Varia

Uusimmat artikkelit


Liis Seljamaa

Ruoan kasvatus selviytymisen taiteena

Arts of Survival, selviytymisen taiteet, on Tarton vuoden 2024 kulttuuripääkaupunkiohjelman taiteellinen teema. Selviytymisen taiteet ovat tietoja, taitoja ja arvoja, jotka turvaavat meille hyvän elämän…

Ruoan kasvatus selviytymisen taiteena Lue Ruoan kasvatus selviytymisen taiteena

Vapaa Viro

Vuonna 2018, Viron itsenäisyyden 100. vuosipäivänä, saivat useimmat Helsingin patsaat kaulaansa estofiilien kutomat sinimustavalkoiset kaulahuivit. Siitä lähtien Eino Leinon patsas Esplanadin puistossa…
subject Vapaa Viro

Arja Korhonen

Pienet kansat tarvitsevat fiksuja ihmisiä

Voiko pölynimurin avulla kiivetä kattoon? Miten vaihtaa auton rengas, kun apuvälineinä on vain ilmapatjan pumppu ja muovisäkki? Miten mitata urheilijan kyvykkyyttä?
subject Pienet kansat tarvitsevat…

Hildegard Reimann

Uusi näkökulma kieli- ja kulttuurikysymykseen

Kaupunkielämä – etenkin jossakin Virossa niin tavallisessa neuvostoaikaisessa elementtikerrostalossa – tuo päiväjärjestykseen kysymyksen oman asuintilan jakamisen mahdollisuudesta. Monet meistä ovat kironneet…
subject Uusi näkökulma kieli-…

Janne Saarikivi

Puhe Tuglas-seura 40 -juhlaseminaarissa

Hyvät arvovieraat, lugupeetud ekstsellentsid, hyvät ystävät, armsad sõbrad. Tilaisuuden järjestäjät pyysivät minua tänään esittämään täällä ”yhden ajatuksen”. Esitän niitä nyt kuitenkin ainakin puolitoista.
Puhe Tuglas-seura…

Sirpa Kähkönen

Puhe Tuglas-seura 40 -juhlaseminaarissa

Arvoisa juhlayleisö. On suuri kunnia ja myöskin suuri ilo minulle olla täällä tänään puhumassa. Viro on minulle ehkä sama kuin ymmärtääkseni Suomi japanilaisille. Yhtä aikaa tuttu, vieras, arkinen, läheinen…
Puhe Tuglas-seura…

Indrek Mäe

Nuorena miljardifirman omistajaksi

Veriff kasvoi yksisarvisen mittoihin kuluvan vuoden tammikuussa. Yhtiön perustaja, Hiidenmaalta kotoisin oleva 28-vuotias Kaarel Kotkas ryhtyi yrittäjäksi ratkaistakseen ongelman, johon oli henkilökohtaisesti…
Nuorena miljardifirman…

Aleksi Haukka

Disco Elysium

Suomalaisten tietokonepeliyhtiöiden maailmanlaajuinen menestys nousi valtakunnalliseen tietoisuuteen ensiksi peliyhtiö Rovion Angry Birdsin (2009) ja sitten Supercellin suuren rahallisen menestyksen myötä.…
Disco Elysium

Raul Rebane

Unelma

Siitä on lähes 60 vuotta. Oli kirkas elokuun yö. Kaksi virolaista maalaispoikaa oli onnellisina ulkona. Toinen oli saanut lahjaksi kiinalaisen taskulampun. Se oli tuolloin suuri asia. Toinen pojista osoitti…
Unelma

Indrek Mäe

Pipedrive

Loppuvuodesta 2020 Viro sai viidennen yksisarvisensa, kun myynninhallintaohjelmistoja valmistava ohjelmistoyritys Pipedrive ilmoitti yhdysvaltalaisen miljardöörin tehneen enemmistösijoituksen yhtiöön.…
Pipedrive

Ville Hytönen

Kalakolhoosin sydämessä

Kuvittele Varsinais-Suomen kokoisen alueen talouselämää dominoiva kalastuskolhoosi. Kuvittele itsesi sinne töihin raskaissa työvaatteissa perkaamaan kalaa. Kaikkialle läpitunkeva kalantuoksu seuraa sinua…
Kalakolhoosin sydämessä

Indrek Mäe

Yksisarvinen Wise

Wise, entiseltä nimeltään TransferWise, on yksisarvinen, joka teki perustajistaan Viron ensimmäiset miljardöörit. Miljoonia euroja se on tuonut jo satojen virolaisten taskuihin. Lontoon pörssiin listautuneen…
Yksisarvinen Wise

