Hakutuloksia

Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:

Maailman ympäri, muttei kotiin

Avasimme Paavlin kirpputorilta ostamani lautapelin paketin. Eestlaste Ümberilmareisid -pelissä kisataan siitä, kuka historiallinen virolainen maailmanmatkaaja kiertää ensimmäisenä maailman…

subjectLue

subjectLue

Ümber maailma, aga mitte koju

Avasime Paavli täikalt ostetud lauamängukarbi. Mängus ”Eestlaste ümberilmareisid” võistlevad ajaloolised eestlastest ümbermaailmareisijad selles, kes teeb kõige kiiremini tiiru ümber maailma.

subjectLue

Virolaisia suurhahmoja

Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…

subjectLue

subjectLue

Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa

Aloitamme tämänpäiväisen kulkumme Tallinnassa omasta joukostamme, tämän hetken näkökulmasta. Mikä on suomalaisten Tallinna? Elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri tarjoaa yhden mahdollisen vastauksen 1990-luvun…

subjectLue

subjectLue

Paluu perusarvoihin

Alussa oli Ansip. Pääministeri, joka otti ja vei Pronssipatsaan Tõnismäeltä halvemmille tonttimaille. Ei lienee tarpeen muistella mitä kaikkea tämä toi mukanaan, mutta ainakin se aiheutti isänmaallisuuskohtauksen,…

subjectLue

Soome keelt õpetatakse kolmes erinevas tasemerühmas (algkursus, jätkukursus I, jätkukursus II). Põhitähelepanu on suulise keeleoskuse ja selleks vajalike grammatikateadmisete omandamisel.

subjectLue

Paratiisi vai diktatuuri?

Aika ajoin olen pohtinut, kuinka toimintakykyisinä olisimme heränneet punaisesta yöstä, ellei kollektiivista tietoisuuttamme olisi puolen vuosisadan ajan ruokittu kauniilla muistolla 1930-luvun Virosta.…

subjectLue

Tuglas-seura järjestää viron kielen kursseja Viro-keskuksessa (Sörnäisten rantatie 22, Helsinki) kuudessa tasoryhmässä. Niille, jotka haluavat opiskella viroa ajasta ja paikasta riippumatta, tarjoamme…

subjectLue

Noor-Eesti ja Noor-Eestin kuvataiteilijoiden matkat Ahvenanmaalle 1906–1913

1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet toivat virolaiseen kulttuuriin vahvoja uudistuspyrkimyksiä ja nykyaikaisen eurooppalaisen kulttuurikäsityksen. Näiden muutosten voimana oli etenkin yleiskulttuurinen…

subjectLue

Käsivarren ja Linnunradan tuulet

Maaliskuun päivä 1977 Suomen Käsivarren Ropitunturilla oli häikäisevä. Tuore lumi hohti pilvettömän taivaan alla. Raisu tunturituuli pyöritti ja lennätti sitä henkeäsalpaavan villissä tanssissa.

subjectLue

Estofiili Eino Leino

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 140 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hän syntyi Paltamon Hövelössä 6. heinäkuuta 1878. Leino oli Viron ystävä ja huomattava suomalais-virolaisten kulttuuriyhteyksien rakentaja.…

subjectLue

Paratiisin Tõnun jatkumo

Tõnu Õnnepalu varttui ja sai keskiasteen koulutuksen Tallinnassa. Hän suoritti vuonna 1985 kasvitieteen ja ekologian loppututkinnon Tarton yliopistossa ja joutui sen jälkeen opettajaksi hiidenmaalaiseen…

subjectLue

Haralan elämäkertoja

Mats Traatin Haralan elämäkerroista on ilmestynyt reheväkielinen käännöskokoelma Merja Ahon ja Hannu Oittisen suomentamana. Haralan elämäkerrat ovat proosarunon muotoisia muistokirjoituksia. Niiden kertojina…

subjectLue

Yhden vironvenäläisen tarina

Olen Virossa syntynyt ja kasvanut venäläinen kirjallisuusihminen. Perheelläni on suurimmaksi osaksi slaavilaiset juuret. Äitini syntyi Pohjois-Ukrainassa, Tšernigivin lähellä. Hänen isänsä oli ukrainalainen…

subjectLue

Yhteystiedot

Ota yhteyttä, mikäli sinulla on kysyttävää Tuglas-seurasta tai sen toiminnasta.

subjectLue

Vastsed Harala elulood

Viime syksynä 75 vuotta täyttänyt Mats Traat viettää tänä vuonna kirjailijanuransa 50-vuotisjuhlaa, jos ajankohta lasketaan esikoisteoksen ilmestymisestä.

subjectLue

Pagulaseesti arhiivipärandist

20. sajandi eesti ajaloos on tervelt kaks olulist poliitilise maapao perioodi, mis mõlemad on jätnud püsivad jäljed eesti kultuuri ja kirjandusse. Sajandialguse Noor-Eesti liikumine langes kokku 1905.…

subjectLue

Eesti vinüülplaatide diskograafia 1954–2010

Vuoden 2009 Martin markkinat muutti elämäni. Hengailin Tuglas-seuran kirpputoripöydän äärellä pitkään ja mietin, että pitäisi varmaan ostaa joku LP-levy, koska virolaisen musiikin kokoelmani oli varsin…

subjectLue

Taivaankivi

Neljäkymmentäviisi vuotta siihen meni, mutta nyt Taivaankivi (Taevakivi, 1975) on suomeksi. Samalla Jaan Krossin proosatuotanto on kokonaan suomen kielellä. Jouko Vanhasen suomentaman teoksen julkaisi…

subjectLue

subjectLue

Ere Naat – mantereelta Hiidenmaalle

Kärdlan kahvilapäivä, Hyvän Energian Festivaali, Kärdla PÖFF -elokuvafestivaali, Erkki-Sven Tüürin 50-vuotisjuhlatapahtuma EST 50, kesäteatteri Tahkunan majakalla – kaikkien näiden tapahtumien takana on…

subjectLue

Tiit Pagu

Jaan Krossin varhain kirjoitettu mutta sitten pöytälaatikkoon tuupattu ja jäämistöstä löydetty Tiit Pagu on lopulta varsin hämmentävä lukukokemus.

subjectLue

Tervetuloa mukaan

subjectLue

Hiidenmaan lumo

Aloitin syyskuun alussa työt Tuglas-seurassa. Syitä siihen, miksi olen Suomessa, toisen kulttuurin ja kielen ympäröimänä, voi etsiä vuodesta 1965, kun äitini, Länsi-Viron Varbolasta kotoisin oleva nuori…

subjectLue

Võru-eesti eksitussõnastik

Vieraita kieliä voi opiskella menestyksellisesti monella eri tavalla. Jos kielet ovat läheistä sukua toisilleen kuten ruotsi ja saksa tai suomi ja viro, niin riskisanojen luettelot, sanastot tai sanakirjat…

subjectLue

Tietosuojaseloste

subjectLue

Kaksi taktiikkaa itsenäistyä

Viron kirjoitetun lähihistorian metamorfoosit ovat ennalta arvaamattomia. Tapahtumat ja henkilöt voivat kadota historiankirjoituksesta tai niitä muistetaan väheksyen, sitten voi väheksyntää seurata jälleen…

subjectLue

Paks Margareeta – Värav linna ja sadama vahel

Yli 200-sivuinen tietoteos ei kerro ainoastaan Tallinnan vanhankaupungin tunnetusta tornista. Eri alojen asiantuntijoiden monipuoliset artikkelit kuvaavat Tallinnan satamahistoriaa, arkeologisia kaivauksia,…

subjectLue

Tuglas-seuran säännöt

subjectLue

Matkaehdot

subjectLue

Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä

Kymmenkunta vuotta sitten virolaisten maahanmuutto Suomeen kiihtyi merkittävästi. Tutkijoille ilmiö tarjosi mielenkiintoista materiaalia, ja tutkimuksia eri aloilta onkin julkaistu kiitettävästi. Nyt tutkimustulokset…

subjectLue

Arkisto on kansan muisti

Viron 1900-luvun historiassa on kaksikin tärkeätä poliittisen maanpakolaisuuden aikakautta, ja ne molemmat ovat jättäneet pysyvät jälkensä virolaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.

subjectLue

subjectLue

Tartto – Kaupunki tien ja vesitien varrella

subjectLue

Vironmieliset kommunistit

Kiitän Tuglas-seuraa, Viron Suomen-instituuttia, Suomen Historiallista Seuraa ja herra Seppo Kuusistoa kutsusta osallistua seminaariin, joka käsittelee Viron laulavaa vallankumousta kymmenen vuoden etäisyydeltä…

subjectLue

Tervetuloa mukaan

subjectLue

Kansallisen ja yleisliittolaisen ristiriita Neuvosto-Virossa

Tuglas-seura ja Suomen Historiallinen Seura ovat jälleen osoittaneet hyvää tahtoa käsitellä erästä Viron historian raskainta ajanjaksoa, vuosia 1945–1985. Tarjoatte sen käsittelyä varten rauhallisempaa…

subjectLue

Täname

subjectLue

Kuinka virolaisista tuli pyöräilevä kansa?

Jokaiseen Euroopan maahan on muodostunut omanlaisensa pyöräilykulttuuri. Ranskassa ja Italiassa pyöräily tarkoittaa eritoten kilpaurheilua, Alankomaissa ja Tanskassa polkupyörä on jokapäiväinen liikenneväline.…

subjectLue

Krossia kaikille!

subjectLue

Hiidenmaan huumori ja Miku Kaarel

Hiidenmaalaisen leikinlasku – se on kuin ohimennen heitetty vuorosana, pinnalta täysin viaton, mutta syvemmältä täynnä merkitystä. Usein ei käy edes ilmi, lasketaanko leikkiä vai puhutaanko totta, sillä…

subjectLue

Pärnun renessanssi-ihmiset elokuvantekijöinä

Ennen vuotta 1992, jolloin silloisessa Tallinnan pedagogisessa yliopistossa eli nykyisessä Tallinnan yliopistossa alkoi elokuva-alan korkeakouluopetus, toimi Virossa kuin varkain yksi elokuva-alan koulu.…

subjectLue

Aino Kallas – Viron saarten kirjailija

”Suomen kirjallisuudessa Aino Kallas oli monessa mielessä erikoislaatuinen ilmiö. Hänen tuotantonsa poikkeaa lähes joka suhteessa, myös aihepiiriltään, oman aikakautensa suomalaisen kirjallisuuden valtateiltä.…

subjectLue

Kaksi perspektiiviä Etykiin

Euroopan yhteistyö- ja turvallisuuskokous Etyk syntyi alun perin Neuvostoliiton aloitteesta. Länsimaat eivät olleet siitä aluksi lainkaan kiinnostuneita, mutta monet Itä-Euroopan maat puhuivat Etykin puolesta,…

subjectLue

Tere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa

Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…

subjectLue

Auringonsäteilystä, fotosynteesistä, kaukokartoituksesta ja metsätaloudesta

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlapromootiossa kesäkuun alussa vihittiin kunniatohtoriksi professori Tiit Nilson Tarton observatoriosta. Vuonna 1939 syntynyt tiedemies…

subjectLue

Se toinen, tuntematon holokausti

Kirjan syntyprosessi lähti liikkeelle lukijakeskusteluista, joita olen käynyt lukuisia viime vuosien aikana kirjojeni ja Puhdistus-näytelmän tiimoilta. Tietyt kysymykset toistuivat – kuten se, eivätkö…

subjectLue

Fenno-Ugria – sukukansojen yhteydenpitäjä

Viron, Suomen ja Unkarin valtioiden syntyminen muodosti edellytykset suomalais-ugrilaisten kansojen järjestäytyneen yhteistyön rakentamiselle. Aktiivisimpina toimivat opettajat ja muut sivistyneistön jäsenet,…

subjectLue

Viron putoukset hurmaavat matkaajan

Vesiputoukset kuuluvat olennaisena osana Viron luontoon ja kulttuurihistoriaan. Suurin osa noin viidestäkymmenestä putouksesta sijaitsee pääasiassa maan keskeisillä seuduilla sekä helppokulkuisessa…

subjectLue

Sananvapaus on tärkeää, hoitovapaa ei

Viron aineellinen ja henkinen yhteiskuntaelämä on muuttunut rajusti maan itsenäistyttyä uudelleen. Kaikissa jälkisosialistisissa maissa muutos on ollut melkoinen, mutta jokaisessa erilainen. Ja suuresti…

subjectLue

Viinistun taidemuseo

KUMU Kadriorgissa ja Lennusadam Kalamajassa sekä nyt viimeisimpänä Viron uusi kansallismuseo ERM Tartossa – kaikki Viron viime vuosien suurimpia yleisömagneetteja – myös meille suomalaisille – ja ne kaikki…

subjectLue

Tuglaksen tuli palaa monihaaraisella liekillä

Viime vuoden aikana tässä lehdessä muistelivat useat Tuglas-seuran veteraanit omasta näkökulmastaan toiminnan alkuaikoja. Esiin tuotiin monta mielenkiintoista seikkaa Tuglas-seuran monipuolisesta kulttuurihistoriasta.…

subjectLue

Mikä ihmeen Tuglas?
Ja miksi seura?

subjectLue

Varjutetater

Viivi Luik on viime vuosina julkaissut essee- ja artikkelikokoelmia, ja hänen runotuotantoaan on pidetty Virossa jatkuvasti saatavilla. Upean näköinen Kootut runot ilmestyi vuonna 2006.

subjectLue

Yhdessä tekemisen jaettu ilo

Viron tasavallan 90-vuotisjuhlavuosi on nyt ohi. Niin kuluu aika. Juhlavuotta ajatellessa kannattaa ensimmäiseksi miettiä mitä tämä juhlinta oikein merkitsi meille kaikille – sekä virolaisille että Viron…

subjectLue

Friedebert Tuglas

Friedebert Tuglas (1886–1971, alkujaan Friedebert Mihkelson) syntyi Ahjan kartanon alueella Etelä-Virossa 1886 kartanon puusepän poikana. Myöhemmin hänen kotikaupungikseen tuli Tartto. Toisen maailmansodan…

subjectLue

Paratiisi

Viron tunnetuimpiin nyky-kirjailijoihin kuuluva Tõnu Õnnepalu (s. 1962) on kirjoittanut lukuisia runokokoelmia, romaaneja ja muita tekstejä sekä kääntänyt monia klassikkoteoksia ranskasta viroon. Õnnepalulta…

subjectLue

Laivamatkailun tähtihetkiä

Meillä kaikilla on muistissamme jokin erityinen matka Tallinnaan: juhlavia hetkiä, hauskaa seuraa tai yllätyksellisiä käänteitä. Kun Tallinnan fennougristikongressi kesällä 1970 päättyi, laivaan nousseet…

subjectLue

subjectLue

Päevad, mis ajasid segadusse

1990-luvun puolivälissä elettiin Virossa hämmentäviä aikoja, kaikki oli auki ja samalla maaseudun nuoret kokivat näköalattomuutta. Triin Ruumetin debyyttielokuva Päevad, mis ajasid segadusse kertoo toivosta…

subjectLue

Virolaisuus avoimessa maailmassa

Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…

subjectLue

Tähtiä ja neonvaloja

Runon ja proosan raja on toisinaan häilyvä. Jan Kausin syksyllä suomeksi ilmestyneen teoksen Tähtiä ja neonvaloja (Miniatuurid 2009, suom. Raija Hämäläinen) tekstit voi lukea lyhytproosana tai proosarunoina

subjectLue

”Mina lähen, Jaak!”

… ütleb Ristiotsa Rein Kirsimäe Jaagule ühel märtsikuu hommikul Venemaa-poolsel Peipsi kaldal seistes, igatsevalt üle laguneva jääsupi koduse Kodavere poole kiigates. Aasta on 1893 ja seesama lause, mis…

subjectLue

Ebatavaline ja ähvardav loodus

Tarttolaisen Mehis Heinsaarin uutuuskirja lainaa erikoisen nimensä venäläisen Aleksander Muranovin klassiselta luontokirjalta, joka käsittelee poikkeuksellisia ilmiöitä, kuten taifuuneja tai tulivuorenpurkauksia.…

subjectLue

Koulupoika, vanki, professori

Akateemikko Paul Aristen hiljattain julkaistu muistelmateos on Viron historian ja kulttuurihistorian kultakaivos, vavahduttavaa ja suorasukaista luettavaa.

subjectLue

Linnalegend

Linnalegend koostuu yhdestätoista lyhyestä novellista (kaikkiaan sivuja on kirjassa 118), joita yhdistää kaupunkimiljöö. Tarinoissa liikutaan niin Virossa kuin maailmallakin: muun muassa Tallinnassa, Haapsalussa,…

subjectLue

subjectLue

Suomiko helppoa virolaiselle?

