Uusimmat artikkelit


Heikki Rausmaa

Viron raha

Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Viron taloudellista tilannetta voi luonnehtia erittäin vaikeaksi. Maassa oli käytössä vuosina 1917–1918 lukuisia eri rahoja: keisarillisen Venäjän rupla, helmikuun…

Viron raha Lue Viron raha

Toomas Hiio

150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta

Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.
subject 150 vuotta Virolaisten…

Heikki Rausmaa

Suomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta

Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…
subject Suomen tunnustuksesta…

Hannu Remes

Virolainen sanalahja

Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…
subject Virolainen sanalahja

Ants Hein

Viron kartanot vanhimmista 1900-luvun alkuun saakka

Viron vanhimpien kartanoiden historia yltää 1200-luvulle. Ristiretkeläiset toivat mukanaan ajatuksen siitä että sotaherra palkitsee vasallinsa heidän sotilasansioistaan ennen muuta läänityksin, jolloin…
Viron kartanot vanhimmista…

Tiit Hennoste

Virolaisia suurhahmoja

Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…
Virolaisia suurhahmoja

Toomas Hiio

150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta

Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.
150 vuotta Virolaisten…

Mati Hint

Kaksi taktiikkaa itsenäistyä

Viron kirjoitetun lähihistorian metamorfoosit ovat ennalta arvaamattomia. Tapahtumat ja henkilöt voivat kadota historiankirjoituksesta tai niitä muistetaan väheksyen, sitten voi väheksyntää seurata jälleen…
Kaksi taktiikkaa…

Mikko Kylliäinen

Kuinka virolaisista tuli pyöräilevä kansa?

Jokaiseen Euroopan maahan on muodostunut omanlaisensa pyöräilykulttuuri. Ranskassa ja Italiassa pyöräily tarkoittaa eritoten kilpaurheilua, Alankomaissa ja Tanskassa polkupyörä on jokapäiväinen liikenneväline.…
Kuinka virolaisista…

Matti Mäenpää

Viron rautateiden varhaisia vaiheita

Eräänä kesäaamuna vuonna 1909 astui Liivinmaan Pärnusta lähtevään kapearaiteisen yksityisrautatien junaan iäkäs professori Friedrich Ferdinand von Martens. Hän oli syntynyt köyhän pärnulaisen räätälin…
Viron rautateiden…

Annika Mäkinen

Kaksi perspektiiviä Etykiin

Euroopan yhteistyö- ja turvallisuuskokous Etyk syntyi alun perin Neuvostoliiton aloitteesta. Länsimaat eivät olleet siitä aluksi lainkaan kiinnostuneita, mutta monet Itä-Euroopan maat puhuivat Etykin puolesta,…
Kaksi perspektiiviä…

Sirje Olesk

Oskar Kallaksen vaellus

Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…
Oskar Kallaksen…

Heikki Rausmaa

150 vuotta laulujuhlia

Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…
150 vuotta laulujuhlia

Heikki Rausmaa

Apua yli Suomenlahden

Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…
Apua yli Suomenlahden

Heikki Rausmaa

Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi

Monen suomalaisen silmään on osunut Tarton keskustassa kenraalikomentajamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tollyn (1761–1818) muistomerkki, joka pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. Harvempi suomalainen…
Barclay de Tolly,…

Heikki Rausmaa

Itsenäisyysjulistus

Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918 eli 80 päivää myöhemmin kuin Suomi. Viron itsenäisyyden juhlavuoden alkaessa lienee paikalla lyhyesti kerrata mitä 100 vuotta sitten tapahtui.
Itsenäisyysjulistus

Heikki Rausmaa

Jaan Poskan hautajaiset

Jaan Poska kuoli yllättäen sairauskohtaukseen 7. maaliskuuta 1920, vain 54-vuotiaana. Hän oli ensimmäinen virolainen, joka sai valtiolliset hautajaiset itsenäisessä Virossa. Hautajaispäivästä 10. maaliskuuta…
Jaan Poskan hautajaiset

