näitus „100 Soome asja“. Soome 100. juubeliaastale pühendatud näitus esitleb igast Soome iseseisvuse aastast üht eset. See tõi omakorda laviinina kaasa…
subjectMinu Soome asjadTuglase selts on Soome vanim ja suurim Eesti kultuurist ja ühiskonnast huvitatud inimesi ühendav selts, millesse kuulub üle 3000 liikme.
subjectToosikannun villieläinpuisto
Lapsuudesta alkaen lempiohjelmiani televisiossa ovat olleet luontodokumentit. Voisi kai sanoa, että koko elämäni ajan olen haaveillut pääseväni jeepin tai pienen kuorma-auton avolavalla Afrikan savanneille…
subjectToosikannun villieläinpuistoKaks tundi õnneni
Moonika Siimetsa dokumentaalfilm „2 tundi õnneni“ räägib Soomes elavatest ja töötavatest eestlastest – kohanemisest, oma juurte hoidmisest ja kaotamisest, igatsusest ja õnne otsimisest. Just selle teksti…
subjectKaks tundi õnneniVielä yksi kertomus onnellisesta lapsuudesta
Ruilan kylä 35 kilometriä Tallinnasta lounaaseen on Leelo Tungalin Toveri lapsen lukijoille yhtä tuttu kuin Oskar Lutsin lukijoille Palamuse tai A. H. Tammsaaren lukijoille Vargamäe. Ruilassa ei ole vielä…
subjectVielä yksi kertomus…Virolaisena Suomessa
Artikkeleita virolaisten elämästä nykypäivän Soomessa.
subjectVirolaisena SuomessaIhmisyyden ja elämän inspiroimana
Mitä tapahtuu, kun ihminen joutuu viimeiselle rajalle, tilanteeseen, josta ei ole enää pääsyä ulos? Kun ihminen on väkisin koskettu niin loppuun, ettei hellyyden ja läheisyydenkaipuu enää herää? Kun luottamus…
subjectIhmisyyden ja elämän…Tuulimyllyjen maa
Minulle Viro on jo monia vuosia ollut tuulimyllyjen maa tai jos ollaan vähän tarkempia, niin isojen, komeiden ja valkoisten hollantilaistyyppisten tuulimyllyjen maa. Miksi? Pienen harmaan pukkituulimyllyn…
subjectTuulimyllyjen maaKino
Suomessa elokuvien esittämisen historia alkoi Helsingin Seurahuoneelta eli nykyiseltä kaupungintalolta 28. kesäkuuta 1896. Tuolloin Pietarista saapuneiden Lumièren veljesten piti esitellä tuoretta keksintöään…
subjectKinoMuoti on yhteiskunnan peili
Karl Joonas Alamaa on 23-vuotias uuden ajan muotisuunnittelija, joka on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt saavuttaa urallaan jo tärkeitä merkkipaaluja. Alamaa etsii muodin keinoin vastauksia yhteiskunnallisiin…
subjectMuoti on yhteiskunnan…Minun esineeni Suomesta
Vuonna 1995 työskentelin Kaubamajan hallintopäällikkönä ja minun piti valita itselleni työpuhelin. Kaikilla tärkeillä henkilöillä oli noihin aikoihin NMT-puhelin. Juuri tuolloin tulivat kuitenkin Virossa…
subjectMinun esineeni Suomestasubject
Meri kirjallisuudessa
Kynääni kirvoitti tieto, että Viron kulttuuriministeriö on nimennyt kulumassa olevan vuoden merikulttuurin vuodeksi. Mieleen nousi useampikin kirjailijanimi ja ennen kaikkea aiheeseen sopiva kummastelu…
subjectMeri kirjallisuudessaKino
Soome filminäitamise ajalugu sai alguse Helsingi seltsimajast (Helsingin Seurahuone) ehk praegusest linnavalitsuse majast 28. juunil 1896. aastal. Peterburist saabunud vennad Lumieré'id tulid kaheks päevaks…
subjectKinoEesti paganametall
Subkultuuride ja folkloristika uurijana on uurimistöö lahutamatu osa minu identiteedist. Kui kohtun uute inimestega, kes soovivad mind tundma õppida, küsitakse enamasti minu karjääri või elueesmärkide…
subjectEesti paganametallKevaden ensimmäinen vuosisata
Siinä missä suomalaiset osaavat unissaankin Pohjantähden alun ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi”, tietävät virolaiset takuuvarmasti, mikä kirja alkaa ”Kui Arno isaga koolimajja jõudis, olid tunnid juba…
subjectKevaden ensimmäinen…Hätäruoasta trendiruoaksi
Virolaisen kansanperinteen mukaan 24. elokuuta eli ”Pärtlin päivänä” kylvää jumala sieniä. Nuo ns. taivaan sienet ovat parhaita mahdollisia sieniä. Ennen Pärtlin päivää saadut sienet ovat huonompia, sillä…
subjectHätäruoasta trendiruoaksiKontakt
Kui soovid Tuglase seltsi tegevuse kohta täpsemalt teada, küsi julgesti
subjectKontaktViimeinen perunannosto
Kevät on saapunut Viroon ja perunanistutus on alkamassa. Meidänkin kylän mummot ovat kohta takapuoli pystyssä perunamaalla. Tarkkaileva antropologi voisi todeta, että kylän elämä ja naapurien väliset suhteet…
subjectViimeinen perunannostoYksisarvinen Wise
Wise, entiseltä nimeltään TransferWise, on yksisarvinen, joka teki perustajistaan Viron ensimmäiset miljardöörit. Miljoonia euroja se on tuonut jo satojen virolaisten taskuihin. Lontoon pörssiin listautuneen…
subjectYksisarvinen WiseEestikeelsest nõustamisest Soomes
”Aga mul üks tuttava tuttav ütles, et…”
subjectEestikeelsest nõustamisest…Nuoren Viron omatunto
Juhani Salokannel aloittaa A. H. Tammsaaren elämäkertansa kuin Vladimir Nabokov kirjansa Gogolista: lopusta.
subjectNuoren Viron omatuntoAaker
… kysyi tämänvuotisella Tarton kielikurssilla eräs oppilaani, jolle virolaiset tutut olivat suositelleet lukemiseksi juuri Õnnepalun kirjoja. ”Jooo-o”, venytin vastaamista ja punnitsin mielessäni lukijan…
subjectAakerMis Tuglase selts ja miks?
Tuglase selts on Soome vanim ja suurim Eesti kultuurist ja ühiskonnast huvitatud inimesi ühendav selts, millesse kuulub üle 3000 liikme.
subjectMis Tuglase selts…Viimane kartulivõtt
Kevad on Eestisse jõudnud ja kohe algab kartulipanek. Ka meie küla memmed on varsti tagumik uppis kartulipõllul. Toimuvat jälgiv antropoloog võiks tõdeda, et külaelu ja naabritevahelised suhted põhinevad…
subjectViimane kartulivõttSuomen ja Viron suhteiden tulevaisuusselvitys valmistunut – mis siis?
Idean päivitettävästä Suomen ja Viron suhdeselvityksestä lausui ulkoministeri Urmas Reinsalu maiden diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlassa kesäkuussa 2020. Tavatessaan helmikuussa 2021 pääministerit Sanna…
subjectSuomen ja Viron…Muusika kannab juurte juurde
„Kui peaks valima ainult ühe asja, mille pärast koorist ei taha kunagi lahkuda, siis see on Anneli. Ta loob ühtekuuluvustunnet, on meiega sõbralik ja kannatlik ning juhib tähelepanu valesti lauldud nootidele…
subjectMuusika kannab juurte…Uhman ja toivon kevät
Varhainen herätys odotti minua elokuisena aamuna vuonna 1991. Olin lähdössä Tallinnaan yhdessä filmiryhmän kanssa tekemään videomuotokuvaa Jaan Krossista. Työn oli tilannut Suomen Kirjailijaliitto, ja…
subjectUhman ja toivon…Tuglase selts ja lõimimine
Tuglase Selts on 1982. aastal loodud mittetulundusühing, mille ülesanne on arendada Eesti ja Soome kultuurikoostööd ning tutvustada Eesti ühiskonda ja kultuuri Soomes. Tuglase Seltsil on umbes 3000 liiget.…
subjectTuglase selts ja…Joskus ammoin sekä tässä ja nyt
Nyt sitten olen Suomessa, minulla on henkilötunnus ja verokorttikin. Viime vuonna puoliksi leikillään eikä lainkaan epätoivoisesti ilmoille heitetty lause – nyt ei muu auta kuin lähteä Suomeen töihin –…
subjectJoskus ammoin sekä…Ükssarvik Wise
Wise, endise nimega TransferWise on ükssarvik, mis muutis esimesed eestlased miljardärideks ning on toonud miljoneid sadade kohalike taskutesse. Tänaseks Londoni börsile jõudnud edulugu sai alguse väikese…
subjectÜkssarvik WiseVabamu näitus üleilmsetest eestlastest
Vabamu, Tallinnas asuv vabaduse ja okupatsioonide muuseum, avab 2025. aasta suvel ajutise näituse üleilmsetest eestlastest.
subjectVabamu näitus üleilmsetest…Friedebert Tuglas – Felix Ormusson
Ei ole helppoa olla romantikko arkisessa maailmassa, jonka todellisuus ei vastaa kuvitelmaa. Karun totuuden joutuu huomaamaan Friedebert Tuglaksen romaanin Felix Ormusson (1915, suom. Otto Aho, kustantaja:…
subjectFriedebert Tuglas…Eesti kirjanduse 100 aastat
Suomi 100, Viro 100, Latvia 100 – kaikkia kolmea juhlavuotta on tullut seurattua varsin läheltä ja pakostakin tulee tehtyä vertailuja. Näissä omissa räknäilyissäni on Viro ainakin kahdessa asiassa ollut…
subjectEesti kirjanduse…Siiri Toomik
subjectSiiri ToomikKaksi kartanoa, tallit ja koulu
Mitä yhteistä on Eliel Saarisen piirtämällä Tarton Paavalinkirkolla, KOKO Arhitektid -toimiston suunnittelemalla Baltian rautatieaseman torilla ja Haapsalussa sijaitsevalla Villa Friedheimilla? Kaikki…
subjectKaksi kartanoa,…Minu Setomaa
Petrone Print -kustantamon Minu-sarja on Viron kustannusmaailman viimeisen vuosikymmenen ehdoton menestystarina. Sarjan aloitti aikaisemmin radio-televisio- ja sanomalehtitoimittajana toimineen Epp Petronen…
subjectMinu Setomaasubject
Kunagi ammu ja nüüd praegu
Nüüd olen siis Soomes, mul on isikukood ja verokorttigi. Eelmisel aastal poolnaljatamisi, aga mitte meeleheitega öeldud lause: „Nüüd pole muud kui Soome tööle,“ ongi tõeks saanud.
subjectKunagi ammu ja nüüd…Kaks lossi ja tallid, koolist rääkimata
Mis on ühist Eliel Saarineni projekteeritud Tartu Pauluse kirikul, KOKO Arhitektide kavandatud Balti jaama turul ja Villa Friedheimil Haapsalus? Kõiki neid on Muinsuskaitseamet viimase kümnendi jooksul…
subjectKaks lossi ja tallid,…Aino Kallas – Maailman sydämessä
Aino Kallas on ollut viime vuosina niin paljon esillä, että tänä vuonna ilmestynyt elämäkerta ei äkkiseltään tunnu mainostetun mukaisesti ”ensimmäiseltä”. Monien muiden tavoin uskoin tietäväni paljon hänen…
subjectAino Kallas – Maailman…Jollaksen leiri 70 vuotta sitten
Elokuussa 2014 ilmestyi Suomen ja Viron suhteiden historiasta kiinnostuneiden kannalta poikkeuksellisen tärkeä kirja. Kyseessä on Eero Pitkäsen muistelmat Paimenpoika Inkeristä, joka valottaa 600 sivun…
subjectJollaksen leiri…Ragulka, kada – ritsa
Virolaiset pikkupojat tuntevat hyvin ritsaa merkitsevät sanat ragulka ja kada. Miten ne ovat tulleet viron kieleen? Viron kielen selittävän sanakirjan mukaan ragulka on ”kahtaalle haarautuvasta…
subjectRagulka, kada –…Eestin runotar
Jatkosodan päätyttyä Suomessa koettiin pieni kustannusalan protesti, kun WSOY julkaisi 1944 Kerttu Mustosen suomennoksena Albert Kivikasin vapaussotaromaanin Nimet marmoritaulussa. Kirja huokui tukea miehitetylle…
subjectEestin runotarNyt natisevi Suomen silta
Suomen silta on tunnettu suomensukuisten kansojen keskinäisen yhteyden poeettinen tunnuskuva. Se esiintyy toistuvasti motiivina jo kansanrunoudessamme ja -tarinoissamme. Kalevipoeg-eepoksessakin kerrotaan:…
subjectNyt natisevi Suomen…Šaakal on tulnud Eestisse, et jääda
013. aasta veebruaris ajasid Salevere (Matsalu rahvuspark, Läänemaaa) kandis koerad tihedasse kadastikku veidra looma. Kohalik külamees surmas ta pussiga ning zooloogid määrasid looma harilikuks šaakaliks…
subjectŠaakal on tulnud…Siirtymisestä vironkieliseen opetukseen
Uudelleenitsenäistynyt Viro sai 1990-luvun alussa perinnöksi kaksikielisen koulutusjärjestelmän, ja venäjänkieliset koulut toimivat vironkielisten rinnalla yhä edelleen. Venäjänkielisissä kouluissa opiskelee…
subjectSiirtymisestä vironkieliseen…Juhan Paju – Haapsalun saunamurhat
Haapsalun kaupungissa sattunut kuolemantapaus ei aluksi edes tunnu rikokselta. Keski-ikäinen mies, Ants Riisen, löydetään saunanlauteilta kuolleena viinapullo kädessään. Kun leskeksi jäänyt rouva Riisen…
subjectJuhan Paju – Haapsalun…Sakaali tuli Viroon jäädäkseen
Helmikuussa 2013 Läänemaalla, Matsalun kansallispuistossa sijaitsevassa Saleveressä koirat ajoivat tiheään katajikkoon kummallisen eläimen. Paikallinen kylänmies päästi sen päiviltä puukolla ja eläintieteilijät…
subjectSakaali tuli Viroon…Līgo, līgo
Jollei maailmanmestaruuskisat, niin ainakin Euroopan mestaruuden juhannuksen vietossa voittavat kirkkaasti latvialaiset. Hopealla lienevät virolaiset ja pronssin kotiin päin vetäen antaisin suomalaisille,…
subjectLīgo, līgoKarl Ristikivi – Hingede öö
Vuonna 1953 ilmestyi Ruotsissa romaani, joka oli jotain, jota virolaisessa kirjallisuudessa ei ollut ennen nähty. Toisen maailmansodan loppuvaiheissa monien muiden virolaiskirjailijoiden ja älymystön tavoin…
subjectKarl Ristikivi –…Löydätkö kuvasta virheen?
1. ja 2. huhtikuuta 1988 järjestettiin Viron SNT:n luovien alojen järjestöjen yhteinen täysistunto. Istunnossa puhui yli 50 kulttuurialojen ja sivistyneistön edustajaa, muiden muassa Lennart Meri, Paul-Erik…
subjectLöydätkö kuvasta…Jäänmurtaja Suur Tõll
Tallinnaan ostettiin ensimmäinen jäänmurtaja vuonna 1895, mutta se oli liian heikkotehoinen pitääkseen sataman avoinna ankarina jäätalvina. Virolainen liikemiesyhdistys Tallinnan Pörssikomitea ajoi voimakkaasti…
subjectJäänmurtaja Suur…Anne Pikkov, Piret Raud ja Kertu Sillaste
Anne Pikkov (s. 1974) on graafinen suunnittelija, jonka kädestä syntyvät yhtä lailla kirjan kuvitukset, aikakauslehtikuvitukset, julisteet kuin rakennuksien visuaalinen ilme. Hotellin ulkoseinän ikkunapintojen…
subjectAnne Pikkov, Piret…Rusika ja Lenini vahel ootab uskumatute monumentide maa
Keegi ei tea kui palju on Eestis monumente, riiklik register puudub. Virumaa (au)sammaste, mälestusmärkide arv küündib tuhande ligi, nii on kokku arvustanud entusiastid Mait Sepp Idas ja Heiki Koov Läänes.…
subjectRusika ja Lenini…Musiikkia suviyössä
Virolaiset rakastavat käydä kesällä paitsi teatteriesityksissä, myös musiikkifestivaaleilla. Edellisinä koronakesinä monet festivaalit joko peruuntuivat tai niiden ohjelmistoa supistettiin huomattavasti.…
subjectMusiikkia suviyössäTapahtumien suoratoistot
subjectTapahtumien suoratoistotMinu esimene mereseiklus
Purjeka nimi on Olõ-iq Kipõt. See on võru keeles ja tähendab “kiiret pole”. Paadi omanikud peavad alalõpmata seletema, mida tähendab ka eestlaste jaoks kummaline ja raskesti hääldatav nimi.
subjectMinu esimene mereseiklusLooming 90 vuotta
Viron kirjailijaliitto perustettiin lokakuussa 1922, jo puolen vuoden kuluttua huhtikuussa 1923 alkoi Friedebert Tuglaksen aloitteesta ilmestyä kirjallisuuslehti Looming, jota Tuglas myös toimitti. Suomalainen…
subjectLooming 90 vuottaNyrkin ja Leninin välistä löytyy uskomattomien patsaiden maa
Kukaan ei tiedä Virosta löytyvien patsaiden määrää, sillä valtakunnallista rekisteriä ei ole. Virumaalla patsaita ja muistomerkkejä on kuitenkin lähes tuhat. Patsaiden ystävät Mait Sepp ja Heiki Koov ovat…
subjectNyrkin ja Leninin…Bisnesenkeli rakentaa uutta Ukrainaa
It-asiantuntija ja riskisijoittaja Jaanika Merilolla on meriittejä vaikka muille jakaa, mutta ennen kaikkea hän on Ukrainan patriootti.
subjectBisnesenkeli rakentaa…Poliitiline sõltumatus
Eesti keel sai riigikeele staatuse sada aastat tagasi. Eesti keele teekond esimestest juhuslikest kirjapanekutest kuni riigikeeleks saamiseni võttis aega umbes 700 aastat. See protsess oli aeglane, kuid…
subjectPoliitiline sõltumatusRunotyttö Tartossa
Runoilija Saima Harmajan syntymästä tulee tänä keväänä kuluneeksi sata vuotta. Hän syntyi 8. toukokuuta 1913 Helsingissä. Hänen lyhyeksi jäänyt, sairauden riuduttama elämänsä päättyi jo huhtikuussa 1937.…
subjectRunotyttö TartossaKun näet hyllyllä Seitsemän veljestä
Suomi on sydäntäni lähellä oleva maa. Ilmeisesti yksi yksinkertainen syy tähän on se, että asuin ja kasvoin Tabasalussa, ja meri oli minun ja muiden poikien ystävä. Tiesimme, että sen toisella puolella…
subjectKun näet hyllyllä…Pipedrive
Loppuvuodesta 2020 Viro sai viidennen yksisarvisensa, kun myynninhallintaohjelmistoja valmistava ohjelmistoyritys Pipedrive ilmoitti yhdysvaltalaisen miljardöörin tehneen enemmistösijoituksen yhtiöön.…
subjectPipedriveKorttitalo
”Tämä tarina liikkuu jossain tietoisuuteni rajoilla, niin että saatan melkein koskettaa sitä. Se väreilee muistini viileissä nurkissa, hämärä kaiku onnellisemmista päivistä, hymyistä, eräästä äänestä.…
subjectKorttitaloAknad, autod ja euroopalikud väärtused
alutan Tartu Supilinnas. Küll on ilusad saja aasta vanused puitpitsist aknaraamid, mis siis, et natuke mädad. Kõrval läigivad see-eest äsja vahetatud plastikust aknaraamid. Eemal on pleekindpunane metalluks…
subjectAknad, autod ja…720-aastasest Rakverest mõeldes
Kas Rakveres elati juba kiviajal?
