Julkaistu: 8. Novemberta 2020

Suomen virolaiset ja heidän paluumuuttoaikeensa

 

Kun Viro uudelleenitsenäistyi, muun maailman suurin virolaisyhteisö oli Venäjällä, mutta Suomessa virolaisia ei asunut käytännössä juuri lainkaan. Sittemmin tilanne on kääntynyt päälaelleen: Venäjällä asuvien virolaisten määrä on kuihtunut vähäiseksi, kun taas vuonna 1991 alkaneen ja Viron EU-jäsenyyden myötä vuonna 2004 kiihtyneen poismuuton seurauksena Suomi on tätä nykyä suurimman kotimaan rajojen ulkopuolisen virolaisyhteisön kotipaikka. Virallisten tilastojen mukaan Virosta on muuttanut Suomeen yli 70 000 henkeä. Myös paluumuuttoa on esiintynyt koko ajan jossain määrin, ja loppuvuodesta 2018 Suomessa asui vakinaisesti noin 50 000 virolaistaustaista ihmistä. Loput 20 000 ovat joko palanneet Viroon tai muuttaneet Suomesta edelleen jonnekin muualle. Vakinaisiksi asukkaiksi rekisteröityneiden lisäksi Suomessa on paljon maahan lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa asettuneita virolaisia. Vaikka Viro ei ole vielä yltämässä Suomen tasolle sen enempää palkkojen, elintason kuin sosiaaliturvankaan osalta, muuttotiedot osoittavat, etteivät kaikki Suomeen muuttaneet virolaiset suinkaan aio ankkuroitua pohjoisnaapuriin pysyvästi, ja kuten mainittua, laajamittaisen maastamuuton varjossa on tähänkin saakka jatkuvasti tapahtunut myös paluumuuttoa jossain laajuudessa.

Muuttoliike Virosta Suomeen ja ylirajaisuus

Viron 1990-luvun muuttoliikkeelle oli tunnusomaista paluumuutto. Laajamittaisinta oli venäjänkielisen väestön paluu entiseen kotimaahansa (Venäjälle, Ukrainaan, Valko-Venäjälle). Uutena maastamuuton kohdemaana nousi esiin Suomi (kuvio 1). Paluumuutto oli tärkeässä osassa myös Virosta tuolloin Suomeen suuntautuneessa muuttoliikkeessä Virossa asuneiden inkerinsuomalaisten siirtyessä Suomeen. Muuttoaalto Virosta kiihtyi taas maan liityttyä Euroopan unioniin vuonna 2004 ja kasvoi edelleen vuonna 2008 puhjenneen maailmanlaajuisen taloustaantuman seurauksena. Suomi avasi virallisesti työmarkkinansa virolaisille vuonna 2011, mutta tällä ei ollut merkittävää vaikutusta Suomessa vakinaisesti asuvan virolaistaustaisen väestön määrään (kuvio 1). Suurempi vaikutus oli ollut vuoden 2009 talouskriisillä, joka kuritti Viroa vielä kovemmin kuin Suomea.

Virosta Suomeen suuntautuneeseen muuttoliikkeeseen liittyi 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä monenlaisia uhkakuvia niin Suomessa kuin Virossa. Suomessa pelättiin virolaisten ja muiden itäeurooppalaisten massiivista maahanmuuttovyöryä, jonka seurauksena saapujat veisivät kantaväestön työpaikat ja tarjoaisivat työnantajille tilaisuuden palkkojen polkemiseen. Tästä syystä Suomi ei myöskään halunnut avata työmarkkinoitaan uusien EU-maiden kansalaisille kokonaan heti vuonna 2004. Virossa uhat näyttäytyivät vielä suurempina. Pahimmillaan pelättiin, että lähes puolet työkykyisestä väestöstä muuttaa muihin EU-jäsenmaihin, suurin osa heistä Suomeen. Nämä kauhuskenaariot eivät käyneet toteen – muuttoliikettä kyllä syntyi, mutta se pysyi merkittävästi pelättyä pienimuotoisempana. Suomen ja Viron – ja etenkin Helsingin ja Tallinnan – välille on pikemmin kehittynyt hyvin monimuotoinen erilaisten liikkuvuuden muotojen tiheikkö, josta pysyväisluonteinen muutto eli kotimaan vaihtaminen muodostaa vain pienen osan. Viron ja Suomen välistä muuttoa luonnehtiikin hyvin uudemman ajan avainsana ylirajaisuus, mikä tarkoittaa sitä, että (varsinkin Virossa) on paljon ihmisiä, jotka elävät elämäänsä kahdessa maassa rinnatusten, esimerkiksi siten, että perhe on Virossa, mutta työ vie heidät usein Suomeen. Tällaisten tiiviiden suhteiden seurauksena Tallinna ja Helsinki ovat kasvaneet kaksoiskaupungiksi, jota usein jo kutsutaankin Talsingiksi tai Hellinnaksi.