Eräs pari päivää Suomessa ollut virolainen kysyi kerran, mikä on se sana, jota suomalaiset toistavat: ”tos, tos, tos…”. Tietenkin se on kiitos, josta omituisen intonaation takia kuului virolaiseen korvaan…

subjectLue

Muotiguru Tiina Talumees

Muotisuunnittelija, jolta tilataan 27 iltapukua Viron presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle ei ole ihan kuka tahansa suunnittelija. Tilauksien määrä kertoo arvostuksesta ja luottamuksesta maassa,…

subjectLue

Meelis Muhu

Elon toimitus tavoitti ohjaaja Meelis Muhun (s. 1972) Tallinnasta kesken Tallinn Black Nights Film Festival -elokuvafestivaalin kiireiden. Tänä vuonna Muhun omia elokuvia ei ollut festivaalin ohjelmistossa,…

subjectLue

subjectLue

Vapauden muodot

Aidosti onnellinen olen ollut silloin, kun olen kokenut todellista vapautta. Se on ollut jonkinlainen kummallinen keveyden tunne, jolloin koko maailma eri muodoissaan ja täydellisessä rikkaudessaan on…

subjectLue

Käärikun kätevä emäntä

On loppukesä, ja tavoitan Anu Raudin puhelimeen kotipihaltaan. Hän on kiireinen ja hieman voipunut näyttelyn jälkilaineista, kävijöistä ja opiskelijoista, joita talossa on parhaillaankin perinnekurssilla.…

subjectLue

Kriisin voima

Miten teatterin pitäisi toimia tämän päivän yhteiskunnassamme, jonka sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ovat kärjistyneet ja jossa ihmisten on ponnisteltava asuinpaikkansa, tulojensa ja ruokansa eteen?…

subjectLue

subjectLue

Fårön ranta

Vaikka rantatörmällä sijaitsevan talon päätyhuoneen asukki ei ollut kertaakaan nostanut katsettaan tietokoneen mustavalkonäytöstä, hän tiesi taivaan seljenneen.

subjectLue

Palkokasvit virolaisessa keittiössä

Nykyajan ihmiset napostelevat maissilastuja, pistaasipähkinöitä ja karkkeja harva se päivä. Jatkuvaa napostelua pidetään osasyynä lisääntyviin paino-ongelmiin. Aliise Moora kertoo teoksessa Eesti talurahva…

subjectLue

Oskar Kallaksen vaellus

Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…

subjectLue

Runoja

Rakkaus, armahdus –
armahdus, rakkaus –
siinä on äidinkieli.

subjectLue

Kartanon pellolta talonpojan pataan

erunaa alettiin viljellä virolaisissa kartanoissa 1700-luvulla, mutta talonpoikaiskeittiöön se tuli vasta myöhemmin, 1800-luvun alussa. Talonpojat suhtautuivat aluksi vastahakoisesti perunan kasvattamiseen,…

subjectLue

Runoja

Aivan alussa
emme tarvinneet kotia
olimme aina kotona
joka katon alla
ja emajoen poppeleiden alla
ja toomemäen holvien alla
ja purjeiden alla järvellä
ja tähtien alla
emme tarvinneet…

subjectLue

Viro ja vuoden 1905 vallankumous

Venäjän keisarikunnan hajoamista enteilevät, vuoden 1905 vallankumouksen nimellä tunnetut levottomuudet saivat Suomessa ja Virossa varsin erilaiset muodot. Viron tapahtumia ei Suomessa yleisesti juurikaan…

subjectLue

Wabariigi poisipõlv - Nuori Viro suomalaisen silmin - The Republic’s childhood

Suomen Tallinnan-lähettilään Aarne Wuorimaan 1928–33 Virossa ottamat valokuvat ovat Tuglas-seuran sähköisen kuva-arkiston arvokkaimpia kokoelmia. Kun kokoelmaan sisältyy peräti 669 valokuvaa, niissä on…

subjectLue

Sotilasjumalan palvelija

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puutu everstiluutnantti Leo Kunnaksen pitkin entistä Neuvostoliittoa vyöryvästä hurjasta seikkailutarinasta. Setumaan poika Peeter Tergens arvostaa sotilaallisia hyveitä…

subjectLue

Kolme kotimaata

Syntyjään virolainen kansatieteen professori emeritus Ilmar Talve on tehnyt merkittävän päivätyön ”kolmannessa kotimaassaan” Suomessa. Siksi on luontevaa, että alkuaan vironkielinen omaelämäkerta on luettavissa…

subjectLue

Ülemisten järvi

Suomihan on kymmenien tuhansien järvien maa, mutta Virossakin on noin 1200 järveä ja tekojärveä, joiden pinta-ala on vähintäänkin yksi hehtaari. Esiteltäväksi valitsin Ülemisten järven Tallinnasta läheltä…

subjectLue

Euroopan ikkunalaudalla

Enn Anupõldilla on takanaan mielenkiintoinen elämä, jota hän teoksessaan muistelee, nostaen esiin erityisesti Suomeen ja suomalaisiin liittyvät tapahtumat, henkilöt ja seikat. Teos on varsin suppea ja…

subjectLue

Keelehääling. Eesti Raadio ”Keeleminutid” 1975–1999.

subjectLue

subjectLue

Valtaistuinpeliä virolaisittain

Viro on Suomea edellä paitsi talouskasvussa myös parlamenttivaalien ajankohdassa. Etelänaapurissa vaalit on nimittäin pidetty jo 3. maaliskuuta. Tulos oli jossakin määrin yllätys, vaikka se osin noudattikin…

subjectLue

Sanan silta yli Suomenlahden

Pekka Lilja on tunnettu henkilö estofiilien keskuudessa. Hiljattain eläkkeelle jäänyt Jyväskylän yliopiston professori on vuosikymmeniä tutkinut ja esitellyt virolaista kirjallisuutta suomalaisille lukijoille.

subjectLue

Kadriorgin puisto

Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta. Puiston virallinen syntymäpäivä on 22.7.2018, mutta juhlinta alkoi jo viime syyskuussa ja jatkuu pitkin koko tätä vuotta, tosin tärkeimmät tapahtumat keskittyvät…

subjectLue

Luottamaan oppiessa

Yleinen luottamus eli ihmisten valmius luottaa muihin (myös vieraisiin) ihmisiin ilman ajatusta välittömästä vastapalveluksesta on kuin liima, joka pitää yhteiskuntaa koossa ja siten myös edesauttaa ihmisten…

subjectLue

Liivinmaan kronikka 1584

Kronikoitsija Balthasar Russow on suomalaisille ja virolaisille tuttuJaan Krossin Uppiniskaisuuden kronikka (Kolme katku vahel) -romaanin päähenkilönä. Itse kronikkaan ovat harvemmat…

subjectLue

Õppides usaldama

Üldine usaldus ehk inimeste valmisolek teisi (muuhulgas võõraid) inimesi ilma kohese vastuteene ootuseta usaldada on kui liim, mis ühiskonda koos hoiab ja seeläbi inimeste vahelist koostööd soodustab.…

subjectLue

Suomen-poikien tie

Suomen poikien tie on kirjallisena tuotteena melko rosoinen, mitä ei ole syytä ihmetellä, kun ottaa huomioon sen tekotavan. Huomattava osa teksteistä on suoria lainoja sodanaikaisista päiväkirjoista, kuulustelupöytäkirjoista,…

subjectLue

Mitä eroa on suomella ja virolla? Entä onko yhteistä?

subjectLue

Kun intohimona on puu

Raul Abner suunnitteli ja valmisti ensimmäiset huonekalut omaan kotiinsa. Suunnittelu ja toteutus lähtivät omista tarpeista. Muotoilun lähtökohdat ovat pysyneet 40 vuotta samoina, edelleen uusi tuote syntyy…

subjectLue

Viron nuoruusvuosien tärkeimmät ratkaisut

Pienelle kansakunnalle historia on olemassaolon tärkeä osa, se on tärkeä osa nykypäivää ja siksi myös tärkeä osa politiikkaa. Viron valtio täytti helmikuussa 87 vuotta. Koska tämä syntymähetki on vielä…

subjectLue

Ilmansuuntailmaukset

Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin…

subjectLue

Kohteliaisuus virolaisessa kulttuurissa: sina ja teie

Kohteliaisuuden ilmaisemisen mahdollisuutta pidetään maailman kielissä universaalina ilmiönä: kaikissa kielissä on keinoja, jotka valikoidaan sen mukaisesti, kenen kanssa ja millaisessa tilanteessa kulloinkin…

subjectLue

Narva – katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan

Saksalaiset ja tanskalaiset saivat Liivinmaan - eli suunnilleen nykyisen Viron ja Latvian alueen - valloitetuksi vuoteen 1238 mennessä. Raja-alueilla taistelut kuitenkin jatkuivat venäläisten kanssa, kun…

subjectLue

Pühapäeval, 8.11.2020 kell 10 toimub Helsingis Eesti Majas eesti keele B1-taseme eksam.

subjectLue

Eestlaste sina ja teie

Viisakuse olemasolu peetakse maailma keeltes universaalseks: kõikides keeltes on mingid keelelised vahendid, mida kasutatakse vastavalt sellele, kellega ja mis olukorras parajasti räägitakse. Viisakuse…

subjectLue

Soome ja soomlased. Fennid – Tacitusest tänapäevani.

Elias Lönnrotin seuraa voi kiittää siitä, että vihdoinkin on mahdollista lukea Suomesta ja suomalaista viroksi. Edellisen vastaavanlaisen teoksen, August Annistin toimittaman Soome maa, rahvas ja kultuur,…

subjectLue

Eesti keele B1-taseme eksam

Pühapäeval, 8.11.2020 kell 10 toimub Helsingis Eesti Majas eesti keele B1-taseme eksam.

subjectLue

Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa

Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…

subjectLue

Peaminister. Eesti lähiajalugu 1990–1992.

Viron keskustapuolueen vahvan miehen Edgar Savisaaren muistelmia ehdittiin odottaa. Yli tuhatsivuinen järkäle kattaa vain vuodet 1990–1992, mutta lisää on kuuleman mukaan tulossa.

subjectLue

subjectLue

Itämeri, Länsimeri ja ne muut

Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…

subjectLue

Diplomaat ja mälu

Teoksen nimi – suomeksi ”diplomaatti ja muisti” – kuvaa sitä varsin osuvasti. Kyse on tekstistä, jossa kirjoittaja tutkistelee mielenliikkeitään ja muistikuviaan suurlähettiläskaudelta Suomessa ja Italiassa.…

subjectLue

Koural­linen tomua

Tallinnassa 1971 syntynyt Andrei Ivanov on kuulunut viisi vuotta Viron kirjailijaliittoon. Viron kansalaisuuden hän sai vasta tänä vuonna. Viime vuonna hän osallistui Lahden kirjailijakokoukseen, joka…

subjectLue

Tõde ja õigus on todennäköisesti paras Virossa koskaan tehty elokuva

Tõde ja õigus perustuu yhteen virolaisen kirjallisuuden perusteoksista, A. H. Tammsaaren samannimisen romaanisarjan ensimmäiseen osaan. Kovasti odotettu, kaksi tuntia 45 minuuttia kestävä suurelokuva sai…

subjectLue

Eesti gootika II

Ervin Õunapuu tuntuu varanneen itselleen “gotiikan” ikään kuin tavaramerkiksi. Sen verran mies onkin käsitteen sisältöön Virossa vaikuttanut, että yleistävään käännökseen “kauhutarina” jää ilman muuta…

subjectLue

Lento­kentän lutikat

Lutikat tai muutkin ötökät ovat melko harvinaisia erityisesti lastenkirjallisuuden hahmoina. Kairi Look on heittänyt yleiset (aikuisten) ällökäsitykset roskakoriin ja luonut kiehtovan mikromaailman. Tarinan…

subjectLue

Legendaarne

ummallisella tavalla aina silloin tällöin käy niin, että joku tietty kirjailija jää jostakin syystä unohduksiin jääden vain maininnaksi kirjallisuushistorioihin muiden suurempien tai tunnetumpien kirjailijoiden…

subjectLue

subjectLue

150 vuotta laulujuhlia

Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…

subjectLue

Ilmaista kieliharjoittelua

Mikä neuvoksi, että kielikursseilla opittu pysyisi paremmin mielessä ja että siitä olisi joskus myös käytännön hyötyä? Valitettavasti uusien kurssien alkamiseen voi vierähtää aikaa ja vanhojen kappaleiden…

subjectLue

Kun Musti muni mum­mon

Kirjassa Kun Musti muni mummon Viron tunnetuin humoristi Andrus Kivirähk jatkaa riemastuttavan absurdia ilotulitustaan, mikä nauratti suomalaisia lapsia ja aikuisia jo kirjassa Koiranne alkaa kohta kukkia.…

subjectLue

Edward von Lõngus – ”Todellisuutemme tarvitsee kipeästi uutta alkua”

Vuoden alussa on taas palkittu virolaisia kulttuurivaikuttajia edellisen vuoden ansioista tai elämäntyöstä. Palkintoja jakavat muun muassa Viron kulttuurirahasto ja Viron kulttuuriministeriö. Henkilöllisyyttään…

subjectLue

Heimosotien historia 1918–1922

Jussi Niinistö ilmoittaa teoksensa esipuheessa kirjoittaneensa kirjan Suomen heimosodista, koska aiheesta ei ole olemassa ajan tasalla olevaa yleisesitystä. Teoksen julkaisemisen perustelua voi pitää hyvänä,…

subjectLue

Tarinoi­ta Virosta

Helsinkiläisen Raimo Siltasen uutuusteos ei vaivatta asetu lukuisten Viro-tietokirjojen joukkoon. Sitä voi luonnehtia kirjoituskokoelmaksi, jossa tarinoidaan laveasti vähän kaikesta, juurta jaksain vähemmän.…

subjectLue

Eesti on My Mind

Eesti on My Mind on Ville Hytösen päiväkirja, jonka päähenkilö on hän itse. Sivuosissa ovat postikortit Tallinnasta ja myöhemmin kauempaa Virosta. Kuvien sekaan eksyy virolaisia kulttuuri-ihmisiä ja tavallisia…

subjectLue

Nõukogude aeg ja inimene

Postimees-lehti ja Tänapäev-kustantamo pyysivät viime vuoden alussa virolaisia lähettämään muistojaan neuvostoajasta, erityisesti neuvostoajan arkielämästä. Näitä muisteluksia on nyt koottu kirjaksi Nõukogude…

subjectLue

Aavei­den Eesti. Kummi­tus­tarinoi­ta Virosta.

Harvoin olen lukenut julkaisua, joka herättäisi minussa yhtä ristiriitaisia tunteita kuin tämä pieni kirja. Otetaan ensin ne huonot ja sitten lopussa hyvät asiat.

subjectLue

Roomaja

inulla oli ilo osallistua tämän romaanin esittelytilaisuuteen Tallinnassa 12. helmikuuta. Kirjan esitellyt ja kirjailijaa tilaisuudessa ”piinannut” Karl Martin Sinijärv vitsaili teoksen nimellä, onko se:…

subjectLue

Emajõgi 1944

Nimet Pupastvere ja Käravere ovat tuttuja kaikille Viron sotahistorian harrastajille. Kyseiset paikat sijaitsevat Tartumaalla, Emajoen äärellä, ja niissä käydyissa taisteluissa virolaiset saavuttivat paikallisen…

subjectLue

Kadri­orgin opas: Tapaamis­­paikkana Kadri­org

Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta, puiston virallinen ”syntymäpäivä” on 22.7.2018. Juhlinta alkoi jo viime vuonna ja kiihtyy kohti kesää. Eikä ole mikään yllätys, että juhlavuodeksi julkaistiin…

subjectLue

Surm Tallinnas

Jürgen Rooste (s. 1979) tunnetaan hyvin Virossa ja varsin hyvin meillä Suomessakin tuotteliaana ja palkittuna runoilijana. Noin 20 runokokoelman jälkeen Rooste julkaisi juuri joulun alla Surm Tallinnas

subjectLue

Sigalahe suvi

Kesä on lehtien toimituksissa vaikeaa aikaa. Mitään ei tapahdu ja uutisia on vähän. Ja kirjoittajia on vähän, kun suuri osa toimituksesta on kesälomalla. Mutta lehden pitää ilmestyä ja lehdessä pitää olla…

subjectLue

Batüskaaf

Andrei Ivanovin uuden romaanin alussa on lainaus Franz Kafkalta: ”Jokin oveluus on niin hienoa, että se tuhoaa itsensä”. En tiedä, voisiko kirjailijan oveluutena pitää sitä, että hänen Skandinavia-trilogiansa…

subjectLue

Aina töissä

Sähkömieheltä tulee tekstiviestivastaus yhdeltä perjantaiyönä. Kodinkonekorjaaja asentaa pesukonetta kylpyhuoneessani lauantai-iltana. Käännöksen tilannut museotyöntekijä odottaa messenger-vastaustani…

subjectLue

Õudne Eesti. Valimik eesti õudusjutte.

