Perinteet, sinnikkyys, innovatiivisuus sekä vastuu ympäristöstä ja kanssaihmisistä olivat Tarton valttikortit Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Unelma saavutettiin Tee työtä ja näe vaivaa -asenteella – rakkautta unohtamatta.
Tartto tavoitteli kulttuuripääkaupunkititteliä jo vuonna 2011, mutta silloin voiton vei pääkaupunki Tallinna. Vuoden 2024 titteliä tavoittelivat myös Kuressaare ja Narva, joka oli loppumetreille asti tasaväkinen haastaja Tartolle. Mikä ratkaisi Tarton voiton kulttuuripääkaupunkikisassa?
”Koko tiimin kova työ!” vakuuttaa Tartto 2024 -säätiön hallituksen jäsen, ohjelmapäällikkö Erni Kask ja lainaa heti perään Viron kansalliskirjailija A. H. Tammsaarea: ”Tee työtä ja näe vaivaa, meille virolaisille tyypillinen asenne.”
Tiivistä yhteistyötä eivät ole tehneet pelkästään tarttolaiset, vaan koko Etelä-Viron kuntien ja kulttuurialan toimijat. Jo pari vuotta sitten hakuprosessin ensimmäisessä vaiheessa 19 etelävirolaista kuntaa ja kaupunkia sekä Pärnun kaupunki lähtivät tukemaan Tarttoa kulttuuripääkaupungiksi.
Kaskin mukaan Tarton täytyi näyttää kulttuuripääkaupunkikisassa, että Tartossa ja Etelä-Virossa on kestävä infrastuktuuri, sinnikkäät järjestäjät ja vahvat perinteet. Toisaalta kulttuuripääkaupungin ei tarvitse olla valmis paketti, myös kulttuuriseen kehitykseen täytyy olla halua ja tarvetta. ”Onnistuimme yhdistämään hakemuksessamme nämä kaksi puolta ja todistamaan, että meillä on kunnianhimoa ja yleiseurooppalaista näkemystä”, Kask perustelee.
Viime vuoden loppuun mennessä jo ainakin 1 000 ihmistä on ollut tukemassa Tarttoa kulttuuripääkaupungiksi. Tartto 2024:n kymmeniin aivoriihiin ja kokouksiin on kokoontunut ammattilaisia yhteiskunnan, tieteen ja taiteen eri aloilta. Alusta asti kaikkia halukkaita on taustaan ja asemaan katsomatta kannustettu jakamaan ideoita ja tekemään aloitteita kulttuuripääkaupungin hyväksi.
Erni Kask puhumassa Kultuurikompass-foorumissa
Kuva: Kiur Kaasik
Selviytymisen taiteet
Tarton visio kulttuuripääkaupunkina on Selviytymisen taiteet. Kask selvittää, että ne tarkoittavat kaikkia niitä tietoja, taitoja ja toimia, joka auttavat Viroa, Eurooppaa ja koko maailmaa säilyttämään ja edistämään ympäristön, ihmisten toiminnan ja kulttuurin monimuotoisuutta.
Tarton kaupunginjohtajan Urmas Klaasin mukaan Tarton ja sen alueen vahvuuksia ovat rikkaan kulttuuriperinteen lisäksi myös selkeät arvot. ”Haluamme olla esimerkiksi hyvin ympäristötietoinen Euroopan kulttuuripääkaupunki”, Klaas korostaa.
Se on kirjattu myös Selviytymisen taiteisiin; Tartto painottaa eettisiä arvoja ja kannustaa ihmisiä ottamaan vastuuta itsestään ja ympäristöstään. Käytännössä tämä näkyy vaikkapa siinä, että Tartto näyttää mallia mahdollisimman vähän luontoa kuormittavien ja yhteisöllisyyttä lisäävien kulttuuritapahtumien järjestäjänä.
”Eri taiteet voivat, ja niiden tuleekin, reagoida suuriin yhteisiin haasteisiimme, kuten ilmastokriisiin ja liikakulutukseen”, Kask muistuttaa.
Tarttolaiset ovat ylpeitä nopeasta, yhteiskunnan toimivuutta ja ihmisten arkipäivää helpottavasta IT-alan kehityksestä. Samalla ollaan tietoisia digiajan lieveilmiöistä, kuten vieraantumisesta vuosisatoja vanhoista taiteista ja taidoista. Erityistä huolta kannetaan nuorten henkisestä hyvinvoinnista. Selviytymisen taiteet antavat välineitä esimerkiksi kommunikaatio-, yhteistyö- ja kädentaitojen elvyttämiseen.