Et siis umbes 8 000 aastat tagasi? Ega vist! Aga Rakverest põhja pool Lammasmäe soosaarel, paarkümmend kilomeetrit Rakverest põhja pool on küll kiviajal…
Vene veri
Kai Aareleidin romaani Vene veri vie lukijan mielikuvitusmatkalle Pietariin. Teoksen päähenkilö päätyy diplomaatin puolisona asumaan Pietariin, kaupunkiin, josta hän ei aluksi erityisesti pidä. Hän kävelee…
subjectVene veriViron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi
Viro sai maan virallisen kielen aseman sata vuotta sitten. Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi kesti noin 700 vuotta. Prosessi oli hidas, mutta se…
subjectViron kielen matka…Vapaan taiteen voimakenttä
Nykytanssia, performansseja, näyttelyitä ja lyhytdraamaa ‒ tällaista ohjelmaa tarjoaa Kanuti Gildi SAAL Tallinnan vanhassakaupungissa. Vuonna 2002 perustettu SAAL on Viron ensimmäinen ja merkittävin nykytanssille…
subjectVapaan taiteen voimakenttäIkkunoita, autoja ja eurooppalaisia arvoja
subjectIkkunoita, autoja…Tuokiokuvia 720-vuotiaasta Rakveresta
Elettiinkö Rakveressa jo kivikaudella?
Kivikaudella – siis noin 8 000 vuotta sitten? Tuskinpa sentään! Mutta parikymmentä kilometriä Rakveresta pohjoiseen sijaitsevalla Lammasmäen suosaarekkeella…
Linnade põletamine
Joskus kaupunki on niin vahvasti kuvattu, että se ei ole enää tapahtumien näyttämö vaan yksi päähenkilöistä. Kai Aareleidin romaani Linnade põletamine liittyy kirjallisten Tartto-kuvausten perinteeseen.…
subjectLinnade põletamineViro vai Eesti?
Onko eteläisen naapurimaamme oikea nimi Viro vai Eesti ja puhutaanko siellä viroa vai eestiä?
subjectViro vai Eesti?Historian poluilta
Seppo Zetterbergin kolumneja Viron historiasta.
subjectHistorian poluiltaArekeel aitab soome keele õppijat
Kõigil inimestel on õigus saada arusaadavat teavet, tunda rõõmu oma igapäevaste asjaajamistega hakkama saamise üle ning nautida lugemist. Keeleõppijaid aitab siinjuures arekeel (sm selkokieli), mis on…
subjectArekeel aitab soome…Klaaslaps
Olen sanaton. Piste. Tällaisen yhden lauseen arvion tahtoisin nyt lähettää Elon päätoimittajalle. Hän ei varmaankaan olisi siihen tyytyväinen – siispä yritän murtautua lukemisen kohottaman mykistymisen…
subjectKlaaslapsTartu, Dorpat ja Jurjev
Tällä palstalla on jo ollut juttua Tarton nimen suomalaisasusta ja sen taivutuksesta. Mutta entä viron Tartu-nimen tausta? Entä mistä tulee kaupungin nimen saksassa ja ruotsissa käytettävä asu…
subjectTartu, Dorpat ja…Millainen on Viro vuonna 2050?
Tuoreesta inhimillisen kehityksen raportista käy ilmi, että Viron alueellinen sosiaalinen eriarvoistuminen voimistuu. Suur-Tallinnan kasvaessa muut alueet kuihtuvat. Raportti esittää neljä mahdollista…
subjectMillainen on Viro…Viron ulkomaandelegaatio punaisessa Suomessa
Elon edellisessä numerossa Viron ulkomaandelegaatio pysähtyi helmikuun alussa 1918 punaiseen Helsinkiin matkallaan kohti Ruotsia. Sisällissotaa käyvässä Suomessa eteneminen ei sujunut suunnitelmien mukaan,…
subjectViron ulkomaandelegaatio…Eesti kirjanduse mõte
Tähdenlentoja Pärnusta: paimenpojasta tulee pietarilainen professori Jaan Krossin romaanissa Professori Martensin lähtö. Toinen pitkälle päässyt pärnulaispoika on Rein Veidemann. Hän aloitti lukion jälkeen…
subjectEesti kirjanduse…Tallinnan, tarton ja võrun kieltä: viron murteet
Sekä suomeksi että viroksi puhutaan kielen murteista. Suomen murre ja viron murre eivät kuitenkaan merkitse ihan samaa; jossakin mielessä nekin siis ovat suomen ja viron ns. riskisanoja. Virossa suomen…
subjectTallinnan, tarton…Huippukokeille virolaiset raaka-aineet
Kokkien olympialaisiksikin kutsutun Bocuse d’Or-kilpailun Euroopan karsintakilpailu käydään tämän hetkisen suunnitelman mukaan Tallinnassa 15.–16.10. Osallistujien pitää valmistaa pääruoka virolaisesta…
subjectHuippukokeille virolaiset…Jussi Tupamäki – jääkiekkovalmentaja
Viron jääkiekkomaajoukkueen valmentajana aloitti viime keväänä suomalainen Jussi Tupamäki. Puolen vuoden Virossa olon jälkeen hän vastailee monien hämmästykseksi tiedotusvälineiden kysymyksiin sujuvalla…
subjectJussi Tupamäki –…Eestlased Soome meelelahutuses
Kas Eesti narratiiv hakkab Soomes neutraalseks muutuma? Ühe mõõdupuuna võib kahtlemata pidada meelelahutust: kas Eesti ja eestlased esinevad Soome meelelahutuses, millisena neid kujutatakse ja kuidas näidatakse…
subjectEestlased Soome…Sina ja teie
”Tiedäksä missä täällä on kahvit?” kysyi eräs mies minulta muutama vuosi sitten suomalaisessa ruokakaupassa. En pystynyt muistamaan, missä kahvihyllyt olivat, sillä mietin kuumeisesti, missä olimme tavanneet.…
subjectSina ja teieUnelmasta todeksi
Muutamalta Tuglas-seuran nuoremmalta aktiivijäseneltä kysyttiin joskus vuoden 1988 tienoilla, mihin suuntaan seuraa ja sen toimintaa olisi lähivuosina kehitettävä ja suunnattava. Tein tuolloin koneella…
subjectUnelmasta todeksiFinStonia 2025
Suuret muutokset saavat yleensä alkunsa pienistä asioista. Aloitettuani syyskuussa 2012 Sitran vanhempana neuvonantajana en osannut kuvitellakaan, että minusta tulisi palveluväylän maahantuoja. Minut oli…
subjectFinStonia 2025Helsingi Eesti Muusikastuudio on eestlust au sees hoidev pere
Saksa vanasõna ütleb: „Kui kuulete, et kusagil lauldakse, minge sinna! Seal on head inimesed!“ Nii arvavad ka Silver ja Annika Lumi, kelle kutsumuseks on pakkuda Soome eestlastele võimalust muusikaga tegeleda.
subjectHelsingi Eesti Muusikastuudio…Viro ja Suomi 1917–1920
Seppo Zetterbergin nimi ei kaipaa esittelyä sen enempää Suomessa kuin Virossakaan. Useita hänen teoksiaan on vironnettu ja suurinta huomiota lienee saanut osakseen Viron historia (viroksi 2009). Henkilökohtainen…
subjectViro ja Suomi 1917–1920Kyllä ja küll
Viron sanalla küll ja suomen sanalla kyllä on yhteinen alkuperä (vrt. ee küllalt ja sm kyllin, ee küllus ja sm kyllyys), joka on alkujaan ilmaissut jonkin suurta määrää. Molemmissa kielissä näitä partikkeleita…
subjectKyllä ja küllTuglase-elamus
See, mida iga eestlane koolipõlves Friedebert Tuglasest teadma õpib, on Tuglas kui institutsioon: algataja, kehtestaja, korraldaja, järelvaataja. Eesti novelli ja esseistika klassik. Looja ning ideoloog…
subjectTuglase-elamusVirolainen musiikkikoulu on virolaisuutta vaaliva perhe
Eräässä saksalaisessa sananlaskussa kehotetaan menemään sinne, mistä kuuluu laulua, sillä siellä on hyviä ihmisiä. Niin uskovat myös Silver ja Annika Lumi. He tekevät kutsumustyötään Suomessa musiikin…
subjectVirolainen musiikkikoulu…Viron ja suomen superlatiivi
Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…
subjectViron ja suomen…Tuglas-elämys
Kaikki virolaiset oppivat kouluaikanaan Tuglaksesta sen, että hän oli instituutio: aloitteentekijä, toimeenpanija, järjestäjä, valvoja. Virolaisen novellin ja esseistiikan klassikko. Sekä luova henki että…
subjectTuglas-elämysHotelli Viru 50
Viisikymmentä vuotta sitten Tallinnan keskustassa avasi ovensa uusi hotelli, Viron ensimmäinen tornitalo, modernin arkkitehtuurin mestarinäyte, jonka olivat suunnitelleet virolaiset arkkitehdit ja pystyttäneet…
subjectHotelli Viru 50Suuri maanpako
Lähtö maanpakoon neuvostovallan alta merkitsi useille virolaisille hengenvaarallista ja monesti myös hengen vaatinutta matkaa yli pimeän ja myrskyävän Itämeren pienissä kalastajaveneissä. Kalustoon ja…
subjectSuuri maanpakoSuomenlahden rajaamaa historiaa
Hyvät Viron ystävät, elämme kasvavassa määrin historiatonta aikaa. Tällä tarkoitan sitä että ihmisten tietoisuus ja ymmärrys siitä mistä ja miten olemme tulleet siihen missä tänään olemme, on paremminkin…
subjectSuomenlahden rajaamaa…Viru hotell 50
Viiskümmend aastat tagasi avas Tallinna linnasüdames uksed uus hotell, Eesti esimene kõrghoone, modernistliku arhitektuuri musternäidis, mille olid paberile pannud eesti arhitektid ja üles ehitanud soome…
subjectViru hotell 50Viron värejä Helsingissä
Helsingin Taidehallissa avattiin 15.10.2010 näyttely Viron värit, joka esittelee virolaista maalaustaidetta Enn Kunilan yksityiskokoelmasta. Varsin suuren osan Viron taiteen historiasta kattava kokoelma…
subjectViron värejä HelsingissäSaarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa
Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin…
subjectSaarenmaa, Länsi-Virumaa…Lopetuksen enkeli
Kirjan kertoja asettuu kuukaudeksi Vilsandin saarelle raskaan kesän jälkeen teatterifestivaalin kuraattorina. Mukanaan hän tuo laatikollisen kirjoja. Kertojan mieli on harmaa, väsynyt, ehkä masentunut.…
subjectLopetuksen enkeliMikroetnos
Lääketieteen nobelisti, biologi Peter Medawar kysyi kerran kuulijoiltaan: mikä on hypoteesi? Hän vastasi kysymykseensä itse: hypoteesi on kuvittelukyvyn hyppy tuntemattomaan.
subjectMikroetnosIlolinnut. Rouva Kukkin tytöt.
Alkuvuoden kirjallisen yllätyksen suo monipuolinen tekijä, sillä Mart Sander tunnetaan paitsi kirjailijana niin myös muusikkona, ohjaajana, näyttelijänä sekä taidemaalarina. Parhaiten virolaiset kai tunnistavat…
subjectIlolinnut. Rouva…Hän, tema ja ta
Suomen kielessä tehdään periaatteessa ero persoona- ja demonstratiivipronominien välillä kolmannessa persoonassa, kuten koulussa opetettiin: hän viittaa ihmisiin, se taas eläimiin ja asioihin. Käytännössä…
subjectHän, tema ja taSittenkin
Hiukan yllättävää, että virosta suomennetaan teos, jonka tekijä ei sittenkään ole järin tunnettu omassa maassaan. Kirjan kansitaitteen tietojen mukaan ”museo- ja kirjastoalalla” toiminut tekijä, joka käyttää…
subjectSittenkinPavlo Balakin
Päikeselise oktoobrikuu keskpäeval, mil hommikused hääleharjutused Rahvusooperis Estonia on tehtud, istume koos Pavlo Balakiniga tühjaks jäänud proovisaalis, et rääkida muusikast ja teatrist, elust, inimestest…
subjectPavlo BalakinInkerikot, setot ja vatjalaiset
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi noin viidessätoista vuodessa komean kirjasarjan alaotsikolla Maa, kansa, kulttuuri(t)/historia: Inkeri (1991), Viro (1995), Karjala (1998), Suomi (1999), Lappi…
subjectInkerikot, setot…Hapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei
Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai…
subjectHapukoor on suomeksi…Salaperäinen kukkavoro
Mika Keräsen lasten dekkarisarja Salaseura Divari sai talvella pitkän tauon jälkeen jatkoa myös suomeksi. Kaikki kolme suomeksi ilmestynyttä osaa on suomentanut Kaisu Lahikainen. Viroksi sarjasta on ilmestynyt…
subjectSalaperäinen kukkavoroPavlo Balakin
Aurinkoisena lokakuun päivänä, kansallisooppera Estonian aamun ääniharjoitusten päätyttyä, istumme Pavlo Balakinin kanssa tyhjässä harjoitussalissa keskustelemassa musiikista, teatterista, elämästä, ihmisistä…
subjectPavlo BalakinKülmkingauurija
Alkuperäinen Katrin Pauts on palannut! Katrin Pautsin suuren yleisön tietoisuuteen ja bestsellerkirjailijaksi kohottivat hänen ensimmäiset dekkarinsa, ns. saaritrilogian muodostavat Politseiniku tütar.…
subjectKülmkingauurijaViron lastenkirjallisuuden keskus
Nykyään kuulee usein sanottavan, että kulttuurille rakennetaan komeita seiniä, mutta ne eivät takaa toiminnan tasoa. Tämä väite ei päde puhuttaessa Viron lastenkirjallisuuskeskuksesta vaan päinvastoin:…
subjectViron lastenkirjallisuuden…Postimees ja Eesti Päevaleht
Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.
subjectPostimees ja Eesti…Minu Peipsiveer
Setomaa, Kihnu, Mulgimaa, Viron pohjoisrannikko, Võromaa, Viron pikkusaaret ja Peipsin rannat ovat suurimpia suosikkejani kaikista Viron alueista. Ei liikaa turisteja (paitsi Kihnussa keskellä kesää),…
subjectMinu Peipsiveer”Olisiko parempi lähteä takaisin Viroon?” – Tutkimus ylirajaisesta elämästä lasten näkökulmasta
Useat haastattelemamme Virosta Suomeen muuttaneiden perheiden lapset tuntevat olevansa kotonaan sekä Virossa että Suomessa. Liikkuminen kahden maan välillä ei kuitenkaan ole lasten mielestä aina ”siistiä”.…
subject”Olisiko parempi…Kärkä
Olen koulutukseltani lingvisti enkä voi mitään sille, että kieli kiehtoo minua. Setojen, mulgien ja võrokesten etelävirolaiset kielimuodot ovat jo vuosikymmeniä viehättäneet minua, ja tietenkin Kihnu ja…
subjectKärkäKaksoisvaltion haaveilija
Professori Seppo Zetterbergin työtahti ei näytä hiipuvan eläkkeelläkään. Eikä työn laadussakaan ole moitteen sijaa. Zetterbergin viimeinen julkaisu on oikea makupala Viron historian harrastajille. Kirjan…
subjectKaksoisvaltion haaveilijaHyvästi, Obinitsa!
Otsikko ei ole kovin hyvin muotoiltu. Sillä eihän kukaan ole heittämässä hyvästejä Obinitsalle suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungivuoden päättymisen myötä. Jopa nägemiseni on liikaa sanottu,…
subjectHyvästi, Obinitsa!Millest valmistatakse meie rõivaid tulevikus?
Kui ämblik maja nurka võrku koob, teadvustab ta vaevalt, et valmistab üht maailma tugevaimat kiudu. Ta toodab võrgu igasse ossa erinevat proteiini: ühega kinnitatakse võrk seina külge, teise abil kootakse…
subjectMillest valmistatakse…Viron valtionpäämiehet
Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…
subjectViron valtionpäämiehetSaavutettavuusseloste
subjectSaavutettavuusseloste1944
”Kuka teistä ei ole ollut Saksan armeijassa?”, kysyy Jüri Jõgi (Kristjan Üksküla) vuoden 1944 syksyllä Saarenmaalla kolmelta puna-armeijaan pakkovärvätyltä nuorukaiselta. Kukaan ei vastaa kieltävästi.…
subject1944Mistä on tulevaisuuden vaatteet tehty?
Kun hämähäkki kutoo seittiään talon nurkkaan, se tuskin tietää valmistavansa yhtä maailman vahvimmista tekstiileistä. Se tuottaa jokaiseen seitin osaan erilaista proteiinia: yhdellä kiinnitetään verkko…
subjectMistä on tulevaisuuden…14.6. Leinapäev, surun päivä
Keväällä 1940 Saksa valloitti Länsi-Euroopan maita (Tanska, Pohjois-Norja, Belgia, Alankomaat, Ranska). Vastaiskuna tälle Neuvostoliitto alkoi aktiivisesti toteuttaa suunnitelmiaan Baltian valloittamiseksi.…
subject14.6. Leinapäev,…Mälestused
Kangesti imelik tunne on, kui sind loetakse - nagu oleks natuke kõdi ja natuke häbi ja samas ka hirmus hea. Sa kohe tunned, kuidas kellegi silmad mööda su ridu liiguvad ja kui lehte keeratakse, siis käib…
subjectMälestusedTriksteri ja sugrittaja
Kännyköiden herätyskellot alkavat kilahdella heti kolmen jälkeen. Ullakon hämärissä yritetään kömpiä ulos mahdollisimman hiljaa, nukkuvia herättämättä. Perinteisen virolaisen maalaistalon pihalla kumottaa…
subjectTriksteri ja sugrittajaViron ulkomaandelegaatio punaisessa Helsingissä
Helmikuun alussa 1918 Helsinkiin saapui Viron ulkomaandelegaatio, joka oli matkalla länteen hankkiakseen tunnustuksen Viron pian julistettavalle itsenäisyydelle. Suomessa oli juuri alkanut sisällissota,…
subjectViron ulkomaandelegaatio…Mälestused
”On todella kummallinen tunne olla luettavana – aivan kuin vähän kutittaisi ja vähän nolottaisi ja samaan aikaan kuitenkin tuntuisi tosi hyvältä. Sen oikein tuntee, miten jonkun silmät kulkevat rivejä…
subjectMälestused23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus
Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…
subject23.6. Võidupüha,…Eesti mets läbi aegade
9000 aastat eKr, siis, kui inimesed Eesti alale saabusid, oli see peaaegu täielikult metsade ja soodega kaetud. Küttide-korilaste tegevus ei mõjutanud metsasust just kuigi ulatuslikult. Esimest korda puutusid…
subjectEesti mets läbi…Eduard Vilde Lammassaaressa 1906
Tänä vuonna, kun on kulunut 150 vuotta kirjailija Eduard Vilden (1865–1933) syntymästä, on syytä palauttaa mieleen hänen oleskelunsa pakolaisena Helsingissä vuonna 1906.
subjectEduard Vilde Lammassaaressa…Paul
Dagmar Raudamin esikoisromaani on kertomus erään pojan kasvusta mieheksi ja miehenä olemisesta. Teos on saanut yksinkertaisen ja selkeän nimen: Paul. Tavallinen pojan tai miehen nimi, ja kyseessä onkin…
subjectPaulMardid ja kadrid on jälle käimas
Alates 1990ndatest on Eesti meedias käinud sügisest sügisesse (sotsiaal)meedias arutelu, kuidas halloween, mille algne sõnum on ka eestlastele hingedeaja ja -päeva tähistamise kaudu üsna tuttav – tegemist…
subjectMardid ja kadrid…Majandustiiburpagulasena Eestis
Nad tulevad siia kerge e-elu, madalate riigimaksude ja automaksu puudumise pärast. Toovad oma kombed kaasa. Nõuavad kohvikus visalt kviitungit ja pärast unustavad selle laua peale. Mörisevad tänaval valju…
subjectMajandustiiburpagulasena…Paul
Dagmar Raudam jutustab oma esikromaanis ühe poisi meheks kasvamise ja meheks olemise loo. Teosel on lihtne ja selge pealkiri „Paul“. Tavaline poisi- või mehenimi ja tegemist ongi ühe täiesti tavalise poisi…
subjectPaulEnkelinsilta
Indrek Hirven runojen suomennosvalikoima Enkelinsilta (2009) on nimetty Tarton Toomemäen Inglisild-sillan mukaan. Useat Raija Hämäläisen suomentamat runot kuvaavat Tarttoa, syyssateista Supilinnaa, vehreää…
subjectEnkelinsiltaMine seenele!