Heikki Rausmaa

Jäänmurtaja Suur Tõll

Tallinnaan ostettiin ensimmäinen jäänmurtaja vuonna 1895, mutta se oli liian heikkotehoinen pitääkseen sataman avoinna ankarina jäätalvina. Virolainen liikemiesyhdistys Tallinnan Pörssikomitea ajoi voimakkaasti…
Jäänmurtaja Suur…

Heikki Rausmaa

Jollaksen leiri 70 vuotta sitten

Elokuussa 2014 ilmestyi Suomen ja Viron suhteiden historiasta kiinnostuneiden kannalta poikkeuksellisen tärkeä kirja. Kyseessä on Eero Pitkäsen muistelmat Paimenpoika Inkeristä, joka valottaa 600 sivun…
Jollaksen leiri…

Heikki Rausmaa

Narva – katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan

Saksalaiset ja tanskalaiset saivat Liivinmaan - eli suunnilleen nykyisen Viron ja Latvian alueen - valloitetuksi vuoteen 1238 mennessä. Raja-alueilla taistelut kuitenkin jatkuivat venäläisten kanssa, kun…
Narva – katsaus…

Heikki Rausmaa

Satavuotias Tarton rauhansopimus

Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan päättyi Tartossa 2. helmikuuta 1920 solmittuun rauhansopimukseen. Itsenäisen Viron valtion tärkein oikeudellinen asiakirja on varmasti itsenäisyysjulistus, joka…
Satavuotias Tarton…

Heikki Rausmaa

Suomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina

Kuten yleisesti tiedetään, Suomi auttoi Viroa torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen talvella 1918–1919. Suomi antoi Virolle joulukuussa 1918 suuren rahalainan, myi Virolle aseita ja salli vapaaehtoisten…
Suomen ja Viron…

Heikki Rausmaa

Suomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta

Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…
Suomen tunnustuksesta…

Heikki Rausmaa

Taistelu Valgasta Pajun kartanossa

Tänä syksynä Martin markkinoiden teema-alueena on Valga ja Valgamaa. Tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 100 vuotta Valgamaalla käydystä Pajun taistelusta, jossa suomalaiset vapaaehtoiset kärsivät suurimmat…
Taistelu Valgasta…

Heikki Rausmaa

Viro ja vuoden 1905 vallankumous

Venäjän keisarikunnan hajoamista enteilevät, vuoden 1905 vallankumouksen nimellä tunnetut levottomuudet saivat Suomessa ja Virossa varsin erilaiset muodot. Viron tapahtumia ei Suomessa yleisesti juurikaan…
Viro ja vuoden 1905…

Heikki Rausmaa

Viron raha

Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Viron taloudellista tilannetta voi luonnehtia erittäin vaikeaksi. Maassa oli käytössä vuosina 1917–1918 lukuisia eri rahoja: keisarillisen Venäjän rupla, helmikuun…
Viron raha

Heikki Rausmaa

Viron valtionpäämiehet

Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…
Viron valtionpäämiehet

Hannu Remes

Elias Lönnrotin Viron-matkasta 170 vuotta

Elias Lönnrot oli varhaisia suomalais-virolaisten kulttuurisuhteiden luojia. Hänen yhdestoista, viimeiseksi jäänyt tutkimusmatkansa suuntautui 170 vuotta sitten Viroon, jossa hän oleskeli lähes kuusi kuukautta.…
Elias Lönnrotin…

Hannu Remes

Virolainen sanalahja

Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…
Virolainen sanalahja

Kaarel Tarand

Viron nuoruusvuosien tärkeimmät ratkaisut

Pienelle kansakunnalle historia on olemassaolon tärkeä osa, se on tärkeä osa nykypäivää ja siksi myös tärkeä osa politiikkaa. Viron valtio täytti helmikuussa 87 vuotta. Koska tämä syntymähetki on vielä…
Viron nuoruusvuosien…

Vaino Väljas

Kansallisen ja yleisliittolaisen ristiriita Neuvosto-Virossa

Tuglas-seura ja Suomen Historiallinen Seura ovat jälleen osoittaneet hyvää tahtoa käsitellä erästä Viron historian raskainta ajanjaksoa, vuosia 1945–1985. Tarjoatte sen käsittelyä varten rauhallisempaa…
Kansallisen ja yleisliittolaisen…

