Toimme suurlähettiläs Jaakko Blombergin kanssa ilmoille ajatuksen Suomen ja Viron yhteisen kulttuurirahaston perustamisesta ensi kerran jo kesällä 2008, esitellessämme Suomen ja Viron pääministereille näiden tilaamaa raporttia Suomen ja Viron yhteistyön mahdollisuudet 2008 (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2008). Raportissa esitettiin kaikkiaan 55 suositusta 15 elämänalueella. Suosituksilla halusimme tarjota vastauksia kysymykseen, miten maamme voisivat tehdä entistä paremmin keskinäistä yhteistyötä, joka koituisi tasavertaisesti hyödyksi Suomenlahden molemmin puolin. Yhteisten juurien ja läheisen kielisukulaisuuden perustalle muotoutuneiden Suomen ja Viron kulttuurien säilyttäminen ja kehittäminen vaikutti meistä yhdeltä tärkeimmistä osa-alueista.
Raporttiimme kirjatussa suosituksessa olimme ajatelleet ennen kaikkea maidemme hallitusten yhdessä perustamaa kulttuurirahastoa. Esikuvina olivat Suomen ja muiden pohjoismaiden ja olemassa olleet kahdenkeskiset kulttuurisäätiöt. Nämä säätiöt ovat saaneet alkupääomansa valtioiden varoista ja niiden työtä johtavat julkisen vallan nimittämät hallitukset.
Valitettavasti kuitenkin raportin esittelyä seuraavina vuosina ajauduttiin yleismaailmalliseen talous- ja finanssikriisiin, mikä heijastui väistämättä myös kummankin maan hallitusten prioriteetteihin siten, ettei kulttuurirahaston perustaminen enää mahtunut niihin. Näytti siltä, että hyvän ajatuksen toteuttaminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen.
Silti ajatus maidemme yhteisen kulttuurirahaston tarpeellisuudesta vain vahvistui entisestään seuraavien vuosien aikana. Syksyllä 2011 lähestyimme kummankin maan kulttuuriministeriä kirjallisella ehdotuksella. Uutena ajatuksena oli nyt Suomalais-virolaisen kulttuurirahaston perustaminen yksityisoikeudellisena rahastona, jossa olisi mukana niin yksityistä kuin julkista pääomaa. Vaikka molemmat kulttuuriministerit suhtautuivat ehdotukseen periaatteessa myönteisesti, he eivät pitäneet kahden valtion yhteisen rahaston perustamista mahdollisena esittämällämme tavalla eli valtion varoja ja yksityistä pääomaa yhdistämällä.
Tässä tilanteessa jäi jäljelle vielä yksi ja ainoa mahdollisuus – tuli perustaa yksityisoikeudellinen säätiö puhtaasti yksityisen pääoman turvin. Perustettavalle säätiölle oli Suomessa samoihin aikoihin voimaan tulleen uuden säätiölain mukaan hankittava vähintään 50 000 euron suuruinen peruspääoma. Oli selvää, että näin huomattavan summan kerääminen vaatii aikaa ja vaivaa, ihmiset oli saatava uskomaan siihen, että heidän lahjoituksensa menevät hyvään tarkoitukseen. Tarvittiin myös pankkitili, jolle varoja ryhdytään kartuttamaan.
Keväällä 2014 yksityisoikeudellisen säätiön perustamista lähtivät tukemaan myös suurlähettiläs Jaakko Kalela, kapellimestari Eri Klas, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan entinen toimitusjohtaja Paavo Hohti, Estonia-teatterin oopperanjohtaja Mart Mikk, Tuglas-seuran toiminnanjohtaja Jaana Vasama, koordinaattori Merja Aho, toiminnanjohtaja Kirsi Bongwirnso, kulttuurialan asiantuntija Riitta Heinämaa, taiteen asiantuntija Anu Liivak ja toiminnanjohtaja Ilmi Villacís. Yhdessä päätimme perustaa välietappina Suomalais-virolaisen kulttuuriyhteistyön tukiyhdistyksen, jonka toiminnan ainoaksi tavoitteeksi asetettiin Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön perustaminen ja jonka nimissä ryhdyttiin keräämään säätiön perustamiseen ja rekisteröintiin tarvittavaa vähimmäispääomaa.