…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…
subjectMine seenele!Martit ja katrit ovat liikkeellä taas
Virolaisessa (sosiaalisessa) mediassa on 1990-luvulta lähtien käyty joka syksy kiivaita keskusteluja siitä, kuinka virolaisen kansanperinteen martit ja katrit jäävät halloweenin jyräämiksi – olkoonkin,…
subjectMartit ja katrit…Elintasokantosiipialuspakolaisena Virossa
He tulevat tänne etsimään helppoa e-elämää, halpoja yhteiskunnallisia maksuja ja olematonta autoveroa. Tuovat vielä omat tapansa mukanaan. Vaativat tiukasti kuittia kahvilassa, vaikka se myöhemmin unohtuu…
subjectElintasokantosiipialuspakolaisena…Vaikne ookean
Virolainen menestyskirjailija Kai Aareleid ei vielä kilpaile eniten suomennettujen virolaiskirjailijoiden sarjasssa, mutta parantelee asemiaan sinnikkäästi. Outi Hytösen vuonna 2018 suomentama Korttitalo…
subjectVaikne ookeanVooremaa
Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…
subjectVooremaaMine seenele!
… ütleb eestlane, kui tahab kaasmaalasele koha kätte näidata. Soomlane ütleks sel puhul suksi kuuseen. Tüütu kaaslase võiks soome keeles saata ka sinna, missä pippuri kasvaa. Huvitav,…
subjectMine seenele!Viron inkerinsuomalaiset – tuntemattomin Suomen-silta
nkerinsuomalaisuus on huonosti tunnettu pala suomalaisvirolaista yhteistä tarinaa, molemmin puolin lahtea. Virossa asuvat suomalaiset, Inkerinmaalta mutkien kautta tulleet, ovat Suomen-silta itsessään.
subjectViron inkerinsuomalaiset…Skandaalsed kuused teevad Rakvere üle ilma kuulsaks
Ükski kunstitöö pole Eestis viimase kolme aasta jooksul saanud nii palju tähelepanu kui Rakvere kunstniku Teet Suure mängud jõulupuudega. 2014 jõudis Rakvere kuusk maailma jõulukaunistuste edetabeli tippu.…
subjectSkandaalsed kuused…Valheiden katalogi – Englantilainen puutarha
Tõnu Õnnepalun kaksiosaisen teoksen Valheiden katalogi – Englantilainen puutarha (suom. Jouko Väisänen) esseiden kertoja pohtii globaalia epäoikeudenmukaisuutta, uskontoja ja kuoleman vääjäämättömyyttä.…
subjectValheiden katalogi…Kolmen virolaisen taiteilijan näyttely Helsingin Taidehallissa
Helsingin Taidehallissa on vuodenvaihteessa kolmen virolaistaiteilijan näyttely. Kävin Tallinnassa tapaamassa heitä ja katsomassa heidän teoksiaan etukäteen.
subjectKolmen virolaisen…Argonaut
Ajatukset. Äänet. Kakofoniset, traagiset, identiteettikriisin riuduttamat. Intelligenssikriisin riuduttamat. Viimeinen kamppailu jonkin nimissä, jonkin, joka näyttää olevan elämä. Arvostuksen nälkä. Rakkauden…
subjectArgonautMies, joka ei halua kertoa tarinoita
Tunne on epärealistinen. Odottaminen oli tosi raskasta ja tylsää, mutta nyt kun taakka on pudonnut hartioilta, olo on pari päivää ollut täysin hervoton”, elokuvaohjaaja Veiko Õunpuu yrittää pukea tuntojaan…
subjectMies, joka ei halua…Kohukuuset vievät Rakveren maailmankartalle
Mikään muu taideteko ei ole saanut Virossa niin paljon huomiota kuin rakverelaisen taiteilijan Teet Suurin kuviot joulukuusten parissa. Vuonna 2014 Rakveren kuusi pääsi maailmalla huomiota herättäneiden…
subjectKohukuuset vievät…Virolaisten normalisointi suomalaisessa tv-sarjassa
Alkaako Viro-narratiivi normalisoitua Suomessa? Yhtenä mittarina voidaan ilman muuta pitää viihdettä: näkyvätkö Viro ja virolaiset suomalaisessa viihteessä, millaisina ne näyttäytyvät, ja miten suomenvirolaiset…
subjectVirolaisten normalisointi…OECD-raportti maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen
Tuore OECD:n raportti Working Together: The Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland tarkastelee Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen…
subjectOECD-raportti maahanmuuttajien…Argonaut
Mõtted. Hääled. Kakofoonilised, traagilised, identiteedikriisis vaevlevad. Intelligentsuse kriisis vaevlevad. Viimane võitlus millegi nimel, mis näib olevat elu. Tunnustuse nälg. Nälg armastuse järele.…
subjectArgonautViron raha
Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Viron taloudellista tilannetta voi luonnehtia erittäin vaikeaksi. Maassa oli käytössä vuosina 1917–1918 lukuisia eri rahoja: keisarillisen Venäjän rupla, helmikuun…
subjectViron rahasubject
Kalakolhoosin sydämessä
Kuvittele Varsinais-Suomen kokoisen alueen talouselämää dominoiva kalastuskolhoosi. Kuvittele itsesi sinne töihin raskaissa työvaatteissa perkaamaan kalaa. Kaikkialle läpitunkeva kalantuoksu seuraa sinua…
subjectKalakolhoosin sydämessäTeatteri ja elokuva
Artikkeleita virolaisesta teatterista ja elokuvista
subjectTeatteri ja elokuvaUrmas Vadi
Kirjailijajutut alkavat usein kuvauksella haastateltavan lapsuudesta. Nuori sanataiteilija on kirjoittanut vihkot täyteen tarinoita, voittanut koulun kirjoituskilpailuissa ja ollut varma tulevasta kirjailijanurastaan.…
subjectUrmas VadiLutherin vanerituoleista Bubble Boy -valaisimiin
Virolaisella huonekaluteollisuudella ja -muotoilulla on pitkät perinteet.
subjectLutherin vanerituoleista…Sateenkaari – Vikerkaar
Sateenkaaren omaperäinen, vironkielinen nimitys vikerkaar on pitkään herättänyt etymologian tutkijoiden mielenkiintoa. Oman tulkintansa asiasta tarjosi jo Viron uuden kirjoitustavan kehittänyt…
subjectSateenkaari – VikerkaarLuontoretkelle Viroon
Ensimmäinen ajatus lukiessani Mikko Virran kirjaa Luontoretkelle Viroon on se, että miksei tällaista teosta ole julkaistu jo aiemmin. Virossa on julkaistu erilaisia luonto-oppaita, mutta tällaista suomalaisille…
subjectLuontoretkelle ViroonVõta või jäta – rohkeaa realismia vanhemmuudesta
Minulla oli vahvoja mielikuvia Liina Triškina-Vanhatalon käsikirjoittamasta ja ohjaamasta elokuvasta Võta või jäta (Ota tai jätä) jo ennen kuin astuin elokuvateatteriin Tartossa. Mielessäni oli lehdistä…
subjectVõta või jäta –…Setukaisista settoihin
Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…
subjectSetukaisista settoihinOjamaa ja Voionmaa
Vironkielisen asun saaneista ulkomaisista paikannimistä valtaosa on tavallisia, koska maiden, pääkaupunkien ja etenkin lähinaapurien keskeiset paikat mukautetaan yleisesti, näin kielessä kuin kielessä.…
subjectOjamaa ja Voionmaa150 vuotta myöhemmin – Viron Afrodite syntyy Emajoen kuohuista
Kun suomalainen kuulee sanan kansallismuseo, on hänelle selvää, että sillä tarkoitetaan jotain, joka on jo yli sadan vuoden ajan kauniissa rakennuksessaan sivistänyt kansalaisia valistuksen hengessä sille…
subject150 vuotta myöhemmin…Pipedrive
2020. aasta lõpul sai Eesti endale viienda ükssarviku – müügijuhtimise tarkvarafirma Pipedrive teatas, et müüb enamusosaluse USA miljardärile ning seni madalal palgatasemel vaeva näinud töötajaid ootas…
subjectPipedriveTiit Aleksejev – kirjailija
Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…
subjectTiit Aleksejev –…Trolli, trollikka ja sarvijaakko
Tallinnan joukkoliikennejärjestelmään ovat jo vuodesta 1965 lähtien kuuluneet oleellisena osana johdinautot eli trolleybussit. Ne opittiin pian linjojen yleistyttyä tuntemaan vironkielisellä nimellä trollibuss,…
subjectTrolli, trollikka…Virolainen metsä kautta aikojen
Vuoden 9000 eKr. tienoilla eli aikana, jolloin ensimmäiset ihmiset saapuivat nykyisen Viron alueelle, maa oli lähes kauttaaltaan metsien ja soiden peitossa. Metsästäjä-keräilijöiden toiminnalla ei ollut…
subjectVirolainen metsä…Anne Veski
Anne Veski on yksi Viron tunnetuimmista laulajattarista, ollut jo vuosikymmeniä. Musiikin pariin Veskin on vienyt kohtalo, ja kuten monet muutkin virolaiset, hän on laulanut koko ikänsä.
subjectAnne VeskiSanavalmis ajatus
Virolainen aforistiikka on elellyt varsin erillään suomalaisesta kollegastaan. Kokoelmien määrissä Suomi on kurottunut edelle pitemmän ajan kuluessa niin, että meillä voidaan katsoa ilmestyneen mietelmiä…
subjectSanavalmis ajatusHasso Krull
Hasso Krull (s.1964) on Viron merkittävimpiä nykyrunoilijoita. Hänet tunnetaan myös yhteiskunnallis-filosofisena ajattelijana ja keskustelijana. Krull on julkaissut tähän mennessä kymmenen runokokoelmaa,…
subjectHasso KrullKielikuoleman jälkeen
Globaalein kieliuutinen on, että lukuisia maailman kieliä uhkaa lopullinen sammuminen lähitulevaisuudessa. Suomalais-ugrilaisessa kielikunnassamme näkymät ovat yhtä synkät. Kielten käyttöympäristö kaventuu.…
subjectKielikuoleman jälkeenKalajuttuja
Virolaisten ruokapöydästä tällä hetkellä useimmiten löytyvä kala on norjalainen lohi, jonka tarjoukset houkuttelevat kauppaketjujen asiakkaita viikoittain ostoksille. Jonkin verran suuremmissa marketeissa…
subjectKalajuttujaMuistelen käyneeni Obinitsassa
Muistelen käyneeni Obinitsassa ensimmäisen kerran vuonna 1988, yli kolme vuotta ennen kuin Viro itsenäistyi uudelleen. Neuvostoajan hiipuminen näkyi kyläkuvassa huolettomana ränsistyneisyytenä, joka T-risteyksen…
subjectMuistelen käyneeni…Simulatsioon
Mait Vaik on 52-vuotias rokkarin näköinen kaveri. Rockmuusikko, biisien sanoittaja ja säveltäjä hän monien mielestä onkin. Mait Vaik on soittanut sellaisissa legendaarisissa virolaisissa bändeissä kuin…
subjectSimulatsioonA. H. Tammsaare – Hornanperän uusi paholainen
Mitä tapahtuu, kun helvettiä isännöivä Paholainen pyytää Jumalalta luvan päästä yhden elämän ajaksi ihmisen hahmoon maan päälle? Siellä hän haluaisi tulla hyvää tekemällä autuaaksi. Monien pyytelyjen jälkeen…
subjectA. H. Tammsaare…Suomen kielen kautta pääsin viron kieleen
Uskaltakaamme kerrankin yhdessä asiassa olla ensimmäisiä maailmassa, olla kehityksen korkeimmalla huipulla! Viron kielenuudistuksen pitää tulla ensimmäiseksi maailmassa!” Näin paatoksellisesti kirjoitti…
subjectSuomen kielen kautta…subject
Sinine pojeng
Salanimen turvin kirjoittavasta NN:stä on tullut pieni ilmiö Viron runomaailmassa, sillä ”Sinisen pionin” maine perustuu osaltaan pseudonyymillä kikkailuun. Onneksi ei kuitenkaan vain siihen, sillä teos…
subjectSinine pojengMatkakohteena Kuressaari!
Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…
subjectMatkakohteena Kuressaari!Elämänloukussa
Veiko Õunpuun elokuva Viimeiset kertoo nuoresta miehestä Rupista, joka tekee töitä Lapissa sijaitsevalla kaivoksella. Rupi näkee kaivoksessa sekä pillerikaupassa mahdollisuuden päästä elämässään pidemmälle…
subjectElämänloukussaMõned mõtted sugrismist
Üks tuntud prantsuse mõtleja tuli ligi 500 aastat tagasi välja avaldusega, mis eesti keelde panduna kõlab: mõtlen, järelikult olen. Sellega tahtis ta muu hulgas öelda, et meie võime asjades kahelda, küsimusi…
subjectMõned mõtted sugrismistSure, Poisu!
”Kulttuurin elossa pysymiseen auttaa myös taaksepäin katsominen”, kirjoittaa toimittaja ja teatterikriitikko Margus Mikomägi Mart Kivastikin romaanista Sure, Poisu.
subjectSure, Poisu!Udusulistaja
Maailman tunnetuin raplalainen Andres Ehin on kymmenen kokoelman virolaistuotannossaan kohonnut eläväksi klassikoksi, jonka runoilijanlaatu supistetaan turhan usein sanaan surrealisti. Jo 1960-luvulla…
subjectUdusulistajaSuuri vai pieni viron kieli?
Virossa ja Suomessa toistetaan usein väite, että Viro ja Suomi ovat pieniä maita ja viro ja suomi pieniä kieliä. Ne tuntuvat pieneltä siksi, että jotkut toiset kielet ovat mediassa ja matkaillessamme suuria…
subjectSuuri vai pieni…Suomen virolaiset ja heidän paluumuuttoaikeensa
Kun Viro uudelleenitsenäistyi, muun maailman suurin virolaisyhteisö oli Venäjällä, mutta Suomessa virolaisia ei asunut käytännössä juuri lainkaan. Sittemmin tilanne on kääntynyt päälaelleen: Venäjällä…
subjectSuomen virolaiset…Ajatuksia sugrismista
subjectAjatuksia sugrismistaUnelma
Siitä on lähes 60 vuotta. Oli kirkas elokuun yö. Kaksi virolaista maalaispoikaa oli onnellisina ulkona. Toinen oli saanut lahjaksi kiinalaisen taskulampun. Se oli tuolloin suuri asia. Toinen pojista osoitti…
subjectUnelmaMariliis Kuukuma
subjectMariliis KuukumaSeltsimees laps
Leelo Tungalin kangaskantinen kirja kauniine kuvituksineen houkuttelee tutustumaan myös nimensä vuoksi. ”Toveri lapsi”, mistä ihmeestä tässä kirjassa kerrotaan?
subjectSeltsimees lapsEestlased Soomes ja Eestisse tagasirände kavatsused
Taasiseseisvumise hetkel elas suurim eestlaste kogukond väljaspool Eestit Venemaal, samas kui Soomes eestlasi sisuliselt ei elanud. Tänaseks on Venemaa-eestlaskond kokku kuivanud, samas aga 1991. aastal…
subjectEestlased Soomes…Laivat puuta, miehet rautaa
Laivapoika kulkee hieman väsynein, mutta varmoin askelin satamalaiturilla. Mukanaan hänellä on kattilallinen perunoita ja kipparin käsky keittää ne illalliseksi miehistölle. Hetkeä myöhemmin hän saapuu…
subjectLaivat puuta, miehet…Disco Elysium
Suomalaisten tietokonepeliyhtiöiden maailmanlaajuinen menestys nousi valtakunnalliseen tietoisuuteen ensiksi peliyhtiö Rovion Angry Birdsin (2009) ja sitten Supercellin suuren rahallisen menestyksen myötä.…
subjectDisco ElysiumÄidinkielen voima
Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…
subjectÄidinkielen voimaJanu on kõikidel üks
Kirjallisuuden ja musiikin yhdistäminen on näköjään johtanut merkittävään synergiaetuun, sillä Naised köögis -yhtyeen laulaja Kristiina Ehinin tuore runokokoelma on Virossa pitkään keikkunut myydyimpien…
subjectJanu on kõikidel…Viron ihme
Ihmeitä ei voi järjellä selittää. Eikä tarvitsekaan. Selitetty ihme ei ole enää ihme. Tämä pätee myös Viron itsenäistymiseen ja uudelleenitsenäistymiseen. Se on tarina, joka on antanut meille paljon erilaisia…
subjectViron ihmesubject
Emakeele vägi
Eesti ja Soome suhtlus kirjandusmaastikul on väga elav ning põnev. Mõistagi pole kirjandussuhted alati nii soojad ja tihedad olnud. Suhteid on mõjutanud nii poliitiline olukord, ideoloogiline hoiak kui…
subjectEmakeele vägiValge vannikohvik
Virossa on totuttu siihen, että taidemaalarit, rockmuusikot, entiset huippu-urheilijat tai poliisit kirjoittavat runokokoelmia tai romaaneja. Ja myös arkkitehdit!
subjectValge vannikohvikEduard Tubin ja tema Kratt
Tänavune Eesti muusika aasta on jõudnud sügisesse. Suurmeistrite Arvo Pärdi ja Veljo Tormise juubelisünnipäevi tähistavad muusikasündmused pakuvad rohkelt elamusi kõikjal Eestimaal ja mujalgi. Paljugi…
subjectEduard Tubin ja…Sanakirjat auttavat oppimaan viroa
Sanakirjat ovat verraton apu jokaisen vieraan kielen opiskelussa. Monet viron kielen sanakirjoista löytyvät Eesti Keele Instituutin sivuilta (portaal.eki.ee/sonaraamatud.html). Suomi–viro-sanakirja (www.eki.ee/dict/fie/)…
subjectSanakirjat auttavat…Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!
Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…
subjectSen näkee heti,…Perifeeria kangelased
Jos Viron kirjallisuudesta pitäisi erityisesti nostaa esiin joku novelleja ja lyhytproosaa suosiva, niin liikemies-kirjailija Armin Kõomägi taitaisi olla vahvin ehdokas. Tekijän omassa tuotannossa lyhytproosa…
subjectPerifeeria kangelasedEduard Tubin ja kiehtova Kratt
Viron musiikkivuosi on edennyt syksyyn. Suurien mestarien Arvo Pärtin ja Veljo Tormisin juhlavuotta vietetään eri musiikkitapahtumin, jotka tarjoavat kosolti elämyksiä niin Virossa kuin muuallakin. Monet…
subjectEduard Tubin ja…Elin Toona Gottschalk tietää, miltä lapsesta tuntuu paeta sotaa
Ulkovirolainen kirjailija Elin Toona Gottschalk pakeni Haapsalusta 7-vuotiaana perheensä kanssa pienellä veneellä. Vuosi sitten hän muutti Floridasta takaisin synnyinkaupunkiinsa. Tänä vuonna hänelle myönnettiin…
subjectElin Toona Gottschalk…Seltsimees laps
Elokuva sai ensi-iltansa 23. maaliskuuta ja pysyi sen jälkeen monta viikkoa Viron katsotuimpana elokuvana. Juhlavuoteen ajoitettu elokuva hyppää virolaisten vaikeimpiin vuosiin 1950-luvulle ja kertoo palan…
subjectSeltsimees lapsUrheilu yhdistää kansoja
Jyväskylän yliopiston poliittisen historian dosentti Heikki Roiko-Jokela on viimeisen 30 vuoden aikana julkaisut useita, eri tematiikkaa käsitteleviä tutkimuksia Suomen ja Viron suhteista. Uutena aluevaltauksena…
subjectUrheilu yhdistää…Von Schultz-Bertram Suomen idyllissä – ”Tämä on paratiisi!”
Sarjan kahdessa edellisessä osassa kerroin baltiansaksalaisen lääkärin, kirjailijan ja estofiilin Georg Julius von Schultz-Bertramin Suomen-matkoista 1833 ja 1858.
subjectVon Schultz-Bertram…Hitivabrik
Tasavuosia täyttävän Kaakkois-Viron johtavan runoilijan ja näytelmäkirjailijan Kauksi Üllen digitaalinen sulka on tällä erää tallentanut muistiin lyhyitä näytelmiä viime ja kuluvalta vuosikymmeneltä. Näitä…
subjectHitivabrikVielä kerran autotalleista
Olen kirjoittanut niistä aiemminkin, mutta vain ohimennen. Neuvostoliittolaiset garaažit, nuo venäläisten miesten kurkkujen säilöntään, vodkan juomiseen ja kaikenlaiseen touhuamiseen tarkoitetut paikat,…
subjectVielä kerran autotalleistaKas Eesti on Põhjamaa?
