Uusimmat artikkelit

Hannu Remes
Suomen kielen kautta pääsin viron kieleen
Uskaltakaamme kerrankin yhdessä asiassa olla ensimmäisiä maailmassa, olla kehityksen korkeimmalla huipulla! Viron kielenuudistuksen pitää tulla ensimmäiseksi maailmassa!” Näin paatoksellisesti kirjoitti…
subject Suomen kielen kautta pääsin viron kieleen Lue Suomen kielen kautta pääsin viron kieleen
Hannele Valkeeniemi
Viron inkerinsuomalaiset – tuntemattomin Suomen-silta
nkerinsuomalaisuus on huonosti tunnettu pala suomalaisvirolaista yhteistä tarinaa, molemmin puolin lahtea. Virossa asuvat suomalaiset, Inkerinmaalta mutkien kautta tulleet, ovat Suomen-silta itsessään.
subject Viron inkerinsuomalaiset…

Marju Kõivupuu
Martit ja katrit ovat liikkeellä taas
Virolaisessa (sosiaalisessa) mediassa on 1990-luvulta lähtien käyty joka syksy kiivaita keskusteluja siitä, kuinka virolaisen kansanperinteen martit ja katrit jäävät halloweenin jyräämiksi – olkoonkin,…
subject Martit ja katrit…

Tapio Mäkeläinen
Unelmasta todeksi
Muutamalta Tuglas-seuran nuoremmalta aktiivijäseneltä kysyttiin joskus vuoden 1988 tienoilla, mihin suuntaan seuraa ja sen toimintaa olisi lähivuosina kehitettävä ja suunnattava. Tein tuolloin koneella…
subject Unelmasta todeksi

Anniina Ljokkoi
Kauramaito on vuosisatoja vanha trendituote
Virolaisten maalaiskodeissa ja kesämökeillä on sadonkorjuun aikaan luvassa mm. perunaa, kurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, hernettä ja papua. Virossa on paljon ikivanhoja kasvisruokia, jotka pitäisi nyt ilmastonmuutoksen…
subject Kauramaito on vuosisatoja vanha trendituote

Naisella on ollut vahva asema virolaisessa yhteiskunnassa
Säveltämistä opiskelee Virossa tällä hetkellä enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Kansanperinteen tutkijat kertovat, että naisen asema laulajana ja luovana taiteilijana sekä yleensä yhteiskunnassa on virolaisen…
subject Naisella on ollut vahva asema virolaisessa yhteiskunnassa

Tapio Mäkeläinen
Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?
Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien…
subject Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?

Janne Saarikivi
Suomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä
Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…
subject Suomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä

Maiu Juurik
Mine seenele!
…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…
subject Mine seenele!

Heidi Iivari
Kuin iso perhe
iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…
subject Kuin iso perhe

Toomas Muru
Betti Alverin museo
Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…
subject Betti Alverin museo

Sirpa Pääkkönen
Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita
Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…
subject Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita

Maiu Juurik
Eesti- ja soomekeelsetest linnunimedest keeleõpetaja pilgu läbi
Miks just sina Maiu Juurik, Tuglase Seltsi eesti keele õpetaja, tahad kirjutada Elos linnunimedest? Kas seda ei peaks tegema Mall Hiiemäe või Erik Leibak või Kaisa Häkkinen või Jukka Hintikka?
subject Eesti- ja soomekeelsetest linnunimedest keeleõpetaja pilgu läbi

Gunnar Okk
Virolaisuus avoimessa maailmassa
Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…
subject Virolaisuus avoimessa maailmassa

Järvi Lipasti
Hiidenmaan lumo
Aloitin syyskuun alussa työt Tuglas-seurassa. Syitä siihen, miksi olen Suomessa, toisen kulttuurin ja kielen ympäröimänä, voi etsiä vuodesta 1965, kun äitini, Länsi-Viron Varbolasta kotoisin oleva nuori…
subject Hiidenmaan lumo

Järvi Lipasti
Hiidenmaan huumori ja Miku Kaarel
Hiidenmaalaisen leikinlasku – se on kuin ohimennen heitetty vuorosana, pinnalta täysin viaton, mutta syvemmältä täynnä merkitystä. Usein ei käy edes ilmi, lasketaanko leikkiä vai puhutaanko totta, sillä…
subject Hiidenmaan huumori ja Miku Kaarel

Helena Nurmikari
23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus
Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…
subject 23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus

Helena Nurmikari
14.6. Leinapäev, surun päivä
Keväällä 1940 Saksa valloitti Länsi-Euroopan maita (Tanska, Pohjois-Norja, Belgia, Alankomaat, Ranska). Vastaiskuna tälle Neuvostoliitto alkoi aktiivisesti toteuttaa suunnitelmiaan Baltian valloittamiseksi.…
subject 14.6. Leinapäev, surun päivä

