Julkaistu: 12. marraskuuta 2018

Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita

Sirpa Pääkkönen

Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää pitkälle horisonttiin. Kesällä laineet liplattavat rantakiviä vasten, kaislikot suhisevat ja lintuparvet pyrähtelevät lentoon.

Muuttolinnuille järvi tarjoaa pysähdyspaikkoja ja retkeilijälle luontopolkuja. Järven rannalla on paljon suojaisia paikkoja, joissa saa vaellella ja uida omassa rauhassa.

Peipsijärvi on Euroopan viidenneksi suurin luonnonjärvi. Pituutta sillä on 72 kilometriä ja leveyttä 50 kilometriä. Pohjoisrantaa reunustavat kymmenien kilometrien pituiset hiekkasärkät ja mäntymetsät, järven eteläpäässä kukoistaa setukaiskulttuuri.

Erityisen tunnettuja ovat sipulikylät järven keskivaiheilla. Kylät seuraavat toisiaan pitkänä nauhana, eikä rantaraittia ajaessa huomaa, että kylä muuttuu toiseksi muusta kuin tien varrella kohoavasta kyltistä.

Reittiä Kallasten kaupungista Varnjan kylään kutsutaan sipulitieksi. Tien ytimessä on kolmen kylän ketju, Kolkja, Kasepää ja Varnja, joiden yhteispituus on noin yhdeksän kilometriä.

Talvella kyläketju uinuu hiljaisena. Asukkaita kylissä on vain 670, mutta kesällä asukasmäärä kasvaa ja kylissä alkaa vilinä. Sipulinviljelijöitä ja kesäasukkaita saapuu muualta Virosta. Talojen takana olevilla peltotilkuilla kasvatetaan sipulia. Kukat tuoksuvat pienissä etupihan puutarhoissa. Raitilla juoksee koiria ja kissoja, joita tarvitaan rottien pitämiseksi kurissa.

Markkinat alkavat elokuun alussa, kun sipulisato kypsyy. Asukkaat solmivat sipulilettejä ja tuovat sipulia, marjoja, kuivattua kalaa ja säilykkeitä myytäväksi kylän raitille. Autoja saapuu joka puolelta Viroa ja myös Suomesta sipuliostoksille. Useat kauppiaat pyytävät kolmen kilon sipuliletistä kymmenen euroa. Peipsijärven sipuleita myydään myös Martin markkinoilla Helsingissä marraskuussa.

Komea ja kalaisa Peipsijärvi siintää raitin toisella puolella. Lähes jokaisessa rannassa näkyy vene. Kalastus on alueen toinen tärkeä tienesti sipulinviljelyn ohella. Peipsijärvestä nousee kuhaa, lahnaa, särkeä, muikkuja ja ahventa. Eri kalalajeja järvessä uiskentelee lähes neljäkymmentä.

Peipsijärven ravintoloissa tarjotaan usein herkullista oman järven kuhaa. Toinen erikoisuus on pulleat ja rasvaiset muikut, jotka ovat lihaisempia kuin suomalaiset muikut.

Kesäisin matkailijat voivat yöpyä Mesi tare kodumajassa Varnjassa. Vieraiden käytössä on aito vanhauskoisten talo ja pihapiiri. Sieltä voi myös vuokrata veneitä ja polkupyöriä.

Sipulikylissä tapahtumien keskipiste on Peipsimaan vierailukeskus Kolkjan kylässä. Siellä järjestetään juhlia ja tapahtumia. Kesäisin vierailukeskuksen pihassa toimii puutarhakahvila Täti Sura, josta voi ostaa herkullisia sipulipiirakoita. Niitä kylän rouvat leipovat vierailukeskuksen keittiössä.

Vierailukeskuksessa on myös kauppa, museo ja työpaja. Museossa kerrotaan sikurin historiasta. Sitä on aikoinaan käytetty kahvin korvikkeena, ravintona ja rohtona. Työpajassa voi opiskella esimerkiksi kankaanpainantaa ja tutustua alueen rikkaaseen ornamentiikkaperinteeseen.

Ehdoton vierailukohde on vanhauskoisten museo Kolkjan kylässä. Näytteillä on vanhauskoisten vaatteita, käsitöitä, työkaluja, pyhiä kirjoja ja astioita. Oppaat kertovat vanhauskoisten historiasta ja tavoista.

Vanhauskoiset tulivat Viroon Venäjältä 1600-luvulla, kun ortodoksinen kirkko aloitti uudistukset, joita vanhauskoiset eivät hyväksyneet. Heitä vainottiin ja heidän talojaan poltettiin. Osa pakeni vainoja Peipsijärven rannalle Viroon.

Kiinnostava vierailukohde Peipsijärvellä on Alatskiven kylä. Siellä kohoaa upea uusgoottilainen linna, jossa on hyvä ravintola ja museo. Museossa saa tuntumaa herrasväen ja palvelijoiden elämään runsas sata vuotta sitten.

Kartanon rakennutti paroni Nolckenin perheelleen 1800-luvulla. Linnaa ympäröi kaunis puisto ja linnaan saavutaan paronin tietä eli lehmuskujaa pitkin. Linnassa voi yöpyä.

Peipsijärven rannalla sijaitsee myös Mustvee, jota paikalliset kutsuvat Peipsin pääkaupungiksi. Se on Peipsijärven vironpuoleisen rannan suurin asutuskeskus. Muutama vuosi sitten Mustveehen valmistui uusi matkustajasatama ja venesatama.

