Julkaistu: 1. tammikuuta 2007

Viro vai Eesti?

Matti Punttila

Onko eteläisen naapurimaamme oikea nimi Viro vai Eesti ja puhutaanko siellä viroa vai eestiä?

Eesti-muodon kannattajat vetoavat yleensä siihen, että naapurimme käyttävät itse tätä asua. Tämä on totta, mutta eihän Suomi-nimeäkään käytetä muissa kielissä kuin suomessa, vaikka viron Soome onkin aika lähellä sitä. Meillä on omat nimitykset myös kaikille muille meitä lähellä oleville meille tärkeille maille.

Toinen Eesti-muodon kannattajien usein toistama väite on se, että Viro on oikeastaan vain yhden maakunnan nimi. Tämäkin on totta. Nimen takana on meitä lähimpänä ollut maakunta Virumaa. Samalla tavalla on syntynyt lukuisia muitakin maannimiä: Suomi sen maakunnan mukaan, jota nykyisin sanotaan Varsinais-Suomeksi, Ruotsi Roslagenin alueen perusteella, Saksa Itämeren rannalla asustaneen saksit-nimisen germaanikansan muistona, Venäjä nähtävästi Itämeren etelärannikolla asuneen slaavilaisen kansanheimon vendien mukaan jne. Jopa maanosannimelle Afrikka on esitetty yhtä vaatimatonta alkua.

On väitetty myös, että viro-sanaan liittyisi jotain loukkaavaa. Tämä ei voi pitää paikkaansa. Se on yhtä neutraali nimitys kuin virolaisten omakielinen eesti. Monet tunnetut virolaiset eivät varmasti kannattaisi viro-muotoa, jos siihen liittyisi jotain alentavaa. Akateemikko Paul Ariste puolusti aikoinaan meidän viro-sanaamme muun muassa sillä, että samaa sanaa käytetään muissakin Viron itäpuolella puhuttavissa itämerensuomalaisissa kielissä. Presidentti Merellä oli tapana vastata ”viro vai eesti?” -kysymykseen, että molemmat ovat oikein: viro silloin kun puhutaan suomea ja eesti silloin kun puhutaan viroa.

Viro on meillä sekä maan että kielen nimityksenä niin vanha, kansanomainen ja vakiintunut, ettei ole mitään syytä luopua sen käyttämisestä. Suomen kielen lautakunta ja Kielitoimisto tosin hyväksyvät myös Eestin ja eestin kielen, mutta asettavat Viron ja viron kielen ensi sijalle.


Tuglas-seuran jäsenlehti 1/2007


Lue myös


Kieli kysymyksessä
Hannu Oittinen

Tere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa

Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…
subject

Eestlasena Soomes
Mariliis Kuukuma

Emakeele vägi

Eesti ja Soome suhtlus kirjandusmaastikul on väga elav ning põnev. Mõistagi pole kirjandussuhted alati nii soojad ja tihedad olnud. Suhteid on mõjutanud nii poliitiline olukord, ideoloogiline hoiak kui…
subject

Henkilökuvia
Hannu Remes

Estofiili Eino Leino

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 140 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hän syntyi Paltamon Hövelössä 6. heinäkuuta 1878. Leino oli Viron ystävä ja huomattava suomalais-virolaisten kulttuuriyhteyksien rakentaja.…
subject