Yhdistyksen profiilin nostamiseksi tarjosimme lukuisille suomalaisille ja virolaisille kulttuurivaikuttajille mahdollisuutta liittyä joukkoon ja ilmaista ”omalla nimellään ja omilla kasvoillaan” tukensa kulttuurisäätiön perustamiselle. Oli ilahduttavaa nähdä, kuinka monet lähtivät mukaan.
Suomalais-virolaisen kulttuuriyhteistyön tukiyhdistyksen jäseniksi liittyivät edellä mainittujen lisäksi toimittaja Aarno Cronvall, kapellimestari Olari Elts, taiteilija Inga Heamägi, kokoelma-amanuenssi Kersti Koll, säveltäjä Juhani Komulainen, toimialajohtaja Anu Laitila, oopperalaulaja Pille Lill, kääntäjä Eva Lille, diplomaatti Eva-Christina Mäkeläinen, kielenopettaja ja kääntäjä Eevi Nivanka, kirjaston- ja arkistonhoitaja Heikki Rausmaa, johtava koordinaattori Maris Reinson, taiteilija Mari Roosvalt, taiteilija Uno Roosvalt, oopperalaulaja Jaakko Ryhänen, kirjailija Tõnu Õnnepalu, urkuri Ene Salumäe, taiteen tohtori Kärt Summatavet, kapellimestari Kadri Tali, arkkitehti Pekka Vapaavuori, kirjailija Elo Viiding, ministeriön neuvonantaja Liisa Ojaveer, tekstiilitaiteilija, akateemikko Anu Raud, kansainvälisten asioiden päällikkö Eija Salmi sekä kirjallisuustieteilijä, kirjailija Rein Veidemann.
Tarvittavan peruspääoman kerääminen lahjoituksina kesti lähes kaksi vuotta. Lahjoituksia teki kaikkiaan 24 yksityishenkilöä sekä 13 yritystä ja organisaatiota kummastakin maasta. Suureksi yllätykseksemme kokoon saatiin kolme kertaa vähimmäisvaatimusta suurempi summa, melkein 150 000 euroa. Hienoa oli sekin, että lahjoituksia tuli hyvin tasaisesti Suomenlahden molemmilta rannoilta: Suomesta 49 prosenttia ja Virosta 51 prosenttia koko määrästä. Tämä kaikki oli mahdollista ennen kaikkea kulttuuriyhteistyön tukiyhdistyksen jäsenten henkilökohtaisten kontaktien ja aktiivisen vaikuttamistyön ansiosta. Lahjoittajien joukossa oli myös monia Tuglas-seuran jäseniä.
Marraskuussa 2016 yhdistyksen kokouksessa tehtiin päätös Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön perustamisesta ja sen virallisen rekisteröintiprosessin aloittamisesta. Koska tukiyhdistys oli nyt työnsä tehnyt ja tavoitteensa saavuttanut, sen toiminta päättyi seuraavana vuonna.
Tammikuussa 2017 Suomen patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi uuden yksityisoikeudellisen säätiön, jonka viralliset nimet ovat Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö sr, Eesti-Soome Kultuurifond ja Finsk-estniska kulturstiftelsen. Säätiön sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on edistää Suomen ja Viron välistä kulttuuri- ja taidealojen yhteistyötä, molemminpuolista kielitaitoa sekä kulttuuriin liittyvää taloudellista toimintaa. Tavoitteena on motivoida ja tukea sellaista kulttuuriyhteistyötä, jossa luovaan ja taiteelliseen työhön Suomessa ja Virossa tehdyt panostukset ovat tasapainossa keskenään ja jolla on kaikupohjaa myös Suomen ja Viron rajojen ulkopuolella. Säätiö pitää kulttuuriviennin tukemista yhtenä tärkeimmistä tehtävistään.