Juhani Salokannel
Uhman ja toivon kevät
Varhainen herätys odotti minua elokuisena aamuna vuonna 1991. Olin lähdössä Tallinnaan yhdessä filmiryhmän kanssa tekemään videomuotokuvaa Jaan Krossista. Työn oli tilannut Suomen Kirjailijaliitto, ja…
subject Uhman ja toivon kevät

Juhan Hellerma
Vapauden muodot
Aidosti onnellinen olen ollut silloin, kun olen kokenut todellista vapautta. Se on ollut jonkinlainen kummallinen keveyden tunne, jolloin koko maailma eri muodoissaan ja täydellisessä rikkaudessaan on…
subject Vapauden muodot

Hanna Samola
Kartanon pellolta talonpojan pataan
erunaa alettiin viljellä virolaisissa kartanoissa 1700-luvulla, mutta talonpoikaiskeittiöön se tuli vasta myöhemmin, 1800-luvun alussa. Talonpojat suhtautuivat aluksi vastahakoisesti perunan kasvattamiseen,…
subject Kartanon pellolta talonpojan pataan

Merja Aho
Viron lastenkirjallisuuden keskus
Nykyään kuulee usein sanottavan, että kulttuurille rakennetaan komeita seiniä, mutta ne eivät takaa toiminnan tasoa. Tämä väite ei päde puhuttaessa Viron lastenkirjallisuuskeskuksesta vaan päinvastoin:…
subject Viron lastenkirjallisuuden keskus

Hanna Samola
Palkokasvit virolaisessa keittiössä
Nykyajan ihmiset napostelevat maissilastuja, pistaasipähkinöitä ja karkkeja harva se päivä. Jatkuvaa napostelua pidetään osasyynä lisääntyviin paino-ongelmiin. Aliise Moora kertoo teoksessa Eesti talurahva…
subject Palkokasvit virolaisessa keittiössä

Janika Kronberg
Arkisto on kansan muisti
Viron 1900-luvun historiassa on kaksikin tärkeätä poliittisen maanpakolaisuuden aikakautta, ja ne molemmat ovat jättäneet pysyvät jälkensä virolaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
subject Arkisto on kansan muisti

Krista Aru
Viron kansallismuseon vuosisata
Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) historia on kansan itsetunnon ja oma-aloitteisuuden historiaa, jossa on vain yksi keskeinen toimija – kansa. Viron kansallismuseo on kansan perustama ja…
subject Viron kansallismuseon vuosisata

Igor Kotjuh
Yhden vironvenäläisen tarina
Olen Virossa syntynyt ja kasvanut venäläinen kirjallisuusihminen. Perheelläni on suurimmaksi osaksi slaavilaiset juuret. Äitini syntyi Pohjois-Ukrainassa, Tšernigivin lähellä. Hänen isänsä oli ukrainalainen…
subject Yhden vironvenäläisen tarina

Andry Ruumet
Yhdessä tekemisen jaettu ilo
Viron tasavallan 90-vuotisjuhlavuosi on nyt ohi. Niin kuluu aika. Juhlavuotta ajatellessa kannattaa ensimmäiseksi miettiä mitä tämä juhlinta oikein merkitsi meille kaikille – sekä virolaisille että Viron…
subject Yhdessä tekemisen jaettu ilo

Annely Akkerman
Kämmenen kokoinen Kihnu
Kihnu on kämmenen kokoinen, ainakin jos katsoo sitä kahden kilometrin korkeudelta. Suloinen vihreä tilkkunen sinisessä meressä. Merivartioston tutkatornin huipusta, yhdeksänkymmenen metrin korkeudesta…
subject Kämmenen kokoinen Kihnu

Tiit Nilson
Auringonsäteilystä, fotosynteesistä, kaukokartoituksesta ja metsätaloudesta
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlapromootiossa kesäkuun alussa vihittiin kunniatohtoriksi professori Tiit Nilson Tarton observatoriosta. Vuonna 1939 syntynyt tiedemies…
subject Auringonsäteilystä, fotosynteesistä, kaukokartoituksesta ja metsätaloudesta

Juhani Salokannel
Laivamatkailun tähtihetkiä
Meillä kaikilla on muistissamme jokin erityinen matka Tallinnaan: juhlavia hetkiä, hauskaa seuraa tai yllätyksellisiä käänteitä. Kun Tallinnan fennougristikongressi kesällä 1970 päättyi, laivaan nousseet…
subject Laivamatkailun tähtihetkiä

Riho Grünthal
Viro, Suomi ja Eurooppa
Virossa toistettiin 1990-luvun alussa eri yhteyksissä ohjelmallista iskulausetta olgem eestlased, aga saagem ka eurooplasteks ’olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi’. Ajatus…
subject Viro, Suomi ja Eurooppa

Enn Soosaar
Paratiisi vai diktatuuri?
Aika ajoin olen pohtinut, kuinka toimintakykyisinä olisimme heränneet punaisesta yöstä, ellei kollektiivista tietoisuuttamme olisi puolen vuosisadan ajan ruokittu kauniilla muistolla 1930-luvun Virosta.…
subject Paratiisi vai diktatuuri?