Mõte sellest, et ka Eesti võiks olla Põhjamaa ja eestlased põhjamaalased, on rahvuslikult meelestatud eestlaste meeli köitnud juba vähemalt viimased sadakond aastat. Eesti põhjamaisuse idee sündis samal…
subjectKas Eesti on Põhjamaa?Kerran olin taivaan suolajärvi. Liiviläisen nykyrunouden antologia.
Kirja liiviläisestä nykyrunosta käyttää antologian uljasta nimeä, vaikka suomennettuja tekijöitä on vain kolme. Tosin juuri liiviläisen runon osalta määrää voi pitää jopa suurena, sillä onhan liiviläiset…
subjectKerran olin taivaan…Viron eläkejärjestelmä murroksessa
Viron uusi hallitus aikoo Isänmaa-puolueen aloitteesta mullistaa Viron eläkejärjestelmän. Monelle virolaiselle saattavat sen myötä koittaa onnen päivät, mutta asiantuntijoiden mukaan kyseessä on hetken…
subjectViron eläkejärjestelmä…Uksest ja aknast – virolaisen kirjallisuuden festivaali verkossa
Uksest ja aknast -virolaisen kirjallisuuden virtuaalifestivaali järjestettiin 16.–30.11. Eesti Majan Youtube-kanavalla. Sarjan ovat tuottaneet Viron kirjallisuutta Suomessa aktiivisesti esittelevät Suomen…
subjectUksest ja aknast…Onko Viro Pohjoismaa?
jatus siitä, että Viro voisi olla Pohjoismaa ja virolaiset pohjoismaalaisia, alkoi kiehtoa kansallisuusaatteen innoittamien virolaisten mieliä jo vähintäänkin sata vuotta sitten. Näkemys Viron pohjoismaisuudesta…
subjectOnko Viro Pohjoismaa?Kuulen unessani sireenit
Sota on tehnyt sen meille selväksi: ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta. On vain nykyhetki.
subjectKuulen unessani…Toveri lapsi
Vielä yksi kertomus: Leelo Tungalin omaelämäkerrallinen trilogia, josta nyt on suomennettu ensimmäinen osa, asettuu niiden koskettavien virolaisromaanien jatkumoon, johon kuuluvat esimerkiksi Viivi Luikin…
subjectToveri lapsi”Halusin näyttää äidilleni, että lasta voi kasvattaa myös rakkaudella”
Tie kulkee sateen kirkastaman Lahemaan mäntymetsän läpi kohti Viron pohjoisinta niemeä Viinistua. Oppaana pelkääjän paikalla istuu Hanneleele Kaldmaa, joka on hypännyt kyytiini Tallinnasta. Perillä Viinistussa,…
subject”Halusin näyttää…Kuidas iseloomustada Eesti meest
„Perekeskne paksuke“ oli ajakirjanike üldistav portree 2015. aasta alguses avaldatud Eesti mehe uuringu kohta. Tartu ülikooli sotsiaalteadlaste poolt läbi viidud uuring püüdis aru saada, mis iseloomustab…
subjectKuidas iseloomustada…Linna ja linn
Itämerensuomalainen linna on jo vuosisatoja sitten siirtänyt osan merkityssisällöstään varsinaisen linnoituksen ympärille syntyneeseen yhteisöön tai kaupunkiin. Näin ovat Suomessakin saaneet alkunsa Savonlinna…
subjectLinna ja linnSinine sarvedega loom
Aloitanpa Suomen ja Viron välisellä pikku kulttuurierolla. Andrus Kivirähkin uutuusromaanissa Sinine sarvedega loom ei ole takakansitekstiä. Tai onhan siinä, mutta teksti on sama kuin kirjan alku. Ärsyttävää,…
subjectSinine sarvedega…Mikä virolainen on miehiään?
”Perhekeskeinen pullero”, kuului toimittajien yleistävä luonnehdinta alkuvuodesta 2015 julkaistun Virolainen mies -tutkimuksen tuloksesta. Tarton yliopiston sosiaalitieteilijöiden toteuttaman tutkimuksen…
subjectMikä virolainen…Latvialainen keittiö, virolaistakaan täysin unohtamatta
Juttelin hiljattain vanhan virolaisen tuttavani kanssa, joka on ortodoksipappi. Olimme molemmat tulleet samaan tulokseen, että yhtenäisellä alueella, joka alkaa Etelä-Virosta ja jatkuu rajan yli Pohjois-Latviaan,…
subjectLatvialainen keittiö,…Viimeisellä rajalla
Eeva Parkin romaanin Viimeisellä rajalla alkuasetelma on kuin suoraan trilleristä. Nuori nainen seisoo ikkunan äärellä jossakin Tallinnan syrjäseudulla sijaitsevassa ränsistyneessä talossa.…
subjectViimeisellä rajallaYösi ovat luetut
Asko Künnapin Yösi ovat luetut on huolellista työtä. Se on kirjoitettu hyvin, se on käännetty hyvin. Kirja on saanut osakseen erinomaisen paneutuneen taiton ja toimituksen. Jonkun silmiin…
subjectYösi ovat luetutViron jazzelämä
Viime vuosi oli virolaisen jazzin juhlavuosi. Jazzkaar-festivaali täytti kaksikymmentäviisi ja Viron jazzliitto kymmenen vuotta, kuten myös jazzmusiikin oppiaine Viron musiikki- ja teatterikorkeakoulussa.…
subjectViron jazzelämäLönnrotin sanat virossa
”Jokaiselta oppineelta virolaiselta pitäisi vaatia parempaa tutustumista suomen kieleen, mikä ei olekaan vaikeaa, koska se on paljolti samanlainen kuin viro. Suomen kielestä ja suomalaisten kirjoista tulee…
subjectLönnrotin sanat…Paralleeluniversum
Runoteokseen ”paralleeliuniversum(e)ista” voi toden totta suhtautua perheyrityksenä, sillä jo alaotsikkonsa mukaisesti se sisältää ”tyttären ja äidin runoja marraskuulta 2018”. Perheeseen kuuluu tavallaan…
subjectParalleeluniversumVironruotsalaisen kulttuurin jäljillä Aibolandissa
subjectVironruotsalaisen…Nõia nimi olnud Mats
Aino Kallas ja hänen ehkä paras romaaninsa Sudenmorsian ovat tuttuja kaiketi lähes kaikille Elon lukijoille. Ihmissudet, Hiidenmaa, vahva naispäähenkilö ja Aino Kallas, joka oli saanut idean romaaniinsa…
subjectNõia nimi olnud…Pastacas – seosetute silpide kunstnik
Ramo Teder ehk esinejanimega Pastacas on omanäolise elektroonilise muusikaga kogunud kriitikutelt paarikümne aasta jooksul üksjagu tunnustust, aga laiem publik tunneb teda ilmselt hoopis koos Marko Veissoniga…
subjectPastacas – seosetute…Piia Pikkuleipä muuttaa
Kairi Lookin Piia Pikkuleipä muuttaa on hyväntuulinen ja humoristinen tarina reippaan Piia-tytön elämästä uudessa kodissa. Kun Pikkuleipien perhe muuttaa omenapuiden ympäröimään tunnelmalliseen…
subjectPiia Pikkuleipä…Vaiko Eplik – muusikko Raplasta
Vaiko Eplik on virolaisen kevyen musiikin nero. Tätä mieltä ovat lähes kaikki kriitikoista tavallisiin musiikinkuuntelijoihin. Eplik on muusikko, joka voi julkaista omalla levymerkillään kaksi vironkielistä…
subjectVaiko Eplik – muusikko…Nuorena miljardifirman omistajaksi
Veriff kasvoi yksisarvisen mittoihin kuluvan vuoden tammikuussa. Yhtiön perustaja, Hiidenmaalta kotoisin oleva 28-vuotias Kaarel Kotkas ryhtyi yrittäjäksi ratkaistakseen ongelman, johon oli henkilökohtaisesti…
subjectNuorena miljardifirman…Pastacas – irrallisten tavujen taiteilija
Ramo Teder eli taiteilijanimeltään Pastacas on parinkymmenen vuoden ajan kerännyt kriitikoilta tunnustusta omaleimaisella elektronisella musiikillaan, mutta suurempi yleisö tuntee hänet todennäköisemmin…
subjectPastacas – irrallisten…Viro vuonna nolla
Mart Laar on ilmiö. Minulle ei tule maailmanhistoriasta äkkiseltään mieleen toista valtionjohtajaa (joka pääministeri Virossa tosiasiallisesti on), jolla olisi sivustakatsojan silmin ollut yhtä huonot…
subjectViro vuonna nollaMaun perässä maalle
Ruoka on viime vuosina noussut ihmisten elämässä lähes uskonnon asemaan. Joku uskoo hiilihydraatittomaan ruokavalioon, joku luomuruokaan. Käsite puhdas ruoka on laajasti käytössä. Kuimetsan kylässä Raplamaalla…
subjectMaun perässä maallePuhe Tuglas-seura 40 -juhlaseminaarissa
Arvoisa juhlayleisö. On suuri kunnia ja myöskin suuri ilo minulle olla täällä tänään puhumassa. Viro on minulle ehkä sama kuin ymmärtääkseni Suomi japanilaisille. Yhtä aikaa tuttu, vieras, arkinen, läheinen…
subjectPuhe Tuglas-seura…Konrad Mägi
Onni ei ole meitä varten, köyhän maan poikia varten. Meille taide on ainoa tie pelastukseen, koska sillä hetkellä, kun sielu on täynnä ikuista kärsimystä, taide avaa meille sen, mitä elämä ei kykene antamaan.…
subjectKonrad MägiJiri Tintera – kutistuvien kaupunkien peloton pelastaja
Valgan kaupunginarkkitehdillä Jiri Tinteralla on missio: pitää valgalaiset Valgassa. Tehtävä on muuttotappioisessa Valgassa haasteellinen, mutta niin on yksi Tinteran resepteistäkin yllättävä: puretaan…
subjectJiri Tintera – kutistuvien…Ühe jalaga multikultuursus
Mõnisada aastat tagasi põhjalikumalt Siberit ja arktilisi alasid uurima asunud eurooplased olid siiralt üllatunud, kui nad ei leidnudki eest peadeta inimesi, kes liiguvad ühe jala peal hüpates, ja kelle…
subjectÜhe jalaga multikultuursusPuhe Tuglas-seura 40 -juhlaseminaarissa
Hyvät arvovieraat, lugupeetud ekstsellentsid, hyvät ystävät, armsad sõbrad. Tilaisuuden järjestäjät pyysivät minua tänään esittämään täällä ”yhden ajatuksen”. Esitän niitä nyt kuitenkin ainakin puolitoista.
subjectPuhe Tuglas-seura…Valga / Valka
On helmikuu 1999. Viron kielen tunti Tarton yliopistossa on juuri alkamassa, kun satun istumaan Iritan viereen. Pian selviää, että Irita on kotoisin sekä Valgasta että Valkasta: Valgassa hän on syntynyt…
subjectValga / ValkaJalkapuoli monikulttuurisuus
Joitakin vuosisatoja sitten Siperiaa ja arktisia alueita tutkimaan lähteneet eurooppalaiset olivat vilpittömän hämmästyneitä, kun eivät perille päästyään löytäneetkään antiikin ajan kirjailijoiden kuvailemia…
subjectJalkapuoli monikulttuurisuusRakvere – Tallinnan uusin esikaupunki
Kaupungistuminen kiihtyy kaikkialla maailmassa. Pienten kaupunkien päättäjät miettivät kuumeisesti, miten saada asukkaat pysymään kaupungissa ja unelmoivat samalla muuttotappiollisten vuosien selättämisestä.…
subjectRakvere – Tallinnan…Klassikko jo syntyessään
Kolmikymppiset nuoret miehet Joonas Torim ja Marko Ala ovat viettäneet puolet elämästään yhdessä. Miehiä yhdisti jo nuorena kiinnostus designia kohtaan, joten oli varsin luonnollista, että molempien opintie…
subjectKlassikko jo syntyessäänSoppalinnan salaseura
Kun aikuiset muuttuvat lapsiksi, tuleeko lasten muuttua aikuisiksi, jotta tilanteesta selvitään? Soppalinnan salaseura -elokuvan perusteella voi todeta, että ei missään nimessä. Hankalien tilanteiden selvittämiseen…
subjectSoppalinnan salaseurasubject
Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi
Monen suomalaisen silmään on osunut Tarton keskustassa kenraalikomentajamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tollyn (1761–1818) muistomerkki, joka pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. Harvempi suomalainen…
subjectBarclay de Tolly,…”Sini-Musta-Valkoinen” – tietoisku Virosta 1918
Sisällissodan, valtalehtien ilmestymättä jäämisen ja virolaisen informaation täydellisen puuttumisen takia Suomessa vielä keväällä 1918 tiedettiin hyvin vähän siitä, että Viro oli helmikuussa julistautunut…
subject”Sini-Musta-Valkoinen”…Eestikeelsele õppele üleminekust
Eesti sai pärast taasiseseisvumist 1990. aastate alguses päranduseks kakskeelse haridusruumi ja vene õppekeelega koolid tegutsevad eestikeelsete kõrval tänaseni. Vene õppekeelega koolides õpib ligi 17%…
subjectEestikeelsele õppele…Kulttuurimatkat
Tuglas-seura järjestää vuosittain jäsenilleen useita kulttuurimatkoja Viroon ja lähialueille.
subjectKulttuurimatkatJohannes Pääsukese tõeline elu
Urhean ja maineikkaan Hardi Volmerin ohjaama ”Johannes Pääsuken todellinen elämä” määritellään DVD-tallenteen versiossa sekä tragikomediaksi että ”rõudmuuviksi”. Käsikirjoituksesta tähän etnorainaan ovat…
subjectJohannes Pääsukese…Miten Viron lehdistö luo kuvaa suomenvirolaisista?
Olen asunut, opiskellut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 2004 lähtien. Yhdentoista vuoden aikana olen perustanut tänne kodin, synnyttänyt kaksi lasta ja päässyt toteuttamaan itseäni työelämässä. Minun…
subjectMiten Viron lehdistö…Miks ja kuidas peaks eesti laps Soomes eesti keelt õppima?
Soomes elab tuhandeid eesti lapsi, kelle vanemad on küsimuse ees, kas laps peaks ka siin elades eesti keelt õppima ja kus seda teha saab. Osa lapsevanemaid on mures, kuidas mõjub mitmekeelsus lapse keelelisele…
subjectMiks ja kuidas peaks…Pariisi (Kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin)
”Sivullisena arvostan supermarkettien anonymiteettia. Siellä on aikaa etsiä ja tutkia, kukaan ei kiinnitä huomiota, turvamies huomaa heti, että selvästikään tuo ei varasta.”
subjectPariisi (Kaksikymmentäviisi…Kiitos varauksestasi
subjectKiitos varauksestasiHenkien aikaan
Virossa vietetään 2. marraskuuta kuolleiden muistopäivää eli ns. henkien päivää. Luonto ja kasvit ovat pääosin kuihtuneet, pimeys valtaa maisemaa ja ympärillä on vähemmän silmälle tai korvalle kauniita…
subjectHenkien aikaanVon Schultz-Bertram Suomen idyllissä – Aurora Karamzinin kartanossa Espoossa
Elon edellisessä numerossa kerroin baltiansaksalaisen lääkärin, kirjailijan ja estofiilin Georg Julius von Schultz-Bertramin Suomen-matkasta 1833.
subjectVon Schultz-Bertram…Naisten sota
Tässäpä kirjapari, joka haastaa lukijan! Aiheena on toinen maailmansota, ja fokuksessa ovat naiset. Romaanien Ilolinnut ja Naisten sota voidaankin katsoa edustavan uutta sotahistoriaa,…
subjectNaisten sotaSuomalaisena Virossa
Pakinoita vironsuomalaisten jokapäiväisestä elämästä. Kirjoittajina mm. Sakari Neuvonen, Heidi Iivari, Ville Hytönen ja Silja Hurskainen.
subjectSuomalaisena VirossaMiten virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät toistensa kieltä
Viron ja suomen kielisukulaisuuden ja siitä johtuvan samankaltaisuuden vuoksi on paljon pohdittu, missä määrin viro on suomalaiselle ja suomi virolaiselle ymmärrettävissä ilman sukulaiskielen opiskelua…
subjectMiten virolaiset…Mama Jazz – Anne Erm
Virolaisen jazzin uudisraivaaja Anne Erm on elänyt vuosikymmeniä jazzille. Suositun ja korkeatasoisen Jazzkaar-festivaalin hän perusti vuonna 1990 yksin ja täysin tyhjästä. Anne Ermillä on edelleen tarmoa,…
subjectMama Jazz – Anne…Korpiojan isäntä
Tammsaare on Viron kirjallisuuden Suuri Klassikko. Hänen Totuus ja oikeus -romaanisarjansa on virolaisten Täällä pohjantähden alla. Muitakin rinnakkaisuuksia suomalaisen kirjallisuuden klassikoista toki…
subjectKorpiojan isäntäAndreas McKeough
subjectAndreas McKeoughViron kielikirjosta ja Valgan kielestä
Suuremmista naapurimaista tulleet vieraat tapaavat usein ihmetellä, miten Virossa matkatessa niin maastonmuodot, pihamaiden ilme, ihmisten tavat kuin myös heidän puhumansa murre saattavat vaihtua muutaman…
subjectViron kielikirjosta…Püramiidi serval
Harva juhtub, et Eesti ja Soome poliitikud räägivad samal ajal samadest asjadest. Enne valimisi aga – üllatus-üllatus – olid mõlema riigi mured ühesugused: majanduslik seis ja turvalisus. Aga sellega sarnasused…
subjectPüramiidi servalSalajane ristisõda
Hyviä kirjoja ei ole koskaan tarpeeksi, on tapana todeta. Varsinkin, jos olet kustantaja. Niinpä virolainen Hea Lugu -kustantamo järjesti vuonna 2021 kilpailun. Tavoitteena oli saada hyviä historiallisten…
subjectSalajane ristisõdaSanan voima
Viron kielen oppiminen on suomen puhujalle mielestäni suhteellisen helppoa, jos motivaatiota ja sinnikkyyttä oppimiseen riittää. Oppimisprosessia tietenkin helpottaa maahan asettuminen, sillä tällöin kuulee…
subjectSanan voimaHiljaisuuden vangit
Elokuvaohjaaja Martti Helden toinen täyspitkä elokuva Skandinaavia vaikus on erittäin kaunis ja liikuttava teos. Se kertoo monimutkaisista perhesuhteista ja menneisyyden traumojen ja syyllisyyden mykistävästä…
subjectHiljaisuuden vangitUusi Luxemburg
Palailimme helmikuussa Obinitsassa pidetystä eepospäivästä pikkuporukalla Sundellin Harrin autossa. Suuntasimme Koidulan kautta Saatseen nähdäksemme maan kaakkoisimman kolkan, missä poukkoileva rajalinja…
subjectUusi LuxemburgVaest lätt üle
Kauksi Üllen tuore kokoelma on jälleen vahva osoitus Setomaan kunnan Obinitsaan asettuneen runoilijan taituruudesta. Tekijä mukauttaa tarpeisiinsa võro-seton kieliasua – tai miksi tätä kaakkoisviroa sitten…
subjectVaest lätt üleSõna jõud
Kui motivatsiooni ja visadust jätkub, on eesti keele õppimine soome keele rääkija jaoks minu meelest suhteliselt lihtne. Õppimist lihtsustab Eestis elamine, sest siis kuuleb keelt ja on võimalik seda praktiseerida.…
subjectSõna jõudOllako vai eikö olla? Jäädäkö vai eikö jäädä?