Virolaiset ovat suomenruotsalaisten ja venäläisten jälkeen Suomen kolmanneksi suurin vähemmistöryhmä. Heitä on vajaa prosentti Suomen pysyvästä väestöstä, ja lukumäärä vastaa noin 3,5 prosenttia Viron väkimäärästä. Yleisimmät Virosta Suomeen muuton syyt liittyvät talouteen ja sosiaaliturvaan (kuvio 2). Tarkemmin ottaen Virosta lähteneet ovat ilmoittaneet muuton tärkeimmäksi vaikuttimeksi työn saannin Suomesta ja/tai Suomen korkeamman palkkatason (vastaavasti 81 % ja 82 % pitää näitä tärkeinä tai erittäin tärkeinä syinä muuttopäätökselleen). Tärkeysjärjestyksessä seuraavana on parempi sosiaaliturva, jota pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä syynä 69 % Suomeen muuttaneista. Perhesyyt mainitsee muuton syyksi 54 %, eläkkeen kartuttamisen Suomessa 67 %, uramahdollisuudet 60 % ja opiskelun 51 % Suomeen muuttaneista virolaisista. Perhesyiden kohdalla on havaittavissa selvä ero sukupuolten välillä: 59 % naisista, mutta vain 24 % miehistä katsoo perheeseen liittyvien seikkojen olleen erittäin tärkeitä Suomeen muuton syitä.

Eestlased Soomes 2019 -kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että valtaosa Suomeen muuttaneista virolaisista on säilyttänyt tiiviit yhteydet Viroon ja käy Virossa vähintään kahdesti vuodessa. Ylirajainen elämäntapa on varsin yleistä myös Suomessa vakinaisesti asuvien virolaisten keskuudessa – osa elämästä on monilla edelleen Virossa. Noin kolmasosa Suomeen muuttaneista käy Virossa vähintään kerran kuussa. Yli puolella (55 %) Suomeen muuttaneista tai heidän perheenjäsenillään on Virossa oma talo tai asunto, ja niistäkin, joilla sellaista ei ole, joka kymmenes käyttää varojaan jollekin muulle kuuluvaan Virossa sijaitsevaan kiinteistöön tai säästää rahaa oman kodin hankintaa varten.

Viro ja Suomi ovat kieleltään ja kulttuuriltaan toistensa kaltaisia ja niinpä noin puolet Suomessa asuvista virolaista katsoo, että heidän arvomaailmansa ja elämäntyylinsä ovat hyvin suurelta osin tai suurelta osin samanlaisia kuin suomalaisilla. Työelämässä virolaiset ovat paljon tekemisissä suomalaisten kanssa, mutta kotoutumisen arvioinnin kannalta erityisen merkittävää on se, kenen kanssa ihmiset ovat tekemisissä vapaa-ajallaan eli tilanteessa, jossa voivat valita seuransa vapaammin. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että suunnilleen kolmasosa Virosta Suomeen muuttaneista viettää vapaa-aikaa mieluiten maanmiestensä kanssa.

Muuttoliikkeen kääntyminen ja paluumuuttosuunnitelmat

Viron EU-jäsenyyden jälkeinen maastamuuttoaalto on vähitellen kääntynyt maahanmuutoksi. Viimeisten viiden vuoden ajan Viro on ollut muuttovoittovaltio, toisin sanoen tulijoita on ollut enemmän kuin lähtijöitä. Paluumuuttajien osuus kaikista Viroon saapuvista on noin puolet. Paluumuutto on lisääntynyt myös Viron ja Suomen välisessä muuttoliikkeessä. Vuonna 2015 paluumuuttajien lukumäärä ylitti ensimmäistä kertaa tuhannen hengen rajan. Virosta Suomeen ja Suomesta Viroon vakinaisesti muuttavien ihmisten määrä on viime vuosina tasapainottunut siten, että liikettä on kumpaankin suuntaan suunnilleen yhtä paljon. Vuonna 2019 Suomessa väheni ensimmäistä kertaa sekä vironkielisen että Virossa syntyneen väestön määrä. Paluumuuttoa on edesauttanut myös Viron ja Suomen läheisyys: Suomessa asuvat virolaiset ovat pystyneet koko ajan elämään ylirajaista elämää, ylläpitämään tiiviitä yhteyksiä Viroon ja käymään usein kotimaassaan.