Ajan patinoimien ikkunakarmien takaa kurkkaa kammottavan oloinen naishahmo. Ikkuna on sen verran auki, että ilmeisesti tuonpuoleisesta kotoisin oleva nainen saattaa sujauttaa ainakin kalmanhenkensä lukijan…

subjectLue

Mäng mõisa peale

Kirjallisuuden palaset tuntuvat ensilukemalta loksahtavan mukavasti kohdalleen, kun teosta siivittää kepeä viihteellisyys, helppolukuisuus, historiallinen kiinnostavuus ja vieläpä hauskuuskin. Vuonna 1975…

subjectLue

Eesti on My Mind

Eesti on My Mind on Ville Hytöneni päevaraamat, kus peategelaseks on tema ise ja kõrvaltegelasteks postkaardid Tallinnast ja hiljem Eesti kolgastest. Sekka eksivad pildikestesse Eesti kultuuritegelased…

subjectLue

Toormaterjal

Triin Soometsin seitsemäs runokokoelma Toormaterjal on toisaalta aikaisemmista kokoelmista tuttua Soometsia, mutta toisaalta kokoelma on hyvin voimakkaasti tuore ja omaleimainen. Siinä on jotain uutta.

subjectLue

Läänemeresoome tulemised

Klassisimpia kysymyksiä Suomessa ja Virossa harjoitetussa fennougristiikassa on ollut, mistä lähtien uralilaisia kieliä on puhuttu Itämeren alueella. Suomessa tieteen popularisoijien suosikkiaiheita on…

subjectLue

Seesama jõgi

Runoilija Jaan Kaplinski on ollut jo kauan kiinnostunut pitkästä proosasta, ja uudessa romaanissaan hän kirjoittaa päähenkilönsä tunnelmista ja aistimuksista tuotantonsa kaikkein kauneimpia suorasanaisia…

subjectLue

Lohejas pilv. Romaan lühijuttudes.

Lauri Pilterin Lohejas pilv voitti Viron parhaalle esikoisteokselle jaettavan Betti Alverin kirjallisuuspalkinnon viime vuonna. Tarina Lavranista, nuoresta kyläkoulun opettajasta, joka tuntee kiihkeää…

subjectLue

subjectLue

Elajas trepi eelastmel

uben debytoi muutamia vuosia sitten romaanilla Volta annab kaeblikku vilet, jonka päähenkilö suuntasi vallankumouksen aatteista innostuneena kulkunsa Virosta Keski-Eurooppaan 1900-luvun alussa. Historiallisesta…

subjectLue

Psühhiaater Alo Jüriloo:
„Psüühiliselt raskesti haige kurjategija koht pole vanglas“

Alo Jüriloo on psühhiaatriaga tegelenud juba 27 aastat, neist viimased 15 aastat vangide vaimse tervisega. Selle aja jooksul on tema kogemuse põhjal saanud kinnitust kaks asjaolu: vanglasse satub liiga…

subjectLue

Virolaiset Virossa

Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.

subjectLue

Mina olin siin. No 1. Esimene arest.

Eesti Romaanifondin järjestämä vuosittainen romaanikilpailu nauttii Virossa suurta arvostusta, vaikka nimekkäimmät kirjailijat ovat viime vuosina osallistuneet kilpailuun harvakseltaan. Tuntemattomuudesta…

subjectLue

Psykiatri Alo Jüriloo: Vankila ei ole oikea paikka vakavasti mielisairaalle rikolliselle

Alo Jüriloo on Suomessa asuessaan työskennellyt psykiatrian alalla jo 27 vuotta, näistä viimeiset 15 vuotta vankien mielenterveyden parissa. Vuosien mittaan karttuneet kokemukset ovat tuoneet varmuutta…

subjectLue

Sankarimatkailija Tallinnan raitiovaunuissa

Tulokas lunastaa paikkansa lukemattomien matkaoppaiden tulvassa otteensa omintakeisuudella. Rento ja tärkeilemätön toteutus yhdistettynä maltillisesti annosteltuun tietoainekseen suorastaan ihastuttaa…

subjectLue

subjectLue

Tuglaksen tuli palaa paikallisseurassakin

alattuani perheen kanssa kotikaupunkiimme Lappeenrantaan olin jo jonkin aikaa miettinyt mahdollisuutta Viro-toimintaan. Joitakin keskusteluja pidemmälle en ollut silti päässyt. Luontevimmalta tuntui…

subjectLue

Hector ja Bernard

Viime vuonna Viron kulttuurirahaston parhaan romaanin palkinnon saanut Rein Raudin Hector ja Bernard ei ole lainkaan helppo teos. Muodoltaan se on jotain romaanin ja esseen väliltä. Kerronta on tiivistä,…

subjectLue

„Kes hommikuti külas käib, see asjatult ei longi“

Eesti ja soome kultuur on justkui väga sarnased, kuid oleme siiski kaks rikkalikku iseseisvat kultuuriruumi. Olen Soomes elanud pea poole oma noorest elust ning siinse kultuurikeskonnaga kohanenud. Olen…

subjectLue

Kogu aeg tööl

Eletrik vastab sõnumile kell üks reede öösel. Kodumasinaparandaja paigaldab mu vannitoas pesumasinat laupäeva õhtul. Tõlke tellinud muusemitöötaja ootab minult messengeris vastust pühapäeval, kuigi asjaga…

subjectLue

Neiu ja karu. Soome-ugri proosat, luulet, mälestusi, tõlkeid

uomalais-ugrilaisen kaunokirjallisuuden antologia Neiu ja karu sisältää runoja, proosaa ja muistelmia sukulaiskansojemme kirjailijoilta. Edustettujen kielten ja kirjallisuuksien kirjo on suuri, mukana…

subjectLue

subjectLue

Kolmas laukaus Riian lahdella

Varsin erikoisen lisän laulavan vallankumouksen varhaisiin seuraamuksiin tuo tunnetun toimittajan kaksikielinen muistelma-pala Kolmas laukaus Riian lahdella. Teos lienee tulkittava omakustanteeksi, ellei…

subjectLue

Hispaania saapad ja silmad

Vuosi sitten kulttikirjailija Peeter Sauter kyllästyi Tallinnan loskaiseen talveen, pakkasi vaimonsa sekä kolme nuorinta lastaan (5 v., 3 v. ja 9 kk) tila-autoon, lainasi kaveriltaan museoikäisen asuntovaunun…

subjectLue

Eesti- ja soomekeelsetest linnunimedest keeleõpetaja pilgu läbi

Miks just sina Maiu Juurik, Tuglase Seltsi eesti keele õpetaja, tahad kirjutada Elos linnunimedest? Kas seda ei peaks tegema Mall Hiiemäe või Erik Leibak või Kaisa Häkkinen või Jukka Hintikka?

subjectLue

Müürideta aed

Jatkoa ensimmäistä ristiretkeä käsittelevään Tiit Aleksejevin romaanisarjaan saatiin lopulta odottaa kuin kuuta nousevaa. Julkaisutahti ei ole päätä huimannut, sillä ensimmäinen osa Palveränd

subjectLue

Kultuurisild üle Soome lahe

Tarton Kirjallisuusmuseon tutkijan ja Tuglas-seurassakin usein luennoitsijana vierailleen Sirje Oleskin toimittama Kultuurisild üle Soome lahe on kunnioitusta herättävä teos. Alaotsikko Viron ja Suomen…

subjectLue

Tuglas-seura ja suomenvirolaiset

subjectLue

Pako länteen

Lienee kummallisuudessaan kiistatonta faktaa, että Aleks Lepajõe on yksi Suomessa parhaiten tunnetuista virolaisista kirjailijoista, olkoonkin, että ulkokirjallisista syistä – Tillanderin jalokiviryöstö…

subjectLue

Kirjallinen Noor-Eesti

Historiallisen vuoden 1905 kesällä ilmestyi Noor-Eesti-nimisessä teoksessa julistus: ”Enemmän kulttuuria! Enemmän eurooppalaista kulttuuria! Olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi!”…

subjectLue

Baltia-kirjasto

Tuglas-seuran ylläpitämän Baltia-kirjaston tarkoitus on jakaa tietoa ja tarjota aineistoa kaikille Baltiasta kiinnostuneille.

subjectLue

Ballettmeister

Urmas Vadi kirjoittaa kuin viimeistä päivää, ja lukija ei voi kuin yrittää pysyä perässä. Teksti on helppolukuista ja jouhevaa. Vadin vertauskuvat ovat tuoreita ja lauseet kauniita, ja kuljettavat lukijaa…

subjectLue

Kultuurgenotsiidid Eestis. Kunstnikud ja muusikud 1940–1953.

Viron saksalaismiehityksen ja kahden neuvostomiehityksen aika, etenkin sotavuodet ja sodanjälkeiset vuodet, olivat tuhoisia paitsi koko kansalle, myös Viron kansalliselle kulttuurille. Tätä kulttuurivainoa…

subjectLue

Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru

Indrek Harglan kuudes Melchior-tarina Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru sijoittuu loppuvuoteen 1432 ja kevätkesään 1433. Edellisen romaanin Apteekkari Melchior ja Tallinnan kronikka tapahtumista on…

subjectLue

Looja ees

Kustannusyhtiö Ilmamaan yhteydessä on jo runsaat kymmenen vuotta toiminut rahasto, johon kerättyjen varojen turvin julkaistaan Eesti mõttelugu -nimistä kirjasarjaa. Jakob Hurtin (1839–1907) puheista ja…

subjectLue

Mitta

Virolaisen runouden suomennoksissa on ollut harvinaista kääntää jokin teos kokonaan, etenkin jos huomiotta jätetään pari kolme tunnetuinta eeposta. Muutama sellainen käännös sentään on. Katja Meriluodon…

subjectLue

Sõber. Valik novelle 1979–2005.

Diplomaatin ja poliitikon uralta ainakin toistaiseksi sivuun – joidenkin arvioiden mukaan korkoa kasvamaan – siirtynyt Jaak Jõerüüt tekee tosimielin paluuta vanhaan kirjailijanammattiinsa.

subjectLue

Turun Tuglas-seura

Turun Tuglas-seura

subjectLue

Midagi tõelist

Suomessa perustettiin Finlandia-palkinto 1984. Virossa paikallinen kulttuurirahasto Kulka alkoi jakaa vuosipalkintojaan tasan 10 vuotta myöhemmin. Aivan samoin kuin Suomessa, Virossakin ilmoitetaan ensin…

subjectLue

Kõrtsikammija

Eivät ole kovin harvassa ne kaunokirjalliset teokset, jossa ollaan ravintolassa, jos ei varsinaisesti juomassa niin ainakin syömässä tai ihmisiä tapaamassa. Mihkel Muttin uusimmassa teoksessa kapakat ovat…

subjectLue

Etelä-Kymenlaakson Tuglas-seura

Etelä-Kymenlaakson Tuglas-seura

subjectLue

Pariis

Tõnu Õnnepalun uusin, tämän vuoden maaliskuussa ilmestynyt teos Pariis vie lukijansa yhdeksi kesäkuukaudeksi eurooppalaiseen suurkaupunkiin, Pariisiin. Kirjoittajalle entuudestaan tuttuun, tärkeään ja…

subjectLue

Lennart!

Muistopuhe presidentti Lennart Meren siunaustilaisuudessa Tallinnan Kaarlen kirkossa 26.3.2006

subjectLue

Kanta-Hämeen Tuglas-seura

Kanta-Hämeen Tuglas-seura

subjectLue

Rakastin saksalaista

Viron klassikko Anton Hansen Tammsaare elää taas väkevästi sekä kotimaassaan että meillä Suomessa. Tanel Toomin suurelokuva Tõde ja õigus on kahminut kiitoksia ja katsojia. Alkuteos, viisiosainen Totuus…

subjectLue

Artur Sandmani lugu

Mehis Heinsaar tunnetaan Suomessakin Herra Paulin aikakirjoista (Absurdia 2003) ja muutamasta novellista, joissa Heinsaar tekee tulosta myyttisillä aineksilla, vähillä sanoilla ja turhia selittämättä.

subjectLue

Oulun Tuglas-seura

Oulun Tuglas-seura

subjectLue

Virolaisten ja suomalaisten onnesta ja murheesta

Virolaiset ja suomalaiset eivät ole ulkoisesti kovin tunteellisia kansoja. Suomalais-ugrilaisissa kielissä onni tarkoittaa suuren ilon lisäksi tuuria ja kohtalon suopeutta eli siis jotain, mikä ei ole…

subjectLue

Amatöör

Uusia korkeatasoisia runoteoksia Virossa ilmestyy säännöllisesti, mutta proosan kohdalla viime ajat ovat olleet hiljaisempia. On puhuttu jopa nykyproosan katovuosista kukoistavien vuosien jälkeen. Jotain…

subjectLue

Päijät-Hämeen Tuglas-seura

Päijät-Hämeen Tuglas-seura

subjectLue

Eestlase ja soomlase õnnest ning kurbusest

Eestlased ega soomlased ei ole väliselt väga emotsionaalsed rahvad. Soome-ugri keeltes tähendab õnn lisaks rõõmule veel ka vedamist ja saatust ehk siis midagi, mis ei ole inimese kontrolli all. Head enesetunnet…

subjectLue

Ajattelen koko ajan rahaa

Tämä antologia ei ole ”vanhanaikainen” käännösvalikoima. Runoja ei ole siis ryhmitelty runoilijoittain vaan aiheen mukaisesti. Vanhanaikaista on jäljellä sen verran, että alkutekstejä ei ole mukana, mutta…

subjectLue

Etelä-Karjalan Tuglas-seura

Lappeenrannan Tuglas-seura

subjectLue

Antti Häkli: Tallinna on minulle kohtalopaikka

Kirjailija Tõnu Õnnepalu on sanonut, että on olemassa paikkoja ja kohtalopaikkoja. Paikkoja on paljon ja kohtalopaikkoja vain muutama. Tallinna on minulle se kohtalopaikka”, sanoo kaupungissa vuodesta…

subjectLue

Naisella on ollut vahva asema virolaisessa yhteiskunnassa

Säveltämistä opiskelee Virossa tällä hetkellä enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Kansanperinteen tutkijat kertovat, että naisen asema laulajana ja luovana taiteilijana sekä yleensä yhteiskunnassa on virolaisen…

subjectLue

Pohjois-Savon Tuglas-seura

Pohjois-Savon Tuglas-seura

subjectLue

Poolt ja vastu

Küll keeb ja kobrutab! Eesti on muutunud meeleavalduste ja tuliste vaidluste maaks. See torkab silma ja kõrva peavoolu- ja sotsiaalmeedias, tänaval ja kampaaniates. Paari viimase aasta jooksul on avaldatud…

subjectLue

Kauramaito on vuosisatoja vanha trendituote

Virolaisten maalaiskodeissa ja kesämökeillä on sadonkorjuun aikaan luvassa mm. perunaa, kurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, hernettä ja papua. Virossa on paljon ikivanhoja kasvisruokia, jotka pitäisi nyt ilmastonmuutoksen…

subjectLue

Pirkanmaan Tuglas-seura

Pirkanmaan Tuglas-seura

subjectLue

Puolesta ja vastaan

Kyllä kiehuu ja kihisee! Virosta on tullut mielenosoitusten ja tulisten väittelyiden maa. Se näkyy ja kuuluu valta- ja sosiaalisessa mediassa, kaduilla ja kampanjoissa. Parin viime vuoden aikana on osoitettu…

subjectLue

Suomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta

Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…

subjectLue

Itä-Uudenmaan Tuglas-seura

Itä-Uudenmaan Tuglas-seura

subjectLue

150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta

Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.

subjectLue

Hyvinkään Tuglas-seura

Hyvinkään Tuglas-seura

subjectLue

Näkemiin Neuvostoliitto

Näkemiin Neuvostoliitto on ensimmäinen inkerinsuomalainen elokuva, ja sillä on monta tarinaa kerrottavanaan. Lauri Randlan omaelämäkerrallisen, värikkään, monikielisen ja -kulttuurisen elokuvan tavoite…

subjectLue

Makeutta elämään

Viime kauden sadon hunaja eli viroksi mesi saattaa olla jo kiteytynyttä, mutta edelleen yhtä makeaa kuin ennenkin. Siitä voi tehdä simaa. Viroksi siman nimi on mõdu, ja jotkut kutsuvat…

subjectLue

Marsipaania!

Poikani haluaa possunnäköisen, minä tylsästi vain yhden tangon imelää manteliherkkua.

subjectLue

Rap-muusikko nublu riimittää vironmaalaisten elämää

Vai ei rap ole lajisi? Ei minunkaan erityisemmin. Mutta kuunnelkaamme Viron kuuminta artistia nublua! Maaliskuussa hänen laulujensa tahdissa oli heiluttu YouTube´issa jo 29 miljoonaa kertaa. Se on melkoinen…

subjectLue

Lavatähti Jaak Joalan syntymästä 70 vuotta

Jaak Joalan (1950–2014) ura iskelmälaulajana hakee Virossa vertaistaan. Hän nousi kuuluisuuteen jo teini-ikäisenä ja oli 30-vuotiaana juhlittu tähti ympäri Neuvostoliittoa. Parikymmentä vuotta kestäneen…

subjectLue

Trolla-tossut – Viron Reinot

Oletko käynyt kylässä virolaisessa kodissa? Kun otat ulkokengät pois, isäntäväki tarjoaa sinulle eurooppalaiseen tapaan vierastossuja jalkaan. Melko harvassa maassa ollaan sukkasillaan kuten meillä Suomessa…

subjectLue

Piirpääsukese Euroopa. Baikalist Assoorideni.

