Uusimmat artikkelit
Simo Mikkonen
Viron kulttuuriviikko Suomessa 1967
Toisen maailmansodan syttyminen ja Viron joutuminen osaksi Neuvostoliittoa merkitsivät Suomen ja Viron aiemmin läheisten suhteiden täydellistä katkeamista. Yksittäisiä ihmisiä, lähinnä taiteilijoita, toimittajia…
subject Viron kulttuuriviikko Suomessa 1967 Lue Viron kulttuuriviikko Suomessa 1967
Uno Trumm, SA Virumaa Muuseumid ja SA Narva Muuseum
Rakveren ja Narvan linnat
Rakvere ja Narva ovat esihistoriallisten ja keskiaikaisten kulkuväylien solmukohtiin kasvaneita kaupunkeja, joiden itseoikeutettuja katseenkääntäjiä ovat ikivanhat ja vankat linnat. Kummallakin Virumaan…
subject Rakveren ja Narvan…
Heikki Rausmaa
Viron raha
Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Viron taloudellista tilannetta voi luonnehtia erittäin vaikeaksi. Maassa oli käytössä vuosina 1917–1918 lukuisia eri rahoja: keisarillisen Venäjän rupla, helmikuun…
subject Viron raha
Toomas Hiio
150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta
Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.
subject 150 vuotta Virolaisten…
Ants Hein
Kartanoiden Viro
”Noissa Baltian provinsseissa eletään yhä vielä syvintä keskiaikaa. Etuoikeutettujen säätyjen jäsenet on vapautettu veronmaksusta ja asepalveluksesta. Kukoistaapa siellä suuressa määrin jopa ikiaikainen…
subject Kartanoiden Viro
Ants Hein
Viron kartanot vanhimmista 1900-luvun alkuun saakka
Viron vanhimpien kartanoiden historia yltää 1200-luvulle. Ristiretkeläiset toivat mukanaan ajatuksen siitä että sotaherra palkitsee vasallinsa heidän sotilasansioistaan ennen muuta läänityksin, jolloin…
subject Viron kartanot vanhimmista…
Tiit Hennoste
Virolaisia suurhahmoja
Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…
subject Virolaisia suurhahmoja
Toomas Hiio
150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta
Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.
subject 150 vuotta Virolaisten…
Mati Hint
Kaksi taktiikkaa itsenäistyä
Viron kirjoitetun lähihistorian metamorfoosit ovat ennalta arvaamattomia. Tapahtumat ja henkilöt voivat kadota historiankirjoituksesta tai niitä muistetaan väheksyen, sitten voi väheksyntää seurata jälleen…
subject Kaksi taktiikkaa…
Mikko Kylliäinen
Kuinka virolaisista tuli pyöräilevä kansa?
Jokaiseen Euroopan maahan on muodostunut omanlaisensa pyöräilykulttuuri. Ranskassa ja Italiassa pyöräily tarkoittaa eritoten kilpaurheilua, Alankomaissa ja Tanskassa polkupyörä on jokapäiväinen liikenneväline.…
subject Kuinka virolaisista…
Matti Mäenpää
Viron rautateiden varhaisia vaiheita
Eräänä kesäaamuna vuonna 1909 astui Liivinmaan Pärnusta lähtevään kapearaiteisen yksityisrautatien junaan iäkäs professori Friedrich Ferdinand von Martens. Hän oli syntynyt köyhän pärnulaisen räätälin…
subject Viron rautateiden…
Annika Mäkinen
Kaksi perspektiiviä Etykiin
Euroopan yhteistyö- ja turvallisuuskokous Etyk syntyi alun perin Neuvostoliiton aloitteesta. Länsimaat eivät olleet siitä aluksi lainkaan kiinnostuneita, mutta monet Itä-Euroopan maat puhuivat Etykin puolesta,…
subject Kaksi perspektiiviä…
Simo Mikkonen
Viron kulttuuriviikko Suomessa 1967
Toisen maailmansodan syttyminen ja Viron joutuminen osaksi Neuvostoliittoa merkitsivät Suomen ja Viron aiemmin läheisten suhteiden täydellistä katkeamista. Yksittäisiä ihmisiä, lähinnä taiteilijoita, toimittajia…
subject Viron kulttuuriviikko…
Sirje Olesk
Oskar Kallaksen vaellus
Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…
subject Oskar Kallaksen…
Heikki Rausmaa
150 vuotta laulujuhlia
Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…
subject 150 vuotta laulujuhlia
Heikki Rausmaa
Apua yli Suomenlahden
Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…
subject Apua yli Suomenlahden
Heikki Rausmaa
Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi
Monen suomalaisen silmään on osunut Tarton keskustassa kenraalikomentajamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tollyn (1761–1818) muistomerkki, joka pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. Harvempi suomalainen…
subject Barclay de Tolly,…
Heikki Rausmaa
Itsenäisyysjulistus
Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918 eli 80 päivää myöhemmin kuin Suomi. Viron itsenäisyyden juhlavuoden alkaessa lienee paikalla lyhyesti kerrata mitä 100 vuotta sitten tapahtui.
