Viron uusi hallitus aikoo Isänmaa-puolueen aloitteesta mullistaa Viron eläkejärjestelmän. Monelle virolaiselle saattavat sen myötä koittaa onnen päivät, mutta asiantuntijoiden mukaan kyseessä on hetken hurma.
Viron eläkejärjestelmä on vuosituhannen alusta lähtien perustunut niin sanottuihin pilareihin. Ensimmäisen muodostaa valtion maksama vanhuus-, työkyvyttömyys- tai muu vastaava eläke, toisen puolestaan eläkelisä, jonka karttumiseen tuleva eläkkeensaaja on itse osallistunut 2 prosentin panoksella kuukausituloistaan. Valtio puolestaan on maksanut jokaisen palkansaajan toiseen pilariin summan, joka vastaa 4 prosenttia tämä kuukausituloista.
Toiseen pilariin liittyminen on ollut Virossa pakollinen vuonna 1983 tai myöhemmin syntyneille. Sitä vanhemmat saattoivat liittyä siihen vapaaehtoisesti vuosina 2001–2010.
Pilareihin päädyttiin aikoinaan lähinnä siitä syystä, että virolainen eläkejärjestelmä oli neuvostokauden jäljiltä kurjassa kunnossa. Eläkeläisiä oli runsaasti, valtiolla varoja Euroopan unionin vanhoihin jäsenmaihin verrattuna vähän ja kertyvät eläkemaksut menivät eläkkeiden reaaliaikaiseen maksamiseen. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen kääntyminen yhä haastavampaan suuntaan eivät puolestaan luvanneet hyvää tulevaisuuttakaan ajatellen.
Niinpä virolaiset sekä pakotettiin että houkuteltiin mukaan ”eläketalkoisiin”, jotta tulevaisuuden eläkkeet saataisiin edes jonkin verran kohtuullisemmalle tasolle.
Toinen pilari ei siis ole Virossa mikään kuvitteellinen ositus, vaan jokaisen henkilökohtainen eläkerahasto, johon kertyy kuukausittain ihka oikeaa rahaa. Pilarit on annettu pankkien haltuun. Ne puolestaan ovat sijoittaneet toiseen pilariin kertyneitä varoja kukin taitonsa mukaan suhteellisen matalan riskin sijoitusrahastoihin. Tuottoa on siis saatu korkeintaan maltillisesti, jos lainkaan.
Siitä huolimatta monelle virolaiselle on toiseen eläkepilariin kertynyt 10 000 euron suuruinen tai isompikin potti.
Eläkerahoilla etelään?
Konservatiivinen Isänmaa-puolue lähti Virossa tämän vuoden maaliskuussa pidettyihin parlamenttivaaleihin toisen eläkepilarin vapaaehtoisuus tärkeimpänä vaalilupauksenaan. Päädyttyään vaalien jälkeen muodostettuun hallitukseen Viron keskustapuolueen ja kansalliskonservatiivisen EKRE:n kanssa Isänmaalle koittikin mahdollisuus käydä sanoista tekoihin.
Arvostelijoiden mukaan aika olemattomaan tutkimustietoon perustuva uudistus on tällä hetkellä lakia vailla valmis. Se vapauttaa kaikki virolaiset syntymävuoteen katsomatta toisen pilarin pakollisuudesta. Eikä siinä vielä kaikki. Uudistuksen myötä toiseen pilariin kertyneet rahat pystyy nimittäin myös nostamaan, vaikka kertaheitolla, jos siltä tuntuu.
Isänmaa-puolueen virallinen perustelu uudistukselle on, että pankit ovat hoitaneet toisen pilarin varoja surkeasti. Siispä ne kannattaisi antaa suoraan kansalaisille, jotka voisivat sijoittaa ne paljon nykyistä tuottavammin. Tähän tarkoitukseen hallitus puuhaa muun muassa erityistä eläkesijoitustiliä.
Toisaalta hallituksen aikeissa ei ole pakottaa virolaisia sijoittamaan nostamiaan rahoja yhtään mihinkään. Niillä voi siis halutessaan ostaa auton, maksaa pois pikavipit tai matkustaa etelän lämpöön.
Uudistuksen arvostelijoiden mukaan tässä piileekin sen suurin heikkous. Kukaan ei nimittäin kykene ennakoimaan ihmisten käyttäytymistä.
Kulutusjuhla jäisi kanan lennoksi
Asiantuntijoiden suhtautuminen eläkeuudistukseen on ollut kahtiajakautunutta. Esimerkiksi Viron Pankin ja liikepankkien suhtautuminen on ollut yksinomaan kielteistä. Keskuspankin lokakuun puolivälissä esitellyn arvion mukaan eläkeuudistus voi saada aikaan Viron taloutta lyhytaikaisesti piristävän kulutusjuhlan virolaisten tuhlatessa eläkerahojaan. Valtion verotulot kasvaisivat talouden myötä, mutta nousua seuraisi väistämättä taantuma, pankki varoitti.