Syyskuun lopussa julkaistiin Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteinen tutkimus Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Julkaisua seurasivat mediassa otsikot…
subjectOllako vai eikö…Olemisen äärellä – katsaus virolaiseen grafiikkaan
Piirtäminen ja kaivertaminen ovat olemukseltaan kovin erilaisia: toinen on spontaania ja vauhdikasta, toinen vaatii tarkkaa työtä, eikä tehtyä piirtoa saa enää kumitettua pois. Monet taidegraafikot kuitenkin…
subjectOlemisen äärellä…Eesti silda ehitamas
Viron Tiedeakatemian Äidinkielen Seura on julkaissut toimitustensa sarjassa suomalaisen kielitieteilijän, tunnetun estofiilin, filosofian tohtorin Hannu Remeksen artikkelikokoelman Eesti silda ehitamas.…
subjectEesti silda ehitamasSoomlasena Eestis
subjectSoomlasena EestisEesti keelerikkusest ja Valga keelest
Külalised suurtest naaberriikidest imestavad sageli, kuidas Eestis ringi sõites võib iga mõnekümne kilomeetri tagant muutuda maastiku ilme, majade ümbrus, kombed ja ka murdekeel. Suure varieeruvuse põhjusi…
subjectEesti keelerikkusest…Vana-Võrumaa suitsusaunakombestik UNESCO inimkonna vaimse kultuuripärandi esindusnimekirjas
Olevat kord eit ja taat - põlised lõunaeestlased Eda ja Urmas Veeroja jalutanud ühel pööripäeval oma talumaadel Võrumaal, Haanjas, küngaste ja järvede vahel, ja arutanud ühel meelel olles, et küll on ikka…
subjectVana-Võrumaa suitsusaunakombestik…Tallinna mõisad ja mõisakesed
Kävin Tallinnan keskustassa kirjakaupassa, suuressa sellaisessa, etsimässä tätä kirjaa. Kävin huolellisesti kolmeen kertaan läpi koko historiaosaston. Erityisen tarkkaan tutkin baltiansaksalaisiin liittyvät…
subjectTallinna mõisad…Musiikki
Artikkeleita Viron musiikkielämästä.
subjectMusiikkiKuidas eestlased ja soomlased teineteise keelest aru saavad
Eesti ja soome keele suguluse ning sellest tuleneva sarnasuse tõttu on palju arutatud, kuivõrd on eesti keel soomlasele ja soome keel eestlasele mõistetav ilma sugulaskeelt õppimata või pikemalt naabermaal…
subjectKuidas eestlased…Polulta oikealta poikenneena
Olen joutunut Obinitsaan mitä moninaisimmin neuvoin, mutta yksi tapa käy ylitse muiden. Tartosta saapuu pari kertaa päivässä juna Koidulaan, Setomaan pompöösille päärautatieasemalle, gare du nord.…
subjectPolulta oikealta…Suomenvirolaisten sekakuoro Siller täyttää 10 vuotta
Martin markkinoiden vakioesiintyjä on jo vuosia ollut tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä suomenvirolaisten sekakuoro Siller. Kuoro on kasvanut muutaman laulajan ryhmästä laulutaiteeseen vakavasti suhtautuvaksi…
subjectSuomenvirolaisten…Mikko keittiössä
Mikko Savikon havaintoja virolaisesta ruokakulttuurista
subjectMikko keittiössäMiekkailija
Klaus Härön uusi elokuva Miekkailija on juuri niin kaunis ja surullinen kuin hänen elokuvansa voi odottaa olevan. Anna Heinämaan käsikirjoitus kertoo virolaisen Endel Nelisin tarinan. Päähenkilö on nuoruudessaan…
subjectMiekkailijaSipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita
Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…
subjectSipulikyliä, linnoja…Ananaksesta asbestiin
Silloin, kun suomalaisia ravintoloita johdettiin pääasiallisesti ruotsiksi, ei ilmestynyt paljoakaan suomenkielisiä keittokirjoja. Kokit ja keittiömestarit käyttivät muun muassa Cajsa Wargin keittokirjaa.…
subjectAnanaksesta asbestiinVanhan-Võromaan savusaunatavat
Muuan eukko ja ukko – syntyperäiset etelävirolaiset, Eda ja Urmas Veeroja – käveleskelivät eräänä iltana omilla maillaan Võrumaan Haanjassa, mäkien ja järvien välissä. Yksissä mielin he pohdiskelivat,…
subjectVanhan-Võromaan…Syyssato säilöön
Elon numerossa 2/2019 kerroin virolaisista purkkikeitoista. Nyt niitä purkkeja tarvitaan, ja ellei keittoja ei ole syöty, niin kaupoissa on syyskesän koittaessa myynnissä sekä purkkeja että kansia.
subjectSyyssato säilöönLaulava kansa
Pian on kulunut 150 vuotta siitä, kun ensimmäinen virolainen ammattisäveltäjä Rudolf Tobias sävelsi ensimmäisen sinfonisen suurteoksen alkusoiton Julius Caesarin.
subjectLaulava kansaArhiiv
subjectArhiivParantavat kasvit – syömällä terveeksi?
Täällä pohjantähden alla -romaanin Koskelan Jussille riitti ruuaksi ruisleipä, ja siitä saadulla voimalla hän raivasi peltojaan. Energian lisäksi kasvisruoalla voi olla myös parantavia vaikutuksia.
subjectParantavat kasvit…Kuka olen, mitä ja miten kirjoitan ja luen?
Se, kuka mielestäni olen, on yhteiskunnan, kasvatuksen, koulutuksen ja omien mielikuvieni tai omakuvieni sulautuma. Kaikkien sosiaalisten persoonien sekoitus tilanteesta riippuen. Ergo, en tunne…
subjectKuka olen, mitä…Peipsimaa vanausulised
Eestis auto või bussiga mööda Peipsi järve rannikut reisides, võib näha veidi erakordset pilti: tavapäraste siin-seal põllulappide ja metsatukkade vahel kõrguvate taluhoonete asemel näeme piki kallast…
subjectPeipsimaa vanausulisedSäilyvää ruokaa matkamuistoksi
Virolaisten ja suomalaisten arkiruokailu poikkeaa hieman toisistaan. Maksalaatikkoa ei tunneta Virossa ja harva suomalainen tekee pakastepelmeneistä itselleen lounaskeittoa.
subjectSäilyvää ruokaa…Hindamatu turvatunne
Hiljuti kõlas Soomes meediast läbi uudis, kus politsei kutsus üles inimesi teavitama igast vähegi liigagressiivsest mõtteavaldusest internetis, mis võiks kuidagi avalikku korda või lausa inimeste elusid…
subjectHindamatu turvatunneTrendikäs ja perinteinen sika
Virolaiseen ruokapöytään kuuluu sianliha muodossa jos toisessakin.
subjectTrendikäs ja perinteinen…Korvaamaton turvallisuudentunne
subjectKorvaamaton turvallisuudentunneValga / Valka
On 1999. aasta veebruar. Tartu ülikoolis on just algamas eesti keele tund ja ma satun istuma Irita kõrvale. Varsti selgub, et Irita on pärit nii Valgast kui Valkast. Ta sündis ja elas neli esimest eluaastat…
subjectValga / ValkaOlen ajast maha jäänud
Mul on üks hea sõber, kellega on võimatu vaidlusi võita. Põhjus on selles, et tal on omadus kasutada palju võõrsõnu ja väljendeid ja mõista neid sageli vaid talle sobiva tähendusega. Ja see tähendus osutub…
subjectOlen ajast maha…Rahvas – see tähendab inimesi
Viron kansallismuseon kustantamana on ilmestynyt valokuvakirja Rahvas – see tähendab inimesi. Soomeugrilased ja samojeedidi vanadel etnograafilistel fotodel (suom. Kansa – se tarkoittaa ihmisiä. Suomalais-urgilaiset…
subjectRahvas – see tähendab…Rahvas – see tähendab inimesi
Eesti Rahva Muuseumi kirjastamisel on ilmunud fotoalbum „Rahvas – see tähendab inimesi. Soomeugrilased ja samojeedid vanadel etnograafilistel fotodel“.
subjectRahvas – see tähendab…Pelissä on enemmän kuin voitto
Vuosien 1990–1991 taitteessa alkoi olla selvää, että Neuvostoliitto hajoaa. Myös koripallojoukkue Tallinnan Kalev oli äärimmäisen tiukkojen päätösten edessä: jatkaako pelaamista Neuvostoliiton pääsarjassa…
subjectPelissä on enemmän…Katõ ilma veere pääl
Setokaisten kuningaskunnan hymnissä valitetaan historian ankaraa vaikutusta Kaakkois-Viron asukkaille, kun aluetta ovat toisaalta raastaneet saksalaiset, toisaalta venäläiset. Onnettomuudekseen setot ovat…
subjectKatõ ilma veere…Missio Narva
Ivan Sergejev oli vain vuoden vanha, kun hän 1980-luvun lopussa muutti vanhempiensa mukana Venäjän puolelta Narvaan. ”Minulla oli hyvä lapsuus sekä mukavat ja fiksut vanhemmat, jotka laittoivat minut oppimaan…
subjectMissio NarvaKallid krantsid
Selle raamatu sünd oli üks Jaan Krossi 100 aasta juubeli tähistamise järelmeid. Jaan Krossi poeg Eerik Kross kavatses avaldada kirjaniku kirjavahetuse oma emaga ja esimese abikaasa Helga Pedusaarega aastatest…
subjectKallid krantsidKansallismaisema sykähdyttää
Tunne on kuin maailman laidalla. Jyrkänteen reunalla kasvaa yksinäinen pihlaja, jonka oranssinpunaiset marjat hehkuvat värikkäinä sinistä merta vasten. Suomenlahden ulappa piirtää viivan horisonttiin.…
subjectKansallismaisema…Kes ma olen, mida ja kuidas ma kirjutan ning loen?
See, kes ma enda arvates olen, on ühiskonna, kasvatuse, hariduse, ning mu enese kujutelmade või enesepiltide kokkusulam. Kõikide sotsiaalsete persona´de kokkumiksimine vastavalt vajadusele. Ergo, ma ei…
subjectKes ma olen, mida…Itä-Virumaan läpimurto
Mitäs pidit? True adventure, vuoret ja…” Istun Kutaisi–Tallinna-lentokoneessa, odotan nousukiitoa ja kuuntelen pari riviä taaempana istuvien nuorten virolaismiesten yhteenvetoa päättymässä olevasta…
subjectItä-Virumaan läpimurtoViron-vaeltaja O. A. F. Lönnbohm
Aktiivisena estofiilinä ja hyvänä viron kielen taitajana O. A. F. Lönnbohm osallistui moniin Viroon liittyviin hankkeisiin ja teki maassa pitkiä matkoja. Ensimmäiselle retkelleen hän lähti keväällä 1877…
subjectViron-vaeltaja O.…Uusi näkökulma kieli- ja kulttuurikysymykseen
Kaupunkielämä – etenkin jossakin Virossa niin tavallisessa neuvostoaikaisessa elementtikerrostalossa – tuo päiväjärjestykseen kysymyksen oman asuintilan jakamisen mahdollisuudesta. Monet meistä ovat kironneet…
subjectUusi näkökulma kieli-…Lahemaa rahvuspark saab 50 aastat vanaks
Kui Soomes asutati 1938. aastal Pyhätunturi rahvuspark (praegu Pyhä-Luosto rahvuspargi osa), siis Eestis ei oldud toona valmis rahvuspargi loomiseks. Leiti, et siin ei ole piisavalt suurt inimtühja piirkonda…
subjectLahemaa rahvuspark…Rakveren ja Narvan linnat
Rakvere ja Narva ovat esihistoriallisten ja keskiaikaisten kulkuväylien solmukohtiin kasvaneita kaupunkeja, joiden itseoikeutettuja katseenkääntäjiä ovat ikivanhat ja vankat linnat. Kummallakin Virumaan…
subjectRakveren ja Narvan…Muumio lasiarkussa
Räävelin eli Tallinnan suuria nähtävyyksiä 1800-luvulla oli Nigulisten kirkon kappelissa lasiarkussa lepäävä muumioitunut vainaja. Ylen vilkas ei matkailijoiden virta Vironmaan kuvernementin pääkaupunkiin…
subjectMuumio lasiarkussaMiten Pätsin aika sai taas värit
Tarmo Vahter kertoo, miten hän päätti kirjoittaa kirjan Konstantin Pätsin ajan onnellisimmasta vuodesta, ja millainen siitä tuli.
subjectMiten Pätsin aika…Mitte ainult minu tädi Ellen
„Eesti Finlandia“ ehk Kultuurkapitali kirjanduse sihtkapitali 2020. aasta ilukirjandusliku proosa auhinnaga pärjati Mudlumi teos «Mitte ainult minu tädi Ellen». Nagu peakirigi jütleb, pole raamat ainult…
subjectMitte ainult minu…Murumütsikesega väliseestlase kuvand on aegunud
Balti Uuringute Instituut ja Rakendusliku Antropoloogia Keskus tegid Eesti välis-, sise- ja kultuuriministeeriumi tellimusel uurimuse „Eesti väliskogukonnad: identiteet, hoiakud ja ootused Eesti riigi…
subjectMurumütsikesega…Huvimatkoja yli Suomenlahden
Säännöllinen höyrylaivaliikenne yli Suomenlahden käynnistettiin kesällä 1837, jolloin upouusi Storfursten-laiva aloitti. Matkoja tehtiin sekä aikataulun mukaan että ylimääräisillä vuoroilla huvimatkalaisia…
subjectHuvimatkoja yli…Viron politiikkavuotta värittivät Ukrainan sodan pitkät varjot
Neljä suurta aihetta, jotka ovat viime vuoden aikana eniten vaikuttaneet virolaiseen politiikkaan.
subjectViron politiikkavuotta…Viron ykkösperhe Hämeessä
Suomalaiset isännät olivat 9. heinäkuuta 1871 tarjonneet Alppilan ravintolassa parastaan virolaisille vierailleen Lydia Koidulalle sekä J. V. ja Harry Jannsenille. Seuraavana aamuna nämä lähtivät junalla…
subjectViron ykkösperhe…Eesti poliitika-aasta kohal on Ukraina sõja pikad varjud
Neli teemat, mis mõjutasid Eesti poliitikat 2022. aastal kõige enam.
subjectEesti poliitika-aasta…Työmyyrä ja siilitukka
Teatterin aulaan kiirehtii hontelo mustiin pukeutunut nainen, tummissa silmissä tiukka katse. Ene-Liis Semper on ystävällinen mutta hymyilee vähän. Työn alla on monta projektia yhtä aikaa.
subjectTyömyyrä ja siilitukkaPienet kansat tarvitsevat fiksuja ihmisiä
Voiko pölynimurin avulla kiivetä kattoon? Miten vaihtaa auton rengas, kun apuvälineinä on vain ilmapatjan pumppu ja muovisäkki? Miten mitata urheilijan kyvykkyyttä?
subjectPienet kansat tarvitsevat…Kirjallisuus
Artikkeleita kirjallisuudesta ja kirjailijoista.
subjectKirjallisuusRakkaudesta virolaiseen taiteeseen
Säveltäjä Juhani Komulaisen piti hankkia asunto Tallinnasta 2000-luvun alkupuolella. Itse asiassa kakkosasunnolle oli kaksi vaihtoehtoista kaupunkia, Tallinna ja Pariisi. Komulainen oli viettänyt Pariisin…
subjectRakkaudesta virolaiseen…Väikesed rahvad vajavad nutikaid inimesi
Kas tolmuimejaga saab lakke ronida? Kuidas vahetada autorehvi, kui ainsad tööriistad on õhkmadratsi pump ja suur kilekott? Kuidas mõõta sportlikku võimekust?
subjectVäikesed rahvad…Sata vuotta etnofuturismia
Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…
subjectSata vuotta etnofuturismia“Igal linnul oma laul, igal mehel oma viis,”
… tuleb meelde Väike-Maarjast üles korjatud ja kirja pandud eesti vanasõna, kui igakevadine linnulaul vallutab metsatukad, roostikud, suvila- ja koduõued, pargid ja pargikesed, ja isegi linnatänavad. See…
subject“Igal linnul oma…Kannen kuva: Hildegard Reimann
Tuglas-seuran Elo-lehden vuoden 2023 kansikuvat ovat tarttolaisen Hildegard Reimannin käsialaa. Hän yhdistelee taiteessaan usein sarjakuvamaisia henkilöhahmoja, eloisia värejä ja kollaasitaidetta.
subjectKannen kuva: Hildegard…Urheilusta, vakavasti
Harrastan jonkin verran penkkiurheilua. Vanhan liiton tilastoniiloksi minusta ei ole enkä aamulla herättyäni katso teksti-tv:stä NHL-tuloksia, mutta kepeä urheilun ilmiöiden seuraaminen on minusta hauskaa.
subjectUrheilusta, vakavastiLähtevätkö nuoret virolaiset vaaliuurnille?
Rakendusliku Antropoloogia Keskus (Soveltavan antropologian keskus) tutki syksyllä 2021 nuorten äänestyskäyttäytymistä SA Liberaalne Kodanik (Liberaali kansalainen) -säätiön tilauksesta. Keskuksen muiden…
subjectLähtevätkö nuoret…Kantarellin kuuntelun taito
Biologi ja semiootikko Valdur Mikita (s. 1970) on mies, jonka juuret ovat syvällä etelävirolaisissa metsissä ja jonka sielussa asuvat virolaisten isoäitien ikiaikaiset opetukset. Hän harrastaa luovaa metsäkävelyä…
subjectKantarellin kuuntelun…Olen ajastani jälkeenjäänyt
Minulla on hyvä ystävä, jota on mahdotonta voittaa väittelyssä. Tämä johtuu siitä, että hänellä on tapana käyttää paljon sivistyssanoja ja ymmärtää ne ainoastaan hänelle sopivalla tavalla. Ja tämä tapa…
subjectOlen ajastani jälkeenjäänytKas noor Eesti valija läheb valima?
Rakendusliku Antropoloogia Keskus (RAK) viis 2021. aasta sügisel sihtasutuse Liberaalne Kodanik tellimusel läbi noorte valimiskäitumise uuringu. Sarnaselt teistele RAKi uuringutele oli tegemist süvitsimineva…
subjectKas noor Eesti valija…Eestluse elujõust
Nuoremman polven virolaisen tekstimaakarin Indrek Koffin kirja on vähän hämmentävä kokemus. Vajaalle 70 sivulle levittäytynyt ”hysteerinen traktaatti” – kuten teoksen alaotsikko valistaa – herättää lukijassa…
subjectEestluse elujõustHistorian pelastaja ja ilmaisumuotojen etsijä
On sanottu, että Jaan Kross antoi teoksillaan Viron kansalle sen historian takaisin. Me helpommissa oloissa kasvaneet tuskin voimme täysin ymmärtää, miten suurta tuhoa neuvostovalta teki kansalliselle…
subjectHistorian pelastaja…Elias Lönnrotin Viron-matkasta 170 vuotta
Elias Lönnrot oli varhaisia suomalais-virolaisten kulttuurisuhteiden luojia. Hänen yhdestoista, viimeiseksi jäänyt tutkimusmatkansa suuntautui 170 vuotta sitten Viroon, jossa hän oleskeli lähes kuusi kuukautta.…
subjectElias Lönnrotin…Peipsiveere
Tartumaalla Peipsijärven rantaa reunustavaa Emajõe-Suursoota voi luonnehtia jokaisen luonnosta kiinnostuneen paratiisiksi – täällä ei ole massaturismia, metsänhakkuita, rikki myllättyjä metsäteitä, siivottomia…
subjectPeipsiveereoi suomi on
Indrek Koffin vuonna 2011 ilmestynyt ”hysteerinen traktaatti” Eestluse elujõust on saanut suomenkielisen asun teoksessa, jonka kanteen on toiseksi tekijäksi merkitty Mika Keränen. Hänen asemaansa määrittää…
subjectoi suomi onSuon, metsän ja joen maa
Astun ulos autosta, lokakuinen tuuli puhaltaa Karuskosen parkkipaikalla. Kaikesta huomaa, että syksy on jo pitkällä. Puut pudottelevat keltaisia lehtiään ja metsä kuulostaa hiljaiselta. Vain muutama närhi…
subjectSuon, metsän ja…Rännak Eesti metsikuimas ja inimtühjeimas paigas Peipsiveerel
Tartumaal vastu Peipsi järve sirutuv Emajõe-Suursoo on paradiis igale tõsisele loodushuvilisele – siin ei ole massiturismi, metsaraiet, lõhutud metsateid, prügiseid lõkkekohti ega inimtekkelist müra. Seda…
subjectRännak Eesti metsikuimas…Minu kuninglikud kaelkirjakud
Eeva Park on kirjoittanut muisteluteoksen, joka on ennen kaikkea tarina kirjailijan äidin, Minni Nurmen henkilöstä ja urasta tyttären silmin nähtynä. Kirja kertoo kohtaamisista kirjallisuuden merkkihenkilöiden…
subjectMinu kuninglikud…Arkkitehtuuria nuorilta nuorille
Yksi Virossa elämisen suurimpia iloja on mahdollisuus päästä miten pitkälle tahansa. Itseään voi toteuttaa monilla aloilla, elämässä voi vaihtaa suuntaa ja saada hyvinkin vastuullisia tehtäviä iästä riippumatta.…
subjectArkkitehtuuria nuorilta…Kohonneet hinnat panevat perivirolaisen kärsivällisyyden koetukselle
Viime vuoden keväästä lähtien Viron yhteiskuntaa on ravistellut hyperinflaatio, joka kiihtyi elokuussa 25 prosenttiin, kirkkaasti euroalueen korkeimmalle tasolle. Energian hintojen osuus tästä on 14–16…
subjectKohonneet hinnat…Minu auhinnad
Britannian kansalliskirjastossa on melkoisen paljon teoksia. Joku on laskenut, että jos ihminen lukisi viisi kirjaa päivässä, koko kirjaston läpi lukeminen veisi 8 000 vuotta. Eikä riittäisikään, koska…
subjectMinu auhinnadKiitos vastauksesta
subjectKiitos vastauksestaSuomalais-virolainen kulttuurisäätiö – viisi vuotta käytännönläheistä kulttuuriyhteistyötä
Toimme suurlähettiläs Jaakko Blombergin kanssa ilmoille ajatuksen Suomen ja Viron yhteisen kulttuurirahaston perustamisesta ensi kerran jo kesällä 2008, esitellessämme Suomen ja Viron pääministereille…
subjectSuomalais-virolainen…Euroopa kalleimaks kerkinud hinnad panevad eestlasliku kannatuse proovile
Alates eelmise aasta kevadest on Eesti ühiskonda raputanud hüperinflatsioon, mis augustis kerkis 25 protsendini ja oli konkurentsitult euroala kõrgeim. Kusjuures energiahindade osakaal on selles 14–16%.
