Julkaistu: 1. maaliskuuta 2012

Kyllä ja küll

Järvi Lipasti

Viron sanalla küll ja suomen sanalla kyllä on yhteinen alkuperä (vrt. ee küllalt ja sm kyllin, ee küllus ja sm kyllyys), joka on alkujaan ilmaissut jonkin suurta määrää. Molemmissa kielissä näitä partikkeleita käytetään usein ja niillä on hyvin monia eri tehtäviä.

Molemmissa kielissä kyseisellä partikkelilla ilmaistaan 1) suurta todennäköisyyttä: Küll ta jõuab, kui ennast ainult kokku võtab. Tuoreen perunan veroista se ei tosin ole, mutta kyllä sitä syö.

2) myöntävää vastausta kysymykseen: Vastus meeldib isale, see kõlab liigutavalt, protestantlikult, leerilapselikult: ”Usun küll!” ”Tuletko meille?” ”Kyllä tulen”

3) vahvistusta, usein vastakohtaisen rinnastuksen yhteydessä: Vene keelt räägib isa küll puhtalt, kuid võõralt, kurinaga. Poikia kyllä saisi, mutta ne eivät kelpaa.

4 ) merkityksen korostamista: Aga mis lind see lipsu moodi oli, seda küll ei tea. Kyllä minä täällä asuisin!
(Edellä mainitut esimerkit ovat peräisin professori Helle Metslangin esitelmästä 26.4.2002)

Partikkelien samankaltainen kirjoitusasu ja samanlaiset tehtävät houkuttelevat käyttämään niitä äidinkielen tavoin, mutta sanojen küll ja kyllä paikka virkkeessä saattaa olla eri, joissain rakenteissa küll tai kyllä on toisessa kielessä pakollinen, toisessa puolestaan ei, kiinteistä ilmaisuista puhumattakaan. Suomen kyllä on saanut myös myöntösanan tehtävän, ja tulisi silloin kääntää sanalla jah/jaa, viron küll on säilynyt korostussanana, ja usein se tuleekin suomentaa -pa/-pä -liitteeksi. Küll on hea! on suomeksi Onpa hyvä! tai Kylläpä on hyvä!

Jos kyllä käännetään viroksi küll ja jätetään lauseessa myös samaan paikkaan, saattaa syntyä väärinymmärryksiä. Tässä muutamia lauseita suomalaisten viron kieltä opiskelevien suusta:
Kas sa käisid eile kinos – Küll. Tämän vastauksen virolainen ymmärtää siten, että elokuvissa käytiin monta kertaa (kyllin). Oikea vastaus olisi Jah tai Käisin küll.
Küll sellest oli juttu. Tämän lauseen virolainen ymmärtää siten, että asiasta puhuttiin todella paljon. Toteaja on todennäköisesti ajatellut: Kyllä siitä oli puhetta. Viroksi vahvistuksen pitäisi silloin olla: Sellest oli juttu küll.
Küll ma käisin linna peal, kuigi olin haige. Virolainen ymmärtää tämän lauseen todennäköisesti siten, että toteaja ylpeilee käyneensä sairaana kaupungilla, vaikka virke oli todennäköisesti tarkoitettu pikemmin anteeksipyynnöksi, koska sairaana tehtiin jotain sellaista, mitä ei olisi saanut tehdä: Kyllä minä kävin kaupungilla, vaikka olinkin kipeä. Viroksi kyseinen lause olisi kuitenkin seuraavanlainen: Ma olin küll haige, aga käisin siiski linna peal.

Küll-partikkelin tehtävää korostussanana osoittaa myös se, kuinka lauseen merkitys muuttuu, kun partikkelin paikkaa virkkeessä muutetaan (paino aina sanalla küll):
Küll mulle meeldib lugeda – Minä niin pidän lukemisesta
Mulle küll meeldib lugeda – Minä pidän lukemisesta, joku muu ehkä ei
Mulle meeldib küll lugeda – Minä pidän lukemisesta, joku toinen ehkä jostain muusta
Mulle meeldib lugeda küll, aga … – Pidän kyllä lukemisesta, mutta mieluummin tekisin jotakin muuta.

Kiinteät ilmaisut pitää vain yksinkertaisesti painaa mieleen:
Hea küll – hyvä on, olkoon, sovittu, sopii
Vist küll – ehkä, niin kai, kyllä kai
Vaevalt küll – tuskin
Käib küll, kõlbab küll – sopii, menettelee
Aitab küll – riittää, lopeta
Tõsi küll – (ihan) totta, niinpä; tosin, vaikka, oikeastaan

Hea küll, nüüd on küllist juba küll kirjutatud, aitab küll!

Suomennos Jenni Kavén
Elo 2/2012


Lue myös


Henkilökuvia
Hannu Oittinen

Tiit Aleksejev – kirjailija

Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…
subject

Kieli kysymyksessä
Hannu Oittinen

Matkakohteena Kuressaari!

Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…
subject

Matkan varrella
Tapio Mäkeläinen

Ülemisten järvi

Suomihan on kymmenien tuhansien järvien maa, mutta Virossakin on noin 1200 järveä ja tekojärveä, joiden pinta-ala on vähintäänkin yksi hehtaari. Esiteltäväksi valitsin Ülemisten järven Tallinnasta läheltä…
subject