subject Itsenäisyysjulistus
Heikki Rausmaa
Jaan Poskan hautajaiset
Jaan Poska kuoli yllättäen sairauskohtaukseen 7. maaliskuuta 1920, vain 54-vuotiaana. Hän oli ensimmäinen virolainen, joka sai valtiolliset hautajaiset itsenäisessä Virossa. Hautajaispäivästä 10. maaliskuuta…
subject Jaan Poskan hautajaiset
Heikki Rausmaa
Jäänmurtaja Suur Tõll
Tallinnaan ostettiin ensimmäinen jäänmurtaja vuonna 1895, mutta se oli liian heikkotehoinen pitääkseen sataman avoinna ankarina jäätalvina. Virolainen liikemiesyhdistys Tallinnan Pörssikomitea ajoi voimakkaasti…
subject Jäänmurtaja Suur…
Heikki Rausmaa
Jollaksen leiri 70 vuotta sitten
Elokuussa 2014 ilmestyi Suomen ja Viron suhteiden historiasta kiinnostuneiden kannalta poikkeuksellisen tärkeä kirja. Kyseessä on Eero Pitkäsen muistelmat Paimenpoika Inkeristä, joka valottaa 600 sivun…
subject Jollaksen leiri…
Heikki Rausmaa
Narva – katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan
Saksalaiset ja tanskalaiset saivat Liivinmaan - eli suunnilleen nykyisen Viron ja Latvian alueen - valloitetuksi vuoteen 1238 mennessä. Raja-alueilla taistelut kuitenkin jatkuivat venäläisten kanssa, kun…
subject Narva – katsaus…
Heikki Rausmaa
Satavuotias Tarton rauhansopimus
Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan päättyi Tartossa 2. helmikuuta 1920 solmittuun rauhansopimukseen. Itsenäisen Viron valtion tärkein oikeudellinen asiakirja on varmasti itsenäisyysjulistus, joka…
subject Satavuotias Tarton…
Heikki Rausmaa
Suomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina
Kuten yleisesti tiedetään, Suomi auttoi Viroa torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen talvella 1918–1919. Suomi antoi Virolle joulukuussa 1918 suuren rahalainan, myi Virolle aseita ja salli vapaaehtoisten…
subject Suomen ja Viron…
Heikki Rausmaa
Suomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta
Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…
subject Suomen tunnustuksesta…
Heikki Rausmaa
Taistelu Valgasta Pajun kartanossa
Tänä syksynä Martin markkinoiden teema-alueena on Valga ja Valgamaa. Tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 100 vuotta Valgamaalla käydystä Pajun taistelusta, jossa suomalaiset vapaaehtoiset kärsivät suurimmat…
subject Taistelu Valgasta…
Heikki Rausmaa
Viro ja vuoden 1905 vallankumous
Venäjän keisarikunnan hajoamista enteilevät, vuoden 1905 vallankumouksen nimellä tunnetut levottomuudet saivat Suomessa ja Virossa varsin erilaiset muodot. Viron tapahtumia ei Suomessa yleisesti juurikaan…
subject Viro ja vuoden 1905…
Heikki Rausmaa
Viron raha
Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Viron taloudellista tilannetta voi luonnehtia erittäin vaikeaksi. Maassa oli käytössä vuosina 1917–1918 lukuisia eri rahoja: keisarillisen Venäjän rupla, helmikuun…
subject Viron raha
Heikki Rausmaa
Viron valtionpäämiehet
Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…
subject Viron valtionpäämiehet
Hannu Remes
Elias Lönnrotin Viron-matkasta 170 vuotta
Elias Lönnrot oli varhaisia suomalais-virolaisten kulttuurisuhteiden luojia. Hänen yhdestoista, viimeiseksi jäänyt tutkimusmatkansa suuntautui 170 vuotta sitten Viroon, jossa hän oleskeli lähes kuusi kuukautta.…
subject Elias Lönnrotin…
Hannu Remes
Virolainen sanalahja
Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…
subject Virolainen sanalahja
Kaarel Tarand
Viron nuoruusvuosien tärkeimmät ratkaisut
Pienelle kansakunnalle historia on olemassaolon tärkeä osa, se on tärkeä osa nykypäivää ja siksi myös tärkeä osa politiikkaa. Viron valtio täytti helmikuussa 87 vuotta. Koska tämä syntymähetki on vielä…
subject Viron nuoruusvuosien…
Uno Trumm, SA Virumaa Muuseumid ja SA Narva Muuseum
Rakveren ja Narvan linnat
Rakvere ja Narva ovat esihistoriallisten ja keskiaikaisten kulkuväylien solmukohtiin kasvaneita kaupunkeja, joiden itseoikeutettuja katseenkääntäjiä ovat ikivanhat ja vankat linnat. Kummallakin Virumaan…
subject Rakveren ja Narvan…
Vaino Väljas
Kansallisen ja yleisliittolaisen ristiriita Neuvosto-Virossa
Tuglas-seura ja Suomen Historiallinen Seura ovat jälleen osoittaneet hyvää tahtoa käsitellä erästä Viron historian raskainta ajanjaksoa, vuosia 1945–1985. Tarjoatte sen käsittelyä varten rauhallisempaa…
subject Kansallisen ja yleisliittolaisen…
Vaino Väljas
Vironmieliset kommunistit
Kiitän Tuglas-seuraa, Viron Suomen-instituuttia, Suomen Historiallista Seuraa ja herra Seppo Kuusistoa kutsusta osallistua seminaariin, joka käsittelee Viron laulavaa vallankumousta kymmenen vuoden etäisyydeltä…
subject Vironmieliset kommunistit