Myös köyhyysriski kasvaisi, joten lopulta yhtä väistämättömiä olisivat veronkorotukset, sillä etukäteen syöty eläkeosa jäisi valtion korvattavaksi.
Viron valtiovarainministeriön arvioita eläkeuudistuksen vaikutuksista Viron Pankki pitää liian optimistisina. Ministeriön mukaan eläkerahansa nostaisi ja kuluttaisi saman tien noin kymmenen prosenttia virolaisista, mikä ei vaikuttaisi esimerkiksi bruttokansantuotteeseen juuri lainkaan. Keskuspankki näkee kuitenkin pelkästään 10 prosentin vaikutuksen olevan huomattavasti valtiovarainministeriön laskelmia voimakkaampi. Kulutusjuhlaan yltyvien virolaisten osuuden kasvaessa myös heiluriliike olisi vastaavasti rajumpi.
”Kyllä pankkiiri pankkiirin tuntee”
Eläkeuudistuksen vastustajien mukaan kyseessä onkin lähinnä poliittisista lähtökohdista tehty päätös, jonka mahdollisia vaikutuksia ei ole tutkittu riittävän perusteellisesti. Hallitus keräisi helppoja irtopisteitä rahoittamalla tähän asti toiseen pilariin suunnatulla sosiaaliturvamaksuosuudella nykyisten eläkkeiden nousun. Lisäksi valtion kassaan kilisisi kaikista nostetuista toisen pilarin varoista tuloveroa, jolla pystyisi hankkimaan lisää poliittisia irtopisteitä. Kaikki tämä siis tulevien eläkeläisten ja palkansaajien kustannuksella, arvostelijat huomauttavat.
Uudistus myös asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan: tulevaisuuden eläkkeiden rahoittamiseen tarvittavat veronkorotukset lankeaisivat sekä säästönsä nostaneiden että niidenkin maksettavaksi, jotka jatkaisivat tunnollisesti säästämistä toiseen pilariin.
Hallituslähteet ovat vastanneet Viron Pankin kritiikkiin ylimalkaisesti tyyliin ”kyllä pankkiiri pankkiirin tuntee” viitaten siihen että nykyisen järjestelmän säilyminen palvelee ennen kaikkea rahastonhoitajien eli liikepankkien etuja.
Konservatiivit puolesta, liberaalit vastaan
Kaikki pankkialan asiantuntijat eivät kuitenkaan eläkeuudistusta vastusta. Sen äänekkäämpiä puolestapuhujia on ollut entinen pankinjohtaja Indrek Neivelt, joka on verrannut pakollista eläkesäästämistä 1800-luvun maaorjuuteen.
Neiveltin mukaan on paradoksaalista, että nimenomaan konservatiivihallitus palauttaa ihmisille päätösvallan omista rahoistaan, kun taas liberaalit vastustavat uudistusta. Neivelt näkee uudistuksen myönteisenä lähinnä siksi, että se opettaa tavalliset kansalaiset ymmärtämään vastuunottoa omasta toimeentulostaan.
Neiveltin mainitsemien liberaalien kärjekkäin edustaja lienee entinen valtiovarainministeri Jürgen Ligi Reformipuolueesta, jonka mukaan eläkeuudistus on ”ratkaisu, johon ei ole ongelmaa”. Hänen mukaansa itsenäisyyden palauttamisen jälkeen eli viimeiseen lähes 30 vuoteen Virossa ei ole tehty yhtään uudistusta, jota vastustaisi niin yksimielisesti niin valtava määrä asiantuntijoita.
Ligin Postimees-lehdessä julkaistun mielipidekirjoituksen mukaan usko kansalaisten vapaaehtoisuuteen ja vastuullisuuteen on sokeaa. Hän vetoaa muun muassa siihen, että pakollisilla veroilla ja maksuilla rahoitetaan monia yhteiskunnan palveluja maanpuolustuksesta terveydenhoitoon ja opetukseen.
'Läpimeno on varmaa
Tämänhetkisellä hallituksella on Viron parlamentissa Riigikogussa tukeva enemmistö siitäkin huolimatta, että parlamenttivaalit voittanut Reformipuolue on yhä ylivoimaisesti maan suosituin poliittinen voima. Eläkeuudistus siis etenee, varsinkin kun se sai elokuun budjettiriihessä kaikkien hallituspuolueiden hyväksynnän.
Laiksi asti uudistus ei ole vielä päätynyt, mutta Viron yleisradioyhtiö ERR:n verkkotoimituksen viikkolähetyksessä sosiaali- ja terveysministeri Tanel Kiik (keskustapuolue) lupasi asian olevan päätetty viimeistään joulun alla. Näin ollen ensi vuosi olisi eräänlaista ylimenokautta ja uudistus tulisi voimaan vuonna 2021.
Viron eläkejärjestelmän toisen pilarin rahastoissa on tällä hetkellä noin 5 miljardia euroa. Kukaan ei vielä tiedä, mitä rahoille reilun vuoden kuluttua tapahtuu.