Kaupunginjohtaja Urmas Klaas DJ:nä juhlissa Tarton kulttuuripääkaupungiksi valinnan jälkeen
Kuva: Kiur Kaasik
Yleiseurooppalaisten arvojen ja haasteiden ohella Tartossa korostuu sen omaperäinen henkinen aura, ns. Tarton henki, joka on kiehtova sekoitus boheemisuutta, ”hulluja” tieteilijöitä ja vaihtoehtokulttuureja. Toisaalta ei haluta unohtaa niitä tavallisia virolaisia, jotka ehkä tuntevat, etteivät ole tulleet tarpeeksi kuulluiksi ja nähdyiksi tarpeineen ja haaveineen.
”Selviytymisen taiteet on myös tarina Viron kielestä ja kulttuurista”, Kask pohtii. ”Siitä, miten yksi pieni kansa on jäänyt henkiin historiallisten pyörteiden ja koettelemusten keskellä ja miten ihmiset etsivät nykyisessä maailmassa tasapainoa perinteiden ja avoimuuden välillä.”
Jokainen tarttolainen halutaan mukaan
”Yksi Euroopan kulttuuripääkaupungin tärkeimpiä tavoitteita on lisätä tarttolaisten kiinnostusta kulttuuritapahtumia kohtaan, joten tavallisten tarttolaisten osallistuminen on jo sinänsä välttämätöntä”, Kask sanoo.
Kaskin mukaan tarttolaiset saadaan aktiivisesti mukaan silloin, kun kaikki kulttuuripääkaupungin suuret tapahtumat on jo alkuaan suunniteltu siten, että ihmiset voivat osallistua niihin ideoijina, kanssajärjestäjinä ja yleisönä.
”Kaiken kaikkiaan jokainen tarttolainen ja etelävirolainen on kaupunkinsa tai asuinpaikkansa lähettiläs. Jo osallistuminen yleisönä tapahtumiin on suuri panostus Tartto 2024 -vuoden onnistumiseen!”
Eräs sympaattinen, tavallisia tarttolaisia esittelevä projekti toteutettiin viime vuonna Tarton kaduilla, kodeissa ja työpaikoilla. Siinä ryhmä Tarton yliopiston maisteriopiskelijoita valokuvasi virolais- ja ulkomaalaistaustaisia Tarton asukkaita ja kyseli heiltä, millainen on heidän kaupunkinsa, mikä heille on tärkeää ja miten Selviytymisen taiteet näkyvät heidän elämässään.
Yhdessä valokuvassa tarttolainen Doris istuu puistonpenkillä kasvitieteellisessä puutarhassa ja pohtii suhdettaan kotikaupunkiinsa seuraavasti: ”Jotenkin täällä asiat ovat toisella tapaa. Voit samaan aikaan sekä hengähtää että luoda ja toimia. Tunnet liikkuvasi rauhallisesti eteenpäin. Elämässä ja kaikessa.”
Myös paikallisten tapahtumajärjestäjien ammattitaitoon satsataan. Tartto 2024 on järjestänyt jo vuoden ajan ilmaisia koulutustilaisuuksia kulttuurijärjestäjille ja -tuottajille sekä sosiaalisen ja luovan talouden yrittäjille.
”Pari vuotta ennen kulttuuripääkaupunkivuotta järjestetään ruohonjuuritason tapahtumajärjestäjille kilpailu, jossa parhaat saavat Tartto 2024:n tuella tulkita ja toteuttaa Selviytymisen taiteita omalla tavallaan. Myös vapaaehtoisia kutsutaan mukaan,” Kask selvittää.
Vihreitä viestejä ja punaisia kirjaimia
Yksi näkyvimmistä merkeistä kulttuuripääkaupungin läsnäolosta on Tarton Raatihuoneentorin punainen ja pitkä #TARTU2024-veistos, joka on herättänyt iloista kiinnostusta sekä paikallisissa että matkailijoissa. Eri-ikäiset ihmiset ovat valinneet uuden tilateoksen kohtaus- ja lepopaikakseen, sen edessä poseerataan ja siitä lähetetään kuvia maailmalle.
