Julkaistu: 5. tammikuuta 2009

Yhdessä tekemisen jaettu ilo

Andry Ruumet

Viron tasavallan 90-vuotisjuhlavuosi on nyt ohi. Niin kuluu aika. Juhlavuotta ajatellessa kannattaa ensimmäiseksi miettiä mitä tämä juhlinta oikein merkitsi meille kaikille – sekä virolaisille että Viron ystäville.

Tehdessään yhteenvetoa päättyvästä juhlavuodesta Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves lausui kiitospuheessaan Estonian konserttisalissa: ”Viron tasavallan 90-vuotisjuhlavuosi olikin kunnianosoitus niille, jotka rohkenivat vaikeuksista huolimatta ja poikkeuksellista tahdonvoimaa osoittaen toteuttaa pienen kansakunnan unelman valtiollisesta itsenäisyydestä. Me pidämme tämän mielessämme.”

Toden totta, juhlavuoden viettäminen ei ole pelkkää juhlimista, vaikka riemukkaita hetkiä onkin ollut runsaasti. Juhlavuosi on ollut myös muistelun ja kunnioittamisen aikaa. Olemme ajatelleet kuluneena vuonna maatamme ja sen tulevaisuutta ja kertoneet maastamme maailmalla. Itsestään selvästi on ensimmäisenä tullut silloin mieleen Suomi. Tätä painotti myös Viron pääministeri Andrus Ansip Helsingissä pitämässään suomenkielisessä juhlapuheessa: ”Valtioina olemme ikätovereita, kansoina sukulaisia. Tämä luo välillemme aivan erityiset suhteet, suorastaan ainutlaatuiset koko maailmassa.”

Viron hallitus päätti juhlapäivän merkeissä tehdä lahjoituksen itsenäistymistämme ratkaisevimmin tukeneille valtioille. Suomi, Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia auttoivat meitä Vapaussodassa, Islanti taas oli ensimmäinen maa, joka rohkeasti tunnusti uudelleenitsenäistymisemme vuonna 1991. Nämä viisi valtiota saivat laulujuhlien Virolta musiikillisen lahjan – jokainen varta vasten kirjoitetun oman sävelteoksen.

Huhtikuun 14. päivänä viime vuonna Finlandia-talo loisti sinimustavalkeaksi liputettuna ja oli täynnä Viron ystäviä ja yhteistyökumppaneita koko Suomesta. Musiikkilahjan – nuoren säveltäjän Helena Tulven viulukonserton – oli tullut luovuttamaan Viron opetus- ja tiedeministeri Tõnis Lukas, kiitospuheella vastasi Suomen ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Lahjateoksen lisäksi lähes puolitoistatuhantinen yleisö kuuli maestro Eri Klasin johtamina Viron tunnetuimpien nykysäveltäjien Arvo Pärtin, Erkki-Sven Tüürin, Jaan Räätsin ja Ülo Krigulin teoksia.

Viron juhlavuoden mottona oli ”Yhdessä rakennettu valtio”. Sillä on kansallisen merkityksensä lisäksi myös kansainvälinen sanoma. Viroa on aina juhlittu myös maan rajojen ulkopuolella ja niin nytkin; Suomessa sekä suomalaiset että täällä toimivat virolaiset.

Siksi jo edellisen vuoden keväällä kokoontuivat EAS:in eli Viron elinkeinoelämän kehittämissäätiön, SVYL:in, Tuglas-seuran, Viro-instituutin ja Viron suurlähetystön edustajat. Päätettiin koota kaikki juhlavuoden mittaan Suomessa järjestettävät Viro-tapahtumat yhteisen, valtakunnallisen otsikon alle – ja siksi valittiin ”Viro tulee kylään”. Luotiin myös kotisivu www.viro90.fi.

Viro90-työryhmä kokoontui sitten kuukausittain sopimaan toiminnasta, hahmottelemaan tilaisuuksien sisältöä ja muotoa, vastuuhenkilöitä ja yhteysverkostoa, tiedottamaan uusista hankkeista ja tekemään seurantaa. Aivan aluksi päätettiin, että Helsingistä on lähdettävä ympäri Suomea. Niin sitten vuoden mittaan Viro kävi kylässä Turussa, Oulussa, Vaasassa, Espoossa, Kotkassa, Kuopiossa, Tampereella ja Tammisaaressa. Juhlatilaisuuksia järjestettiin vielä muissakin kaupungeissa, sekä tietysti Helsingissä.