Vaino Väljas

Vironmieliset kommunistit

Kiitän Tuglas-seuraa, Viron Suomen-instituuttia, Suomen Historiallista Seuraa ja herra Seppo Kuusistoa kutsusta osallistua seminaariin, joka käsittelee Viron laulavaa vallankumousta kymmenen vuoden etäisyydeltä…
Vironmieliset kommunistit

Seppo Zetterberg

Eduard Vilde Lammassaaressa 1906

Tänä vuonna, kun on kulunut 150 vuotta kirjailija Eduard Vilden (1865–1933) syntymästä, on syytä palauttaa mieleen hänen oleskelunsa pakolaisena Helsingissä vuonna 1906.
Eduard Vilde Lammassaaressa…

Seppo Zetterberg

Huvimatkoja yli Suomen­lahden

Säännöllinen höyrylaivaliikenne yli Suomenlahden käynnistettiin kesällä 1837, jolloin upouusi Storfursten-laiva aloitti. Matkoja tehtiin sekä aikataulun mukaan että ylimääräisillä vuoroilla huvimatkalaisia…
Huvimatkoja yli…

Seppo Zetterberg

Muumio lasiarkussa

Räävelin eli Tallinnan suuria nähtävyyksiä 1800-luvulla oli Nigulisten kirkon kappelissa lasiarkussa lepäävä muumioitunut vainaja. Ylen vilkas ei matkailijoiden virta Vironmaan kuvernementin pääkaupunkiin…
Muumio lasiarkussa

Seppo Zetterberg

Viron ulkomaandelegaatio punaisessa Helsingissä

Helmikuun alussa 1918 Helsinkiin saapui Viron ulkomaandelegaatio, joka oli matkalla länteen hankkiakseen tunnustuksen Viron pian julistettavalle itsenäisyydelle. Suomessa oli juuri alkanut sisällissota,…
Viron ulkomaandelegaatio…

Seppo Zetterberg

Viron ulkomaandelegaatio punaisessa Suomessa

Elon edellisessä numerossa Viron ulkomaandelegaatio pysähtyi helmikuun alussa 1918 punaiseen Helsinkiin matkallaan kohti Ruotsia. Sisällissotaa käyvässä Suomessa eteneminen ei sujunut suunnitelmien mukaan,…
Viron ulkomaandelegaatio…

Seppo Zetterberg

Viron ykkösperhe Hämeessä

Suomalaiset isännät olivat 9. heinäkuuta 1871 tarjonneet Alppilan ravintolassa parastaan virolaisille vierailleen Lydia Koidulalle sekä J. V. ja Harry Jannsenille. Seuraavana aamuna nämä lähtivät junalla…
Viron ykkösperhe…

Seppo Zetterberg

Viron-vaeltaja O. A. F. Lönnbohm

Aktiivisena estofiilinä ja hyvänä viron kielen taitajana O. A. F. Lönnbohm osallistui moniin Viroon liittyviin hankkeisiin ja teki maassa pitkiä matkoja. Ensimmäiselle retkelleen hän lähti keväällä 1877…
Viron-vaeltaja O.…

Seppo Zetterberg

Von Schultz-Bertram Suomen idyllissä – Aurora Karamzinin kartanossa Espoossa

Elon edellisessä numerossa kerroin baltiansaksalaisen lääkärin, kirjailijan ja estofiilin Georg Julius von Schultz-Bertramin Suomen-matkasta 1833.
Von Schultz-Bertram…

Seppo Zetterberg

Von Schultz-Bertram Suomen idyllissä – ”Tämä on paratiisi!”

Sarjan kahdessa edellisessä osassa kerroin baltiansaksalaisen lääkärin, kirjailijan ja estofiilin Georg Julius von Schultz-Bertramin Suomen-matkoista 1833 ja 1858.
Von Schultz-Bertram…

Seppo Zetterberg

”Sini-Musta-Valkoinen” – tietoisku Virosta 1918

Sisällissodan, valtalehtien ilmestymättä jäämisen ja virolaisen informaation täydellisen puuttumisen takia Suomessa vielä keväällä 1918 tiedettiin hyvin vähän siitä, että Viro oli helmikuussa julistautunut…
”Sini-Musta-Valkoinen”…