Raivo Riim

Tuokiokuvia 720-vuotiaasta Rakveresta

Elettiinkö Rakveressa jo kivikaudella?
Kivikaudella – siis noin 8 000 vuotta sitten? Tuskinpa sentään! Mutta parikymmentä kilometriä Rakveresta pohjoiseen sijaitsevalla Lammasmäen suosaarekkeella…
Tuokiokuvia 720-vuotiaasta…

Peep Ehasalu

Hotelli Viru 50

Viisikymmentä vuotta sitten Tallinnan keskustassa avasi ovensa uusi hotelli, Viron ensimmäinen tornitalo, modernin arkkitehtuurin mestarinäyte, jonka olivat suunnitelleet virolaiset arkkitehdit ja pystyttäneet…
Hotelli Viru 50

Indrek Mäe

Viidessä vuodessa yksisarviseksi

Bolt, entiseltä nimeltään Taxify, on yksisarviseksi kasvanut startup-yritys, jota virolaiset oikeutetusti pitävät yhtenä kaikkien aikojen suurimmista menestystarinoista. Niin Euroopassa kuin muuallakin…
Viidessä vuodessa…

Juhan Hellerma

Mielikuva virolaisista metsäkansana syntyi neuvostoaikana

Laajalle levinneen mielikuvan mukaan virolaisille on tunnusomaista erityislaatuinen luonto- ja metsäsuhde, joka yltää aikojen alkuhämäriin saakka. Tuoreen tutkimuksen mukaan metsämyytin historia onkin…
Mielikuva virolaisista…

Mikko Virta

Pohjoisen paikallisia makuja

Pohjois-Viro on vuoden 2021 virallinen ruoka-alue Virossa. Pohjoisimman Viron herkkuja pääsee maistelemaan kartanoissa, maatiloilla ja ruokatapahtumissa.
Pohjoisen paikallisia…

Riho Grünthal

Onko kielisilta unohtunut?

Suomen ja Viron maantieteellisestä läheisyydestä, kulttuurisista yhteyksistä ja kielellisistä yhtäläisyyksistä on kirjoitettu puhuttu paljon ja pitkään. Eikö aihetta ole jo riittävästi tahkottu? Eiväthän…
Onko kielisilta…

Maiu Juurik

Kesästä ja lomailusta tällä ja toisella puolella lahtea

Mitä tehdä, kun katala koronavirus pakottaa pysymään kesälläkin aloillaan? Jopa niin aloillaan, ettei edes matkailu kahden kotimaan – Viron ja Suomen – välillä käy päinsä. Kun on seurattava koronan ilmaantuvuuslukuja,…
Kesästä ja lomailusta…

Maimu Berg

Muistoja Suomen Viron-instituutista

Kun 1980-luvun lopussa elämä Virossa vähän vapautui, satuin näkemään Tallinnan Draamateatterissa yleisön joukossa K-kaupan Väiskin, ja omaksikin yllätyksekseni tervehdin häntä. Hänhän oli Suomen televisiota…
Muistoja Suomen…

Katariina Suurpalo

Pelon kautta euforiseen vapauteen

Viron itsenäisyys palautettiin 30 vuotta sitten elokuussa 1991. Miten nuoret aikuiset kokivat dramaattiset tapahtumat ja millaisiin asioihin vapaus heidän elämässään tiivistyi?
Pelon kautta euforiseen…

Maiu Juurik

”Igal linnul oma laul, igal mehel oma viis”

Oma äänensä ja laulunsa jokaisella, niin linnulla kuin miehelläkin. Väike-Maarjasta kerätty ja muistiin merkitty virolainen sananparsi tulee mieleen, kun jokakeväinen linnunlaulu valtaa metsiköt, kaislikot,…
”Igal linnul oma…

Anne Joutsenlahti-Lankinen

Suomessa ja Virossa eletään kaikkien aikojen puutarhakesää

Matka Suomenlahden yli on lyhyt, mutta puutarhojen kasvillisuus lahden eri puolilla on monin paikoin varsin erilaista. Juuri erilaisuudessa, ja samaan aikaan tuttuudessa, piilee naapurimaan puutarhojen…
Suomessa ja Virossa…

Gunnar Okk

Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö – viisi vuotta käytännönläheistä kulttuuriyhteistyötä