Viro tulee kylään -yhteisotsikon ohjelmasta tuli hyvin monipuolinen. Järjestettiin konsertteja, teatteri- ja tanssiesityksiä, näyttelyitä, kirjallisia matineoita, elokuvaesityksiä, turismi- , yrittäjä- ja historiaseminaareja, esiteltiin virolaisia ruokia ja ravintolakulttuuria, käsityötä ja muotoilua. Koko ohjelman läpikäyvä juonne oli maamme itsenäisyyden taannutta Viron vapaussotaa kuvaava valokuvanäyttely, jonka kokosi Viron Sotamuseo. Sen ensiesittäytymisen Viron suurlähetystössä avasi jo vuoden 2007 marraskuussa Viron puolustusministeri Jaak Aaviksoo.

Viron vierailuista ympäri Suomen jäi kestäviä muistoja. Niitä toi maidemme historian virstanpylväitä, Tarton rauhansopimuksia, käsitellyt seminaari Turussa, vironkielinen jumalanpalvelus Turun komeassa tuomiokirkossa kummankin maan arkkipiispojen ollessa läsnä, sitä seurannut Heinavanker-lauluyhtyeen konsertti. Niitä toi myös kahden runoilijan, Kristiina Ehinin ja Jürgen Roosten, kirjallinen ilotulitus Oulussa, virolaisten esiintyjien ja näytteilleasettajien menestyksekäs panos Pohjanmaan suurmessuilla Vaasassa, niin ikään jännittävä laivamatka Viron historiaan liittyville paikoille Espoon saaristossa. Ja tietenkin EAS:in johdolla toimeenpannut Viro-päivät Helsingin Narinkkatorilla, todellisina yleisömagneetteinaan kaikkien tuntemat virolaislaulajat Silvi Vraitista Tanel Padariin.

Mahdotonta on lyhyesti mainita kaikkia tilaisuuksia ja kaikkia kunnon esiintyjiä. Itsenäisyyspäivämme päätapahtuma Suomessa oli helmikuinen juhlatilaisuus Helsingin yliopiston juhlasalissa, jossa puhujina esiintyivät pääministeri Andrus Ansip ja professori Heikki Ylikangas, ja Ylioppilaskunnan soittajat esitti Heino Ellerin tuotantoa Mikk Murdveen johdolla. Vuoden jälkipuoliskolta tulevat mieleen Viron koululaisten hilpeät laulu- ja tanssiesitykset Kotkassa, jossa juhlavuoden yhteydessä avautui taas Viron kunniakonsulaatti. Sen jälkeen tulivat Viron filmipäivät Kuopiossa, sitten tunnelmallinen Reval Ensemblen konsertti Tampereen Vanhan kirjastotalon täpötäydessä salissa. Helsingissä taas kymmenen Tallinnan huippuravintolan pääkokit esittelivät Maarjamaan tämän päivän ruokakulttuuria peräti kolmen viikon ajan. Viimeisenä oli juhliva Viro vierailulla Tammisaaressa, jonne vietiin tuliaisiksi Sofia Joonsin esittämä vironruotsalaisten musiikkia; sen ruotsinkielinen Ekenäs otti innostuneena vastaan. Samassa viikonvaihteessa, Martin markkinoilla, suurlähettiläs Merle Pajula julisti Viron juhlavuoden Suomessa päättyneeksi.

Viro90-työryhmä on edelleen täynnä intoa, ja päätettiin että työtä Viron esittelemiseksi jatketaan yhdessä kiinnittäen aivan erityistä huomiota nousevaan sukupolveen. Niinpä Viroa aiotaan viedä ensi vuonna Suomen kouluihin. Ja niin edelleen, eihän myöskään Viro100 ole enää matkojen takana!

Päätän katsaukseni presidentti Ilveksen sanoihin: ”Yhdessä tekemisen jaettu ilo ja tämän juhlavuoden aikana vahvistunut usko omaan valtioon auttavat meitä tulemaan toimeen myös aikana, jolloin talous ei kasva enää nopeasti; aikana, jolloin varallisuus ei lisäänny enää kuin ihmeen avulla (…) Mutta me kokoamme yhdessä voimamme ja selviämme myös vaikeammista ajoista. Aivan samalla tavalla kuin olemme aina ennenkin siihen pystyneet. Pidämme yhtä, tuemme ja rakastamme toinen toistamme.”


Tuglas-seuran jäsenlehti 1/2009