Jaan Kaplinski tunnetaan meillä runoilijana, ja myös hänen hienoa proosaansa on suomennettu. Tämä uusi teos on matkakirja – jo hänen kolmantensa.

subjectLue

Kohti kokonaista ihmisyyttä – Kirkon perhe­neuvonnan synty Virossa

Kun Viron evankelis-luterilainen kirkko pyysi tukea Suomen Lähetysseuralta perheneuvonnan käynnistämistä varten, Lähetysseura vastasi pyyntöön lähettämällä Pia Ruotsalan perheineen Tallinnaan vuonna 2009.…

subjectLue

101 Eesti kindlust ja kaitserajatist

1001 Books You Must Read Before You Die, 1001 Ideas That Changed The World, 1000 Amazing Places To See Before You Die, 1001 Children's Books You Must Read Before You Grow Up, 999, 1000, 1001 tai 1002 sitä…

subjectLue

Monumendid ja võim. Eesti Ajaloomuuseumi kogutud nõukogude­aegsete monumentide väliekspositsiooni kataloog.

Teoksen pitkä alaotsikko oikeastaan kertoo jo, mistä on kyse. Se ei kuitenkaan kerro ihan kaikkea. Viron historiallisella museolla on suuri museokompleksi Maarjamäellä Tallinnassa (Pirita tee 56). Kompleksiin…

subjectLue

150 aastat Eesti Üliõpilaste Seltsi asutamisest

7. aprillil 1870 asutasid Tartu ülikooli eestlastest üliõpilased ja haritlased Eesti Üliõpilaste Seltsi (EÜS), eestlaste vanima üliõpilasorganisatsiooni.

subjectLue

Julius Krohn ja ensimmäinen viron kielioppi

Mitä yhteistä on suomalaisella Julius Krohnilla ja virolaisella Karl August Hermannilla? Ainakin se, että molemmat kirjoittivat maanmiehilleen ensimmäisen omakielisen viron kieliopin. Krohn ehti ensin:…

subjectLue

Metsän mahti

Asustan puolisoni ja pienen tyttäreni kanssa Nuuksion metsien keskellä. Taivaita tavoittelevat puut kuiskivat tuulessa ympärillämme, kotipihallamme voi seurata metsän laululintujen viserrystä, oravien…

subjectLue

Ensimmäinen meriseikkailuni

Purjeveneen nimi on Olõ-iq Kipõt. Se on võrua ja tarkoittaa ”ei ole kiirettä”. Veneen omistajat joutuvat alinomaa selittämään jopa virolaisille outoa ja vaikeasti lausuttavaa nimeä. Siitä on kuulemma vain…

subjectLue

Metsavägi

Pesitsen oma kaasa ja pisikese tütrega Nuuksio metsade keskel. Meid ümbritsevad tuules sosistavad kõrged puud, hoovis vidistavad metsalinnud, askeldavad oravad, hüplevad jänesed ja veidi sügavamal metsas…

subjectLue

Alussa oli Tibu

Tibu-jakkara on huonekalu, joka vangitsee ohikulkijan katseen. Työhuoneeni nurkassa oleva Maria Rästan suunnittelema Tibu-jakkara on saanut viikottain osakseen ihailua ja kommentteja kaikki ne seitsemän…

subjectLue

Jätku leiba!

Toit on oluline osa kultuurist. Hiljuti oli soomlastel ja eestlastel oma riikide 100. sünnipäeva puhul võimalus hääletades välja valida lemmikrahvustoit. Soomes kogus enim hääli rukkileib ja eestlaste…

subjectLue

Vaalitarvehierarkiaa

Virolaiset ja suomalaiset poliitikot puhuvat harvoin samoista asioista samaan aikaan. Ennen viime vaaleja murhelista oli kuitenkin kummassakin maassa yhteinen: huolta herättivät – yllätys yllätys – taloustilanne…

subjectLue

Taistelu Valgasta Pajun kartanossa

Tänä syksynä Martin markkinoiden teema-alueena on Valga ja Valgamaa. Tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 100 vuotta Valgamaalla käydystä Pajun taistelusta, jossa suomalaiset vapaaehtoiset kärsivät suurimmat…

subjectLue

Hyvää ruokahalua!

Ruoka on olennainen osa kulttuuria. Suomalaisilla ja virolaisilla oli hiljattain maiden 100-vuotisjuhlien yhteydessä mahdollisuus äänestää suosikkiaan kansallisruoaksi. Suomessa eniten ääniä keräsi ruisleipä,…

subjectLue

Adamson-Eric – Viron monipuolisin modernisti

Viime vuonna juhlittiin 100-vuotiasta Viroa, ja tänä vuonna tulee kuluneeksi saman verran Viron taidemuseon perustamisesta. Adamson-Ericin museo juhlii 100-vuotiasta Viron taidemuseota näyttelyvaihdolla…

subjectLue

Armastusest raamatukogude vastu

Minu armastus raamatukogude vastu sai alguse pisikesest Lõuna-Eesti külaraamatukogust, kus mu vanaema juhatajana töötas. Suved veetsin õega maal vanaema juures ja raamatukogu külastus oli meile alati põnev…

subjectLue

subjectLue

Eesti mitmekülgsem modernist Adamson-Eric

Eelmisel aastal tähistati Eesti riigi 100 aastapäeva ning käesoleval aastal möödub sajand Eesti Kunstimuuseumi rajamisest. Eesti Kunstimuuseumi 100. juubeliaastat tähistab Adamson-Ericu muuseumi näitustevahetus…

subjectLue

Martsipan

Mu poeg tahab põrsakujulist, mina ebaoriginaalselt ainult ühe batoonikese magusat mandlimaiust.

subjectLue

Mine seenele!

… ütleb eestlane, kui tahab kaasmaalasele koha kätte näidata. Soomlane ütleks sel puhul suksi kuuseen. Tüütu kaaslase võiks soome keeles saata ka sinna, missä pippuri kasvaa. Huvitav,…

subjectLue

Minu Soome asjad

Helsingi Disainimuuseumis on maikuu lõpuni avatud näitus „100 Soome asja“. Soome 100. juubeliaastale pühendatud näitus esitleb igast Soome iseseisvuse aastast üht eset. See tõi omakorda laviinina kaasa…

subjectLue

subjectLue

Ihmisyyden ja elämän inspiroimana

Mitä tapahtuu, kun ihminen joutuu viimeiselle rajalle, tilanteeseen, josta ei ole enää pääsyä ulos? Kun ihminen on väkisin koskettu niin loppuun, ettei hellyyden ja läheisyydenkaipuu enää herää? Kun luottamus…

subjectLue

Minun esineeni Suomesta

Vuonna 1995 työskentelin Kaubamajan hallintopäällikkönä ja minun piti valita itselleni työpuhelin. Kaikilla tärkeillä henkilöillä oli noihin aikoihin NMT-puhelin. Juuri tuolloin tulivat kuitenkin Virossa…

subjectLue

subjectLue

Kevaden ensimmäinen vuosisata

Siinä missä suomalaiset osaavat unissaankin Pohjantähden alun ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi”, tietävät virolaiset takuuvarmasti, mikä kirja alkaa ”Kui Arno isaga koolimajja jõudis, olid tunnid juba…

subjectLue

Hätäruoasta trendiruoaksi

Virolaisen kansanperinteen mukaan 24. elokuuta eli ”Pärtlin päivänä” kylvää jumala sieniä. Nuo ns. taivaan sienet ovat parhaita mahdollisia sieniä. Ennen Pärtlin päivää saadut sienet ovat huonompia, sillä…

subjectLue

Kontakt

Kui soovid Tuglase seltsi tegevuse kohta täpsemalt teada, küsi julgesti

subjectLue

Nuoren Viron omatunto

Juhani Salokannel aloittaa A. H. Tammsaaren elämäkertansa kuin Vladimir Nabokov kirjansa Gogolista: lopusta.

subjectLue

Aaker

… kysyi tämänvuotisella Tarton kielikurssilla eräs oppilaani, jolle virolaiset tutut olivat suositelleet lukemiseksi juuri Õnnepalun kirjoja. ”Jooo-o”, venytin vastaamista ja punnitsin mielessäni lukijan…

subjectLue

Tuglase selts on Soome vanim ja suurim Eesti kultuurist ja ühiskonnast huvitatud inimesi ühendav selts, millesse kuulub üle 3000 liikme.

subjectLue

Uhman ja toivon kevät

Varhainen herätys odotti minua elokuisena aamuna vuonna 1991. Olin lähdössä Tallinnaan yhdessä filmiryhmän kanssa tekemään videomuotokuvaa Jaan Krossista. Työn oli tilannut Suomen Kirjailijaliitto, ja…

subjectLue

Tuglase selts ja lõimimine

Tuglase Selts on 1982. aastal loodud mittetulundusühing, mille ülesanne on arendada Eesti ja Soome kultuurikoostööd ning tutvustada Eesti ühiskonda ja kultuuri Soomes. Tuglase Seltsil on umbes 3000 liiget.…

subjectLue

Friedebert Tuglas – Felix Ormusson

Ei ole helppoa olla romantikko arkisessa maailmassa, jonka todellisuus ei vastaa kuvitelmaa. Karun totuuden joutuu huomaamaan Friedebert Tuglaksen romaanin Felix Ormusson (1915, suom. Otto Aho, kustantaja:…

subjectLue

Eesti kirjanduse 100 aastat

Suomi 100, Viro 100, Latvia 100 – kaikkia kolmea juhlavuotta on tullut seurattua varsin läheltä ja pakostakin tulee tehtyä vertailuja. Näissä omissa räknäilyissäni on Viro ainakin kahdessa asiassa ollut…

subjectLue

Balti raamatukogu

Tuglase Seltsi Balti raamatukogu on oma umbes 35 000 teavikuga suurim väljaspool Eestit asuv eesti kirjandust ja Eesti kohta käivat kirjandust koondav raamatukogu.

subjectLue

Minu Setomaa

Petrone Print -kustantamon Minu-sarja on Viron kustannusmaailman viimeisen vuosikymmenen ehdoton menestystarina. Sarjan aloitti aikaisemmin radio-televisio- ja sanomalehtitoimittajana toimineen Epp Petronen…

subjectLue

subjectLue

Aino Kallas – Maailman sydämessä

Aino Kallas on ollut viime vuosina niin paljon esillä, että tänä vuonna ilmestynyt elämäkerta ei äkkiseltään tunnu mainostetun mukaisesti ”ensimmäiseltä”. Monien muiden tavoin uskoin tietäväni paljon hänen…

subjectLue

Jollaksen leiri 70 vuotta sitten

Elokuussa 2014 ilmestyi Suomen ja Viron suhteiden historiasta kiinnostuneiden kannalta poikkeuksellisen tärkeä kirja. Kyseessä on Eero Pitkäsen muistelmat Paimenpoika Inkeristä, joka valottaa 600 sivun…

subjectLue

Eestin runotar

Jatkosodan päätyttyä Suomessa koettiin pieni kustannusalan protesti, kun WSOY julkaisi 1944 Kerttu Mustosen suomennoksena Albert Kivikasin vapaussotaromaanin Nimet marmoritaulussa. Kirja huokui tukea miehitetylle…

subjectLue

Nyt natisevi Suomen silta

Suomen silta on tunnettu suomensukuisten kansojen keskinäisen yhteyden poeettinen tunnuskuva. Se esiintyy toistuvasti motiivina jo kansanrunoudessamme ja -tarinoissamme. Kalevipoeg-eepoksessakin kerrotaan:…

subjectLue

Juhan Paju – Haapsalun saunamurhat

Haapsalun kaupungissa sattunut kuolemantapaus ei aluksi edes tunnu rikokselta. Keski-ikäinen mies, Ants Riisen, löydetään saunanlauteilta kuolleena viinapullo kädessään. Kun leskeksi jäänyt rouva Riisen…

subjectLue

Karl Ristikivi – Hingede öö

Vuonna 1953 ilmestyi Ruotsissa romaani, joka oli jotain, jota virolaisessa kirjallisuudessa ei ollut ennen nähty. Toisen maailmansodan loppuvaiheissa monien muiden virolaiskirjailijoiden ja älymystön tavoin…

subjectLue

Löydätkö kuvasta virheen?

1. ja 2. huhtikuuta 1988 järjestettiin Viron SNT:n luovien alojen järjestöjen yhteinen täysistunto. Istunnossa puhui yli 50 kulttuurialojen ja sivistyneistön edustajaa, muiden muassa Lennart Meri, Paul-Erik…

subjectLue

Anne Pikkov, Piret Raud ja Kertu Sillaste

Anne Pikkov (s. 1974) on graafinen suunnittelija, jonka kädestä syntyvät yhtä lailla kirjan kuvitukset, aikakauslehtikuvitukset, julisteet kuin rakennuksien visuaalinen ilme. Hotellin ulkoseinän ikkunapintojen…

subjectLue

Tapahtumien suoratoistot

subjectLue

Minu esimene mereseiklus

Purjeka nimi on Olõ-iq Kipõt. See on võru keeles ja tähendab “kiiret pole”. Paadi omanikud peavad alalõpmata seletema, mida tähendab ka eestlaste jaoks kummaline ja raskesti hääldatav nimi.

subjectLue

Looming 90 vuotta

Viron kirjailijaliitto perustettiin lokakuussa 1922, jo puolen vuoden kuluttua huhtikuussa 1923 alkoi Friedebert Tuglaksen aloitteesta ilmestyä kirjallisuuslehti Looming, jota Tuglas myös toimitti. Suomalainen…

subjectLue

Poliitiline sõltumatus

Eesti keel sai riigikeele staatuse sada aastat tagasi. Eesti keele teekond esimestest juhuslikest kirjapanekutest kuni riigikeeleks saamiseni võttis aega umbes 700 aastat. See protsess oli aeglane, kuid…

subjectLue

Runotyttö Tartossa

Runoilija Saima Harmajan syntymästä tulee tänä keväänä kuluneeksi sata vuotta. Hän syntyi 8. toukokuuta 1913 Helsingissä. Hänen lyhyeksi jäänyt, sairauden riuduttama elämänsä päättyi jo huhtikuussa 1937.…

subjectLue

Korttitalo

”Tämä tarina liikkuu jossain tietoisuuteni rajoilla, niin että saatan melkein koskettaa sitä. Se väreilee muistini viileissä nurkissa, hämärä kaiku onnellisemmista päivistä, hymyistä, eräästä äänestä.…

subjectLue

Tapahtumien suoratoistot

subjectLue

Vene veri

Kai Aareleidin romaani Vene veri vie lukijan mielikuvitusmatkalle Pietariin. Teoksen päähenkilö päätyy diplomaatin puolisona asumaan Pietariin, kaupunkiin, josta hän ei aluksi erityisesti pidä. Hän kävelee…

subjectLue

Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi

Viro sai maan virallisen kielen aseman sata vuotta sitten. Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi kesti noin 700 vuotta. Prosessi oli hidas, mutta se…

subjectLue

Vapaan taiteen voimakenttä

Nykytanssia, performansseja, näyttelyitä ja lyhytdraamaa ‒ tällaista ohjelmaa tarjoaa Kanuti Gildi SAAL Tallinnan vanhassakaupungissa. Vuonna 2002 perustettu SAAL on Viron ensimmäinen ja merkittävin nykytanssille…

subjectLue

Linnade põletamine

Joskus kaupunki on niin vahvasti kuvattu, että se ei ole enää tapahtumien näyttämö vaan yksi päähenkilöistä. Kai Aareleidin romaani Linnade põletamine liittyy kirjallisten Tartto-kuvausten perinteeseen.…

subjectLue

Viro vai Eesti?

Onko eteläisen naapurimaamme oikea nimi Viro vai Eesti ja puhutaanko siellä viroa vai eestiä?

subjectLue

Klaaslaps

Olen sanaton. Piste. Tällaisen yhden lauseen arvion tahtoisin nyt lähettää Elon päätoimittajalle. Hän ei varmaankaan olisi siihen tyytyväinen – siispä yritän murtautua lukemisen kohottaman mykistymisen…

subjectLue

Tartu, Dorpat ja Jurjev

Tällä palstalla on jo ollut juttua Tarton nimen suomalaisasusta ja sen taivutuksesta. Mutta entä viron Tartu-nimen tausta? Entä mistä tulee kaupungin nimen saksassa ja ruotsissa käytettävä asu…

subjectLue

Millainen on Viro vuonna 2050?

