Kieli kysymyksessä

Hanna-Ilona Härmävaara

Mitä jos puhuks oma emakeelt?

Pohjoismaisessa yhteistyössä skandinaavisten kielten käyttöä pidetään ihanteena, jonka saavuttamiseksi on tehty jopa kielipoliittinen ohjelma. Ohjelma perustuu paitsi kielten korkeaan keskinäiseen ymmärrettävyyteen…
subject Mitä jos puhuks…

Hannu Remes

Lönnrotin sanat virossa

”Jokaiselta oppineelta virolaiselta pitäisi vaatia parempaa tutustumista suomen kieleen, mikä ei olekaan vaikeaa, koska se on paljolti samanlainen kuin viro. Suomen kielestä ja suomalaisten kirjoista tulee…
subject Lönnrotin sanat…

Hannu Oittinen

Linna ja linn

Itämerensuomalainen linna on jo vuosisatoja sitten siirtänyt osan merkityssisällöstään varsinaisen linnoituksen ympärille syntyneeseen yhteisöön tai kaupunkiin. Näin ovat Suomessakin saaneet alkunsa Savonlinna…
subject Linna ja linn

Hannu Oittinen

Kino

Suomessa elokuvien esittämisen historia alkoi Helsingin Seurahuoneelta eli nykyiseltä kaupungintalolta 28. kesäkuuta 1896. Tuolloin Pietarista saapuneiden Lumièren veljesten piti esitellä tuoretta keksintöään…
subject Kino

Helja Kirber

Sanakirjat auttavat oppimaan viroa

Sanakirjat ovat verraton apu jokaisen vieraan kielen opiskelussa. Monet viron kielen sanakirjoista löytyvät Eesti Keele Instituutin sivuilta (portaal.eki.ee/sonaraamatud.html). Suomi–viro-sanakirja (www.eki.ee/dict/fie/)…
subject Sanakirjat auttavat…

Opi viroa Jupiterin avulla

Monien mielestä viroa on mukavinta opiskella luokassa opettajan johdolla ja yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmässä oppimisen rinnalla ja lisäksi nykyään on myös paljon mahdollisuuksia opiskella viroa kotisohvalla.…
subject Opi viroa Jupiterin…

Jüri Viikberg

Onko ulkomailla puhuttava viron kieli ulkoviroa?

Vierailla mailla puhuttavalle viron kielelle on mahdotonta löytää mitään täysin tavallista, ikään kuin keskimääräistä ilmenemismuotoa, tai ylipäätään puristaa sitä homogeenisen kielenkäytön kehyksiin.
subject Onko ulkomailla…

Hannu Oittinen

”Järjenhoitaja”

Vuonna 1989 päädyin osana neljän hengen opiskelijaporukkaa vaihto-oppilaaksi Tallinnaan. Siellä keksimme erään keskeisen intellektuaalisen toiminnan apuvälineeksi ”järjenhoitajan”. Luultavasti vain vuorostamme,…
subject ”Järjenhoitaja”

Hannu Oittinen

Shakki eli male

Kaikista maailman kielistä juuri virossa on omakielinen sana pelien kuninkaalle ja kuningasten pelille, sillä shakki on viroksi male. Itse peli on toki tunnettu Virossa pitkään, kuten muuallakin maailmassa.…
subject Shakki eli male

Hannu Remes

Tarvitseeko kenkäseppä juomalaan parantajaa?

Olisiko aikoinaan voitu kehittää yhteinen suomen ja viron kirjakieli? Vielä 1800-luvulla oli melko yleisesti vallalla käsitys, että läheiset sukukielemme, kuten karjala, vepsä ja viro, ovat ”suomalaisia…
subject Tarvitseeko kenkäseppä…

Hannu Oittinen

Riigikogu ja riikinkukko

Viron parlamentti Riigikogu näyttäisi kääntämisen kannalta sisältävän tuttuja osia, sillä onhan viron riik (gen. riigi) varmaan sama kuin suomen ”riikki” – ja kogu taas liittyy jonkin sortin kokoukseen,…
subject Riigikogu ja riikinkukko

Hannu Remes

Eino Leinon virolaisaiheisissa runoissa soi vapauden maru ja purjehtivat Yösalon hahdet

Eino Leino (1878–1926) oli Viron ystävä, estofiili, ja aikanaan merkittävä Suomen ja Viron kulttuurisillan rakentaja. Hänen kiinnostustaan etelänaapuriamme kohtaan virittivät jo varhaislapsuudessa vanhimman…
subject Eino Leinon virolaisaiheisissa…

Hannu Oittinen

Ojamaa ja Voionmaa

Vironkielisen asun saaneista ulkomaisista paikannimistä valtaosa on tavallisia, koska maiden, pääkaupunkien ja etenkin lähinaapurien keskeiset paikat mukautetaan yleisesti, näin kielessä kuin kielessä.…
subject Ojamaa ja Voionmaa