Kaikki sujui siis hienosti, mutta samalla kävi selväksi, säätiön kestävän toiminnan varmistaminen pitkällä tähtäimellä edellyttää peruspääoman olennaista kasvattamista. Niinpä käynnistimme uuden lobbauskierroksen kummankin maan ministeriöiden virkamiesten sekä hallitusten ja parlamenttien jäsenten keskuudessa. Järjestimme tapaamisia, kirjoitimme muistioita, toteutimme tapahtumia monenlaisille kohderyhmille.
Olimme tässä vaiheessa olennaisesti paremmassa tilanteessa kuin aiemmin. Meillä oli rekisteröity säätiö ja kolme kertaa vaaditun kokoinen peruspääoma, säätiön hallituksessa ja hallintoneuvostossa oli vakuuttavia toimijoita niin Suomesta kuin Virosta. Korvaamattomaksi avuksi kokemuksineen ja kontakteineen saimme kaksi entistä ministeriä, Krista Kiurun Suomesta ja Rein Langin Virosta.
Sitten syntyi ajatus, että maamme voisivat kulttuurisäätiön toimintaa tukemalla antaa toisilleen symbolisen lahjan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Kummankin maan pääministerit kannattivat ajatusta ja valtiot tekivät kulttuurisäätiölle huomattavan lahjoituksen. Niiden turvin säätiö pystyi laajentamaan toimintakenttäänsä ja sen sääntömääräisen tarkoituksen toteuttaminen oli taloudellisesti turvattu useiksi vuosiksi.
Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö on tähän mennessä tukenut kaikkiaan kahtatoista hanketta yhteensä lähes 200 000 eurolla.
Ensimmäinen stipendi luovutettiin 1.12.2017 Helsingissä Säätytalolla vietetyn Suomen ja Viron välisen kulttuurisopimuksen eli alkuperäisen muotoilun mukaisesti ”henkistä yhteistyötä koskevan sopimuksen” 80-vuotisjuhlan yhteydessä. Tämän stipendin sai virolaisen Teater NO99:n ja suomalaisen Jalostamo-kollektiivin yhteinen teatteriprojekti.
Seuraavina vuosina olemme avustaneet ja tukeneet stipendein ja apurahoin seuraavia yhteistyöhankkeita:
Vuonna 2018 stipendin sai Nordic Design Society, kahdeksan suomalais-virolaisen suunnittelijatyöparin kulttuuriyhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Viron välistä designalan yhteistyötä sekä tuoda näkyvyyttä suomalais-virolaiselle designtaidolle Pariisissa.
Vuonna 2019 apurahan saajia olivat suomalais-virolainen vaatesuunnittelijapari Loobs X Micas, joka sai apurahan uuteen tekstiili-innovaatioon ja osallistumiseen New Yorkin muotiviikoille, sekä teatteriryhmä Linnunimi, Viron suomen kielen opettajien seura ja Vironkielisen opetuksen seura.
Vuoden 2020 apurahat myönnettiin Anssi Mänttärille ja Heikki Takkiselle näytelmäelokuvan Lennart valmistelutyöhön sekä Elo Viidingille ja hänen työryhmälleen Paavo Haavikon Kootut runot -teoksen kääntämiseen ja julkaisemiseen viroksi.