Tuoreesta inhimillisen kehityksen raportista käy ilmi, että Viron alueellinen sosiaalinen eriarvoistuminen voimistuu. Suur-Tallinnan kasvaessa muut alueet kuihtuvat. Raportti esittää neljä mahdollista…

subjectLue

Tallinnan, tarton ja võrun kieltä: viron murteet

Sekä suomeksi että viroksi puhutaan kielen murteista. Suomen murre ja viron murre eivät kuitenkaan merkitse ihan samaa; jossakin mielessä nekin siis ovat suomen ja viron ns. riskisanoja. Virossa suomen…

subjectLue

Huippukokeille virolaiset raaka-aineet

Kokkien olympialaisiksikin kutsutun Bocuse d’Or-kilpailun Euroopan karsintakilpailu käydään tämän hetkisen suunnitelman mukaan Tallinnassa 15.–16.10. Osallistujien pitää valmistaa pääruoka virolaisesta…

subjectLue

Sina ja teie

”Tiedäksä missä täällä on kahvit?” kysyi eräs mies minulta muutama vuosi sitten suomalaisessa ruokakaupassa. En pystynyt muistamaan, missä kahvihyllyt olivat, sillä mietin kuumeisesti, missä olimme tavanneet.…

subjectLue

Unelmasta todeksi

Muutamalta Tuglas-seuran nuoremmalta aktiivijäseneltä kysyttiin joskus vuoden 1988 tienoilla, mihin suuntaan seuraa ja sen toimintaa olisi lähivuosina kehitettävä ja suunnattava. Tein tuolloin koneella…

subjectLue

Viro ja Suomi 1917–1920

Seppo Zetterbergin nimi ei kaipaa esittelyä sen enempää Suomessa kuin Virossakaan. Useita hänen teoksiaan on vironnettu ja suurinta huomiota lienee saanut osakseen Viron historia (viroksi 2009). Henkilökohtainen…

subjectLue

Kyllä ja küll

Viron sanalla küll ja suomen sanalla kyllä on yhteinen alkuperä (vrt. ee küllalt ja sm kyllin, ee küllus ja sm kyllyys), joka on alkujaan ilmaissut jonkin suurta määrää. Molemmissa kielissä näitä partikkeleita…

subjectLue

Viron ja suomen superlatiivi

Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…

subjectLue

Virolaiset Suomessa -virtuaaliseminaari
Virtuaalseminar Eestlased Soomes

Virolaisista on pitkään puhuttu Suomen suurimpana, mutta hiljaisena vähemmistönä. Viime vuosina on kuitenkin sekä Suomessa että Virossa julkaistu useita tutkimuksia suomenvirolaisista Eesti Maja - Viro-keskuksen…

subjectLue

Suuri maanpako

Lähtö maanpakoon neuvostovallan alta merkitsi useille virolaisille hengenvaarallista ja monesti myös hengen vaatinutta matkaa yli pimeän ja myrskyävän Itämeren pienissä kalastajaveneissä. Kalustoon ja…

subjectLue

Viron värejä Helsingissä

Helsingin Taidehallissa avattiin 15.10.2010 näyttely Viron värit, joka esittelee virolaista maalaustaidetta Enn Kunilan yksityiskokoelmasta. Varsin suuren osan Viron taiteen historiasta kattava kokoelma…

subjectLue

Saarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa

Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin…

subjectLue

Hän, tema ja ta

Suomen kielessä tehdään periaatteessa ero persoona- ja demonstratiivipronominien välillä kolmannessa persoonassa, kuten koulussa opetettiin: hän viittaa ihmisiin, se taas eläimiin ja asioihin. Käytännössä…

subjectLue

subjectLue

Hapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei

Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai…

subjectLue

Viron lastenkirjallisuuden keskus

Nykyään kuulee usein sanottavan, että kulttuurille rakennetaan komeita seiniä, mutta ne eivät takaa toiminnan tasoa. Tämä väite ei päde puhuttaessa Viron lastenkirjallisuuskeskuksesta vaan päinvastoin:…

subjectLue

Postimees ja Eesti Päevaleht

Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.

subjectLue

subjectLue

Viron valtionpäämiehet

Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…

subjectLue

14.6. Leinapäev, surun päivä

Keväällä 1940 Saksa valloitti Länsi-Euroopan maita (Tanska, Pohjois-Norja, Belgia, Alankomaat, Ranska). Vastaiskuna tälle Neuvostoliitto alkoi aktiivisesti toteuttaa suunnitelmiaan Baltian valloittamiseksi.…

subjectLue

subjectLue

23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus

Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…

subjectLue

subjectLue

Enkelinsilta

Indrek Hirven runojen suomennosvalikoima Enkelinsilta (2009) on nimetty Tarton Toomemäen Inglisild-sillan mukaan. Useat Raija Hämäläisen suomentamat runot kuvaavat Tarttoa, syyssateista Supilinnaa, vehreää…

subjectLue

Mine seenele!

…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…

subjectLue

Vooremaa

Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…

subjectLue

Mine seenele!

… ütleb eestlane, kui tahab kaasmaalasele koha kätte näidata. Soomlane ütleks sel puhul suksi kuuseen. Tüütu kaaslase võiks soome keeles saata ka sinna, missä pippuri kasvaa. Huvitav,…

subjectLue

Kolmen virolaisen taiteilijan näyttely Helsingin Taidehallissa

Helsingin Taidehallissa on vuodenvaihteessa kolmen virolaistaiteilijan näyttely. Kävin Tallinnassa tapaamassa heitä ja katsomassa heidän teoksiaan etukäteen.

subjectLue

Argonaut

Ajatukset. Äänet. Kakofoniset, traagiset, identiteettikriisin riuduttamat. Intelligenssikriisin riuduttamat. Viimeinen kamppailu jonkin nimissä, jonkin, joka näyttää olevan elämä. Arvostuksen nälkä. Rakkauden…

subjectLue

OECD-raportti maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen

Tuore OECD:n raportti Working Together: The Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland tarkastelee Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen…

subjectLue

Argonaut

Mõtted. Hääled. Kakofoonilised, traagilised, identiteedikriisis vaevlevad. Intelligentsuse kriisis vaevlevad. Viimane võitlus millegi nimel, mis näib olevat elu. Tunnustuse nälg. Nälg armastuse järele.…

subjectLue

subjectLue

Urmas Vadi

Kirjailijajutut alkavat usein kuvauksella haastateltavan lapsuudesta. Nuori sanataiteilija on kirjoittanut vihkot täyteen tarinoita, voittanut koulun kirjoituskilpailuissa ja ollut varma tulevasta kirjailijanurastaan.…

subjectLue

Võta või jäta – rohkeaa realismia vanhemmuudesta

Minulla oli vahvoja mielikuvia Liina Triškina-Vanhatalon käsikirjoittamasta ja ohjaamasta elokuvasta Võta või jäta (Ota tai jätä) jo ennen kuin astuin elokuvateatteriin Tartossa. Mielessäni oli lehdistä…

subjectLue

Setukaisista settoihin

Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…

subjectLue

Tiit Aleksejev – kirjailija

Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…

subjectLue

Trolli, trollikka ja sarvijaakko

Tallinnan joukkoliikennejärjestelmään ovat jo vuodesta 1965 lähtien kuuluneet oleellisena osana johdinautot eli trolleybussit. Ne opittiin pian linjojen yleistyttyä tuntemaan vironkielisellä nimellä trollibuss,…

subjectLue

Hasso Krull

Hasso Krull (s.1964) on Viron merkittävimpiä nykyrunoilijoita. Hänet tunnetaan myös yhteiskunnallis-filosofisena ajattelijana ja keskustelijana. Krull on julkaissut tähän mennessä kymmenen runokokoelmaa,…

subjectLue

Kielikuoleman jälkeen

Globaalein kieliuutinen on, että lukuisia maailman kieliä uhkaa lopullinen sammuminen lähitulevaisuudessa. Suomalais-ugrilaisessa kielikunnassamme näkymät ovat yhtä synkät. Kielten käyttöympäristö kaventuu.…

subjectLue

A. H. Tammsaare – Hornanperän uusi paholainen

Mitä tapahtuu, kun helvettiä isännöivä Paholainen pyytää Jumalalta luvan päästä yhden elämän ajaksi ihmisen hahmoon maan päälle? Siellä hän haluaisi tulla hyvää tekemällä autuaaksi. Monien pyytelyjen jälkeen…

subjectLue

subjectLue

Matkakohteena Kuressaari!

Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…

subjectLue

Udusulistaja

Maailman tunnetuin raplalainen Andres Ehin on kymmenen kokoelman virolaistuotannossaan kohonnut eläväksi klassikoksi, jonka runoilijanlaatu supistetaan turhan usein sanaan surrealisti. Jo 1960-luvulla…

subjectLue

Suuri vai pieni viron kieli?

Virossa ja Suomessa toistetaan usein väite, että Viro ja Suomi ovat pieniä maita ja viro ja suomi pieniä kieliä. Ne tuntuvat pieneltä siksi, että jotkut toiset kielet ovat mediassa ja matkaillessamme suuria…

subjectLue

Mariliis Kuukuma

subjectLue

Seltsimees laps

Leelo Tungalin kangaskantinen kirja kauniine kuvituksineen houkuttelee tutustumaan myös nimensä vuoksi. ”Toveri lapsi”, mistä ihmeestä tässä kirjassa kerrotaan?

subjectLue

Äidinkielen voima

Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…

subjectLue

Emakeele vägi

Eesti ja Soome suhtlus kirjandusmaastikul on väga elav ning põnev. Mõistagi pole kirjandussuhted alati nii soojad ja tihedad olnud. Suhteid on mõjutanud nii poliitiline olukord, ideoloogiline hoiak kui…

subjectLue

Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!

Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…

subjectLue

Seltsimees laps

Elokuva sai ensi-iltansa 23. maaliskuuta ja pysyi sen jälkeen monta viikkoa Viron katsotuimpana elokuvana. Juhlavuoteen ajoitettu elokuva hyppää virolaisten vaikeimpiin vuosiin 1950-luvulle ja kertoo palan…

subjectLue

Viron eläkejärjestelmä murroksessa

Viron uusi hallitus aikoo Isänmaa-puolueen aloitteesta mullistaa Viron eläkejärjestelmän. Monelle virolaiselle saattavat sen myötä koittaa onnen päivät, mutta asiantuntijoiden mukaan kyseessä on hetken…

subjectLue

Toveri lapsi

Vielä yksi kertomus: Leelo Tungalin omaelämäkerrallinen trilogia, josta nyt on suomennettu ensimmäinen osa, asettuu niiden koskettavien virolaisromaanien jatkumoon, johon kuuluvat esimerkiksi Viivi Luikin…

subjectLue

Sinine sarvedega loom

Aloitanpa Suomen ja Viron välisellä pikku kulttuurierolla. Andrus Kivirähkin uutuusromaanissa Sinine sarvedega loom ei ole takakansitekstiä. Tai onhan siinä, mutta teksti on sama kuin kirjan alku. Ärsyttävää,…

subjectLue

Viimeisellä rajalla

Eeva Parkin romaanin Viimeisellä rajalla alkuasetelma on kuin suoraan trilleristä. Nuori nainen seisoo ikkunan äärellä jossakin Tallinnan syrjäseudulla sijaitsevassa ränsistyneessä talossa.…

subjectLue

Paralleel­universum

Runoteokseen ”paralleeliuniversum(e)ista” voi toden totta suhtautua perheyrityksenä, sillä jo alaotsikkonsa mukaisesti se sisältää ”tyttären ja äidin runoja marraskuulta 2018”. Perheeseen kuuluu tavallaan…

subjectLue

Pastacas – seosetute silpide kunstnik

Ramo Teder ehk esinejanimega Pastacas on omanäolise elektroonilise muusikaga kogunud kriitikutelt paarikümne aasta jooksul üksjagu tunnustust, aga laiem publik tunneb teda ilmselt hoopis koos Marko Veissoniga…

subjectLue

Piia Pikkuleipä muuttaa

Kairi Lookin Piia Pikkuleipä muuttaa on hyväntuulinen ja humoristinen tarina reippaan Piia-tytön elämästä uudessa kodissa. Kun Pikkuleipien perhe muuttaa omenapuiden ympäröimään tunnelmalliseen…

subjectLue

Pastacas – irrallisten tavujen taiteilija

Ramo Teder eli taiteilijanimeltään Pastacas on parinkymmenen vuoden ajan kerännyt kriitikoilta tunnustusta omaleimaisella elektronisella musiikillaan, mutta suurempi yleisö tuntee hänet todennäköisemmin…

subjectLue

Viro vuonna nolla

Mart Laar on ilmiö. Minulle ei tule maailmanhistoriasta äkkiseltään mieleen toista valtionjohtajaa (joka pääministeri Virossa tosiasiallisesti on), jolla olisi sivustakatsojan silmin ollut yhtä huonot…

subjectLue

Konrad Mägi

Onni ei ole meitä varten, köyhän maan poikia varten. Meille taide on ainoa tie pelastukseen, koska sillä hetkellä, kun sielu on täynnä ikuista kärsimystä, taide avaa meille sen, mitä elämä ei kykene antamaan.…

subjectLue

Jiri Tintera – kutistuvien kaupunkien peloton pelastaja

Valgan kaupunginarkkitehdillä Jiri Tinteralla on missio: pitää valgalaiset Valgassa. Tehtävä on muuttotappioisessa Valgassa haasteellinen, mutta niin on yksi Tinteran resepteistäkin yllättävä: puretaan…

subjectLue

Valga / Valka

On helmikuu 1999. Viron kielen tunti Tarton yliopistossa on juuri alkamassa, kun satun istumaan Iritan viereen. Pian selviää, että Irita on kotoisin sekä Valgasta että Valkasta: Valgassa hän on syntynyt…

subjectLue

Klassikko jo syntyessään

Kolmikymppiset nuoret miehet Joonas Torim ja Marko Ala ovat viettäneet puolet elämästään yhdessä. Miehiä yhdisti jo nuorena kiinnostus designia kohtaan, joten oli varsin luonnollista, että molempien opintie…

subjectLue

subjectLue

Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi

Monen suomalaisen silmään on osunut Tarton keskustassa kenraalikomentajamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tollyn (1761–1818) muistomerkki, joka pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. Harvempi suomalainen…

subjectLue

Kulttuurimatkat 2020

Tuglas-seura järjestää vuosittain jäsenilleen useita kulttuurimatkoja Viroon ja lähialueille.

subjectLue

Johannes Pääsukese tõeline elu

Urhean ja maineikkaan Hardi Volmerin ohjaama ”Johannes Pääsuken todellinen elämä” määritellään DVD-tallenteen versiossa sekä tragikomediaksi että ”rõudmuuviksi”. Käsikirjoituksesta tähän etnorainaan ovat…

subjectLue

Miks ja kuidas peaks eesti laps Soomes eesti keelt õppima?

Soomes elab tuhandeid eesti lapsi, kelle vanemad on küsimuse ees, kas laps peaks ka siin elades eesti keelt õppima ja kus seda teha saab. Osa lapsevanemaid on mures, kuidas mõjub mitmekeelsus lapse keelelisele…

subjectLue

Kiitos varauksestasi

subjectLue

Henkien aikaan

Virossa vietetään 2. marraskuuta kuolleiden muistopäivää eli ns. henkien päivää. Luonto ja kasvit ovat pääosin kuihtuneet, pimeys valtaa maisemaa ja ympärillä on vähemmän silmälle tai korvalle kauniita…

subjectLue

subjectLue

Miten virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät toistensa kieltä

Viron ja suomen kielisukulaisuuden ja siitä johtuvan samankaltaisuuden vuoksi on paljon pohdittu, missä määrin viro on suomalaiselle ja suomi virolaiselle ymmärrettävissä ilman sukulaiskielen opiskelua…

subjectLue

Andreas McKeough

subjectLue

Viron kielikirjosta ja Valgan kielestä

Suuremmista naapurimaista tulleet vieraat tapaavat usein ihmetellä, miten Virossa matkatessa niin maastonmuodot, pihamaiden ilme, ihmisten tavat kuin myös heidän puhumansa murre saattavat vaihtua muutaman…

subjectLue

Sanan voima

Viron kielen oppiminen on suomen puhujalle mielestäni suhteellisen helppoa, jos motivaatiota ja sinnikkyyttä oppimiseen riittää. Oppimisprosessia tietenkin helpottaa maahan asettuminen, sillä tällöin kuulee…

subjectLue

Hiljaisuuden vangit

Elokuvaohjaaja Martti Helden toinen täyspitkä elokuva Skandinaavia vaikus on erittäin kaunis ja liikuttava teos. Se kertoo monimutkaisista perhesuhteista ja menneisyyden traumojen ja syyllisyyden mykistävästä…

subjectLue

Sõna jõud

Kui motivatsiooni ja visadust jätkub, on eesti keele õppimine soome keele rääkija jaoks minu meelest suhteliselt lihtne. Õppimist lihtsustab Eestis elamine, sest siis kuuleb keelt ja on võimalik seda praktiseerida.…

subjectLue

Ollako vai eikö olla? Jäädäkö vai eikö jäädä?

Syyskuun lopussa julkaistiin Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteinen tutkimus Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Julkaisua seurasivat mediassa otsikot…

subjectLue

Soomlasena Eestis

subjectLue

Eesti keelerikkusest ja Valga keelest

Külalised suurtest naaberriikidest imestavad sageli, kuidas Eestis ringi sõites võib iga mõnekümne kilomeetri tagant muutuda maastiku ilme, majade ümbrus, kombed ja ka murdekeel. Suure varieeruvuse põhjusi…

subjectLue

subjectLue

Kuidas eestlased ja soomlased teineteise keelest aru saavad

Eesti ja soome keele suguluse ning sellest tuleneva sarnasuse tõttu on palju arutatud, kuivõrd on eesti keel soomlasele ja soome keel eestlasele mõistetav ilma sugulaskeelt õppimata või pikemalt naabermaal…

subjectLue

Suomenvirolaisten sekakuoro Siller täyttää 10 vuotta

Martin markkinoiden vakioesiintyjä on jo vuosia ollut tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä suomenvirolaisten sekakuoro Siller. Kuoro on kasvanut muutaman laulajan ryhmästä laulutaiteeseen vakavasti suhtautuvaksi…

subjectLue

Mikko keittiössä

subjectLue

Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita

Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…

subjectLue

Ananaksesta asbestiin

Silloin, kun suomalaisia ravintoloita johdettiin pääasiallisesti ruotsiksi, ei ilmestynyt paljoakaan suomenkielisiä keittokirjoja. Kokit ja keittiömestarit käyttivät muun muassa Cajsa Wargin keittokirjaa.…

subjectLue

Syyssato säilöön

Elon numerossa 2/2019 kerroin virolaisista purkkikeitoista. Nyt niitä purkkeja tarvitaan, ja ellei keittoja ei ole syöty, niin kaupoissa on syyskesän koittaessa myynnissä sekä purkkeja että kansia.

subjectLue

Arhiiv

subjectLue

Parantavat kasvit – syömällä terveeksi?