”#TARTU2024-maamerkki on osoittautunut yllättävän suosituksi,” innostuu kulttuuripääkaupungin tiedotuspäällikkö Kalle Paas, ”eikä varmasti vähiten siksi, että se on myös lapsiystävällinen kohde – kirjainten välissä on mukava kiipeillä!”
Paas kertoo, että samanlaisia maamerkkejä aiotaan viedä Tarton muihinkin kaupunginosiin. Kulttuuripääkaupungin toivotaan näkyvän fyysisesti sekä Karlovan ja Supilinnan kaltaisilla boheemeilla puutaloalueilla että Annelinnan elementtitalolähiössä.
Toisena esimerkkinä Tartto 2024:n näkyvyydestä kaupunkikuvassa Paas mainitsee suuren ympäristönsuunitteluprojektin, jonka nimi on ”Kuratoitu lajirikkaus”.
”Kaupunkilaisten avulla muutetaan nykyisiä melko tavanomaisia puistoja kasvustoltaan monimuotoisimmiksi ympäristöiksi. Se luo uutta visuaalista ilmettä, mutta viestii myös vahvasta sosiaalisesta ja ekologisesta sanomasta”, Paas selvittää.
Tervetuloa suutelemaan!
Tartolla on aina ollut tiheät yhteistyösiteet Suomeen kulttuurin, tieteen ja taiteen aloilla. Myös käytännön tietoa ja taitoa on vaihdettu puolin ja toisin. Ystävyyskaupunkejakin on kolme: Turku joka oli kulttuuripääkaupunki samaan aikaan Tallinnan kanssa vuonna 2011, Hämeenlinna sekä Tampere, joka tavoittelee kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Suomalaisilla on merkittävä osa Tarton kulttuuripääkaupungin ohjelmassa sekä tekijöinä että osallistujina.
”Tartto nimesi 16 eri yhteistyöhanketta suomalaisten taiteilijoiden tai yhteisöjen kanssa kulttuuripääkaupunkihakemuksessaan. Määrä varmasti vielä kasvaa, kun suunnitelmat tarkentuvat”, sanoo Paas.
Hän on varma, että suomalainen matkailija löytää useita syitä matkustaa Tarttoon ja Etelä-Viroon erityisesti tulevina vuosina.
”Jo ennen vuotta 2024 ohjelmassamme on monia jännittäviä kuva- ja digitaiteen projekteja, teatteria, elokuvia sekä ympäristöön liittyviä tapahtumia”, Paas luettelee.
Tarton yksi tunnetuimmista ja rakkaimmista symboleista on Suutelevat opiskelijat -suihkulähde, joka on sijainnut Raatihuoneentorilla vuodesta 1998 alkaen. Suihkulähde ilmentää osuvasti Tarton nuorekasta henkeä, jota pitävät yllä muun muassa tuhannet opiskelijat. Kuvanveistäjä Mati Karmin taideteos on innoittanut myös Tarton kulttuuripääkaupunkivuoden aktivisteja.
”Esitän kutsuni kaikille suomalaisille tulla Raatihuoneentorille keväällä 2024 ottamaan osaa Suuteleva Tartto -ohjelmaan. Se tulee olemaan konserttitapahtuma, joka huipentuu suureen yhteissuuteluun.”
Tavoitteena on houkutella Tarton keskustaan mahdollisimman paljon samaan aikaan suutelevia pareja ja tehdä yhteissuutelun ennätys.
”Jokainen suuteleva suomalainen on tärkeä!” huudahtaa Paas tosissaan. ”Eikä välttämättä tarvitse suudella toista suomalaista – suutelukumppanin voi löytää vaikka Virosta!”
Suutelutempaus jos mikä kuvaa hyvin tarttolaisten vallatonta, luovaa ja uteliasta asennetta elämään ja uusiin ihmisiin. Tartto, jonka motto on ”Hyvien ajatusten kaupunki”, on vehreine puistoineen ja pittoreskine katuineen yksi Viron romanttisimpia kaupunkeja. Tammsaaren lausehan kuuluu kokonaisuudessaan: ”Tee työtä ja näe vaivaa, sitten tulee rakkaus.” Tartto porhaltaa kohti kulttuuripääkaupunkivuottaan paiskimalla kovasti töitä ja pitämällä rakkauden lipun korkealla.