Kuluva vuosi 2021 on ollut kulttuurisäätiöllemme sen viisivuotisen historian tuloksellisin. Pystyimme antamaan panoksemme peräti viiden yhteistyöhankkeen toteuttamiseen. Työryhmä Kiur Aarma, Jaak Kilmi ja Juha Flinkman sai apurahan Sodan sumua / Sõjaudus -televisiodokumenttisarjan käsikirjoittamiseen ja tuottamiseen. Tuimme suomalais-virolaisen online-seminaarin järjestämistä osana kansainvälisen Animatricks International Animation Festivalin ohjelmistoa. Seminaarissa esitellään lahjakkaita ja arvostettuja animaatioelokuvien naisohjaajia eri maista. Elokuva-alalta tukea sai myös Finno-Ugric Film Festival / NGO FUFF Venäjän Hanti-Mansian nuorille suunnatun elokuvaleirin järjestämiseen. Siperiassa järjestettävällä leirillä suomalaiset ja virolaiset elokuva-alan ammattilaiset opettavat Hanti-Mansian nuoria tekemään omalla äidinkielellään lyhytelokuvia. Lisäksi apurahalla tuotetaan kiertävä näyttely Our indigenous Friends, joka perustuu Hanti-Mansian nuorten elämän dokumentointiin usean vuoden ajalta. Kulturföreningen Katrina sai säätiöltä tukea Ahvenanmaan sata vuotta täyttävän itsehallinnon kunniaksi valmistuvan oopperan Lisbeta – en trollkona skall du icke låta leva tuottamiseen. Oopperan on säveltänyt islantilainen Karólina Eiriksdóttir, laulajat ovat suomalaisia ja orkesterina toimii Estonian sinfonietta. Oopperan kantaesitys on heinäkuussa 2021. Säätiö päätti tukea myös Pixelache Helsinki 2021 -festivaalin järjestämistä. Audiovisuaalisen taiteen online-festivaalin osana toteutetaan neljä audiovisuaalista siltaa Helsingin, Tallinnan ja New Yorkin välillä. Projekti sisältää neljä tapahtumaa, jotka toteuttavat Pixelache Helsinki, e-lektron Tallinn, Aavistus Festival Helsinki ja Public Art Action New York. Osan projektista muodostaa taiteilija Merle Karpilta tilattava audiovisuaalinen teos Nature as magic.
Säätiön nykyiseen hallintoneuvostoon kuuluvat Mart Meri (puheenjohtaja), Aarno Cronvall (varapuheenjohtaja), Kirsi Bongwirnso, Olari Elts, Heiki Ernits, Paavo Hohti, Pilvi Hämäläinen, Signe Kivi, Anu Laitila ja Mart Mikk.
Hallituksen jäseniä ovat suurlähettiläs Jaakko Blomberg (puheenjohtaja), pankinjohtaja Gunnar Okk (varapuheenjohtaja), arkkitehti Pekka Vapaavuori, museonjohtaja Sirje Helme ja kirjailija Sofi Oksanen. Säätiön toimitusjohtajana toimii Tuglas-seuran toiminnanjohtaja Jaana Vasama.
Viisi vuotta toiminut Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö toteuttaa tuloksellisesti säännöissä määriteltyä missiotaan ja on löytänyt oman lokeronsa tukisäätiöiden monilukuisella kentällä. Samalla meidän on kuitenkin pidettävä jatkuvasti mielessä, että säätiön tulevaisuus riippuu yhä edelleen tukijoistamme ja sponsoreistamme, sillä valtioiden tuen varaan emme voi enää toimintaamme perustaa. Myös jokaisen Tuglas-seuran jäsenen tuki on tervetullutta, ja pienikin lahjoitus on sijoitus Suomen ja Viron väliseen kulttuuriyhteistyöhön. Jokainen lahjoitus auttaa osaltaan turvaamaan säätiön tulevaisuuden Suomen ja Viron välisen kulttuuriyhteistyön kehittämisen tukijana. Säätiötä voi tukea myös hankkimalla Kärt Summatavetin suunnitteleman numeroidun Linnunradan voima -hopeakorun. Kaikille suurempien lahjoitusten, avustusten ja testamenttien tekijöille tarjoamme mahdollisuutta heidän toiveidensa mukaan nimetyn stipendin tai nimikkorahaston perustamiseen, jolloin lahjoittajat voivat itse määritellä, minkä kulttuurimuodon tukemiseen he haluavat tukensa kohdistuvan. Vähintään 3 000 euron lahjoituksen tehneet mainitaan säätiön esitteessä ja kotisivuillamme www.suvi-saatio.fi.
Kaikki Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön toiminnassa mukana olevat toimijat ovat vakuuttuneita siitä, että maidemme kulttuuriyhteistyöhankkeiden määrätietoinen ja tarkoitusperäinen tukeminen auttaa meitä säilyttämään ja kehittämään yhteiselle historialliselle perustalle rakentuneita ainutlaatuisia kulttuureitamme entistäkin paremmin.