Uusimmat artikkelit


Heikki Rausmaa

Viron raha

Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Viron taloudellista tilannetta voi luonnehtia erittäin vaikeaksi. Maassa oli käytössä vuosina 1917–1918 lukuisia eri rahoja: keisarillisen Venäjän rupla, helmikuun…

Viron raha Lue Viron raha

Toomas Hiio

150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta

Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.
subject 150 vuotta Virolaisten…

Heikki Rausmaa

Suomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta

Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…
subject Suomen tunnustuksesta…

Hannu Remes

Virolainen sanalahja

Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…
subject Virolainen sanalahja

Tiit Hennoste

Virolaisia suurhahmoja

Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…
Virolaisia suurhahmoja

Toomas Hiio

150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta

Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.
150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta

Mati Hint

Kaksi taktiikkaa itsenäistyä

Viron kirjoitetun lähihistorian metamorfoosit ovat ennalta arvaamattomia. Tapahtumat ja henkilöt voivat kadota historiankirjoituksesta tai niitä muistetaan väheksyen, sitten voi väheksyntää seurata jälleen…
Kaksi taktiikkaa itsenäistyä

Mikko Kylliäinen

Kuinka virolaisista tuli pyöräilevä kansa?

Jokaiseen Euroopan maahan on muodostunut omanlaisensa pyöräilykulttuuri. Ranskassa ja Italiassa pyöräily tarkoittaa eritoten kilpaurheilua, Alankomaissa ja Tanskassa polkupyörä on jokapäiväinen liikenneväline.…
Kuinka virolaisista tuli pyöräilevä kansa?

Annika Mäkinen

Kaksi perspektiiviä Etykiin

Euroopan yhteistyö- ja turvallisuuskokous Etyk syntyi alun perin Neuvostoliiton aloitteesta. Länsimaat eivät olleet siitä aluksi lainkaan kiinnostuneita, mutta monet Itä-Euroopan maat puhuivat Etykin puolesta,…
Kaksi perspektiiviä Etykiin

Sirje Olesk

Oskar Kallaksen vaellus

Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…
Oskar Kallaksen vaellus

Heikki Rausmaa

150 vuotta laulujuhlia

Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…
150 vuotta laulujuhlia

Heikki Rausmaa

Apua yli Suomenlahden

Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…
Apua yli Suomenlahden

Heikki Rausmaa

Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi

Monen suomalaisen silmään on osunut Tarton keskustassa kenraalikomentajamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tollyn (1761–1818) muistomerkki, joka pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. Harvempi suomalainen…
Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi

Heikki Rausmaa

Jollaksen leiri 70 vuotta sitten

Elokuussa 2014 ilmestyi Suomen ja Viron suhteiden historiasta kiinnostuneiden kannalta poikkeuksellisen tärkeä kirja. Kyseessä on Eero Pitkäsen muistelmat Paimenpoika Inkeristä, joka valottaa 600 sivun…
Jollaksen leiri 70 vuotta sitten

Heikki Rausmaa

Narva – katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan

Saksalaiset ja tanskalaiset saivat Liivinmaan - eli suunnilleen nykyisen Viron ja Latvian alueen - valloitetuksi vuoteen 1238 mennessä. Raja-alueilla taistelut kuitenkin jatkuivat venäläisten kanssa, kun…
Narva – katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan

Heikki Rausmaa

Satavuotias Tarton rauhansopimus

Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan päättyi Tartossa 2. helmikuuta 1920 solmittuun rauhansopimukseen. Itsenäisen Viron valtion tärkein oikeudellinen asiakirja on varmasti itsenäisyysjulistus, joka…
Satavuotias Tarton rauhansopimus

Heikki Rausmaa

Suomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina

Kuten yleisesti tiedetään, Suomi auttoi Viroa torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen talvella 1918–1919. Suomi antoi Virolle joulukuussa 1918 suuren rahalainan, myi Virolle aseita ja salli vapaaehtoisten…
Suomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina

Heikki Rausmaa

Suomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta

Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…
Suomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta

Heikki Rausmaa

Taistelu Valgasta Pajun kartanossa

Tänä syksynä Martin markkinoiden teema-alueena on Valga ja Valgamaa. Tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 100 vuotta Valgamaalla käydystä Pajun taistelusta, jossa suomalaiset vapaaehtoiset kärsivät suurimmat…
Taistelu Valgasta Pajun kartanossa

Heikki Rausmaa

Viro ja vuoden 1905 vallankumous

Venäjän keisarikunnan hajoamista enteilevät, vuoden 1905 vallankumouksen nimellä tunnetut levottomuudet saivat Suomessa ja Virossa varsin erilaiset muodot. Viron tapahtumia ei Suomessa yleisesti juurikaan…
Viro ja vuoden 1905 vallankumous

Heikki Rausmaa

Viron raha

Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Viron taloudellista tilannetta voi luonnehtia erittäin vaikeaksi. Maassa oli käytössä vuosina 1917–1918 lukuisia eri rahoja: keisarillisen Venäjän rupla, helmikuun…
Viron raha

Heikki Rausmaa

Viron valtionpäämiehet

Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…
Viron valtionpäämiehet

Hannu Remes

Virolainen sanalahja

Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…
Virolainen sanalahja

Kaarel Tarand

Viron nuoruusvuosien tärkeimmät ratkaisut

Pienelle kansakunnalle historia on olemassaolon tärkeä osa, se on tärkeä osa nykypäivää ja siksi myös tärkeä osa politiikkaa. Viron valtio täytti helmikuussa 87 vuotta. Koska tämä syntymähetki on vielä…
Viron nuoruusvuosien tärkeimmät ratkaisut

Vaino Väljas

Kansallisen ja yleisliittolaisen ristiriita Neuvosto-Virossa

Tuglas-seura ja Suomen Historiallinen Seura ovat jälleen osoittaneet hyvää tahtoa käsitellä erästä Viron historian raskainta ajanjaksoa, vuosia 1945–1985. Tarjoatte sen käsittelyä varten rauhallisempaa…
Kansallisen ja yleisliittolaisen ristiriita Neuvosto-Virossa

Vaino Väljas

Vironmieliset kommunistit

Kiitän Tuglas-seuraa, Viron Suomen-instituuttia, Suomen Historiallista Seuraa ja herra Seppo Kuusistoa kutsusta osallistua seminaariin, joka käsittelee Viron laulavaa vallankumousta kymmenen vuoden etäisyydeltä…
Vironmieliset kommunistit