Julkaistu: 1. maaliskuuta 2012

Kyllä ja küll

Järvi Lipasti

Viron sanalla küll ja suomen sanalla kyllä on yhteinen alkuperä (vrt. ee küllalt ja sm kyllin, ee küllus ja sm kyllyys), joka on alkujaan ilmaissut jonkin suurta määrää. Molemmissa kielissä näitä partikkeleita käytetään usein ja niillä on hyvin monia eri tehtäviä.

Molemmissa kielissä kyseisellä partikkelilla ilmaistaan 1) suurta todennäköisyyttä: Küll ta jõuab, kui ennast ainult kokku võtab. Tuoreen perunan veroista se ei tosin ole, mutta kyllä sitä syö.

2) myöntävää vastausta kysymykseen: Vastus meeldib isale, see kõlab liigutavalt, protestantlikult, leerilapselikult: ”Usun küll!” ”Tuletko meille?” ”Kyllä tulen”

3) vahvistusta, usein vastakohtaisen rinnastuksen yhteydessä: Vene keelt räägib isa küll puhtalt, kuid võõralt, kurinaga. Poikia kyllä saisi, mutta ne eivät kelpaa.

4 ) merkityksen korostamista: Aga mis lind see lipsu moodi oli, seda küll ei tea. Kyllä minä täällä asuisin!
(Edellä mainitut esimerkit ovat peräisin professori Helle Metslangin esitelmästä 26.4.2002)

Partikkelien samankaltainen kirjoitusasu ja samanlaiset tehtävät houkuttelevat käyttämään niitä äidinkielen tavoin, mutta sanojen küll ja kyllä paikka virkkeessä saattaa olla eri, joissain rakenteissa küll tai kyllä on toisessa kielessä pakollinen, toisessa puolestaan ei, kiinteistä ilmaisuista puhumattakaan. Suomen kyllä on saanut myös myöntösanan tehtävän, ja tulisi silloin kääntää sanalla jah/jaa, viron küll on säilynyt korostussanana, ja usein se tuleekin suomentaa -pa/-pä -liitteeksi. Küll on hea! on suomeksi Onpa hyvä! tai Kylläpä on hyvä!

Jos kyllä käännetään viroksi küll ja jätetään lauseessa myös samaan paikkaan, saattaa syntyä väärinymmärryksiä. Tässä muutamia lauseita suomalaisten viron kieltä opiskelevien suusta:
Kas sa käisid eile kinos – Küll. Tämän vastauksen virolainen ymmärtää siten, että elokuvissa käytiin monta kertaa (kyllin). Oikea vastaus olisi Jah tai Käisin küll.
Küll sellest oli juttu. Tämän lauseen virolainen ymmärtää siten, että asiasta puhuttiin todella paljon. Toteaja on todennäköisesti ajatellut: Kyllä siitä oli puhetta. Viroksi vahvistuksen pitäisi silloin olla: Sellest oli juttu küll.
Küll ma käisin linna peal, kuigi olin haige. Virolainen ymmärtää tämän lauseen todennäköisesti siten, että toteaja ylpeilee käyneensä sairaana kaupungilla, vaikka virke oli todennäköisesti tarkoitettu pikemmin anteeksipyynnöksi, koska sairaana tehtiin jotain sellaista, mitä ei olisi saanut tehdä: Kyllä minä kävin kaupungilla, vaikka olinkin kipeä. Viroksi kyseinen lause olisi kuitenkin seuraavanlainen: Ma olin küll haige, aga käisin siiski linna peal.

Küll-partikkelin tehtävää korostussanana osoittaa myös se, kuinka lauseen merkitys muuttuu, kun partikkelin paikkaa virkkeessä muutetaan (paino aina sanalla küll):
Küll mulle meeldib lugeda – Minä niin pidän lukemisesta
Mulle küll meeldib lugeda – Minä pidän lukemisesta, joku muu ehkä ei
Mulle meeldib küll lugeda – Minä pidän lukemisesta, joku toinen ehkä jostain muusta
Mulle meeldib lugeda küll, aga … – Pidän kyllä lukemisesta, mutta mieluummin tekisin jotakin muuta.

Kiinteät ilmaisut pitää vain yksinkertaisesti painaa mieleen:
Hea küll – hyvä on, olkoon, sovittu, sopii
Vist küll – ehkä, niin kai, kyllä kai
Vaevalt küll – tuskin
Käib küll, kõlbab küll – sopii, menettelee
Aitab küll – riittää, lopeta
Tõsi küll – (ihan) totta, niinpä; tosin, vaikka, oikeastaan

Hea küll, nüüd on küllist juba küll kirjutatud, aitab küll!

Suomennos Jenni Kavén
Elo 2/2012


Lue myös


Musiikki
Katariina Suurpalo

Suomenvirolaisten sekakuoro Siller täyttää 10 vuotta

Martin markkinoiden vakioesiintyjä on jo vuosia ollut tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä suomenvirolaisten sekakuoro Siller. Kuoro on kasvanut muutaman laulajan ryhmästä laulutaiteeseen vakavasti suhtautuvaksi…
subject

Matkan varrella
Tapio Mäkeläinen

Emajõgi

Emajõgi, Emajoki eli ”Äitijoki” (tai ”Emojoki”) on Viron suurimpia ja tunnetuimpia jokia. Sen pituus on 101 km ja vesistön suuruus, Võrtsjärv mukaanlukien, 9 960 km2. Joki alkaa Viron toiseksi…
subject

Kersti Koll

Eesti mitmekülgsem modernist Adamson-Eric

Eelmisel aastal tähistati Eesti riigi 100 aastapäeva ning käesoleval aastal möödub sajand Eesti Kunstimuuseumi rajamisest. Eesti Kunstimuuseumi 100. juubeliaastat tähistab Adamson-Ericu muuseumi näitustevahetus…
subject