Paluumuuton mahdollisesta laajuudesta vastaisuudessa kertovat muuttoaikeet ja -halukkuus. Eestlased Soomes 2019 -tutkimuksen mukaan 28 % Suomessa asuvista virolaisista haluaa ja 31 % ei halua palata Viroon. 41 %:lla ei ollut yksiselitteistä vastausta kysymykseen. Paluuhalukkuutensa ilmaisseiden osuus oli samalla tasolla kuin vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa. Tämä on jossain määrin yllättävää, sillä vuoden 2009 tutkimuksen aikaan Viro oli syvässä taantumassa, kun taas vuonna 2019 maan talous oli vahvassa kasvussa, työttömyys väheni ja tulotaso parani. Näyttääkin siltä, että maastamuutto Virosta (mukaan lukien vuoden 2009 taantumaa seurannut suuri muuttoaalto) kytkeytyy vahvasti taloudellisiin kannustimiin ja yleisiin taloussuhdanteisiin, mutta paluumuuttosuunnitelmiin ei taloudella ole yhtä selvää vaikutusta. Toisin sanoen: huomattava osa Suomessa asuvista virolaisista haluaa sitoa tulevaisuutensa Viroon riippumatta siitä, mikä on kulloinenkin taloustilanne.

Aikeet eivät tietenkään aina käy toteen ja on otettava huomioon, että tässä suhteessa talouden kehitys ja työmarkkinatilanne saattavat olla merkityksellisiä. Olennaista on myös mahdollisten paluumuuttajien ikä. Palaamaan halukkaiden joukossa on varsin paljon varttuneempaa työikäistä väestöä – joka toinen heistä on yli 50-vuotias. Lisäksi on otettava huomioon, että paluuta hautovatkaan eivät pääsääntöisesti ole muuttamassa heti, vaan vasta muutaman vuoden kuluttua. Koska monet Virosta pois muuttaneet ovat lykänneet mahdollista paluumuuttoaan tuonnemmaksi tulevaisuuteen ja noin puolet lähiaikoina paluumuuttoa suunnittelevista on iässä, jossa paluumuutto Viroon ajoittuisi joka tapauksessa työuran ehtoopuolelle, muuttoliike Suomesta ei todennäköisesti tuo mainittavaa helpotusta Viron työvoimapulaan.

Suomeen muutetaan useimmiten työn perässä, mutta paluu Viroon tapahtuu tavallisimmin perhesyistä, ennen kaikkea perhesiteiden ja sosiaalisten verkostojen vuoksi. Työhön liittyvät seikat ilmoitti syyksi kolmannes paluumuuttoa suunnittelevista, mutta tarkalleen ottaen kyse ei ole niinkään uudesta työpaikasta Virossa, vaan toiveesta päättää työura Suomessa ja siirtyä takaisin Viroon viettämään eläkepäiviä. Koska nämä henkilöt saavat Suomessa ansaitsemaansa eläkettä, heidän kulutuskykynsä on merkittävästi parempi kuin keskimäärin huomattavasti vaatimattomampaa virolaista eläkettä saavien eläkeläisten. Niinpä heidän paluumuutollaan on myönteinen vaikutus Viron talouden kehitykseen siinäkin tapauksessa, etteivät he enää palattuaan ole mukana työelämässä.

Yhteenvetona siis todettakoon, että maailman suurin Viron ulkopuolinen virolaisyhteisö on tätä nykyä Suomessa. Vielä 1990-luvulla Virosta Suomeen suuntautuneen muuttoliikkeen tunnusomaisin ilmiö oli inkerinsuomalaisten paluumuutto.

Uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä käynnistyi virolaisten laajamittainen maastamuutto Virosta Suomeen. Se jatkui myös 2010-luvulla, mutta samaan aikaan alkoi vilkastua myös virolaisten paluumuutto Suomesta Viroon. Virolais-suomalaisille suhteille on luonteenomaista ylirajaisuus: monilla Virossa vakinaisesti asuvilla on ajoittaisia yhteyksiä Suomeen esimerkiksi töiden kautta, ja Suomessa pysyvästi asuvilla virolaisilla on tyypillisesti kiinteät yhteydet Viroon. Joka viides Suomessa asuva virolainen suunnittelee palaavansa Viroon. Heistä puolet on yli 50-vuotiaita. Yli puolet Suomen virolaisista käyttää Suomessa ansaitsemiaan rahoja Virossa sijaitsevan kodin hankintaan, hoitoon tai kunnostamiseen. Suomeen muutetaan useimmiten työn takia, mutta paluumuuton syyt liittyvät perheeseen. Paluumuuttoa hillitsevät eniten taloudelliset seikat.

Artikkeli perustuu tutkimuslaitos Kantar Emorin toteuttamaan Eestlased Soomes 2019 -kyselytutkimukseen, johon osallistui 2000 Suomessa asuvaa virolaista. Artikkelin valmistumista ovat tukeneet taloudellisesti Koneen Säätiön Suomen Silta 3.0 -tutkimushanke, Euroopan aluekehitysrahaston tukema RITA-ohjelma, Infotehnoloogiline Mobiilsusobservatoorium ja Viron tiedeagentuurin PUT PRG306 -apuraha.

Suomennos Petteri Aarnos
Elo 5/2020