Täällä pohjantähden alla -romaanin Koskelan Jussille riitti ruuaksi ruisleipä, ja siitä saadulla voimalla hän raivasi peltojaan. Energian lisäksi kasvisruoalla voi olla myös parantavia vaikutuksia.

subjectLue

Peipsimaa vanausulised

Eestis auto või bussiga mööda Peipsi järve rannikut reisides, võib näha veidi erakordset pilti: tavapäraste siin-seal põllulappide ja metsatukkade vahel kõrguvate taluhoonete asemel näeme piki kallast…

subjectLue

Säilyvää ruokaa matkamuistoksi

Virolaisten ja suomalaisten arkiruokailu poikkeaa hieman toisistaan. Maksalaatikkoa ei tunneta Virossa ja harva suomalainen tekee pakastepelmeneistä itselleen lounaskeittoa.

subjectLue

Trendikäs ja perinteinen sika

Virolaiseen ruokapöytään kuuluu sianliha muodossa jos toisessakin.

subjectLue

Valga / Valka

On 1999. aasta veebruar. Tartu ülikoolis on just algamas eesti keele tund ja ma satun istuma Irita kõrvale. Varsti selgub, et Irita on pärit nii Valgast kui Valkast. Ta sündis ja elas neli esimest eluaastat…

subjectLue

subjectLue

Sata vuotta etnofuturismia

Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…

subjectLue

Kantarellin kuuntelun taito

Biologi ja semiootikko Valdur Mikita (s. 1970) on mies, jonka juuret ovat syvällä etelävirolaisissa metsissä ja jonka sielussa asuvat virolaisten isoäitien ikiaikaiset opetukset. Hän harrastaa luovaa metsäkävelyä…

subjectLue

Eestluse elujõust

Nuoremman polven virolaisen tekstimaakarin Indrek Koffin kirja on vähän hämmentävä kokemus. Vajaalle 70 sivulle levittäytynyt ”hysteerinen traktaatti” – kuten teoksen alaotsikko valistaa – herättää lukijassa…

subjectLue

Historian pelastaja ja ilmaisumuotojen etsijä

On sanottu, että Jaan Kross antoi teoksillaan Viron kansalle sen historian takaisin. Me helpommissa oloissa kasvaneet tuskin voimme täysin ymmärtää, miten suurta tuhoa neuvostovalta teki kansalliselle…

subjectLue

oi suomi on

Indrek Koffin vuonna 2011 ilmestynyt ”hysteerinen traktaatti” Eestluse elujõust on saanut suomen­kielisen asun teoksessa, jonka kanteen on toiseksi tekijäksi merkitty Mika Keränen. Hänen asemaansa määrittää…

subjectLue

Minu kuninglikud kaelkirjakud

Eeva Park on kirjoittanut muisteluteoksen, joka on ennen kaikkea tarina kirjailijan äidin, Minni Nurmen henkilöstä ja urasta tyttären silmin nähtynä. Kirja kertoo kohtaamisista kirjallisuuden merkkihenkilöiden…

subjectLue

Minu auhinnad

Britannian kansalliskirjastossa on melkoisen paljon teoksia. Joku on laskenut, että jos ihminen lukisi viisi kirjaa päivässä, koko kirjaston läpi lukeminen veisi 8 000 vuotta. Eikä riittäisikään, koska…

subjectLue

Kiitos vastauksesta

subjectLue

Taivaan uni

Kirja on kaunis ja koskettava. Ensimmäisenä sen käteen saatuani huomioni kiinnittyi kirjan kanteen ja kuvitukseen. Kaisa Kyrön värikkäät maalaukset ovat kauniita ja itsenäisiä taideteoksia, mutta muodostavat…

subjectLue

Sillalla soi satakieli

Jo oli aikakin, tulee mieleen puuskahtaa, kun ottaa käteensä vastikään ilmestyneen Lydia Koidulan (1843–1886) runojen suomennosvalikoiman Sillalla soi satakieli. Lydia Koidulan runoja suomeksi. Yksi Viron…

subjectLue

Emajõgi

Emajõgi, Emajoki eli ”Äitijoki” (tai ”Emojoki”) on Viron suurimpia ja tunnetuimpia jokia. Sen pituus on 101 km ja vesistön suuruus, Võrtsjärv mukaanlukien, 9 960 km2. Joki alkaa Viron toiseksi…

subjectLue

Satavuotias Tarton rauhansopimus

Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan päättyi Tartossa 2. helmikuuta 1920 solmittuun rauhansopimukseen. Itsenäisen Viron valtion tärkein oikeudellinen asiakirja on varmasti itsenäisyysjulistus, joka…

subjectLue

”Historia on tarinoiden taustakangasta”

Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.

subjectLue

Persoonasta, häpeästä ja syyllisyydestä Jaan Krossia lukiessa

Minun täytyy tunnustaa, että kun minua pyydetään puhumaan jostain historiallisesta tai eettisestä ongelmasta Jaan Krossin tuotannossa, jokin minussa panee aina aluksi vastaan. Tulee kummallinen epäilys,…

subjectLue

Kai Aareleid: ”Historia on tarinoiden taustakangasta”

Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.

subjectLue

Kun Õ tuli viron kirjakieleen

Pian 500 vuotta täyttävän kirjoitetun viron kielen historian kiintoisiin käänteisiin kuuluu se, että tiedämme tarkalleen, kuka, miten ja milloin täydensi käytössä ollutta latinalaista kirjaimistoa uudella…

subjectLue

Õ tulekust eesti kirjakeelde

Varsti 500-aastaseks saava eesti kirjasõna ajaloos on huvitav seik, et teame, kes, kuidas, millal kujundas ja täiendas kasutusel olnud ladina alfabeeti uue tähega, grafeemiga õ.Õ tulekust eesti kirjakeelde

subjectLue

subjectLue

Merentakaisia lauluja

Merentakaisia lauluja poikkeaa monessa suhteessa aiotusta. Saarenmaalla elokuussa 1911 päivätyn kokoelman alkusanoissa Kallas toteaa, että teoksesta haluttiin kirjallisuushistoriallista antologiaa, mutta…

subjectLue

Õlu ja kirvevise

Saan oma juristist sõbralt vihje veidi omapärase spordiürituse kohta. Beer and Axethrowing Night kõlab just nii, et ma pean sellest osa võtma. Kanada metsameeste võistlustest tuttav kirveviskamine…

subjectLue

Kaljaa ja kirveenheittoa

Saan virolaiselta lakimieskaveriltani vinkin hieman erikoisemmasta urheilutapahtumasta. Beer and Axethrowing Night kuulostaa siltä, että minun on pakko osallistua siihen.

subjectLue

Ville Hytönen

subjectLue

Viksu peli

Virolaisesta Viks-polkupyörästä on tullut muutamassa vuodessa maailmanlaajuisesti tunnettu design-ikoni. Suomalainen matkailija on todennäköisimmin törmännyt erikoiseen luomukseen Telliskivessä pyöräkaupan…

subjectLue

Suomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä

Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…

subjectLue

Vakka-Suomen Viro-seura

Vakka-Suomen Viro-seura

subjectLue

Kolme Eesti kunstniku näitus Helsingi Taidehallis

Esimesest detsembrist kuni 13. jaanuarini on Helsingi Taidehallis avatud kolme Eesti kunstniku – Alice Kase, Jass Kaselaane ja Neeme Külma näitus „Alice, Neeme & Jass“. Enne näituse avamist Soomes käisin…

subjectLue

Viro vaalien alla

Virossa pidetään Suomen tavoin vuonna 2019 kahdet vaalit. Maaliskuun alun parlamenttivaalit saavat seuraa toukokuisista EU-vaaleista. Varsinkin parlamenttivaalien ennakkoasetelma on etelänaapurissa toisaalta…

subjectLue

Heidi Iivari

subjectLue

Hei, anteeksi ja näkemiin

Joulusesongin alkaessa keskusteltiin sekä Suomessa että Virossa Ilta-Sanomien lukijakyselystä, jonka mukaan suomalaiset eivät ole tyytyväisiä virolaiseen palvelukulttuuriin. Virolaisia kuvailtiin muun…

subjectLue

subjectLue

subjectLue

subjectLue

”Minä lähden, Jaak!”

…sanoo Ristiotsan Rein Kirsimäen Jaakille eräänä maaliskuisena aamuna seistessään Peipsijärven Venäjän-puoleisella rannalla ja tähystäessään loputtoman jääsohjon ylitse, kotikylänsä Kodaveren suuntaan.…

subjectLue

Virolaisuuden juuret

Viron tasavallan sadantena juhlavuonna on toistuvasti tarkasteltu niin Viron valtion lähtökohtia kuin sitä tukevan virolaisuuden perusteita. Mitä on se oleellinen ja ainoalaatuinen, joka sisältyy sanaan…

subjectLue

Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?

Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien…

subjectLue

Maailmaa voi muuttaa laukku kerrallaan

Laukku kuin taideteos, jossa jokainen pienikin yksityiskohta on loppuun asti mietitty. Materiaalina kasviparkittu nahka ja suunnittelijana Stella Soomlais, nimensä mukaisesti tähti virolaisten suunnittelijoiden…

subjectLue

subjectLue

Mitä tapahtuu ketjun lopussa?

Elokuva Keti lõpp, suomeksi ketjun loppu, kertoo Tallinnassa sijaitsevan Kett-nimisen pikaruokaravintolan viimeisestä päivästä. Ravintolan ainoa työntekijä (Maiken Schmidt) ei tosin tiedä sitä vielä aamulla.…

subjectLue

Reisijuht Eesti mõisad

Kartoistaan tunnetun Region kustantama reisijuht eli ”matkaopas” Viron kartanoihin johdattaa kiehtovan ja omaleimaisen jos ristiriitaisenkin nähtävyyden pariin. Kartanoiden eli moisioiden laajan…

subjectLue

Valokuvaaja Ove Maidla

Vuonna 2019 Elon kansikuvat ovat tarttolaisen Ove Maidlan kuvaamia. Maidlan kuvat eivät kuitenkaan ole ihan tavallisia kuvia, hän ei erityisesti pidä printatusta kuvasta. Maidla käyttää harvinaista…

subjectLue

Vastarannan lumo

Pitkään Virossa asunut Yle-uutisten entinen Baltian kirjeenvaihtaja, nykyinen vapaa toimittaja Risto Vuorinen on vihdoin kirjoittanut sen, mikä monen toimittajan mielessä vain häilähtelee – eli romaanin.…

subjectLue

subjectLue

Lõpmatus

Mennyt vuosi (2019) on ollut Tõnu Õnnepalulle poikkeuksellisen tuottelias ja menestyksekäs: Saman vuoden aikana ilmestyivät trilogian Kodus mujal (Kotona muualla) kaikki kolme osaa, ja kaikki ovat keikkuneet…

subjectLue

Apua yli Suomenlahden

Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…

subjectLue

Taevatrepp

Tarttolainen Mart Kivastik (s. 1963) kuuluu niihin moniin virolaiskirjailijoihin, joita ei tietääkseni ole julkaistu suomeksi. Ja kuten usean muunkin kohdalla, suomentamattomuudessa ei ole kysymys ”kääntämättömyydestä”…

subjectLue

Betti Alverin museo

Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…

subjectLue

Apteeker Melchior ja Pilaatuse evangeelium

Viikon 48 kirjojen myyntitilaston kärjessä Virossa on Indrek Harglan uusin edellisen viikon keskiviikkona ilmestynyt romaani Apteeker Melchior ja Pilaatuse evangeelium. Miten ihmeessä Hargla tekee sen…

subjectLue

Betti Alveri Muuseumi tegemised

Betti Alveri sünnikodus Jõgeval avati 23. novembril 2006 Alveri 100. sünniaastapäevaks muuseum, mille eesmärgiks on väärikalt jäädvustada tuntud loomeimimeste Betti Alveri ja Alo Mattiiseni mälestus, tutvustada…

subjectLue

Eestluse juured

Eesti Vabariigi sajandal aastal on korduvalt vaadatud tagasi nii Eesti riigi kui ka seda toetava eestluse lätetele. Mis on see oluline ja ainuomane, mida sisaldab endas sõna eestlus? Selle selgitamiseks…

subjectLue

Kuin iso perhe

iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…

subjectLue

Helsinki–Tallinn Express

Virolaisesta suomalaiseksi muuttunut Antto Terras kirjoittaa kirjoja sen takia, ettei hänen tarvitsisi enää ikinä kytätä rosvoja kauppakeskuksissa. Sitä hän ehti tehdä Helsingin Stockmannilla 18 vuotta.…

subjectLue

Urheiden matkamiestemme kertomuksia

Virossa on levinnyt sanonta, jonka mukaan ”joka satamassa on ainakin yksi virolainen”, ja tuon sanonnan luojaksi muistetaan aina mainita Hemingway. Mutta missä amerikkalainen kirjailija Ernst Hemingway…

subjectLue

Helsinki-Tallinn Express

Eestlasest soomlaseks muutunud Antto Terras kirjutab raamatuid seepärast, et mitte kunagi enam kaubakeskustes sulisid taga ajada. Seda jõudis ta Helsingi Stockmannis teha 18 aastat. Ja ta tegi seda tööd,…

subjectLue

Lugusid lõunast

Kun vihdoin ovat saapuneet kunnon pakkaset ja ikkunasta houkuttelevasti paistava aurinko ei lämmitä enää lainkaan, vaan saa nenän hetkessä sinipunaiseksi möykyksi, kun kuralammikon jää ei hajoa enää horjahtelevien…

subjectLue

Salaelud

Tallinnalaisen Kai Aareleidin käsi on käynyt maassamme hyvästi, sillä Outi Hytösen suomentaman romaanin Korttitalo (S & S, 2018) lisäksi viime ja tämän vuoden saavutuksiin on lukeutunut Ntamon julkaisema…

subjectLue

Kolme käsitystä aikuisopiskelijan kielenoppimisesta

Kun kouluaika on takanapäin, aikuiset ja etenkin iäkkäämmät ihmiset pelkäävät kieliopintojen uudelleenaloittamista. Usein ajatellaan, että ihminen pystyy omaksumaan uusia kieliä vain lapsena tai nuorena,…

subjectLue

Viimane kustutab tule

Rein Raud (s. 1961) on tunnetuimpia ja tunnustetuimpia nykyvirolaisia kirjailijoita sekä kotimaassaan että ulkomailla. Tutkijana, kääntäjänä ja yliopistomiehenäkin ansioitunut Raud on monipuolinen kirjailija,…

subjectLue

Valjalan kirkko

Ei ole täyttä varmuutta siitä, mikä on Viron vanhin kirkko. Todennäköisesti vanhimmat pienet sakraalirakennukset olivat puisia kappeleita, jotka ovat hävinneet jälkiä jättämättä. Tutkijoiden suosituin…

subjectLue

Eesti ja Soome sõjast sõjani

Virolaisen historiantutkimuksen grand old man Heino Arumäe täytti viime kesänä 90 vuotta. Hän aloitti työnsä historiantutkijana lähes 60 vuotta sitten Ajaloo Instituutissa ja tutkimustyö jatkuu edelleen.…

subjectLue

Kämmenen kokoinen Kihnu

Kihnu on kämmenen kokoinen, ainakin jos katsoo sitä kahden kilometrin korkeudelta. Suloinen vihreä tilkkunen sinisessä meressä. Merivartioston tutkatornin huipusta, yhdeksänkymmenen metrin korkeudesta…

subjectLue

Virolaiset Suomessa

Viron Euroopan unioniin liittymisen jälkeen sysäyksen saanut ja sen jälkeen vuosi vuodelta kasvanut maastamuutto Virosta Suomeen alkaa vaihtua Viron kannalta positiiviseen muuttosaldoon. Syynä on sekä…

subjectLue

Dneprin rannoilla kuulee vielä ruotsia

Dneprin rannoilta Etelä-Ukrainasta löytyy kaakkoisin kolkka Eurooppaa, missä vielä saattaa kuulla ruotsin kieltä. Sekä riikinruotsia että Hiidenmaan vanhaa ruotsalaismurretta. Paikan nimi on Gammalsvenskby,…

subjectLue

Nimipäiväkalenterit

Virossa juhlitaan näyttävästi syntymäpäiviä, mutta nimipäiväperinteet eivät ole koskaan olleet erityisen eläviä. Syynä on ilmeisesti virolaisten luterilainen tausta, josta johtuen pyhimykset eivät ole…

subjectLue

Odensholm - Itämeren helmi

Viron Osmussaar ja Suomen Hankoniemi vartioivat yhdessä Suomenlahden porttia. Vuosisatojen kuluessa lukemattomat merenkyntäjät ovat kulkeneet siitä – kaupankäynnin, sodan, merirosvouden ja salakuljetuksen…

subjectLue

Nimekalendrid

Eestlased tähistavad eeskätt sünnipäeva, seda nii pereringis kui ka töö juures, koolis jne. Nimepäeva traditsioon ei ole Eestis kuigi elav. Määrav on ilmselt olnud eestlaste luterlik taust, mis tähendab,…

subjectLue

Viron kansallismuseon vuosisata

Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) historia on kansan itsetunnon ja oma-aloitteisuuden historiaa, jossa on vain yksi keskeinen toimija – kansa. Viron kansallismuseo on kansan perustama ja…

subjectLue

Viivi Luik – Seitsemäs rauhan kevät

Sofi Oksasen menestysromaani Puhdistus on ollut viime aikoina kovasti esillä otsikoissa ja arvioissa. Puhdistuksen myötä mieleen palaa muuan jo vähän vanhempi ehkä hieman samantapaisesta aihepiiristä nouseva…

subjectLue

Euroajan itämerensuomalaiset

Itämeri on Pohjois-Euroopan näkyvimpiä maantieteellisiä tunnusmerkkejä. Se on rannikkoalueitaan yhdistävä ja erottava sisämeri, jonka ympärille on syntynyt useita erilaisia alueellisia kulttuureita. Skandinaaviset…

subjectLue

August Gailit – Toomas Nippernaati

August Gailitin letkeä veijariromaani Toomas Nipernaadi, joka alun perin ilmestyi Tartossa 1928, on pysynyt paitsi kirjailijansa rakastetuimpana teoksena myös lukevan virolaisyleisön kestosuosikkina.…

subjectLue

Viro, Suomi ja Eurooppa

Virossa toistettiin 1990-luvun alussa eri yhteyksissä ohjelmallista iskulausetta olgem eestlased, aga saagem ka eurooplasteks ’olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi’. Ajatus…

subjectLue

Hugo Raudsepp – Sinimandria

Nykykirjallisuuden lukijat ovat saaneet kyllikseen kertomuksen tasoilla leikittelystä. Tarinan maailmassa voi seikkailla sen kertoja, joka kommentoi tarinan etenemistä. Esimerkki tällaisesta tasohyppelystä…

subjectLue

Kuka huolehtisi pikku kielestä?