subjectEuroopa kalleimaks…Taivaan uni
Kirja on kaunis ja koskettava. Ensimmäisenä sen käteen saatuani huomioni kiinnittyi kirjan kanteen ja kuvitukseen. Kaisa Kyrön värikkäät maalaukset ovat kauniita ja itsenäisiä taideteoksia, mutta muodostavat…
subjectTaivaan uniSetomaalta Saarenmaalle ja Narvasta Pärnuun
Matkailun ammattilaiset eri puolilta Viroa kertovat, mitä uutta on tulevana kesänä luvassa.
subjectSetomaalta Saarenmaalle…Hertan hidas ja ajaton muoti
Jokainen virolainen on kasvanut villatuotteiden ympäröimänä, niin myös saarenmaalainen käsityöyrittäjä Hertta Võido. Perinnekuvioin neulotut sukat, lapaset ja villapaidat sekä käsinkirjaillut kodintekstiilit…
subjectHertan hidas ja…Sillalla soi satakieli
Jo oli aikakin, tulee mieleen puuskahtaa, kun ottaa käteensä vastikään ilmestyneen Lydia Koidulan (1843–1886) runojen suomennosvalikoiman Sillalla soi satakieli. Lydia Koidulan runoja suomeksi. Yksi Viron…
subjectSillalla soi satakieliLahtedel ja luhtadel, niitudel ja metsades
Arktilistest veelindudest ja kurvitsalistest kevadrändurid lendavad massiliselt mööda ”Soome- ja Eesti-poolset lahte” maikuus. Miljonite veelindude, hanede ja kurvitsaliste rännu kõrghetk kulmineerub…
subjectLahtedel ja luhtadel,…Emajõgi
Emajõgi, Emajoki eli ”Äitijoki” (tai ”Emojoki”) on Viron suurimpia ja tunnetuimpia jokia. Sen pituus on 101 km ja vesistön suuruus, Võrtsjärv mukaanlukien, 9 960 km2. Joki alkaa Viron toiseksi…
subjectEmajõgiSatavuotias Tarton rauhansopimus
Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan päättyi Tartossa 2. helmikuuta 1920 solmittuun rauhansopimukseen. Itsenäisen Viron valtion tärkein oikeudellinen asiakirja on varmasti itsenäisyysjulistus, joka…
subjectSatavuotias Tarton…Lahdilla ja luhdilla, niityillä ja metsissä
Arktisten vesilintujen ja kahlaajien kevätmuuttajat lentävät suuressa voimassaan ”Suomen- ja Vironlahtea” myöten toukokuussa. Miljoonien vesilintujen, hanhien ja kahlaajien muuton huippukohta on toukokuun…
subjectLahdilla ja luhdilla,…”Historia on tarinoiden taustakangasta”
Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.
subject”Historia on tarinoiden…Persoonasta, häpeästä ja syyllisyydestä Jaan Krossia lukiessa
Minun täytyy tunnustaa, että kun minua pyydetään puhumaan jostain historiallisesta tai eettisestä ongelmasta Jaan Krossin tuotannossa, jokin minussa panee aina aluksi vastaan. Tulee kummallinen epäilys,…
subjectPersoonasta, häpeästä…Sissejuhatus Eesti disaini
Disain puudutab meie igapäevaelu alates rõivastest, kodustest esemetest, sõiduvahenditest kuni majade, keskkondade ja inimeste omavahelise suhtluseni. Disaini ülesanne on vahendada kasutajatele muutusi…
subjectSissejuhatus Eesti…Kristi Raik ja Mika Aaltola
Suomen ja Viron ulkopoliittisten instituuttien johtajia Mika Aaltolaa ja Kristi Raikia haastattelee toimittaja Rain Kooli Tuglas-seuran Martin Markkinoilla Helsingissä 19.11.2022.
Soome ja…
Johdatus virolaiseen designiin
Design kytkeytyy jokapäiväiseen elämäämme hyvin monin tavoin ja monessa mittakaavassa, aina vaatteista, kotitaloustavaroista ja ajoneuvoista taloihin, ympäristöihin ja ihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen…
subjectJohdatus virolaiseen…subject
Kun Õ tuli viron kirjakieleen
Pian 500 vuotta täyttävän kirjoitetun viron kielen historian kiintoisiin käänteisiin kuuluu se, että tiedämme tarkalleen, kuka, miten ja milloin täydensi käytössä ollutta latinalaista kirjaimistoa uudella…
subjectKun Õ tuli viron…Spordist, tõsiselt
Harrastan väikestviisi tugitoolisporti. Vanakooli statistikaspets ma pole ega vaata ka hommikul esimese asjana teksti-TVst NHLi tulemusi, aga spordieluga üldjoontes kursis olemine on minu meelest tore.
subjectSpordist, tõsiseltMuuseumikaart muudab muuseumikülastuse igapäevaelu osaks
Kui Eestis arvatakse sageli, et muuseumis on paras aeg käia sombusel sügisel või äärmisel juhul vihmasel suvepäeval, siis Soomes käiakse muuseumis aastaringi ja igal ajal. Viimastel aastatel on muuseumikülastused…
subjectMuuseumikaart muudab…Õ tulekust eesti kirjakeelde
Varsti 500-aastaseks saava eesti kirjasõna ajaloos on huvitav seik, et teame, kes, kuidas, millal kujundas ja täiendas kasutusel olnud ladina alfabeeti uue tähega, grafeemiga õ.Õ tulekust eesti kirjakeelde
subjectÕ tulekust eesti…Lahemaan kansallispuiston puoli vuosisataa
Kun Suomeen vuonna 1938 perustettiin Pyhätunturin kansallispuisto (joka nykyään on osa Pyhä-Luoston kansallispuistoa), Virossa ei vielä oltu valmiita ajatukseen omasta kansallispuistosta. Maasta ei katsottu…
subjectLahemaan kansallispuiston…Mitä jos puhuks oma emakeelt?
Pohjoismaisessa yhteistyössä skandinaavisten kielten käyttöä pidetään ihanteena, jonka saavuttamiseksi on tehty jopa kielipoliittinen ohjelma. Ohjelma perustuu paitsi kielten korkeaan keskinäiseen ymmärrettävyyteen…
subjectMitä jos puhuks…subject
Eino Leinon virolaisaiheisissa runoissa soi vapauden maru ja purjehtivat Yösalon hahdet
Eino Leino (1878–1926) oli Viron ystävä, estofiili, ja aikanaan merkittävä Suomen ja Viron kulttuurisillan rakentaja. Hänen kiinnostustaan etelänaapuriamme kohtaan virittivät jo varhaislapsuudessa vanhimman…
subjectEino Leinon virolaisaiheisissa…Mis oleks, kui räägiks oma äidinkieltä?
Skandinaavia riikide koostöös peaks suhtluskeelteks ideaalis olema skandinaavia keeled. Selle eesmärgi saavutamiseks on loodud isegi keelepoliitiline dokument. Strateegia aluseks on nii keelte mõistmist…
subjectMis oleks, kui räägiks…Merentakaisia lauluja
Merentakaisia lauluja poikkeaa monessa suhteessa aiotusta. Saarenmaalla elokuussa 1911 päivätyn kokoelman alkusanoissa Kallas toteaa, että teoksesta haluttiin kirjallisuushistoriallista antologiaa, mutta…
subjectMerentakaisia laulujaÕlu ja kirvevise
Saan oma juristist sõbralt vihje veidi omapärase spordiürituse kohta. Beer and Axethrowing Night kõlab just nii, et ma pean sellest osa võtma. Kanada metsameeste võistlustest tuttav kirveviskamine…
subjectÕlu ja kirveviseLilli Jahilo: Unelmat ovat toteuttamista varten
Lilli Jahilo on tehnyt sen, mistä moni nuori nainen haaveilee. Hän on luonut tiensä muodin huipulle.
subjectLilli Jahilo: Unelmat…Sielujen yö
Karl Ristikivin romaani Sielujen yö (1953, Hingede öö) on yksi hienoimmista lukemistani yksinäisyyden kuvauksista. Romaani alkaa kuolleen miehen talosta, johon kertoja joutuu vaellettuaan Tukholman kaduilla…
subjectSielujen yöKaljaa ja kirveenheittoa
Saan virolaiselta lakimieskaveriltani vinkin hieman erikoisemmasta urheilutapahtumasta. Beer and Axethrowing Night kuulostaa siltä, että minun on pakko osallistua siihen.
subjectKaljaa ja kirveenheittoaSuomessa ja Virossa eletään kaikkien aikojen puutarhakesää
Matka Suomenlahden yli on lyhyt, mutta puutarhojen kasvillisuus lahden eri puolilla on monin paikoin varsin erilaista. Juuri erilaisuudessa, ja samaan aikaan tuttuudessa, piilee naapurimaan puutarhojen…
subjectSuomessa ja Virossa…Kuue ruuduga aken
Virossa on paljon tunnettuja muusikkosukuja, taiteilijasukuja, juristisukuja, lääkärisukuja, pappissukuja, opettajasukuja, tutkijasukuja, näyttelijäsukuja – sekä kirjailijasukuja. Tämän kirjan tekijä Anu…
subjectKuue ruuduga akenVille Hytönen
subjectVille HytönenRiigikogu ja riikinkukko
Viron parlamentti Riigikogu näyttäisi kääntämisen kannalta sisältävän tuttuja osia, sillä onhan viron riik (gen. riigi) varmaan sama kuin suomen ”riikki” – ja kogu taas liittyy jonkin sortin kokoukseen,…
subjectRiigikogu ja riikinkukkoNimepanija
Piret Raudin proosakokoelman Nimepanija avaa novelli Pink, joka sai vuoden 2022 Tuglaksen novellipalkinnon.
subjectNimepanijaViksu peli
Virolaisesta Viks-polkupyörästä on tullut muutamassa vuodessa maailmanlaajuisesti tunnettu design-ikoni. Suomalainen matkailija on todennäköisimmin törmännyt erikoiseen luomukseen Telliskivessä pyöräkaupan…
subjectViksu peliSuomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä
Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…
subjectSuomi ja Viro ovat…Nimepanija
Piret Raua proosakogumik „Nimepanija“ algab novelliga „Pink“, mis pärjati 2022. aasta Tuglase novelliauhinnaga.
subjectNimepanijaVakka-Suomen Viro-seura
Vakka-Suomen Viro-seura
subjectVakka-Suomen Viro-seuraHea venelane
Myös kirjailijaksi ryhtynyt Viron kirja-alan huippuammattilainen Tauno Vahter on ehtinyt jo kolmanteen romaaniinsa. Ja hyvä niin.
subjectHea venelaneKolme Eesti kunstniku näitus Helsingi Taidehallis
Esimesest detsembrist kuni 13. jaanuarini on Helsingi Taidehallis avatud kolme Eesti kunstniku – Alice Kase, Jass Kaselaane ja Neeme Külma näitus „Alice, Neeme & Jass“. Enne näituse avamist Soomes käisin…
subjectKolme Eesti kunstniku…Olipa kerran saari – muistoja Viron Vormsilta
eren kaipuu ja luonnon monimuotoisuuden ikävä saivat Aura Koiviston ja Risto Sauson etsimään itselleen uutta kotia. Heti aluksi oli selvää, että rahat eivät riitä Suomessa sijaitseviin merenrantakohteisiin,…
subjectOlipa kerran saari…Viro vaalien alla
Virossa pidetään Suomen tavoin vuonna 2019 kahdet vaalit. Maaliskuun alun parlamenttivaalit saavat seuraa toukokuisista EU-vaaleista. Varsinkin parlamenttivaalien ennakkoasetelma on etelänaapurissa toisaalta…
subjectViro vaalien allaKui ajalugu liikuma hakkas
Rein Taagepera on muistelmissaan ehtinyt jo neljänteen osaan, silti vasta Viron uudelleen itsenäistymistä edeltäviin vuosiin eli ajanjaksoon 1987–1991. Koska Virossa 1933 syntynyt Taagepera vaikutti keskeisesti…
subjectKui ajalugu liikuma…Heidi Iivari
subjectHeidi IivariVana Tallinna põnevad lood
Jaak Juske on uskomattoman tuottelias tietokirjailija, sillä viimeisen 10 vuoden aikana hän on julkaissut yli 15 tietoteosta erityisesti Tallinnan, mutta myös muiden Viron kaupunkien historiasta ja lisäksi…
subjectVana Tallinna põnevad…Hei, anteeksi ja näkemiin
Joulusesongin alkaessa keskusteltiin sekä Suomessa että Virossa Ilta-Sanomien lukijakyselystä, jonka mukaan suomalaiset eivät ole tyytyväisiä virolaiseen palvelukulttuuriin. Virolaisia kuvailtiin muun…
subjectHei, anteeksi ja…”Igal linnul oma laul, igal mehel oma viis”
Oma äänensä ja laulunsa jokaisella, niin linnulla kuin miehelläkin. Väike-Maarjasta kerätty ja muistiin merkitty virolainen sananparsi tulee mieleen, kun jokakeväinen linnunlaulu valtaa metsiköt, kaislikot,…
subject”Igal linnul oma…Tibatilluke ilves ja suur karu
Tibatilluke ilves meenutab pisikest kassi. Ta isegi näub nagu kassipoeg. Suur karu on hirmutav, ta ju uriseb.
subjectTibatilluke ilves…Eestin tammi
Suomen metsänhoitoyhdistyksen alaisuuteen perustettiin vuonna 1927 Metsätaloudellinen valistustoimisto, joka teki propagandatyötä metsänistutuksen puolesta. Toimiston johtaja oli metsänhoitaja Emil Vesterinen…
subjectEestin tammiArt Tube eli suomalais-virolaisen taiteen pikatie
Se, että taide on yksi monista kielistä, joilla voi ilmaista itseään ja maailmaa, ei ole mikään uusi asia. Vaikka suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan kuuluvat kielemme viro ja suomi ovat maailman vanhimpien…
subjectArt Tube eli suomalais-virolaisen…subject
subject
Art Tube ehk Soome-Eesti kunsti kiirtee
See, et kunst on üks paljudest keeltest, milles saab rääkida, kui tuntakse vajadust iseennast ja maailma väljendada, ei ole mingi uus tõsiasi. Ehkki meie soome-ugri keelkonda kuuluvad eesti ja soome keel…
subjectArt Tube ehk Soome-Eesti…viron kielen vuosi
Kirjoituksia kielestä Viron kielen vuonna 2019.
subjectviron kielen vuosi”Minä lähden, Jaak!”
…sanoo Ristiotsan Rein Kirsimäen Jaakille eräänä maaliskuisena aamuna seistessään Peipsijärven Venäjän-puoleisella rannalla ja tähystäessään loputtoman jääsohjon ylitse, kotikylänsä Kodaveren suuntaan.…
subject”Minä lähden, Jaak!”Eduard Wiiralt – virolaisen taidegrafiikan suurhahmo
Eduard Wiiraltin (1898–1954) näyttelystä Helsingin Ateneumissa tuli taannoin kuluneeksi neljännesvuosisata. Ateneumin tuolloinen museonjohtaja Soili Sinisalo valitsi loppuvuodesta 1993 avatun näyttelyn…
subjectEduard Wiiralt –…Vaba Eesti
Eesti Vabariigi 100. aastapäevast alates on Tuglase Selts sidunud 24. veebruaril Soome rahvusluuletaja Eino Leino ausambale kaela sinimustvalge salli. Traditsioon sai alguse 2018. aastal, kui kõik Helsingi…
subjectVaba EestiVirolaisuuden juuret
Viron tasavallan sadantena juhlavuonna on toistuvasti tarkasteltu niin Viron valtion lähtökohtia kuin sitä tukevan virolaisuuden perusteita. Mitä on se oleellinen ja ainoalaatuinen, joka sisältyy sanaan…
subjectVirolaisuuden juuretUusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?
Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien…
subjectUusien nähtävyyksien…Vapaa Viro
Vuonna 2018, Viron itsenäisyyden 100. vuosipäivänä, saivat useimmat Helsingin patsaat kaulaansa estofiilien kutomat sinimustavalkoiset kaulahuivit. Siitä lähtien Eino Leinon patsas Esplanadin puistossa…
subjectVapaa ViroMaailmaa voi muuttaa laukku kerrallaan
Laukku kuin taideteos, jossa jokainen pienikin yksityiskohta on loppuun asti mietitty. Materiaalina kasviparkittu nahka ja suunnittelijana Stella Soomlais, nimensä mukaisesti tähti virolaisten suunnittelijoiden…
subjectMaailmaa voi muuttaa…subject
Saamid siin, seal ja mujal
Viimastel kuudel on nii mõnegi Soomes elava inimese kõrvu kostnud vaidlused saamide õiguste üle. Milles õieti asi ja kes need saamid õigupoolest on?
subjectSaamid siin, seal…Mitä tapahtuu ketjun lopussa?
