Jo ensimmäisten laulujuhlien tervehdyspuheessaan kielimies Jakob Hurt painotti virolaisille paremman ja korkeamman koulutuksen tarvetta. Musiikillista opetusta annettiin koulumestareille lähinnä Tarton opettajaseminaareissa ja Jānis Cimzen seminaarissa Latviassa. Pietarin konservatoriosta valmistuivat 1800-luvun lopulla urkurit Johannes Kappel, Miina Härma ja Konstantin Türnpu. He nousivat tärkeään asemaan myös virolaisessa kuoromusiikissa. Myös Mihkel Lüdig sai korkeakoulutuksen Pietarissa ja seitsemänsillä laulujuhlilla vuonna 1910 hän oli jo kuoronjohtajana. Lüdigin sekakuorolle tekemä laulu Koit soi vielä nykyäänkin laulujuhlien avauslauluna laulutulen syttyessä. Pietarissa säveltäjiksi valmistuivat Rudolf Tobias, Peeter Süda, Mart Saar, Cyrillus Kreek, Artur Kapp ja Heino Eller. He loivat Viroon ammatillisen musiikin.

Vuonna 1918 itsenäistynyt Viron valtio synnytti pian oman musiikkiopetuksensa. Tarttoon ja Tallinnaan perustettiin musiikkikoulut, joista jälkimmäisestä kasvoi Tallinnan konservatorio, nykyinen musiikki- ja teatterikorkeakoulu. Kuoronjohtaja ja musiikinopettaja Karl Leinus perusti vuonna 1919 Viron ensimmäisen lapsikuoron Eesti laululapsed. Viron laulajien liitto aloitti toimintansa vuonna 1921 ja se järjesti kaikki ensimmäisen itsenäisyyden aikaiset laulujuhlat. Vuoden 1938 laulujuhlien ohjelmassa olivat nuoren Gustav Ernesaksin (1908–1993) laulut Noor kevade ja Hakkame mehed minema.

Viron valtion ja virolaisen kulttuurin itsenäisyys päättyi vuonna 1940, ja 1942 koottiin pakkotyöleireille levitetty Viron kulttuuriväki Volgan rannalle Jaroslavl-nimiseen kaupunkiin tarjoamaan taiteellisia palveluja sekä rintamalle että kotirintamalle. Hallituksen päätöksellä Jaroslavliin lähettiin myös Gustav Ernesaks, joka ryhtyi johtamaan mies- ja sekakuoroa. Raskas työ, vaikeat elinolosuhteet, pidätykset ja sodan kauheudet vaikuttivat turmiollisesti Ernesaksin terveydentilaan, hän sairastui vakavasti ja hänet toimitettiin hoitoon Moskovaan. Parannuttuaan Ernesaks ryhtyi säveltämään ja 4. maaliskuuta 1944 valmistui Lydia Koidulan 100-vuotispäivän tunnelmissa kuorolaulu Mu isamaa on minu arm. Se on virolaisista musiikkiteoksista noussut kaikkein korkeimpaan asempaan, laulujuhlien ja virolaisten vapauspyrkimysten kansallislauluksi.