Elon numerossa 2/2009 Riho Grünthal kirjoitti siitä, miten suomi on viime vuosikymmeninä vaikuttanut viroon, ennen muuta sen sanastoon. Lainautuminen on huomaamatonta, monenkeskistä ja – vaarattomaksi…

subjectLue

P. I. Filimonov

P. I. Filimonov on virolainen prosaisti, lyyrikko ja näytelmäkirjailija, joka kirjoittaa teoksensa venäjäksi. Häneltä on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa ja yksi romaani. Tuotantoa on luettavissa myös internetissä,…

subjectLue

Kartanoiden Viro

”Noissa Baltian provinsseissa eletään yhä vielä syvintä keskiaikaa. Etuoikeutettujen säätyjen jäsenet on vapautettu veronmaksusta ja asepalveluksesta. Kukoistaapa siellä suuressa määrin jopa ikiaikainen…

subjectLue

Kalojen kuninkaan maa

Aime Hansenin suomennosvalikoimassa Kalojen kuninkaan maa (2012) on runoja kolmesta kokoelmasta: vuonna 1986 ilmestyneestä teoksesta Kalade kuninga maa, vuoden 1990 Teekond madude saarele -kokoelmasta…

subjectLue

Viron kartanot vanhimmista 1900-luvun alkuun saakka

Viron vanhimpien kartanoiden historia yltää 1200-luvulle. Ristiretkeläiset toivat mukanaan ajatuksen siitä että sotaherra palkitsee vasallinsa heidän sotilasansioistaan ennen muuta läänityksin, jolloin…

subjectLue

Viron paradoksit ja teatterin paradoksit

Viime vuosina on Virossa tullut selvästi esiin ristiriita erinomaisen ulkonäön ja sisäisen tyytymättömyyden välillä. Tämä koskee myös virolaista teatteria.

subjectLue

Onko Suomen ja Viron arvomaailmoilla eroa?

Arvot ovat ihmisten käsityksiä toivotuista ja tavoittelemisen arvoisista päämääristä sekä keinoista niihin pääsemiseksi – toisin sanoen käyttäytymisen ohjaajia, jotka muokkaavat ihmisten uskomuksia, asenteita…

subjectLue

Jaan Krossin omaelämäkerrallinen tuotanto

Me suomalaiset olemme päässeet vihdoin lukemaan Uppiniskaisuuden kronikkaa, Jaan Krossin suurta historiallista romaania 1500-luvun jälkipuoliskosta. Kun tämä neljässä osassa vuosina 1970-1980…

subjectLue

Kui sarnased on Eesti ja Soome väärtused?

Väärtused on inimeste arusaamad ihaldusväärsetest eesmärkidest ja nendeni jõudmise viisidest, seega inimeste käitumise kujundajad, mis vormivad inimeste uskumusi, hoiakuid ja tegevusi. Ühiskonnas domineerivate…

subjectLue

Kolme kohtaloa

Virolaiskirjailija Maimu Bergin (s. 1945) romaani Kirjutajad on julkaistu jo vuonna 1987, mutta suomennosta on jouduttu odottamaan tähän vuoteen asti. Kolme kohtaloa -niminen suomennos tuo suomalaislukijoiden…

subjectLue

Tartto vuonna 2024

Perinteet, sinnikkyys, innovatiivisuus sekä vastuu ympäristöstä ja kanssaihmisistä olivat Tarton valttikortit Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Unelma saavutettiin Tee työtä ja näe vaivaa -asenteella…

subjectLue

Neitsytpolku ja Neitsyttorni

Tallinnan Neitsyttornilla ja Helsingin Neitsytpolulla on tuskin mitään tosiasiallista yhteyttä toisiinsa, mutta tarjoavat ne sentään mahdollisuuden kielelliseen aasinsiltaan.

subjectLue

Suomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina

Kuten yleisesti tiedetään, Suomi auttoi Viroa torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen talvella 1918–1919. Suomi antoi Virolle joulukuussa 1918 suuren rahalainan, myi Virolle aseita ja salli vapaaehtoisten…

subjectLue

Rakkautta, historiaa ja taivaankiviä Jaan Krossilta

Jaan Krossin mittavan romaanituotannon viimeisenä suomennetuksi teokseksi jäi Taivaankivi. Viroksi Taevakivi ilmestyi ensin vuonna 1973 Looming-kirjallisuuslehden sivuilla ja vuonna 1975 omana kirjanaan.…

subjectLue

Armastust, ajalugu ja taevakive Jaan Krossilt

Jaan Krossi romaanidest jõudis viimasena soome keelde „Taevakivi“. See ilmus eesti keeles 1973. aastal ajakirjas Looming ja 1975. aastal eraldi raamatuna, „Taevakivi“ soomendas teenekas tõlkija Jouko Vanhanen…

subjectLue

Miten soppa syntyy?

Viileinä päivinä keittoruoat lämmittävät mukavasti, ja niiden valmistaminen on yleensä melko helppoa.

subjectLue

Virolaista pikaruokaa

Siinä, kun suomalaisen lounasarkeen kuuluvat laatikot, ovat pelmenit oleellinen osa virolaisperheiden ruokavaliosta.

subjectLue

Virolainen sanalahja

Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…

subjectLue

Virolaiset rynnivät elokuviin tuijottamaan veden solinaa

Ei uskoisi, että toimintaelokuvat ja komediat päihittää luontodokumentti, joka koostuu lähes pysähtyneistä luontokuvista, jossa musiikki on korvattu luonnon äänillä, jossa näkyy vain yksi ihminen ja jonka…

subjectLue

Peipsimaan vanhauskoiset

Peipsijärven rantaa myöten matkatessa silmien eteen avautuu eräällä hetkellä varsin epätavallinen näkymä: peltotilkkujen ja metsiköiden lomassa harvakseltaan seisovien maalaistalojen sijaan vastassa onkin…

subjectLue

Talouksien ja työmarkkinoiden tango

Mistä puhutaan, kun puhutaan Suomen ja Viron työmarkkinoiden eroista? Palkoista puhuttaessa vuosina 2007–2012 maiden mediaanipalkoissa oli noin viisinkertainen ero. Vuonna 2013 reilun sadan euron hyppäys…

subjectLue

Join the liveliest startup community in Europe

Kun puhutaan teknologiasta, Virosta tosiaan löytyy paljon menestystarinoita. Kansalaispalvelut kokoaa digitaalisesti yhteen Suomeenkin tuotu X-road eli palveluväylä. Allekirjoitukset, veroilmoitukset ja…

subjectLue

Huoli Viron metsistä

Metsien kohtalo on tällä hetkellä kuuma aihe Virossa. Metsien puolesta on sävelletty musiikkia, kirjoitettu kirjoja ja jopa noustu barrikadeille. Tarton yliopiston tutkija Asko Lõhmus pitää metsäkeskustelun…

subjectLue

Huippukokeille virolaiset raaka-aineet

Kokkien olympialaisiksikin kutsutun Bocuse d’Or-kilpailun Euroopan karsintakilpailu käydään tämän hetkisen suunnitelman mukaan Tallinnassa 15.–16.10. Osallistujien pitää valmistaa pääruoka virolaisesta…

subjectLue

Unelmasta todeksi

Muutamalta Tuglas-seuran nuoremmalta aktiivijäseneltä kysyttiin joskus vuoden 1988 tienoilla, mihin suuntaan seuraa ja sen toimintaa olisi lähivuosina kehitettävä ja suunnattava. Tein tuolloin koneella…

subjectLue

Millainen on Viro vuonna 2050?

Tuoreesta inhimillisen kehityksen raportista käy ilmi, että Viron alueellinen sosiaalinen eriarvoistuminen voimistuu. Suur-Tallinnan kasvaessa muut alueet kuihtuvat. Raportti esittää neljä mahdollista…

subjectLue

Nyt natisevi Suomen silta

Suomen silta on tunnettu suomensukuisten kansojen keskinäisen yhteyden poeettinen tunnuskuva. Se esiintyy toistuvasti motiivina jo kansanrunoudessamme ja -tarinoissamme. Kalevipoeg-eepoksessakin kerrotaan:…

subjectLue

Marsipaania!

Poikani haluaa possunnäköisen, minä tylsästi vain yhden tangon imelää manteliherkkua.

subjectLue

Kauramaito on vuosisatoja vanha trendituote

Virolaisten maalaiskodeissa ja kesämökeillä on sadonkorjuun aikaan luvassa mm. perunaa, kurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, hernettä ja papua. Virossa on paljon ikivanhoja kasvisruokia, jotka pitäisi nyt ilmastonmuutoksen…

subjectLue

Lavatähti Jaak Joalan syntymästä 70 vuotta

Jaak Joalan (1950–2014) ura iskelmälaulajana hakee Virossa vertaistaan. Hän nousi kuuluisuuteen jo teini-ikäisenä ja oli 30-vuotiaana juhlittu tähti ympäri Neuvostoliittoa. Parikymmentä vuotta kestäneen…

subjectLue

Rap-muusikko nublu riimittää vironmaalaisten elämää

Vai ei rap ole lajisi? Ei minunkaan erityisemmin. Mutta kuunnelkaamme Viron kuuminta artistia nublua! Maaliskuussa hänen laulujensa tahdissa oli heiluttu YouTube´issa jo 29 miljoonaa kertaa. Se on melkoinen…

subjectLue

Naisella on ollut vahva asema virolaisessa yhteiskunnassa

Säveltämistä opiskelee Virossa tällä hetkellä enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Kansanperinteen tutkijat kertovat, että naisen asema laulajana ja luovana taiteilijana sekä yleensä yhteiskunnassa on virolaisen…

subjectLue

Makeutta elämään

Viime kauden sadon hunaja eli viroksi mesi saattaa olla jo kiteytynyttä, mutta edelleen yhtä makeaa kuin ennenkin. Siitä voi tehdä simaa. Viroksi siman nimi on mõdu, ja jotkut kutsuvat…

subjectLue

150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta

Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.

subjectLue

Näkemiin Neuvostoliitto

Näkemiin Neuvostoliitto on ensimmäinen inkerinsuomalainen elokuva, ja sillä on monta tarinaa kerrottavanaan. Lauri Randlan omaelämäkerrallisen, värikkään, monikielisen ja -kulttuurisen elokuvan tavoite…

subjectLue

Suomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta

Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…

subjectLue

Trolla-tossut – Viron Reinot

Oletko käynyt kylässä virolaisessa kodissa? Kun otat ulkokengät pois, isäntäväki tarjoaa sinulle eurooppalaiseen tapaan vierastossuja jalkaan. Melko harvassa maassa ollaan sukkasillaan kuten meillä Suomessa…

subjectLue

Virolaiset rynnivät elokuviin tuijottamaan veden solinaa

Ei uskoisi, että toimintaelokuvat ja komediat päihittää luontodokumentti, joka koostuu lähes pysähtyneistä luontokuvista, jossa musiikki on korvattu luonnon äänillä, jossa näkyy vain yksi ihminen ja jonka…

subjectLue

Virolainen sanalahja

Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…

subjectLue

Miten soppa syntyy?

Viileinä päivinä keittoruoat lämmittävät mukavasti, ja niiden valmistaminen on yleensä melko helppoa.

subjectLue

Suomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina

Kuten yleisesti tiedetään, Suomi auttoi Viroa torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen talvella 1918–1919. Suomi antoi Virolle joulukuussa 1918 suuren rahalainan, myi Virolle aseita ja salli vapaaehtoisten…

subjectLue

Neitsytpolku ja Neitsyttorni

Tallinnan Neitsyttornilla ja Helsingin Neitsytpolulla on tuskin mitään tosiasiallista yhteyttä toisiinsa, mutta tarjoavat ne sentään mahdollisuuden kielelliseen aasinsiltaan.

subjectLue

Tartto vuonna 2024

Perinteet, sinnikkyys, innovatiivisuus sekä vastuu ympäristöstä ja kanssaihmisistä olivat Tarton valttikortit Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Unelma saavutettiin Tee työtä ja näe vaivaa -asenteella…

subjectLue

Rakkautta, historiaa ja taivaankiviä Jaan Krossilta

Jaan Krossin mittavan romaanituotannon viimeisenä suomennetuksi teokseksi jäi Taivaankivi. Viroksi Taevakivi ilmestyi ensin vuonna 1973 Looming-kirjallisuuslehden sivuilla ja vuonna 1975 omana kirjanaan.…

subjectLue

Onko Suomen ja Viron arvomaailmoilla eroa?

Arvot ovat ihmisten käsityksiä toivotuista ja tavoittelemisen arvoisista päämääristä sekä keinoista niihin pääsemiseksi – toisin sanoen käyttäytymisen ohjaajia, jotka muokkaavat ihmisten uskomuksia, asenteita…

subjectLue

Paratiisin Tõnun jatkumo

Tõnu Õnnepalu varttui ja sai keskiasteen koulutuksen Tallinnassa. Hän suoritti vuonna 1985 kasvitieteen ja ekologian loppututkinnon Tarton yliopistossa ja joutui sen jälkeen opettajaksi hiidenmaalaiseen…

subjectLue

Maailman ympäri, muttei kotiin

Avasimme Paavlin kirpputorilta ostamani lautapelin paketin. Eestlaste Ümberilmareisid -pelissä kisataan siitä, kuka historiallinen virolainen maailmanmatkaaja kiertää ensimmäisenä maailman…

subjectLue

Virolaista pikaruokaa

Siinä, kun suomalaisen lounasarkeen kuuluvat laatikot, ovat pelmenit oleellinen osa virolaisperheiden ruokavaliosta.

subjectLue

”Minä lähden, Jaak!”

…sanoo Ristiotsan Rein Kirsimäen Jaakille eräänä maaliskuisena aamuna seistessään Peipsijärven Venäjän-puoleisella rannalla ja tähystäessään loputtoman jääsohjon ylitse, kotikylänsä Kodaveren suuntaan.…

subjectLue

Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?

Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien…

subjectLue

Suomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä

Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…

subjectLue

Kaljaa ja kirveenheittoa

Saan virolaiselta lakimieskaveriltani vinkin hieman erikoisemmasta urheilutapahtumasta. Beer and Axethrowing Night kuulostaa siltä, että minun on pakko osallistua siihen.

subjectLue

Satavuotias Tarton rauhansopimus

Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan päättyi Tartossa 2. helmikuuta 1920 solmittuun rauhansopimukseen. Itsenäisen Viron valtion tärkein oikeudellinen asiakirja on varmasti itsenäisyysjulistus, joka…

subjectLue

Historian pelastaja ja ilmaisumuotojen etsijä

On sanottu, että Jaan Kross antoi teoksillaan Viron kansalle sen historian takaisin. Me helpommissa oloissa kasvaneet tuskin voimme täysin ymmärtää, miten suurta tuhoa neuvostovalta teki kansalliselle…

subjectLue

Ananaksesta asbestiin

Silloin, kun suomalaisia ravintoloita johdettiin pääasiallisesti ruotsiksi, ei ilmestynyt paljoakaan suomenkielisiä keittokirjoja. Kokit ja keittiömestarit käyttivät muun muassa Cajsa Wargin keittokirjaa.…

subjectLue

Ollako vai eikö olla? Jäädäkö vai eikö jäädä?

