Näin Viron 100-vuotisjuhlavuoden alussa lienee syytä luoda pieni katsaus virolaisten merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Heti ensimmäisenä pistää silmään, että vain muutamia patsaita on pystytetty naisille. Näistä tärkeimmät ovat Lydia Koidulan muistomerkki Pärnussa, Marie Underin muistomerkki Tallinnassa Viron kansalliskirjaston edustalla ja Miina Härman muistomerkki hänen mukaansa nimetyn koulun edessä Tartossa. Meillä Suomessa on runsaasti urheilusankareille pystytettyjä muistomerkkejä, Virossa niitä on selvästi vähemmän, mutta suomalaisesta näkökulmasta poikkeukselliselle urheilusankarille, shakkimestari Paul Keresille on pystytetty peräti kolme muistomerkkiä: Narvaan, Pärnuun ja Tallinnaan.

Suomessa pystytetään muistomerkkejä presidenteille, mutta Virossa sellainen on pystytetty vain Konstantin Pätsille ja sekin on ”syrjässä” eli Pätsin synnyinpaikassa Tahkurannassa. Näköispatsasta Viron ensimmäiselle presidentille on puuhattu jo vuosia Tallinnaan, mutta hanke ei tunnu lähiaikoina kuitenkaan toteutuvan. Merkittävistä virolaisista valtiomiehistä ovat näköispatsaat saaneet vain Jaan Tõnisson Tarttoon ja Johan Laidoner Viljandiin. Laidonerilla on oikeastaan yhteensä kolme muistomerkkiä, sillä myös synnyinpaikassa Vardjan kylässä Viljandimaalla on muistokivi ja 2014 avattiin Johan ja Maria Laidonerin muistomerkki Viimsin kartanon edustalla.

Virolaiset on tunnetusti ylpeitä omasta kulttuuristaan, joten lienee loogista, että Virossa on useita muistomerkkejä tiedemiehille, säveltäjille, taiteilijoille ja erityisesti kirjailijoille. Kalevipoeg-eepoksen tekijällä Friedrich Reinhold Kreutzwaldilla on neljä näköispatsasta: Rakveressa, Tallinnassa, Tartossa ja Võrussa. Kansalliskirjailija A. H. Tammsaarelle on pystytetty kaksi muistomerkkiä: rintakuva kotiseudulle Albuun ja komea monumentti aivan Tallinnan keskustaan. Jopa kirjojen sankarit, päähenkilöt ovat Virossa saaneet muistomerkkejä, kuten Kalevipoeg Tartossa ja August Gailitin samannimisen romaanin sankari Toomas Nipernaadi Valgassa. Ja Kalevipoegin äiti Linda istuu kivellä Toompealla ja suree kuollutta miestään Kalevia.

Ja mikä parasta, juhlavuoden 2018 aikana on Virossa suunnitelmissa avata useita uusia muistomerkkejä ja patsaita!

• Lydia Koidulan muistomerkki Pärnussa (Amandus Adamson 1929)
• Marie Underin muistomerkki Tallinnassa (Mati Karmin ja Tiit Trummal 2010)
• Miina Härman muistomerkki Tartossa (Juta Eskel 1984)
• Paul Keresin muistomerkit: Narva (Aivar Simson ja Paul Mänd 2016), Pärnu (Mare Mikoff 1996) ja Tallinna (Ekke Väli, Andres Siim ja Hanno Kreis 1991)
• Konstantin Pätsin muistomerkki Tahkurannassa, Anton Soans ja Ferdi Sannamees 1939 ja 1989
• Jaan Tõnissonin muistomerkki Tartossa (Mati Karmin ja Tiit Trummal 2001)
• Johan Laidonerin muistomerkki Viljandissa (Terje Ojaveer 2005)
• Friedrich Reinhold Kreutzwaldin muistomerkit: Rakvere (Aleksander Eller 1938), Tallinna (Endel Taniloo ja Martin Saks 1958), Tartto (Johannes Hirv, Martin Saks, Heiki Karro, Ants Mellik, ja Mart Port 1952 ja Võru (Amandus Adamson 1926).
• A. H. Tammsaaren muistomerkit: Albu (Ferdi Sannamees 1936) ja Tallinna (Jaak Soans ja Rein Luup 1978)
• Kalevipoeg Tartossa (Amandus Adamson 1933, Ekke Väli 2003)
• Toomas Nipernaadi Valgassa (Jaak Soans 2009)