Toimme suurlähettiläs Jaakko Blombergin kanssa ilmoille ajatuksen Suomen ja Viron yhteisen kulttuurirahaston perustamisesta ensi kerran jo kesällä 2008, esitellessämme Suomen ja Viron pääministereille…
Suomalais-virolainen…

Mikko Virta

Setomaalta Saarenmaalle ja Narvasta Pärnuun

Matkailun ammattilaiset eri puolilta Viroa kertovat, mitä uutta on tulevana kesänä luvassa.
Setomaalta Saarenmaalle…

Mikko Virta

Kaikkien veneiden äiti haapio lipuu kohti Unescoa

Dokumentaristi Mark Soosaar antoi elokuvillaan 1980-luvulla Aivar Ruukelille kimmokkeen haapioinnostukseen. Nyt Soomaan kansallispuiston haapioperinne on Ruukelin johdolla matkalla Unescoon.
Kaikkien veneiden…

Eero Haapanen

Virolaisia Sipoon saarilla

Kaikki alkoi pinosta paperia. Sain käsiini Sipoon Eestiluodosta kotoisin olevan Herbert Liljebergin (1917–1987) omaelämäkerran Lotan. Se oli sukulaisten ja ystävien piirissä kiertänyt kasa paperia, sata…
Virolaisia Sipoon…

Hannu Remes

Suomen kielen kautta pääsin viron kieleen

Uskaltakaamme kerrankin yhdessä asiassa olla ensimmäisiä maailmassa, olla kehityksen korkeimmalla huipulla! Viron kielenuudistuksen pitää tulla ensimmäiseksi maailmassa!” Näin paatoksellisesti kirjoitti…
Suomen kielen kautta…

Hannele Valkeeniemi

Viron inkerinsuomalaiset – tuntemattomin Suomen-silta

nkerinsuomalaisuus on huonosti tunnettu pala suomalaisvirolaista yhteistä tarinaa, molemmin puolin lahtea. Virossa asuvat suomalaiset, Inkerinmaalta mutkien kautta tulleet, ovat Suomen-silta itsessään.
Viron inkerinsuomalaiset…

Marju Kõivupuu

Martit ja katrit ovat liikkeellä taas

Virolaisessa (sosiaalisessa) mediassa on 1990-luvulta lähtien käyty joka syksy kiivaita keskusteluja siitä, kuinka virolaisen kansanperinteen martit ja katrit jäävät halloweenin jyräämiksi – olkoonkin,…
Martit ja katrit…

Tapio Mäkeläinen

Unelmasta todeksi

Muutamalta Tuglas-seuran nuoremmalta aktiivijäseneltä kysyttiin joskus vuoden 1988 tienoilla, mihin suuntaan seuraa ja sen toimintaa olisi lähivuosina kehitettävä ja suunnattava. Tein tuolloin koneella…
Unelmasta todeksi

Anniina Ljokkoi

Kauramaito on vuosisatoja vanha trendituote

Virolaisten maalaiskodeissa ja kesämökeillä on sadonkorjuun aikaan luvassa mm. perunaa, kurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, hernettä ja papua. Virossa on paljon ikivanhoja kasvisruokia, jotka pitäisi nyt ilmastonmuutoksen…
Kauramaito on vuosisatoja…

Naisella on ollut vahva asema virolaisessa yhteiskunnassa

Säveltämistä opiskelee Virossa tällä hetkellä enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Kansanperinteen tutkijat kertovat, että naisen asema laulajana ja luovana taiteilijana sekä yleensä yhteiskunnassa on virolaisen…
Naisella on ollut…

Tapio Mäkeläinen

Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?

Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien…
Uusien nähtävyyksien…

Janne Saarikivi

Suomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä

Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…
Suomi ja Viro ovat…

Maiu Juurik

Mine seenele!

…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…
Mine seenele!

Heidi Iivari

Kuin iso perhe

iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…
Kuin iso perhe

Toomas Muru

Betti Alverin museo

Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…
Betti Alverin museo

Sirpa Pääkkönen

Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita

Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…
Sipulikyliä, linnoja…

Heikki Rausmaa

Eestin tammi

Suomen metsänhoitoyhdistyksen alaisuuteen perustettiin vuonna 1927 Metsätaloudellinen valistustoimisto, joka teki propagandatyötä metsänistutuksen puolesta. Toimiston johtaja oli metsänhoitaja Emil Vesterinen…
Eestin tammi