Syyskuun lopussa julkaistiin Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteinen tutkimus Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Julkaisua seurasivat mediassa otsikot…

subjectLue

Hiljaisuuden vangit

Elokuvaohjaaja Martti Helden toinen täyspitkä elokuva Skandinaavia vaikus on erittäin kaunis ja liikuttava teos. Se kertoo monimutkaisista perhesuhteista ja menneisyyden traumojen ja syyllisyyden mykistävästä…

subjectLue

Viron kielikirjosta ja Valgan kielestä

Suuremmista naapurimaista tulleet vieraat tapaavat usein ihmetellä, miten Virossa matkatessa niin maastonmuodot, pihamaiden ilme, ihmisten tavat kuin myös heidän puhumansa murre saattavat vaihtua muutaman…

subjectLue

Miten virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät toistensa kieltä

Viron ja suomen kielisukulaisuuden ja siitä johtuvan samankaltaisuuden vuoksi on paljon pohdittu, missä määrin viro on suomalaiselle ja suomi virolaiselle ymmärrettävissä ilman sukulaiskielen opiskelua…

subjectLue

Johannes Pääsukese tõeline elu

Urhean ja maineikkaan Hardi Volmerin ohjaama ”Johannes Pääsuken todellinen elämä” määritellään DVD-tallenteen versiossa sekä tragikomediaksi että ”rõudmuuviksi”. Käsikirjoituksesta tähän etnorainaan ovat…

subjectLue

Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi

Monen suomalaisen silmään on osunut Tarton keskustassa kenraalikomentajamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tollyn (1761–1818) muistomerkki, joka pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. Harvempi suomalainen…

subjectLue

Klassikko jo syntyessään

Kolmikymppiset nuoret miehet Joonas Torim ja Marko Ala ovat viettäneet puolet elämästään yhdessä. Miehiä yhdisti jo nuorena kiinnostus designia kohtaan, joten oli varsin luonnollista, että molempien opintie…

subjectLue

Valga / Valka

On helmikuu 1999. Viron kielen tunti Tarton yliopistossa on juuri alkamassa, kun satun istumaan Iritan viereen. Pian selviää, että Irita on kotoisin sekä Valgasta että Valkasta: Valgassa hän on syntynyt…

subjectLue

Jiri Tintera – kutistuvien kaupunkien peloton pelastaja

Valgan kaupunginarkkitehdillä Jiri Tinteralla on missio: pitää valgalaiset Valgassa. Tehtävä on muuttotappioisessa Valgassa haasteellinen, mutta niin on yksi Tinteran resepteistäkin yllättävä: puretaan…

subjectLue

Henkien aikaan

Virossa vietetään 2. marraskuuta kuolleiden muistopäivää eli ns. henkien päivää. Luonto ja kasvit ovat pääosin kuihtuneet, pimeys valtaa maisemaa ja ympärillä on vähemmän silmälle tai korvalle kauniita…

subjectLue

Viron eläkejärjestelmä murroksessa

Viron uusi hallitus aikoo Isänmaa-puolueen aloitteesta mullistaa Viron eläkejärjestelmän. Monelle virolaiselle saattavat sen myötä koittaa onnen päivät, mutta asiantuntijoiden mukaan kyseessä on hetken…

subjectLue

Mine seenele!

…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…

subjectLue

Hätäruoasta trendiruoaksi

Virolaisen kansanperinteen mukaan 24. elokuuta eli ”Pärtlin päivänä” kylvää jumala sieniä. Nuo ns. taivaan sienet ovat parhaita mahdollisia sieniä. Ennen Pärtlin päivää saadut sienet ovat huonompia, sillä…

subjectLue

Taistelu Valgasta Pajun kartanossa

Tänä syksynä Martin markkinoiden teema-alueena on Valga ja Valgamaa. Tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 100 vuotta Valgamaalla käydystä Pajun taistelusta, jossa suomalaiset vapaaehtoiset kärsivät suurimmat…

subjectLue

Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi

Viro sai maan virallisen kielen aseman sata vuotta sitten. Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi kesti noin 700 vuotta. Prosessi oli hidas, mutta se…

subjectLue

Syyssato säilöön

Elon numerossa 2/2019 kerroin virolaisista purkkikeitoista. Nyt niitä purkkeja tarvitaan, ja ellei keittoja ei ole syöty, niin kaupoissa on syyskesän koittaessa myynnissä sekä purkkeja että kansia.

subjectLue

Ihmisyyden ja elämän inspiroimana

Mitä tapahtuu, kun ihminen joutuu viimeiselle rajalle, tilanteeseen, josta ei ole enää pääsyä ulos? Kun ihminen on väkisin koskettu niin loppuun, ettei hellyyden ja läheisyydenkaipuu enää herää? Kun luottamus…

subjectLue

Alussa oli Tibu

Tibu-jakkara on huonekalu, joka vangitsee ohikulkijan katseen. Työhuoneeni nurkassa oleva Maria Rästan suunnittelema Tibu-jakkara on saanut viikottain osakseen ihailua ja kommentteja kaikki ne seitsemän…

subjectLue

Adamson-Eric – Viron monipuolisin modernisti

Viime vuonna juhlittiin 100-vuotiasta Viroa, ja tänä vuonna tulee kuluneeksi saman verran Viron taidemuseon perustamisesta. Adamson-Ericin museo juhlii 100-vuotiasta Viron taidemuseota näyttelyvaihdolla…

subjectLue

Julius Krohn ja ensimmäinen viron kielioppi

Mitä yhteistä on suomalaisella Julius Krohnilla ja virolaisella Karl August Hermannilla? Ainakin se, että molemmat kirjoittivat maanmiehilleen ensimmäisen omakielisen viron kieliopin. Krohn ehti ensin:…

subjectLue

Ensimmäinen meriseikkailuni

Purjeveneen nimi on Olõ-iq Kipõt. Se on võrua ja tarkoittaa ”ei ole kiirettä”. Veneen omistajat joutuvat alinomaa selittämään jopa virolaisille outoa ja vaikeasti lausuttavaa nimeä. Siitä on kuulemma vain…

subjectLue

Puolesta ja vastaan

Kyllä kiehuu ja kihisee! Virosta on tullut mielenosoitusten ja tulisten väittelyiden maa. Se näkyy ja kuuluu valta- ja sosiaalisessa mediassa, kaduilla ja kampanjoissa. Parin viime vuoden aikana on osoitettu…

subjectLue

Antti Häkli: Tallinna on minulle kohtalopaikka

Kirjailija Tõnu Õnnepalu on sanonut, että on olemassa paikkoja ja kohtalopaikkoja. Paikkoja on paljon ja kohtalopaikkoja vain muutama. Tallinna on minulle se kohtalopaikka”, sanoo kaupungissa vuodesta…

subjectLue

Virolaisten ja suomalaisten onnesta ja murheesta

Virolaiset ja suomalaiset eivät ole ulkoisesti kovin tunteellisia kansoja. Suomalais-ugrilaisissa kielissä onni tarkoittaa suuren ilon lisäksi tuuria ja kohtalon suopeutta eli siis jotain, mikä ei ole…

subjectLue

Parantavat kasvit – syömällä terveeksi?

Täällä pohjantähden alla -romaanin Koskelan Jussille riitti ruuaksi ruisleipä, ja siitä saadulla voimalla hän raivasi peltojaan. Energian lisäksi kasvisruoalla voi olla myös parantavia vaikutuksia.

subjectLue

Aina töissä

Sähkömieheltä tulee tekstiviestivastaus yhdeltä perjantaiyönä. Kodinkonekorjaaja asentaa pesukonetta kylpyhuoneessani lauantai-iltana. Käännöksen tilannut museotyöntekijä odottaa messenger-vastaustani…

subjectLue

Edward von Lõngus – ”Todellisuutemme tarvitsee kipeästi uutta alkua”

Vuoden alussa on taas palkittu virolaisia kulttuurivaikuttajia edellisen vuoden ansioista tai elämäntyöstä. Palkintoja jakavat muun muassa Viron kulttuurirahasto ja Viron kulttuuriministeriö. Henkilöllisyyttään…

subjectLue

150 vuotta laulujuhlia

Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…

subjectLue

Tõde ja õigus on todennäköisesti paras Virossa koskaan tehty elokuva

Tõde ja õigus perustuu yhteen virolaisen kirjallisuuden perusteoksista, A. H. Tammsaaren samannimisen romaanisarjan ensimmäiseen osaan. Kovasti odotettu, kaksi tuntia 45 minuuttia kestävä suurelokuva sai…

subjectLue

Itämeri, Länsimeri ja ne muut

Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…

subjectLue

Viron putoukset hurmaavat matkaajan

Vesiputoukset kuuluvat olennaisena osana Viron luontoon ja kulttuurihistoriaan. Suurin osa noin viidestäkymmenestä putouksesta sijaitsee pääasiassa maan keskeisillä seuduilla sekä helppokulkuisessa…

subjectLue

Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa

Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…

subjectLue

Virolaiset Virossa

Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.

subjectLue

Virolaiset Suomessa

Viron Euroopan unioniin liittymisen jälkeen sysäyksen saanut ja sen jälkeen vuosi vuodelta kasvanut maastamuutto Virosta Suomeen alkaa vaihtua Viron kannalta positiiviseen muuttosaldoon. Syynä on sekä…

subjectLue

Kohteliaisuus virolaisessa kulttuurissa: sina ja teie

Kohteliaisuuden ilmaisemisen mahdollisuutta pidetään maailman kielissä universaalina ilmiönä: kaikissa kielissä on keinoja, jotka valikoidaan sen mukaisesti, kenen kanssa ja millaisessa tilanteessa kulloinkin…

subjectLue

Kun intohimona on puu

Raul Abner suunnitteli ja valmisti ensimmäiset huonekalut omaan kotiinsa. Suunnittelu ja toteutus lähtivät omista tarpeista. Muotoilun lähtökohdat ovat pysyneet 40 vuotta samoina, edelleen uusi tuote syntyy…

subjectLue

Luottamaan oppiessa

Yleinen luottamus eli ihmisten valmius luottaa muihin (myös vieraisiin) ihmisiin ilman ajatusta välittömästä vastapalveluksesta on kuin liima, joka pitää yhteiskuntaa koossa ja siten myös edesauttaa ihmisten…

subjectLue

Valtaistuinpeliä virolaisittain

Viro on Suomea edellä paitsi talouskasvussa myös parlamenttivaalien ajankohdassa. Etelänaapurissa vaalit on nimittäin pidetty jo 3. maaliskuuta. Tulos oli jossakin määrin yllätys, vaikka se osin noudattikin…

subjectLue

Säilyvää ruokaa matkamuistoksi

Virolaisten ja suomalaisten arkiruokailu poikkeaa hieman toisistaan. Maksalaatikkoa ei tunneta Virossa ja harva suomalainen tekee pakastepelmeneistä itselleen lounaskeittoa.

subjectLue

Mitä tapahtuu ketjun lopussa?

Elokuva Keti lõpp, suomeksi ketjun loppu, kertoo Tallinnassa sijaitsevan Kett-nimisen pikaruokaravintolan viimeisestä päivästä. Ravintolan ainoa työntekijä (Maiken Schmidt) ei tosin tiedä sitä vielä aamulla.…

subjectLue

Valokuvaaja Ove Maidla

Vuonna 2019 Elon kansikuvat ovat tarttolaisen Ove Maidlan kuvaamia. Maidlan kuvat eivät kuitenkaan ole ihan tavallisia kuvia, hän ei erityisesti pidä printatusta kuvasta. Maidla käyttää harvinaista…

subjectLue

Virolaisuuden juuret

Viron tasavallan sadantena juhlavuonna on toistuvasti tarkasteltu niin Viron valtion lähtökohtia kuin sitä tukevan virolaisuuden perusteita. Mitä on se oleellinen ja ainoalaatuinen, joka sisältyy sanaan…

subjectLue

Maailmaa voi muuttaa laukku kerrallaan

Laukku kuin taideteos, jossa jokainen pienikin yksityiskohta on loppuun asti mietitty. Materiaalina kasviparkittu nahka ja suunnittelijana Stella Soomlais, nimensä mukaisesti tähti virolaisten suunnittelijoiden…

subjectLue

Hei, anteeksi ja näkemiin

Joulusesongin alkaessa keskusteltiin sekä Suomessa että Virossa Ilta-Sanomien lukijakyselystä, jonka mukaan suomalaiset eivät ole tyytyväisiä virolaiseen palvelukulttuuriin. Virolaisia kuvailtiin muun…

subjectLue

Nimipäiväkalenterit

Virossa juhlitaan näyttävästi syntymäpäiviä, mutta nimipäiväperinteet eivät ole koskaan olleet erityisen eläviä. Syynä on ilmeisesti virolaisten luterilainen tausta, josta johtuen pyhimykset eivät ole…

subjectLue

Trendikäs ja perinteinen sika

Virolaiseen ruokapöytään kuuluu sianliha muodossa jos toisessakin.

subjectLue

Kuin iso perhe

iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…

subjectLue

Betti Alverin museo

Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…

subjectLue

Apua yli Suomenlahden

Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…

subjectLue

Viro vaalien alla

Virossa pidetään Suomen tavoin vuonna 2019 kahdet vaalit. Maaliskuun alun parlamenttivaalit saavat seuraa toukokuisista EU-vaaleista. Varsinkin parlamenttivaalien ennakkoasetelma on etelänaapurissa toisaalta…

subjectLue

Kun Õ tuli viron kirjakieleen

Pian 500 vuotta täyttävän kirjoitetun viron kielen historian kiintoisiin käänteisiin kuuluu se, että tiedämme tarkalleen, kuka, miten ja milloin täydensi käytössä ollutta latinalaista kirjaimistoa uudella…

subjectLue

”Historia on tarinoiden taustakangasta”

Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.

subjectLue

Emajõgi

Emajõgi, Emajoki eli ”Äitijoki” (tai ”Emojoki”) on Viron suurimpia ja tunnetuimpia jokia. Sen pituus on 101 km ja vesistön suuruus, Võrtsjärv mukaanlukien, 9 960 km2. Joki alkaa Viron toiseksi…

subjectLue

Sata vuotta etnofuturismia

Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…

subjectLue

Peipsimaan vanhauskoiset

Peipsijärven rantaa myöten matkatessa silmien eteen avautuu eräällä hetkellä varsin epätavallinen näkymä: peltotilkkujen ja metsiköiden lomassa harvakseltaan seisovien maalaistalojen sijaan vastassa onkin…

subjectLue

Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita

Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…

subjectLue

Suomenvirolaisten sekakuoro Siller täyttää 10 vuotta

Martin markkinoiden vakioesiintyjä on jo vuosia ollut tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä suomenvirolaisten sekakuoro Siller. Kuoro on kasvanut muutaman laulajan ryhmästä laulutaiteeseen vakavasti suhtautuvaksi…

subjectLue

Konrad Mägi

Onni ei ole meitä varten, köyhän maan poikia varten. Meille taide on ainoa tie pelastukseen, koska sillä hetkellä, kun sielu on täynnä ikuista kärsimystä, taide avaa meille sen, mitä elämä ei kykene antamaan.…

subjectLue

Sanan voima

Viron kielen oppiminen on suomen puhujalle mielestäni suhteellisen helppoa, jos motivaatiota ja sinnikkyyttä oppimiseen riittää. Oppimisprosessia tietenkin helpottaa maahan asettuminen, sillä tällöin kuulee…

subjectLue

Kai Aareleid: ”Historia on tarinoiden taustakangasta”

Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.

subjectLue

Pastacas – irrallisten tavujen taiteilija

Ramo Teder eli taiteilijanimeltään Pastacas on parinkymmenen vuoden ajan kerännyt kriitikoilta tunnustusta omaleimaisella elektronisella musiikillaan, mutta suurempi yleisö tuntee hänet todennäköisemmin…

subjectLue

Äidinkielen voima

Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…

subjectLue

Võta või jäta – rohkeaa realismia vanhemmuudesta

Minulla oli vahvoja mielikuvia Liina Triškina-Vanhatalon käsikirjoittamasta ja ohjaamasta elokuvasta Võta või jäta (Ota tai jätä) jo ennen kuin astuin elokuvateatteriin Tartossa. Mielessäni oli lehdistä…

subjectLue

OECD-raportti maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen

Tuore OECD:n raportti Working Together: The Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland tarkastelee Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen…

subjectLue

Kolmen virolaisen taiteilijan näyttely Helsingin Taidehallissa

Helsingin Taidehallissa on vuodenvaihteessa kolmen virolaistaiteilijan näyttely. Kävin Tallinnassa tapaamassa heitä ja katsomassa heidän teoksiaan etukäteen.

subjectLue

Vooremaa

Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…

subjectLue

Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!

Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…

subjectLue

Join the liveliest startup community in Europe

Kun puhutaan teknologiasta, Virosta tosiaan löytyy paljon menestystarinoita. Kansalaispalvelut kokoaa digitaalisesti yhteen Suomeenkin tuotu X-road eli palveluväylä. Allekirjoitukset, veroilmoitukset ja…

subjectLue