Elokuva Keti lõpp, suomeksi ketjun loppu, kertoo Tallinnassa sijaitsevan Kett-nimisen pikaruokaravintolan viimeisestä päivästä. Ravintolan ainoa työntekijä (Maiken Schmidt) ei tosin tiedä sitä vielä aamulla.…
subjectMitä tapahtuu ketjun…Reisijuht Eesti mõisad
Kartoistaan tunnetun Region kustantama reisijuht eli ”matkaopas” Viron kartanoihin johdattaa kiehtovan ja omaleimaisen jos ristiriitaisenkin nähtävyyden pariin. Kartanoiden eli moisioiden laajan…
subjectReisijuht Eesti…Pelon kautta euforiseen vapauteen
Viron itsenäisyys palautettiin 30 vuotta sitten elokuussa 1991. Miten nuoret aikuiset kokivat dramaattiset tapahtumat ja millaisiin asioihin vapaus heidän elämässään tiivistyi?
subjectPelon kautta euforiseen…Banaalia ja hassua taidetta
Stina Leek Tartossa toimiva vapaa taiteilija, joka on tuonut Ajuokse-taidekollektiivissa yhteen nuoria kapinallisia taiteilijoita, joille on syntynyt oma käsitys siitä, millaiseksi taideskenen pitäisi…
subjectBanaalia ja hassua…Valokuvaaja Ove Maidla
Vuonna 2019 Elon kansikuvat ovat tarttolaisen Ove Maidlan kuvaamia. Maidlan kuvat eivät kuitenkaan ole ihan tavallisia kuvia, hän ei erityisesti pidä printatusta kuvasta. Maidla käyttää harvinaista…
subjectValokuvaaja Ove…Vastarannan lumo
Pitkään Virossa asunut Yle-uutisten entinen Baltian kirjeenvaihtaja, nykyinen vapaa toimittaja Risto Vuorinen on vihdoin kirjoittanut sen, mikä monen toimittajan mielessä vain häilähtelee – eli romaanin.…
subjectVastarannan lumoIsänmaan kesä
subjectIsänmaan kesäVeidi labane ja totakas kunst
Stina Leek on Tartus tegutsev vabakutseline kunstnik, kes on koondanud kunstirühmitusse Ajuokse mässumeelseid ja noori kunstnikke, kel on tekkinud oma arusaam, milliseks kunstiskeene peab tulevikus kujunema.…
subjectVeidi labane ja…Paloja Viron historiasta
Heikki Rausmaan valittuja paloja VIron historiasta
subjectPaloja Viron historiastaLõpmatus
Mennyt vuosi (2019) on ollut Tõnu Õnnepalulle poikkeuksellisen tuottelias ja menestyksekäs: Saman vuoden aikana ilmestyivät trilogian Kodus mujal (Kotona muualla) kaikki kolme osaa, ja kaikki ovat keikkuneet…
subjectLõpmatusElokuun päiviä
Kävi niin, että ryhdyin kirjoittamaan tätä tekstiä 20. elokuuta. Nykyisin Tallinnan Nõmmella asuvana oli tietenkin ensimmäinen tehtäväni sinä päivänä työntää Viron sinimustavalkoinen lippu tangossaan seinätelineeseen…
subjectElokuun päiviäKorvpall, keeleõpingud ja rahva poolehoid
Kui Jukka Toijala kõnnib Tallinna tänavatel, tunnevad inimesed ta tihtilugu ära. Eesti meeste korvpallikoondise soomlasest peatreenerist peetakse riigis, kus korvpall on spordiuudiste tipus, väga lugu.…
subjectKorvpall, keeleõpingud…Apua yli Suomenlahden
Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…
subjectApua yli SuomenlahdenTaevatrepp
Tarttolainen Mart Kivastik (s. 1963) kuuluu niihin moniin virolaiskirjailijoihin, joita ei tietääkseni ole julkaistu suomeksi. Ja kuten usean muunkin kohdalla, suomentamattomuudessa ei ole kysymys ”kääntämättömyydestä”…
subjectTaevatreppsubject
Koripalloa, kieliopintoja ja kansansuosiota
subjectKoripalloa, kieliopintoja…Betti Alverin museo
Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…
subjectBetti Alverin museoApteeker Melchior ja Pilaatuse evangeelium
Viikon 48 kirjojen myyntitilaston kärjessä Virossa on Indrek Harglan uusin edellisen viikon keskiviikkona ilmestynyt romaani Apteeker Melchior ja Pilaatuse evangeelium. Miten ihmeessä Hargla tekee sen…
subjectApteeker Melchior…Veelkord garaažidest
Ma olen neist ennegi kirjutanud, aga ainult möödaminnes. Nõukaaegsed garaažid, need vene meeste hapukurkide hoidmise, viinajoomise ja igasugu toimetamiste jaoks mõeldud kohad, kus ei hoita autosid vaid…
subjectVeelkord garaažidestVeerand ja vartti
Eesti keeles väljendatakse kellaaegu veidi erinevalt kui lähikeeltes. Eesti keeles öeldakse nimelt veerand neli ja kolmveerand neli, kui kell on veerand tundi üle kolme (varttia tai vartin yli kolme) ja…
subjectVeerand ja varttiBetti Alveri Muuseumi tegemised
Betti Alveri sünnikodus Jõgeval avati 23. novembril 2006 Alveri 100. sünniaastapäevaks muuseum, mille eesmärgiks on väärikalt jäädvustada tuntud loomeimimeste Betti Alveri ja Alo Mattiiseni mälestus, tutvustada…
subjectBetti Alveri Muuseumi…manage-preferences
subjectmanage-preferencesVartti ja veerand
Viron kielen tapoihin ilmaista kellonaikoja sisältyy pieni erikoisuus lähikieliin verrattuna. Virossa näet sanotaan esimerkiksi veerand neli ja kolmveerand neli, kun kello tulee varttia yli kolme ja varttia…
subjectVartti ja veerandEestluse juured
Eesti Vabariigi sajandal aastal on korduvalt vaadatud tagasi nii Eesti riigi kui ka seda toetava eestluse lätetele. Mis on see oluline ja ainuomane, mida sisaldab endas sõna eestlus? Selle selgitamiseks…
subjectEestluse juuredsubject
Poliittisesti ei niin korrekti
Andra Teede (34) voi hyvinkin olla Viron ahkerin sanaseppo. Dramaturgiksi valmistunut kirjallisuuden sekatyöläinen on suoltanut tekstiä teini-iästä lähtien. Vuoden sisällä on täyttynyt erilaisia pyöreitä:…
subjectPoliittisesti ei…Kuin iso perhe
iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…
subjectKuin iso perhesubject
Mitte eriti poliitkorrektne
Andra Teede (34) võib vabalt olla Eesti töökaim sõnameister. Dramaturgiharidusega ja kirjandusvallas iga asja peale meistrina on teksti loonud juba teismeeast saadik. Mullu sügisel ilmus kümnes luulekogu.…
subjectMitte eriti poliitkorrektneHelsinki–Tallinn Express
Virolaisesta suomalaiseksi muuttunut Antto Terras kirjoittaa kirjoja sen takia, ettei hänen tarvitsisi enää ikinä kytätä rosvoja kauppakeskuksissa. Sitä hän ehti tehdä Helsingin Stockmannilla 18 vuotta.…
subjectHelsinki–Tallinn…Marginalia
Jouko Vanhasen huomioita Virosta
subjectMarginaliasubject
Kõik algab liistust
Inga Radikaise värvikad ja hästi jalas istuvad kingad toovad argipäeva rõõmu ja heaolu. Ta tahab, et iga kingapaar pakuks üllatust, mida klient saaks argihalli keskel nautida. Radikaist võibki kutsuda…
subjectKõik algab liistustUrheiden matkamiestemme kertomuksia
Virossa on levinnyt sanonta, jonka mukaan ”joka satamassa on ainakin yksi virolainen”, ja tuon sanonnan luojaksi muistetaan aina mainita Hemingway. Mutta missä amerikkalainen kirjailija Ernst Hemingway…
subjectUrheiden matkamiestemme…subject
Kaikki alkaa lestistä
Inga Radikaisen värikkäät ja hyvin jalkaan istuvat kengät luovat iloa ja hyvinvointia arkeen. Hän haluaa myös luoda jokaiseen kenkäpariin yllätyksen, josta asiakas saa nauttia keskellä arjen harmautta.…
subjectKaikki alkaa lestistäHelsinki-Tallinn Express
Eestlasest soomlaseks muutunud Antto Terras kirjutab raamatuid seepärast, et mitte kunagi enam kaubakeskustes sulisid taga ajada. Seda jõudis ta Helsingi Stockmannis teha 18 aastat. Ja ta tegi seda tööd,…
subjectHelsinki-Tallinn…Lugusid lõunast
Kun vihdoin ovat saapuneet kunnon pakkaset ja ikkunasta houkuttelevasti paistava aurinko ei lämmitä enää lainkaan, vaan saa nenän hetkessä sinipunaiseksi möykyksi, kun kuralammikon jää ei hajoa enää horjahtelevien…
subjectLugusid lõunastSalaelud
Tallinnalaisen Kai Aareleidin käsi on käynyt maassamme hyvästi, sillä Outi Hytösen suomentaman romaanin Korttitalo (S & S, 2018) lisäksi viime ja tämän vuoden saavutuksiin on lukeutunut Ntamon julkaisema…
subjectSalaeludKolme käsitystä aikuisopiskelijan kielenoppimisesta
Kun kouluaika on takanapäin, aikuiset ja etenkin iäkkäämmät ihmiset pelkäävät kieliopintojen uudelleenaloittamista. Usein ajatellaan, että ihminen pystyy omaksumaan uusia kieliä vain lapsena tai nuorena,…
subjectKolme käsitystä…Eesti valgustidisaini eredad tähed
Soome disain on tuntud üle kogu maailma ja põhjusega. Ent vormilt, originaalsusest ja kvaliteedilt väärib avastamist-tunnustamist ka lõunanaabrite eestlaste professionaalne looming. Selle juured ulatuvad…
subjectEesti valgustidisaini…Silmäyksiä virolaiseen kansanperinteeseen
Marju Kõivupuun kolumneja virolaisesta kansanperinteestä.
subjectSilmäyksiä virolaiseen…Viimane kustutab tule
Rein Raud (s. 1961) on tunnetuimpia ja tunnustetuimpia nykyvirolaisia kirjailijoita sekä kotimaassaan että ulkomailla. Tutkijana, kääntäjänä ja yliopistomiehenäkin ansioitunut Raud on monipuolinen kirjailija,…
subjectViimane kustutab…Valjalan kirkko
Ei ole täyttä varmuutta siitä, mikä on Viron vanhin kirkko. Todennäköisesti vanhimmat pienet sakraalirakennukset olivat puisia kappeleita, jotka ovat hävinneet jälkiä jättämättä. Tutkijoiden suosituin…
subjectValjalan kirkkosubject
Virolaisen valaisinmuotoilun kirkkaat tähdet
Suomalainen design tunnetaan kautta maailman, ja hyvästä syystä. Tunnettuutta ja tunnustusta on ansainnut myös virolaisten alan ammattilaisten puhdasmuotoinen, omaleimainen ja laadukas tuotanto. Sen juuret…
subjectVirolaisen valaisinmuotoilun…Kun kämmentä kutittaa, niin…
Yleisen käsityksen mukaan virolaiset eivät pidä itseään kovin uskonnollisena kansana, tarkoittaen tällä ennen kaikkea sitä, että suhteet kristilliseen kirkkoon ovat varsin haaleat. Virolaisten kansallisen…
subjectKun kämmentä kutittaa,…Eesti ja Soome sõjast sõjani
Virolaisen historiantutkimuksen grand old man Heino Arumäe täytti viime kesänä 90 vuotta. Hän aloitti työnsä historiantutkijana lähes 60 vuotta sitten Ajaloo Instituutissa ja tutkimustyö jatkuu edelleen.…
subjectEesti ja Soome sõjast…Kämmenen kokoinen Kihnu
Kihnu on kämmenen kokoinen, ainakin jos katsoo sitä kahden kilometrin korkeudelta. Suloinen vihreä tilkkunen sinisessä meressä. Merivartioston tutkatornin huipusta, yhdeksänkymmenen metrin korkeudesta…
subjectKämmenen kokoinen…Latistumisesta kohti loistoa
Missä kohden niin hienoa asiaa alkoi pitää itsestäänselvänä? Ja miksi pitää tapahtua ikäviä, ravistelevia asioita, ennen kuin tajuaa, että kaikkia munia ei todellakaan pidä laittaa yhteen koriin?
subjectLatistumisesta kohti…Kui peopesa sügeleb, siis…
Üldlevinud arvamuse kohaselt ei pea eestlased ennast ise kuigi usklikuks rahvaks, mõeldes sel puhul esmajoones seda, et ristikirikuga on suhted pigem leigepoolsed. Eestlaste rahvuslik iseolemise narratiiv…
subjectKui peopesa sügeleb,…Virolaiset Suomessa
Viron Euroopan unioniin liittymisen jälkeen sysäyksen saanut ja sen jälkeen vuosi vuodelta kasvanut maastamuutto Virosta Suomeen alkaa vaihtua Viron kannalta positiiviseen muuttosaldoon. Syynä on sekä…
subjectVirolaiset SuomessaDneprin rannoilla kuulee vielä ruotsia
Dneprin rannoilta Etelä-Ukrainasta löytyy kaakkoisin kolkka Eurooppaa, missä vielä saattaa kuulla ruotsin kieltä. Sekä riikinruotsia että Hiidenmaan vanhaa ruotsalaismurretta. Paikan nimi on Gammalsvenskby,…
subjectDneprin rannoilla…Koiratyttö Lotta ja tarkoin varjeltu Keksijäkylä
Suomalaisissa elokuvateattereissa nähdään keväällä uusi Lotta-elokuva Lotta ja kadonneet lohikäärmeet. Kiltteyteen ja väkivallattomuuteen perustuvat Lottaelokuvat ovat kasvaneet Virossa valtavaksi ilmiöksi…
subjectKoiratyttö Lotta…Nukketeatterista nuorisoteatteriksi
Viron SNT:n valtiollinen nukketeatteri, Viron nukketeatteri, Viron nukke- ja nuorisoteatteri, NUKU teater – edellisen näytäntökauden alussa teatterissa päätettiin siirtää nämä nimet historiaan ja jatkaa…
subjectNukketeatterista…Pesästä lautaselle Viron tapaan
Hunaja on ollut Virossa, kuten muuallakin maailmassa, merkittävä ruokavalion täydentäjä ikimuistoisista ajoista saakka. Esi-isämme saivat hunajan maun kielelleen todennäköisesti jo pari tuhatta vuotta…
subjectPesästä lautaselle…Nimipäiväkalenterit
Virossa juhlitaan näyttävästi syntymäpäiviä, mutta nimipäiväperinteet eivät ole koskaan olleet erityisen eläviä. Syynä on ilmeisesti virolaisten luterilainen tausta, josta johtuen pyhimykset eivät ole…
subjectNimipäiväkalenteritOdensholm - Itämeren helmi
Viron Osmussaar ja Suomen Hankoniemi vartioivat yhdessä Suomenlahden porttia. Vuosisatojen kuluessa lukemattomat merenkyntäjät ovat kulkeneet siitä – kaupankäynnin, sodan, merirosvouden ja salakuljetuksen…
subjectOdensholm - Itämeren…Allakäigutrepist üles
Mis hetkel ma hakkasin nii erilist asja iseenesestmõistetavaks pidama? Ja miks peab juhtuma midagi ebameeldivat ja põrutavat, enne kui aru saame, et kõiki mune tõepoolest ei tasu ühes korvis hoida.
subjectAllakäigutrepist…Onko kielisilta unohtunut?
Suomen ja Viron maantieteellisestä läheisyydestä, kulttuurisista yhteyksistä ja kielellisistä yhtäläisyyksistä on kirjoitettu puhuttu paljon ja pitkään. Eikö aihetta ole jo riittävästi tahkottu? Eiväthän…
subjectOnko kielisilta…Elon artikkelit
subjectElon artikkelitNimekalendrid
Eestlased tähistavad eeskätt sünnipäeva, seda nii pereringis kui ka töö juures, koolis jne. Nimepäeva traditsioon ei ole Eestis kuigi elav. Määrav on ilmselt olnud eestlaste luterlik taust, mis tähendab,…
subjectNimekalendridViron kansallismuseon vuosisata
Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) historia on kansan itsetunnon ja oma-aloitteisuuden historiaa, jossa on vain yksi keskeinen toimija – kansa. Viron kansallismuseo on kansan perustama ja…
subjectViron kansallismuseon…Hysteeriset naiset ja muita huomioita virolaisesta keskustelukulttuurista
Jos tulisi tiivistää virolainen keskusteluilmasto yhteen sanaan, se olisi tunnepitoinen. Tämän luonnehdinnan tekevät virolaiset itse, ja sen voi vahvistaa myös suomalainen tarkkailija. Virolainen julkinen…
subjectHysteeriset naiset…Kas keelesild on unustusehõlma vajunud?
Soome ja Eesti geograafilisest lähedusest, kultuurisidemetest ja keelte sarnasusest on kirjutatud ja räägitud palju ja pikalt. Kas seda teemat pole juba piisavalt lahatud? Rootslased ja taanlased ju ei…
subjectKas keelesild on…kirjad
Jaan Kaplinski – Tõnu Õnnepalu: todennäköisesti lähes jokaiselle virolaista kirjallisuutta harrastavalle suomalaiselle tämä nimipari on tuttu. Monet lukuelämykset nousevat mieliin, kun jompikumpi mainitaan.…
subjectkirjadViivi Luik – Seitsemäs rauhan kevät
Sofi Oksasen menestysromaani Puhdistus on ollut viime aikoina kovasti esillä otsikoissa ja arvioissa. Puhdistuksen myötä mieleen palaa muuan jo vähän vanhempi ehkä hieman samantapaisesta aihepiiristä nouseva…
subjectViivi Luik – Seitsemäs…Euroajan itämerensuomalaiset
Itämeri on Pohjois-Euroopan näkyvimpiä maantieteellisiä tunnusmerkkejä. Se on rannikkoalueitaan yhdistävä ja erottava sisämeri, jonka ympärille on syntynyt useita erilaisia alueellisia kulttuureita. Skandinaaviset…
subjectEuroajan itämerensuomalaisetTakkien puutarhuri Janika Saar
Lapsuuden muistot, Viron luonto, kansanperinne ja vuodenajat löytyvät kaikki Janika Saarin luomista upeista takeista. Ympärillä oleva luonto ja ihmiset ovat hänelle jatkuva inspiraation lähde.
subjectTakkien puutarhuri…Kieli, joka meni ihon alle
Tallinnan satamasta kotiin ajellessa Bolt-kuljettaja kummasteli lapsiani, jotka puhuivat keskenään suomea. Kerroin viroksi, että suomalaisia tässä ollaan kaikki tyynni. ”Ai, mutta te puhutte hyvää viroa.…
subjectKieli, joka meni…Kirjad
Jaan Kaplinski – Tõnu Õnnepalu – ilmselt on see nimepaar tuttav pea igale eesti kirjandust armastavale inimesele. Kummagi nime mainides tulevad meelde paljud lugemiskogemused. Mõlema loomingut on tõlgitud…
subjectKirjadAugust Gailit – Toomas Nippernaati
August Gailitin letkeä veijariromaani Toomas Nipernaadi, joka alun perin ilmestyi Tartossa 1928, on pysynyt paitsi kirjailijansa rakastetuimpana teoksena myös lukevan virolaisyleisön kestosuosikkina.…
subjectAugust Gailit –…Viro, Suomi ja Eurooppa
Virossa toistettiin 1990-luvun alussa eri yhteyksissä ohjelmallista iskulausetta olgem eestlased, aga saagem ka eurooplasteks ’olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi’. Ajatus…
subjectViro, Suomi ja EurooppaViron lintuvaltaa
ihmettelemässä
Samuli Haapasalon havaintoja Viron lintumaailmasta
subjectViron lintuvaltaaihmettelemässä
Olemisen avara hiljaisuus
”Muistan, miten teininä luin kirjaa nimeltä Olemisen avara hiljaisuus. Se kuvasi tiedon ja kokemuksen, tieteen ja uskonnon sekä ruumiin ja teknologian suhteita runollisesti, kirkkaasti ja selkeästi. Tuntui…
subjectOlemisen avara hiljaisuusEi öelnud, et kahetseb
„Sõtta minnes olid mehed rääkinud, kuidas lahinguid peeti naiste nimel ja sõdadega kaitsti naiste au. See ei puudutanud vist kõiki naisi, vaid ainult eeskujulikke isendeid.“
subjectEi öelnud, et kahetsebHugo Raudsepp – Sinimandria
Nykykirjallisuuden lukijat ovat saaneet kyllikseen kertomuksen tasoilla leikittelystä. Tarinan maailmassa voi seikkailla sen kertoja, joka kommentoi tarinan etenemistä. Esimerkki tällaisesta tasohyppelystä…
subjectHugo Raudsepp –…Kuka huolehtisi pikku kielestä?
Elon numerossa 2/2009 Riho Grünthal kirjoitti siitä, miten suomi on viime vuosikymmeninä vaikuttanut viroon, ennen muuta sen sanastoon. Lainautuminen on huomaamatonta, monenkeskistä ja – vaarattomaksi…
subjectKuka huolehtisi…Virolaisen metsäsaarekkeen miljöö ja linnut
Metsäsaarekkeet antavat virolaiselle maaseutumaisemalle aivan erityistä ilmettä. Peltojen yksittäiset tammet vielä koristavat maisemaa grafiikallaan. Kun peltoja on miljoona hehtaaria, maisematyyppi vallitsee…
subjectVirolaisen metsäsaarekkeen…Tarvitseeko kenkäseppä juomalaan parantajaa?