Pirkko-Liisa Rauhala
Sananvapaus on tärkeää, hoitovapaa ei
Viron aineellinen ja henkinen yhteiskuntaelämä on muuttunut rajusti maan itsenäistyttyä uudelleen. Kaikissa jälkisosialistisissa maissa muutos on ollut melkoinen, mutta jokaisessa erilainen. Ja suuresti…
subject Sananvapaus on tärkeää, hoitovapaa ei

Kalev Kesküla
Paluu perusarvoihin
Alussa oli Ansip. Pääministeri, joka otti ja vei Pronssipatsaan Tõnismäeltä halvemmille tonttimaille. Ei lienee tarpeen muistella mitä kaikkea tämä toi mukanaan, mutta ainakin se aiheutti isänmaallisuuskohtauksen,…
subject Paluu perusarvoihin

Jaak Prozes
Fenno-Ugria – sukukansojen yhteydenpitäjä
Viron, Suomen ja Unkarin valtioiden syntyminen muodosti edellytykset suomalais-ugrilaisten kansojen järjestäytyneen yhteistyön rakentamiselle. Aktiivisimpina toimivat opettajat ja muut sivistyneistön jäsenet,…
subject Fenno-Ugria – sukukansojen yhteydenpitäjä

Marianne Blomqvist
Dneprin rannoilla kuulee vielä ruotsia
Dneprin rannoilta Etelä-Ukrainasta löytyy kaakkoisin kolkka Eurooppaa, missä vielä saattaa kuulla ruotsin kieltä. Sekä riikinruotsia että Hiidenmaan vanhaa ruotsalaismurretta. Paikan nimi on Gammalsvenskby,…
subject Dneprin rannoilla kuulee vielä ruotsia

Heikki Rausmaa
Tuglaksen tuli palaa monihaaraisella liekillä
Viime vuoden aikana tässä lehdessä muistelivat useat Tuglas-seuran veteraanit omasta näkökulmastaan toiminnan alkuaikoja. Esiin tuotiin monta mielenkiintoista seikkaa Tuglas-seuran monipuolisesta kulttuurihistoriasta.…
subject Tuglaksen tuli palaa monihaaraisella liekillä

Liisi Ahvonen
Kolme käsitystä aikuisopiskelijan kielenoppimisesta
Kun kouluaika on takanapäin, aikuiset ja etenkin iäkkäämmät ihmiset pelkäävät kieliopintojen uudelleenaloittamista. Usein ajatellaan, että ihminen pystyy omaksumaan uusia kieliä vain lapsena tai nuorena,…
subject Kolme käsitystä aikuisopiskelijan kielenoppimisesta

Kaisu Lahikainen
Tuglaksen tuli palaa paikallisseurassakin
alattuani perheen kanssa kotikaupunkiimme Lappeenrantaan olin jo jonkin aikaa miettinyt mahdollisuutta Viro-toimintaan. Joitakin keskusteluja pidemmälle en ollut silti päässyt. Luontevimmalta tuntui…
subject Tuglaksen tuli palaa paikallisseurassakin

Jaan Kross
Lennart!
Muistopuhe presidentti Lennart Meren siunaustilaisuudessa Tallinnan Kaarlen kirkossa 26.3.2006
subject Lennart!

Jorma Korhonen
Käsivarren ja Linnunradan tuulet
Maaliskuun päivä 1977 Suomen Käsivarren Ropitunturilla oli häikäisevä. Tuore lumi hohti pilvettömän taivaan alla. Raisu tunturituuli pyöritti ja lennätti sitä henkeäsalpaavan villissä tanssissa.
subject Käsivarren ja Linnunradan tuulet

Kalli Kukk
Tartto – Kaupunki tien ja vesitien varrella

Liisi Ahvonen
Ilmaista kieliharjoittelua
Mikä neuvoksi, että kielikursseilla opittu pysyisi paremmin mielessä ja että siitä olisi joskus myös käytännön hyötyä? Valitettavasti uusien kurssien alkamiseen voi vierähtää aikaa ja vanhojen kappaleiden…
subject Ilmaista kieliharjoittelua