Julkaistu: 1. marraskuuta 2015

Postimees ja Eesti Päevaleht

Hannu Oittinen

Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.

Tällaisilla nimillä tunnetaan esimerkiksi Viron suurimmat sanomalehdet Postimees ja Eesti Päevaleht. Uskon, että moni kirjoittaja on hakenut esimerkiksi oikeaa genetiivimuotoa pohtimalla, olisiko se Postimeesin, Postimehen, Postimiehen – vai sittenkin Postimees-lehden? Yhtä kehnosti, ellei vielä huonommin, genetiivi istuu jälkimmäiseen: Eesti Päevalehtin, Eesti Päevalehen vai Eesti Päevalehden? Vai peräti Eesti Päevaleht -lehden? Ei kai nyt sentään?

Viimeinen vaihtoehto on pleonastinen eli tårta på tårta: se toistaa suotta sen, mikä jo tiedetään. Lisäksi se on toivottoman kömpelö. Yhtä hölmöä olisi kaavanimissä ”suomentaa” esimerkiksi: ”Tartu maantee -maantie”. Vaikka nimien kanssa pitää joskus temppuilla, niin on tuskin mieltä tuottaa normaaliin (asia)proosaan moisia kökkäreitä.

”Postimehen” ja ”Päevalehen” ovat viron ja suomen genetiivimuotojen yhdistelmiä, kun taas ”Postimeesin” ja ”Päevalehtin” perustuvat virolaiseen nominatiiviin, sidevokaaliin sekä suomalaiseen taivutuspäätteeseen. Eli jos konsonanttiloppuista sukunimeä voi taivuttaa Rüütel : Rüütelin, niin miksei sitten yrityksen nimeä Postimees : Postimeesin? Sitä onkin hankala perustella, mutta silti Postimeesin kuulostaa suomalaisen korvaan aivan hirveältä. Ja siitäkin voi kysyä: miksi?

Syy piillee siinä, että suomalaiset tunnistavat useista virolaisilmauksista tuttuja aineksia, kuten kielenhuoltaja E. A. Saarimaa totesi jo muinoin. Vaikkapa paikannimien jälkiosien -mägi, -laht ja -saar ymmärretään kyllä. Samalla tavoin on selvää, että -leht on (sanoma)lehti, eikä myöskään -mees ole ihan mahdoton tajuttavaksi. Tässä mielessä viro tuttuuttaan eroaa useista muista kielistä.

Saarimaa ehdotti, että eräissä tapauksissa yhdyssanan jälkiosan voisi suomentaa. Ehdotus ei ollut loppuun asti harkittu sen enempää paikannimien osalta kuin tulevan ohjeistuksen kannaltakaan. Emmehän ole enää ”suomentaneet” esimerkiksi Mäekülaa, vaikka Selma Patajoki käänsi 1920 Eduard Vilden suositun romaanin Mäeküla piimamees nimellä Mäenkylän maitomies. Saarimaalle olisi varmaan kelvannut myös Mäekylä tai ehkä jopa Mäkikylä. Ajatusleikkiä voi jatkaa kysymällä, olisiko kirjan nimi nykyisin – sittenkään – Mäekülan maitomies, jos otsikko kustantajan mielestä näyttää liian kimurantilta.

Joskus ”saarimaalainen” lähestymistapa silti ratkaisee taivutuspulman helpoiten. Vaikka juuri tapauksessa Eesti Päevalehden. Sen sijaan muodosta Postimiehen sopii kysyä, onko se suomennettu osaksi vai kokonaan. Se ei tunnu vallan mahdottomalta, joskin vaisto ohjaa käyttämään neutraalimpaa ilmausta Postimees-lehden. Jääkö siinä sittenkin hiertämään pieni ero mees- ja mies-sanojen taivuttelussa? Tiedämme myös, ettei nimiä ole tapana kääntää kokonaan, ja siksi vierastamme ”Postimiestä” valmiiksi.

Luontevia ilmauksia tekstiin tarvitaan silti oikeasti. Kirjoitin tämän jutun havaittuani, että kokenut toimittaja ja estofiili Jarmo Virtavirta oli Varsinais-Suomi ja Viro -kirjassa julkaisemassaan valaisevassa artikkelissa lehdistösuhteista käyttänyt muotoja Postimees-lehden ja Eesti Päevalehden. Yhdyn tähän näkemykseen.


Elo 5/2015


Lue myös


Kieli kysymyksessä
Hannu Oittinen

Setukaisista settoihin

Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…
subject

Mikko keittiössä
Mikko Savikko

Syyssato säilöön

Elon numerossa 2/2019 kerroin virolaisista purkkikeitoista. Nyt niitä purkkeja tarvitaan, ja ellei keittoja ei ole syöty, niin kaupoissa on syyskesän koittaessa myynnissä sekä purkkeja että kansia.
subject

Viron luonto
Timo Nuoranen

Henkien aikaan

Virossa vietetään 2. marraskuuta kuolleiden muistopäivää eli ns. henkien päivää. Luonto ja kasvit ovat pääosin kuihtuneet, pimeys valtaa maisemaa ja ympärillä on vähemmän silmälle tai korvalle kauniita…
subject