Olisiko aikoinaan voitu kehittää yhteinen suomen ja viron kirjakieli? Vielä 1800-luvulla oli melko yleisesti vallalla käsitys, että läheiset sukukielemme, kuten karjala, vepsä ja viro, ovat ”suomalaisia…
subjectTarvitseeko kenkäseppä…Lend kuule
Lugeja ootab austatud ja armastatud kirjaniku uut raamatut nagu lendu Kuule. Mõlemad on erakordsed sündmused, millest igaüks tahab osa saada nii, nagu oskab. Harda austusega asusin minagi lugema Andrus…
subjectLend kuuleP. I. Filimonov
P. I. Filimonov on virolainen prosaisti, lyyrikko ja näytelmäkirjailija, joka kirjoittaa teoksensa venäjäksi. Häneltä on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa ja yksi romaani. Tuotantoa on luettavissa myös internetissä,…
subjectP. I. FilimonovKartanoiden Viro
”Noissa Baltian provinsseissa eletään yhä vielä syvintä keskiaikaa. Etuoikeutettujen säätyjen jäsenet on vapautettu veronmaksusta ja asepalveluksesta. Kukoistaapa siellä suuressa määrin jopa ikiaikainen…
subjectKartanoiden ViroEesti metsatukkadest ja lindudest
Metsatukad annavad Eesti külamaastikule erilise ilme. Maastikupildile lisavad graafilisust põldudel kasvavad üksikud kaunid tammed. Miljon hektarit põllumaad kaunistab domineerivat maastikutüüpi. Siiski…
subjectEesti metsatukkadest…Shakki eli male
Kaikista maailman kielistä juuri virossa on omakielinen sana pelien kuninkaalle ja kuningasten pelille, sillä shakki on viroksi male. Itse peli on toki tunnettu Virossa pitkään, kuten muuallakin maailmassa.…
subjectShakki eli maleLend kuule
Lukija odottaa arvostetun ja rakastetun kirjailijan uutta teosta kuin kuulentoa konsanaan. Molemmat ovat merkkitapauksia, joista jokainen haluaa saada osansa omalla tavallaan. Minäkin tartuin Andrus Kivirähkin…
subjectLend kuuleKalojen kuninkaan maa
Aime Hansenin suomennosvalikoimassa Kalojen kuninkaan maa (2012) on runoja kolmesta kokoelmasta: vuonna 1986 ilmestyneestä teoksesta Kalade kuninga maa, vuoden 1990 Teekond madude saarele -kokoelmasta…
subjectKalojen kuninkaan…Viron kartanot vanhimmista 1900-luvun alkuun saakka
Viron vanhimpien kartanoiden historia yltää 1200-luvulle. Ristiretkeläiset toivat mukanaan ajatuksen siitä että sotaherra palkitsee vasallinsa heidän sotilasansioistaan ennen muuta läänityksin, jolloin…
subjectViron kartanot vanhimmista…Veljo Tormis ja kansanlaulun pelastaminen
Veljo Tormis teki pitkän elämän työn varsinkin kuoro musiikin parissa. Hänen kynästään syntyi viitisen sataa laulua tai teosta erilaisille kuorokokoonpanoille. Sävellystensä teksteinä hän käytti paitsi…
subjectVeljo Tormis ja…Suvest ja suvitamisest siin- ja sealpool lahte
Mida teha, kui kuri koroonaviirus sunnib ka suvel paikseks jääma? Isegi nii paikseks, et pole võimalik pendeldada edasi-tagasi kahe kodumaa, Eesti ja Soome vahet. Kui tuleb jälgida koroona nakatumisnäitajaid,…
subjectSuvest ja suvitamisest…Kadunud hõim
”On olemassa salaisuuksia, joiden sisäinen kulku ja luonne ovat niin hämäriä ja käsittämättömiä, että ne saattavat täyttää löytäjänsä täydellä hämmennyksellä, jopa epäuskolla. Ne välittyvät omia teitään…
subjectKadunud hõimViron paradoksit ja teatterin paradoksit
Viime vuosina on Virossa tullut selvästi esiin ristiriita erinomaisen ulkonäön ja sisäisen tyytymättömyyden välillä. Tämä koskee myös virolaista teatteria.
subjectViron paradoksit…Onko Suomen ja Viron arvomaailmoilla eroa?
Arvot ovat ihmisten käsityksiä toivotuista ja tavoittelemisen arvoisista päämääristä sekä keinoista niihin pääsemiseksi – toisin sanoen käyttäytymisen ohjaajia, jotka muokkaavat ihmisten uskomuksia, asenteita…
subjectOnko Suomen ja Viron…Seto eripäraste sõnade sõnaraamat
Virossa julkaistaan jatkuvasti runsaasti tasokkaita sanakirjoja. Esimerkiksi viron kielen murteiden sanakirjaa on julkaistu jo monien vuosien ajan, ja tänä vuonna ilmestynyt 31. nide esittelee sanat osatlema-pari.…
subjectSeto eripäraste…Suurlähetystörakennus edustaa virolaisuutta
Viron Helsingin-suurlähetystön Kaivopuistossa sijaitsevaan rakennukseen on tehty peruskorjaus. Valkoinen funktionalistinen rakennus on saanut Kamp Arhitektid -toimiston suunnittelijoiden avulla nykyaikaisen…
subjectSuurlähetystörakennus…Kadunud hõim
„On olemas saladusi, mille sisemine kulg ja loomus on sedavõrd hämarad ja mõistmatud, et võivad nende leidja täieliku hämmelduse, isegi uskumatusega täita. Nad kanduvad omasoodu edasi närvijõgede ja unenägude…
subjectKadunud hõimJaan Krossin omaelämäkerrallinen tuotanto
Me suomalaiset olemme päässeet vihdoin lukemaan Uppiniskaisuuden kronikkaa, Jaan Krossin suurta historiallista romaania 1500-luvun jälkipuoliskosta. Kun tämä neljässä osassa vuosina 1970-1980…
subjectJaan Krossin omaelämäkerrallinen…Kui sarnased on Eesti ja Soome väärtused?
Väärtused on inimeste arusaamad ihaldusväärsetest eesmärkidest ja nendeni jõudmise viisidest, seega inimeste käitumise kujundajad, mis vormivad inimeste uskumusi, hoiakuid ja tegevusi. Ühiskonnas domineerivate…
subjectKui sarnased on…Vilsandin kesä
Kirjan kertoja eli kirjailija Tõnu Õnnepalu viettää kesän Vilsandin saarella. Hänet on ajanut sinne rakkaus Aleksander Suumannin (1927–2003) runoihin, ja hän asuu samaa taloa kuin Suumann neljäkymmentä…
subjectVilsandin kesäPohjoisen paikallisia makuja
Pohjois-Viro on vuoden 2021 virallinen ruoka-alue Virossa. Pohjoisimman Viron herkkuja pääsee maistelemaan kartanoissa, maatiloilla ja ruokatapahtumissa.
subjectPohjoisen paikallisia…Heleda mõtte laast. Ellen Niit.
Kui Ellen Niit Jaan Krossiga abiellus, ütles ta, et tahab heastada abikaasa Siberis raisatud aastad ja võtta enda kanda kõik kodutööd. Need kaheksa aastat saidki hüvitatud, aga sama elumudel kehtis ka…
subjectHeleda mõtte laast.…Kolme kohtaloa
Virolaiskirjailija Maimu Bergin (s. 1945) romaani Kirjutajad on julkaistu jo vuonna 1987, mutta suomennosta on jouduttu odottamaan tähän vuoteen asti. Kolme kohtaloa -niminen suomennos tuo suomalaislukijoiden…
subjectKolme kohtaloaTartto vuonna 2024
Perinteet, sinnikkyys, innovatiivisuus sekä vastuu ympäristöstä ja kanssaihmisistä olivat Tarton valttikortit Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Unelma saavutettiin Tee työtä ja näe vaivaa -asenteella…
subjectTartto vuonna 2024Tallinnan esikaupunkialueet
Tapio Mäkeläinen esitteli viime syksynä viimeisen Tallinnasta kertovista teoksistaan. Hänen mukaansa Tallinna on nyt valmis, vaikka vanhaan legendaan perustuen niin ei saisi väittää. Kyseisestä Ülemisten…
subjectTallinnan esikaupunkialueetHeleda mõtte laast. Ellen Niit.
Kun Ellen Niit meni naimisiin Jaan Krossin kanssa, hän sanoi haluavansa hyvittää puolisonsa hukkaan kuluneet Siperian-vuodet hoitamalla kaikki kotityöt. Nämä kahdeksan vuotta tulivatkin korvatuiksi, mutta…
subjectHeleda mõtte laast.…Neitsytpolku ja Neitsyttorni
Tallinnan Neitsyttornilla ja Helsingin Neitsytpolulla on tuskin mitään tosiasiallista yhteyttä toisiinsa, mutta tarjoavat ne sentään mahdollisuuden kielelliseen aasinsiltaan.
subjectNeitsytpolku ja…Sinisild / Sinisilta
Mukava ensivaikutelma tulee runo kokoelmasta heti nimiösivun jälkeen, kun havaitsee, että painopaikka on Talsinki. Sinisild/Sinisilta on viron- ja suomenkielinen runokokoelma 22 Virossa tunnetun runoilijan…
subjectSinisild / SinisiltaTervetuloa mukaan
subjectTervetuloa mukaanJärjehoidja
Onko tuttu nimi tämä Erik Tohvri? Vai ei? Hän on Viron Kalle Päätalo! Eli kriitikot haukkuvat mutta kansa lukee ja lainaa kirjastosta. Yllätyin, että emeritusprofessori Rein Veidemann kelpuuttaa hänet…
subjectJärjehoidjaSuomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina
Kuten yleisesti tiedetään, Suomi auttoi Viroa torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen talvella 1918–1919. Suomi antoi Virolle joulukuussa 1918 suuren rahalainan, myi Virolle aseita ja salli vapaaehtoisten…
subjectSuomen ja Viron…Palumaad ja rannahääled
Vaikka Viro on pinta-alaltaan varsin pieni, niin monilla alueilla on paikallinen kielenparsi yhä kunniassa ja omat murrekirjailijat ja -runoilijat tänäkin päivänä suuressa arvossa. Abrukan saaren asukkailla…
subjectPalumaad ja rannahääledVirolaisista ulkomailla
Hyvä on siellä, missä meitä ei ole.
Kun sinne palaamme, on vanha vaiva vastassa jälleen.
(Palamuse)
Valguseks saanu. Isa Jevgeni.
Kyse on muistelmateoksesta, joka koostuu useammasta osasta. Yksi osa on Jevgeni Peleševin (1930–2021) eli ortodoksisen papin, isä Jevgenin kirjoittamat muistelmat, jotka ovat aikaisemmin ilmestyneet pienenä…
subjectValguseks saanu.…Rakkautta, historiaa ja taivaankiviä Jaan Krossilta
Jaan Krossin mittavan romaanituotannon viimeisenä suomennetuksi teokseksi jäi Taivaankivi. Viroksi Taevakivi ilmestyi ensin vuonna 1973 Looming-kirjallisuuslehden sivuilla ja vuonna 1975 omana kirjanaan.…
subjectRakkautta, historiaa…Taivaan portaat
Ensimmäiseksi soi Deep Purplen Smoke on the Water. Mart Kivastikin romaanin päähenkilö, tarttolainen Uu (Ulf) pyytää poikaansa Kaita soittamaan tietokoneelta pian jo 40 vuotta vanhan hard rock -klassikon.…
subjectTaivaan portaatEestlastest välismaal
Hea on seal, kus meid ei ole.
Saame sinna, vana viga jälle ees.
(Palamuse)
Itämeren turvatarkastus – Kun sodan uhka palasi
Toimittajat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki olivat Tallinnassa asuessaan usein pohtineet, miten Venäjän aggressiivisuus ensin Georgiassa 2008 ja sitten Ukrainassa 2014 oli vaikeuttanut Suomen ja Viron suhteita.…
subjectItämeren turvatarkastus…Armastust, ajalugu ja taevakive Jaan Krossilt
Jaan Krossi romaanidest jõudis viimasena soome keelde „Taevakivi“. See ilmus eesti keeles 1973. aastal ajakirjas Looming ja 1975. aastal eraldi raamatuna, „Taevakivi“ soomendas teenekas tõlkija Jouko Vanhanen…
subjectArmastust, ajalugu…Kaksi rakkaustarinaa
Käveleminen on ajattelun muoto, ja kävellessä ihmisen on helppo uppoutua omiin mietteisiinsä. Kätlin ja Hanneleele Kaldmaan elämäkerrallisessa romaanissa Kaksi rakkaustarinaa kuvataan Kätlin-äidin ja Hanneleele-tyttären…
subjectKaksi rakkaustarinaaTurturikyyhky virolaisessa maisemassa
Koin elokuun 10. päivänä jotakin hyvin eksoottista, sellaista, että vastaavaa sattuu vain harvoin.
subjectTurturikyyhky virolaisessa…Itämeren turvatarkastus – Kun sodan uhka palasi
Ajakirjanikud Kaja Kunnas ja Marjo Näkki pidid Tallinnas elades tihti mõtlema selle peale, kuidas Venemaa agressiivsus kõigepealt 2008. aastal Gruusias ja siis 2014. aastal Ukrainas Soome ja Eesti suhteid…
subjectItämeren turvatarkastus…Miten soppa syntyy?
Viileinä päivinä keittoruoat lämmittävät mukavasti, ja niiden valmistaminen on yleensä melko helppoa.
subjectMiten soppa syntyy?Oot-Oot Studio
subjectOot-Oot StudioTurtelituvi Eesti loodusmaastikul
10. augustil juhtus minuga midagi väga eksootilist, midagi sellist, mida tuleb elus ette vaid väga harva.
subjectTurtelituvi Eesti…Rakkaudesta kirjastoihin
Minun rakkauteni kirjastoihin sai alkunsa pienestä etelävirolaisesta kyläkirjastosta, jonka johtajana isoäitini työskenteli. Minä ja siskoni vietimme kesät maalla isoäidin luona ja kirjastossa käynti merkitsi…
subjectRakkaudesta kirjastoihinVirolaista pikaruokaa
Siinä, kun suomalaisen lounasarkeen kuuluvat laatikot, ovat pelmenit oleellinen osa virolaisperheiden ruokavaliosta.
subjectVirolaista pikaruokaaSuomalainen kirjailija haltioituu Tartossa
”Virolainen kirjallisuus on samoin kuin suomalainen – köyhä”, raportoi Elias Lönnrot kirjeessään Tartosta Suomeen vuonna 1844. Sen jälkeen on paljonkin muuttunut kirjallisuuselämässä Suomen sillan kahdessa…
subjectSuomalainen kirjailija…Mielikuva virolaisista metsäkansana syntyi neuvostoaikana
Laajalle levinneen mielikuvan mukaan virolaisille on tunnusomaista erityislaatuinen luonto- ja metsäsuhde, joka yltää aikojen alkuhämäriin saakka. Tuoreen tutkimuksen mukaan metsämyytin historia onkin…
subjectMielikuva virolaisista…Ruoan kasvatus selviytymisen taiteena
Arts of Survival, selviytymisen taiteet, on Tarton vuoden 2024 kulttuuripääkaupunkiohjelman taiteellinen teema. Selviytymisen taiteet ovat tietoja, taitoja ja arvoja, jotka turvaavat meille hyvän elämän…
subjectRuoan kasvatus selviytymisen…Virolainen sanalahja
Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…
subjectVirolainen sanalahjaSama joki
Jaan Kaplinskin kiinnostus on jo pitkään ollut runouden ohella proosassa. Halu filosofiseen pohdiskeluun on tuottanut romaanikerronnaksi usein vähän teoretisoivaa tekstiä, mutta kolmisen vuotta sitten…
subjectSama jokiKesästä ja lomailusta tällä ja toisella puolella lahtea
Mitä tehdä, kun katala koronavirus pakottaa pysymään kesälläkin aloillaan? Jopa niin aloillaan, ettei edes matkailu kahden kotimaan – Viron ja Suomen – välillä käy päinsä. Kun on seurattava koronan ilmaantuvuuslukuja,…
subjectKesästä ja lomailusta…Toidukasvatamine kui ellujäämise kunst
Ellujäämise kunstid ehk Arts of Survival on Euroopa kultuuripealinna Tartu 2024 kunstiline kontseptsioon. Ellujäämise kunstid on need teadmised, oskused, väärtused, mis aitavad meil tulevikus hästi elada.…
subjectToidukasvatamine…Virolaiset rynnivät elokuviin tuijottamaan veden solinaa
Ei uskoisi, että toimintaelokuvat ja komediat päihittää luontodokumentti, joka koostuu lähes pysähtyneistä luontokuvista, jossa musiikki on korvattu luonnon äänillä, jossa näkyy vain yksi ihminen ja jonka…
subjectVirolaiset rynnivät…Olen kevät Tartossa
Olen kevät Tartossa on kokoelma Jaan Kaplinskin englanniksi kirjoittamien runojen suomennoksia. Teoksessa on runoja kokoelmasta I am the Spring in Tartu (1991) sekä muita runoja, joista suuren osan Kaplinski…
subjectOlen kevät TartossaKeel, mis puges naha vahele
Tallinna sadamast koju sõites imestas Bolti taksojuht, miks mu lapsed omavahel soome keeles räägivad. Vastasin eesti keeles, et oleme kõik soomlased. ”Aga te räägite nii head eesti keelt. Arvasin, et olete…
subjectKeel, mis puges…Miniatuurid mälupõhjast
Kyseessä on pieni, ohut, vain 90-sivuinen kirja. Silti tämä juuri ennen joulua ilmestynyt opus nousi vuodenvaihteessa Virossa kirjakauppojen myyntilistojen kärkeen.
subjectMiniatuurid mälupõhjastPallosalama koputtaa tullessaan
Asko Künnapin tuoreen suomennosrunoteoksen kannessa on reikä, jonka runoilija on siihen omakätisesti polttanut kynttilän liekillä. Näyttää siltä, että runokokoelman nimi − Pallosalama koputtaa tullessaan…
subjectPallosalama koputtaa…Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi
Indrek Hargla vieraili joitakin vuosia sitten Tuglas-seuran lukupiirissä. Apteekkari Melchior ja Piritan kuristaja oli juuri ilmestynyt, ja kysyimme kirjailijalta loppuiko rikoksia selvittävän tallinnalaisen…
subjectApteekkari Melchior…Teetä pitkin Viroon
Eräs suomalainen tuttavani sanoi pari vuotta sitten, että Viro ei ole kahvi- vaan teemaa. Kun ihmettelin asiaa, hän kertoi, että Virossa kylään mennessään hänelle tarjotaan aina teetä, ei kahvia. Virolaisten…
subjectTeetä pitkin ViroonJaan Kross ja Tallinn
Viime vuonna juhlittiin Virossa ja vähän muuallakin mestarikirjailija Jaan Krossin syntymän 100-vuotisjuhlia. Juhlavuonna ilmestyi laskujeni mukaan kuusi vironkielistä ja kaksi suomenkielistä Krossin teosta.…
subjectJaan Kross ja TallinnMitte ainult minu tädi Ellen
Viron Finlandian eli Viron kulttuurirahaston kirjallisuuden vuosipalkinto proosa-kategoriassa myönnettiin Mudlumin teokselle Mitte ainult minu tädi Ellen. Kuten nimestä selviää, kirja ei kerro ainoastaan…
subjectMitte ainult minu…Peipsimaan vanhauskoiset
Peipsijärven rantaa myöten matkatessa silmien eteen avautuu eräällä hetkellä varsin epätavallinen näkymä: peltotilkkujen ja metsiköiden lomassa harvakseltaan seisovien maalaistalojen sijaan vastassa onkin…
subjectPeipsimaan vanhauskoisetTalouksien ja työmarkkinoiden tango
Mistä puhutaan, kun puhutaan Suomen ja Viron työmarkkinoiden eroista? Palkoista puhuttaessa vuosina 2007–2012 maiden mediaanipalkoissa oli noin viisinkertainen ero. Vuonna 2013 reilun sadan euron hyppäys…
subjectTalouksien ja työmarkkinoiden…subject
Join the liveliest startup community in Europe
Kun puhutaan teknologiasta, Virosta tosiaan löytyy paljon menestystarinoita. Kansalaispalvelut kokoaa digitaalisesti yhteen Suomeenkin tuotu X-road eli palveluväylä. Allekirjoitukset, veroilmoitukset ja…
subjectJoin the liveliest…Huoli Viron metsistä
Metsien kohtalo on tällä hetkellä kuuma aihe Virossa. Metsien puolesta on sävelletty musiikkia, kirjoitettu kirjoja ja jopa noustu barrikadeille. Tarton yliopiston tutkija Asko Lõhmus pitää metsäkeskustelun…
subjectHuoli Viron metsistä