Rein Sikk

Nyrkin ja Leninin välistä löytyy uskomattomien patsaiden maa

Kukaan ei tiedä Virosta löytyvien patsaiden määrää, sillä valtakunnallista rekisteriä ei ole. Virumaalla patsaita ja muistomerkkejä on kuitenkin lähes tuhat. Patsaiden ystävät Mait Sepp ja Heiki Koov ovat…
Nyrkin ja Leninin…

Indrek Kuus

Kun näet hyllyllä Seitsemän veljestä

Suomi on sydäntäni lähellä oleva maa. Ilmeisesti yksi yksinkertainen syy tähän on se, että asuin ja kasvoin Tabasalussa, ja meri oli minun ja muiden poikien ystävä. Tiesimme, että sen toisella puolella…
Kun näet hyllyllä…

Erkki Tuomioja

Suomenlahden rajaamaa historiaa

Hyvät Viron ystävät, elämme kasvavassa määrin historiatonta aikaa. Tällä tarkoitan sitä että ihmisten tietoisuus ja ymmärrys siitä mistä ja miten olemme tulleet siihen missä tänään olemme, on paremminkin…
Suomenlahden rajaamaa…

Rein Sikk

Kohukuuset vievät Rakveren maailmankartalle

Mikään muu taideteko ei ole saanut Virossa niin paljon huomiota kuin rakverelaisen taiteilijan Teet Suurin kuviot joulukuusten parissa. Vuonna 2014 Rakveren kuusi pääsi maailmalla huomiota herättäneiden…
Kohukuuset vievät…

Kaarel Tarand

150 vuotta myöhemmin – Viron Afrodite syntyy Emajoen kuohuista

Kun suomalainen kuulee sanan kansallismuseo, on hänelle selvää, että sillä tarkoitetaan jotain, joka on jo yli sadan vuoden ajan kauniissa rakennuksessaan sivistänyt kansalaisia valistuksen hengessä sille…
150 vuotta myöhemmin…

Hannu Oittinen

Hyvästi, Obinitsa!

Otsikko ei ole kovin hyvin muotoiltu. Sillä eihän kukaan ole heittämässä hyvästejä Obinitsalle suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungivuoden päättymisen myötä. Jopa nägemiseni on liikaa sanottu,…
Hyvästi, Obinitsa!

Mikael Sjövall

Vironruotsalaisen kulttuurin jäljillä Aibolandissa


Vironruotsalaisen…

Hannu Oittinen

Muistelen käyneeni Obinitsassa

Muistelen käyneeni Obinitsassa ensimmäisen kerran vuonna 1988, yli kolme vuotta ennen kuin Viro itsenäistyi uudelleen. Neuvostoajan hiipuminen näkyi kyläkuvassa huolettomana ränsistyneisyytenä, joka T-risteyksen…
Muistelen käyneeni…

Hannu Oittinen

Uusi Luxemburg

Palailimme helmikuussa Obinitsassa pidetystä eepospäivästä pikkuporukalla Sundellin Harrin autossa. Suuntasimme Koidulan kautta Saatseen nähdäksemme maan kaakkoisimman kolkan, missä poukkoileva rajalinja…
Uusi Luxemburg

Valdur Mikita

Mikroetnos

Lääketieteen nobelisti, biologi Peter Medawar kysyi kerran kuulijoiltaan: mikä on hypoteesi? Hän vastasi kysymykseensä itse: hypoteesi on kuvittelukyvyn hyppy tuntemattomaan.
Mikroetnos

Siiri Toomik

Vanhan-Võromaan savusaunatavat

Muuan eukko ja ukko – syntyperäiset etelävirolaiset, Eda ja Urmas Veeroja – käveleskelivät eräänä iltana omilla maillaan Võrumaan Haanjassa, mäkien ja järvien välissä. Yksissä mielin he pohdiskelivat,…
Vanhan-Võromaan…

Hannu Oittinen

Polulta oikealta poikenneena

Olen joutunut Obinitsaan mitä moninaisimmin neuvoin, mutta yksi tapa käy ylitse muiden. Tartosta saapuu pari kertaa päivässä juna Koidulaan, Setomaan pompöösille päärautatieasemalle, gare du nord.…
Polulta oikealta…

Hannu Oittinen

Katõ ilma veere pääl

Setokaisten kuningaskunnan hymnissä valitetaan historian ankaraa vaikutusta Kaakkois-Viron asukkaille, kun aluetta ovat toisaalta raastaneet saksalaiset, toisaalta venäläiset. Onnettomuudekseen setot ovat…
Katõ ilma veere…

Gunnar Okk

Virolaisuus avoimessa maailmassa

Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…
Virolaisuus avoimessa…