Kaupunki tunnetaan kirkoistaan. Siellä kohoavat Mustveen luterilainen kivikirkko, ortodoksinen Pyhän Nikolauksen kirkko, Mustveen Armon ja Pyhän kolminaisuuden kirkko ja vanhauskoisten rukoushuone.

Talvella Mustveessa Peipsijärven rannalla järjestetään Kalevipoegin luistelumaraton.

Kun rannalta lähtee sisämaahan päin Jõgevamaalle, vastaan tulee hienoja luontokohteita. Alue tunnetaan erikoisista maisemistaan ja luonnonsuojelualueistaan. Siellä on paljon myös vanhoja linnoja ja kartanoita. Asiakirjoissa on merkintöjä keskiaikaisista asumuksista.

Vooremaa kuuluu Jõgevan maakuntaan

Vooremaalla voi ihailla moreenikohoumia eli drumliineja. Välissä pilkottaa kapeita järviä. Yksi on Saadjärv, jossa virolaiset käyvät uimassa ja purjehtimassa. Järven rannalla Äksin kylässä on koko perheen teemapuisto Jääkausikeskus, jossa voi tutustua jääkauteen, entisajan eläimiin ja jääkauden ihmisiin. Mukavia lapsiperheiden kohteita ovat myös koko perheen leikkipuisto Vudila ja Elistveren eläinpuisto.

Jõgevamaalla on kaksi luonnonsuojelualuetta, Endla ja Alam-Pedja.

Alam-Pedjan maisemaa värittävät suuret suot, kosteat metsiköt, luhtaniityt ja jokilaaksot, jotka keväisin voivat jäädä tulvan alle. Patikoimaan pääsee luontopoluille ja suolla voi kulkea pitkospuita pitkin. Vaellukseen voi valita eritasoisia reittejä.

Suot peittävät myös Endlaa. Siellä sijaitsee Viron suurin suojärvi Endlajärvi, jossa pesii paljon lintuja, etenkin sorsia. Järven rannat ovat mutaisia, mutta hiekkarantakin löytyy.

Jos muinaiset uskomukset kiinnostavat, kannattaa kiivetä Kassinurmen linnavuorelle. Siellä oli asutusta jo seitsemäntuhatta vuotta sitten. Linnoituksella on ikää tuhat vuotta. Linnavuoresta käytetään myös nimitystä Kalevipoja säng. Vuoren huipulla on painuma, jonka uskotaan olevan Kalevipoegin pesuvati.

Linnavuori on muinainen kulttipaikka ja kuuluu Viron vanhimpiin pyhiin paikkoihin. Nykyään siellä on polkuja ja tulentekopaikkoja retkeläisille sekä muinaisen asuinpaikan jäljennös.

Kalevipoegin museo sijaitsee Kääpan kylässä entisessä koulurakennuksessa. Yhdessätoista teemahuoneessa esitellään Viron kansalliseeposta, sen kirjoittajaa Kreutzwaldia ja Kalevipoegin seikkailuja. Tarinan mukaan Kalevipoegin miekka on upotettu Kääpa-jokeen.

Vooremaalla voi tutustua monenlaisiin puihin. Luuan kylässä sijaitsee arboretum eli puulajipuisto, jossa kasvaa viisisataa eri puu- ja pensaslajia muun muassa Kaukoidästä ja Pohjois-Amerikasta. Luuassa on myös barokkityylinen kartano ja metsätalouskoulu.

Hauska yksityiskohta on Jõgevan pakkaspilari. Jõgevan kaupungin rajalla mitattiin tammikuussa 1940 Viron absoluuttinen pakkasennätys, -43,5 astetta. Jõgevaa kutsutaankin Viron pakkaspääkaupungiksi.

Kuremaalla vietetään vuosittain valkosipulifestivaalia elokuun lopussa. Ruoka- ja käsityömessut järjestetään syyskuussa Palamusella. Kuremaalla on hienot hiekkarannat, kartano ja kuuluisa tuulimylly.

Lähellä on myös Avinurmen kylä, jonka vetonaula on puuaitta. Siellä valmistuvat pärekorit, kiulut ja saunatuotteet. Keskus järjestää työpajoja, joissa opiskellaan mm. korin punomista ja kynttilän valamista. Avinurmella järjestetään aina juhannuksena tynnyrimarkkinat.


Elo 5/2018


Lue myös


Matkan varrella
Tapio Mäkeläinen

Emajõgi

Emajõgi, Emajoki eli ”Äitijoki” (tai ”Emojoki”) on Viron suurimpia ja tunnetuimpia jokia. Sen pituus on 101 km ja vesistön suuruus, Võrtsjärv mukaanlukien, 9 960 km2. Joki alkaa Viron toiseksi…
subject

Kieli kysymyksessä
Helja Kirber

Suomiko helppoa virolaiselle?

Eräs pari päivää Suomessa ollut virolainen kysyi kerran, mikä on se sana, jota suomalaiset toistavat: ”tos, tos, tos…”. Tietenkin se on kiitos, josta omituisen intonaation takia kuului virolaiseen korvaan…
subject

Juhani Salokannel

Hasso Krull

Hasso Krull (s.1964) on Viron merkittävimpiä nykyrunoilijoita. Hänet tunnetaan myös yhteiskunnallis-filosofisena ajattelijana ja keskustelijana. Krull on julkaissut tähän mennessä kymmenen runokokoelmaa,…
subject