Hannu Oittinen

Neitsytpolku ja Neitsyttorni

Tallinnan Neitsyttornilla ja Helsingin Neitsytpolulla on tuskin mitään tosiasiallista yhteyttä toisiinsa, mutta tarjoavat ne sentään mahdollisuuden kielelliseen aasinsiltaan.
subject Neitsytpolku ja…

Karl Pajusalu

Viron kielikirjosta ja Valgan kielestä

Suuremmista naapurimaista tulleet vieraat tapaavat usein ihmetellä, miten Virossa matkatessa niin maastonmuodot, pihamaiden ilme, ihmisten tavat kuin myös heidän puhumansa murre saattavat vaihtua muutaman…
subject Viron kielikirjosta…

Annekatrin Kaivapalu

Miten virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät toistensa kieltä

Viron ja suomen kielisukulaisuuden ja siitä johtuvan samankaltaisuuden vuoksi on paljon pohdittu, missä määrin viro on suomalaiselle ja suomi virolaiselle ymmärrettävissä ilman sukulaiskielen opiskelua…
subject Miten virolaiset…

Ilmar Tomusk

Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi

Viro sai maan virallisen kielen aseman sata vuotta sitten. Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi kesti noin 700 vuotta. Prosessi oli hidas, mutta se…
subject Viron kielen matka…

Hannu Remes

Julius Krohn ja ensimmäinen viron kielioppi

Mitä yhteistä on suomalaisella Julius Krohnilla ja virolaisella Karl August Hermannilla? Ainakin se, että molemmat kirjoittivat maanmiehilleen ensimmäisen omakielisen viron kieliopin. Krohn ehti ensin:…
subject Julius Krohn ja…

Hannu Oittinen

Itämeri, Länsimeri ja ne muut

Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…
subject Itämeri, Länsimeri…

Renate Pajusalu

Kohteliaisuus virolaisessa kulttuurissa: sina ja teie

Kohteliaisuuden ilmaisemisen mahdollisuutta pidetään maailman kielissä universaalina ilmiönä: kaikissa kielissä on keinoja, jotka valikoidaan sen mukaisesti, kenen kanssa ja millaisessa tilanteessa kulloinkin…
subject Kohteliaisuus virolaisessa…

Karl Pajusalu

Virolaisuuden juuret

Viron tasavallan sadantena juhlavuonna on toistuvasti tarkasteltu niin Viron valtion lähtökohtia kuin sitä tukevan virolaisuuden perusteita. Mitä on se oleellinen ja ainoalaatuinen, joka sisältyy sanaan…
subject Virolaisuuden juuret

Annika Hussar

Nimipäiväkalenterit

Virossa juhlitaan näyttävästi syntymäpäiviä, mutta nimipäiväperinteet eivät ole koskaan olleet erityisen eläviä. Syynä on ilmeisesti virolaisten luterilainen tausta, josta johtuen pyhimykset eivät ole…
subject Nimipäiväkalenterit

Valve-Liivi Kingisepp

Kun Õ tuli viron kirjakieleen

Pian 500 vuotta täyttävän kirjoitetun viron kielen historian kiintoisiin käänteisiin kuuluu se, että tiedämme tarkalleen, kuka, miten ja milloin täydensi käytössä ollutta latinalaista kirjaimistoa uudella…
subject Kun Õ tuli viron…

Hannu Oittinen

Vooremaa

Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…
subject Vooremaa

Hannu Oittinen

Ilmansuuntailmaukset

Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin…
subject Ilmansuuntailmaukset

Hannu Oittinen

Kirpputori ja kirbuturg

Nykyisin kun kirpputorien suosio suorastaan ällistyttää ainakin Suomessa, sopii muistaa, että vielä Nykysuomen sanakirja ei tuntenut koko ilmausta – saati että Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirjaan…
subject Kirpputori ja kirbuturg

Hannu Oittinen

Viron ja suomen superlatiivi

Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…
subject Viron ja suomen…

Hannu Oittinen

Saarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa

Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin…
subject Saarenmaa, Länsi-Virumaa…

Maiu Juurik

Kieli kuntoon lukemalla

Uuden kouluvuoden käynnistyessä opettaja seisoo taas kerran silmätysten ikiaikaisen kysymyksen kanssa: miten. Miten opetan niin, että parhaaseen mahdolliseen lopputuloksen päästään suhteellisen nopeasti…
subject Kieli kuntoon lukemalla

Hannu Oittinen

Hän, tema ja ta

Suomen kielessä tehdään periaatteessa ero persoona- ja demonstratiivipronominien välillä kolmannessa persoonassa, kuten koulussa opetettiin: hän viittaa ihmisiin, se taas eläimiin ja asioihin. Käytännössä…
subject Hän, tema ja ta

Udo Uibo

Ragulka, kada – ritsa

Virolaiset pikkupojat tuntevat hyvin ritsaa merkitsevät sanat ragulka ja kada. Miten ne ovat tulleet viron kieleen? Viron kielen selittävän sanakirjan mukaan ragulka on ”kahtaalle haarautuvasta…
subject Ragulka, kada –…

