Julkaistu: 1. syyskuuta 2014

Matkakohteena Kuressaari!

Hannu Oittinen

Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere ja Kuressaari.

Saarenmaan pääkaupunki on historiansa vaihessa ollut niin Arensburg kuin Kingissepa, kunnes se 1988 otti takaisin Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikaisen nimen Kuressaare. Useiden virolaisten paikannimien tapaan nimi on genetiivimuodossa, ikään kuin lyhennelmä muodosta Kuressaare linn (Kuressaaren kaupunki), jos asian haluaa näin ajatella. Teoreettinen nominatiivi ”Kuressaar” ei ole lainkaan käytössä, vaan genetiiviä käytetään perusmuodon sijasta: Kuressaare on ilus linn – Kuressaare on kaunis kaupunki.

Suomalaiset ovat siis muodostaneet takaperoisjohdoksen eli päätelleet, että kun kerran matkustetaan Kuressaareen, niin nominatiivi on Kuressaari. Mainittu matkanjärjestäjä ei ole kannassaan suinkaan yksin. Googlaamalla paljastuu nimittäin, että Kuressaari-muotoon ovat päätyneet myös useat muut matkanjärjestäjät, sääennusteiden laatijat ja hotelliluetteloiden tekijät. Myös Wikipedia tuntee muodon Kuressaari, joskin varsinainen artikkeli löytyy vakiintuneemman Kuressaare-nimen alta. Kuressaari siis näkyy nousseen ainakin netissä Kuressaaren rinnakkaismuodoksi. Ja olisivatkohan asiaan vaikuttaneet myös suomalaiset mökkeilijät, jotka kesäkaudella kaksinkertaistavat Saarenmaan väkimäärän.

Kotimaisten kielten keskus on linjannut yleisperiaatteeksi, että suomen kieleen mukautettujen ulkomaisten paikanninimien eli sovinnaisnimien määrää ei pitäisi lisätä. Mutta mitäpä Kotuskaan mahtaa kielenkäyttäjille, jotka valitsevat johdonmukaisesti ja tieten Kuressaari-muodon Kuressaaren sijasta. Ei yhtään mitään. Netin käyttöteksteistä välittyvä kielellinen näkemys on päivänselvä: Kuressaare on suomeksi Kuressaari! Jää vahva vaikutelma siitä, että suomalaisille syntyneen käsityksen rinnalle pitäisi suorastaan opettaa, että Kuressaari-muodon rinnalla on olemassa myös Kuressaare – se aidosti oikeampi, täsmällisempi ja parempi muoto.

Kuin pisteenä iin päällä törmään Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa Saarenmaalla pidettävän maisemamaalauskurssin mainokseen. Missä se mahdetaan järjestää? Paikkakunnalla nimeltä Kuressaari, tietysti.


Elo 4/2014


Lue myös


Saame tuttavaks
Riho Laurisaar

Pastacas – seosetute silpide kunstnik

Ramo Teder ehk esinejanimega Pastacas on omanäolise elektroonilise muusikaga kogunud kriitikutelt paarikümne aasta jooksul üksjagu tunnustust, aga laiem publik tunneb teda ilmselt hoopis koos Marko Veissoniga…
subject

Kieli kysymyksessä
Riho Grünthal

Suuri vai pieni viron kieli?

Virossa ja Suomessa toistetaan usein väite, että Viro ja Suomi ovat pieniä maita ja viro ja suomi pieniä kieliä. Ne tuntuvat pieneltä siksi, että jotkut toiset kielet ovat mediassa ja matkaillessamme suuria…
subject

Kirjallisuus
Juhani Salokannel

Jaan Krossin omaelämäkerrallinen tuotanto

Me suomalaiset olemme päässeet vihdoin lukemaan Uppiniskaisuuden kronikkaa, Jaan Krossin suurta historiallista romaania 1500-luvun jälkipuoliskosta. Kun tämä neljässä osassa vuosina 1970-1980…
subject