Udo Uibo

Sateenkaari – Vikerkaar

Sateenkaaren omaperäinen, vironkielinen nimitys vikerkaar on pitkään herättänyt etymologian tutkijoiden mielenkiintoa. Oman tulkintansa asiasta tarjosi jo Viron uuden kirjoitustavan kehittänyt…
subject Sateenkaari – Vikerkaar

Hannu Oittinen

Hapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei

Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai…
subject Hapukoor on suomeksi…

Hannu Oittinen

Postimees ja Eesti Päevaleht

Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.
subject Postimees ja Eesti…

Hannu Oittinen

Setukaisista settoihin

Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…
subject Setukaisista settoihin

Hannu Oittinen

Trolli, trollikka ja sarvijaakko

Tallinnan joukkoliikennejärjestelmään ovat jo vuodesta 1965 lähtien kuuluneet oleellisena osana johdinautot eli trolleybussit. Ne opittiin pian linjojen yleistyttyä tuntemaan vironkielisellä nimellä trollibuss,…
subject Trolli, trollikka…

Hannu Oittinen

Matkakohteena Kuressaari!

Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…
subject Matkakohteena Kuressaari!

Riho Grünthal

Suuri vai pieni viron kieli?

Virossa ja Suomessa toistetaan usein väite, että Viro ja Suomi ovat pieniä maita ja viro ja suomi pieniä kieliä. Ne tuntuvat pieneltä siksi, että jotkut toiset kielet ovat mediassa ja matkaillessamme suuria…
subject Suuri vai pieni…

Riho Grünthal

Kielikuoleman jälkeen

Globaalein kieliuutinen on, että lukuisia maailman kieliä uhkaa lopullinen sammuminen lähitulevaisuudessa. Suomalais-ugrilaisessa kielikunnassamme näkymät ovat yhtä synkät. Kielten käyttöympäristö kaventuu.…
subject Kielikuoleman jälkeen

Hannu Oittinen

Tere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa

Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…
subject Tere ja hyvää päivää…

Järvi Lipasti

Kyllä ja küll

Viron sanalla küll ja suomen sanalla kyllä on yhteinen alkuperä (vrt. ee küllalt ja sm kyllin, ee küllus ja sm kyllyys), joka on alkujaan ilmaissut jonkin suurta määrää. Molemmissa kielissä näitä partikkeleita…
subject Kyllä ja küll

Järvi Lipasti

Sina ja teie

”Tiedäksä missä täällä on kahvit?” kysyi eräs mies minulta muutama vuosi sitten suomalaisessa ruokakaupassa. En pystynyt muistamaan, missä kahvihyllyt olivat, sillä mietin kuumeisesti, missä olimme tavanneet.…
subject Sina ja teie

Helja Kirber

Suomiko helppoa virolaiselle?

Eräs pari päivää Suomessa ollut virolainen kysyi kerran, mikä on se sana, jota suomalaiset toistavat: ”tos, tos, tos…”. Tietenkin se on kiitos, josta omituisen intonaation takia kuului virolaiseen korvaan…
subject Suomiko helppoa…

Auli Hakulinen

Kuka huolehtisi pikku kielestä?

Elon numerossa 2/2009 Riho Grünthal kirjoitti siitä, miten suomi on viime vuosikymmeninä vaikuttanut viroon, ennen muuta sen sanastoon. Lainautuminen on huomaamatonta, monenkeskistä ja – vaarattomaksi…
subject Kuka huolehtisi…

Heikki Hurtta

Tallinnan, tarton ja võrun kieltä: viron murteet

Sekä suomeksi että viroksi puhutaan kielen murteista. Suomen murre ja viron murre eivät kuitenkaan merkitse ihan samaa; jossakin mielessä nekin siis ovat suomen ja viron ns. riskisanoja. Virossa suomen…
subject Tallinnan, tarton…

Heikki Hurtta

Tartu, Dorpat ja Jurjev

Tällä palstalla on jo ollut juttua Tarton nimen suomalaisasusta ja sen taivutuksesta. Mutta entä viron Tartu-nimen tausta? Entä mistä tulee kaupungin nimen saksassa ja ruotsissa käytettävä asu…
subject Tartu, Dorpat ja…

Matti Punttila

Viro vai Eesti?

Onko eteläisen naapurimaamme oikea nimi Viro vai Eesti ja puhutaanko siellä viroa vai eestiä?
subject Viro vai Eesti?

Riho Grünthal

Euroajan itämerensuomalaiset

Itämeri on Pohjois-Euroopan näkyvimpiä maantieteellisiä tunnusmerkkejä. Se on rannikkoalueitaan yhdistävä ja erottava sisämeri, jonka ympärille on syntynyt useita erilaisia alueellisia kulttuureita. Skandinaaviset…
subject Euroajan itämerensuomalaiset