Julkaistu: 1. tammikuuta 2019

Apua yli Suomenlahden

Heikki Rausmaa

Suomalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta kyllä Virokin on ojentanut auttavan kätensä Suomelle silloin kun siihen on ollut mahdollisuus. Ohessa muutamia poimintoja Viron Suomelle tarjoamasta avusta viimeisen parinsadan vuoden ajalta.

Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin. Muuton jälkeen yliopistolla oli puutetta opetusvälineistä ja monesta muustakin tarpeellisesta. Vuonna 1828 Tarton yliopisto tuli hätiin ja lahjoitti Helsingin yliopistolle huomattavan määrän fysiikan tutkimuslaitteita.

Suomea koettelivat 1860-luvun puolivälissä useat peräkkäiset katovuodet, joiden seurauksena suomalaiset kärsivät todellisesta nälänhädästä. Viron kansallisen liikkeen johtajiin kuulunut Johann Voldemar Jannsen organisoi vuonna 1867 keräyksen Suomen nälänhädästä kärsiville. Jannsen hyödynsi toimittamaansa Postimees-lehteä levittäessään tietoa avustuskeräyksestä. Virosta heimoveljille lähetetyt avustukset eivät poistaneet nälänhätää Suomesta, mutta ainakin ne, jotka tämän avun ansiosta jäivät henkiin, olivat varmasti kiitollisia.

Viron ensimmäisille yleisille laulujuhlille vuonna 1869 oli kutsuttu vieraaksi myös Suomesta delegaatio. Laulujuhlat tekivät suomalaisiin suuren vaikutuksen ja niiden jälkeen heräsi keskustelu mahdollisuudesta järjestää myös Suomessa laulujuhlia. Asia eteni hitaasti, mutta lopulta vuonna 1884 Jyväskylässä järjestettiin Viron mallin mukaiset laulujuhlat. Apua ja tietotaitoa niiden järjestämiseen saatiin Virosta, mm. osa palkintolautakunnan jäsenistä oli virolaisia.

Suomessa ei ollut mahdollista opiskella eläinlääkäriksi 1920- ja 1930-luvuilla. Tarton yliopistoon perustettiin eläinlääketieteellinen tiedekunta vuonna 1919. Tämä opinahjo tarjosi sotien välisenä aikana eläinlääketieteellisen koulutuksen 37 suomalaiselle.

Tässä yhteydessä ei esitellä virolaisten suomalaisille tuottamaa ja yli lahden kuljettamaa alkoholia. Vaikka kieltolain aikana lukuiset janoiset suomalaiset olivat kiitollisia heimoveljille tästä avusta, niin kyseessä oli virallisesti laiton salakuljetustoiminta. Mainittakoon kuitenkin, että kun kieltolaki kumottiin keväällä 1932, niin Oy Alkoholiliike Ab osti myyntiin suuren erän viinaa Virosta, koska suomalaiset olivat tottuneet sitä juomaan.

Talvisodan aikana Virossa yleinen mielipide tuki voimakkaasti Suomea, vaikka virallisesti Viro olikin puolueeton. Kymmeniä virolaisia lähti vaaralliselle matkalle yli talvisen Suomenlahden liittyäkseen vapaaehtoisena Suomen armeijaan. Virossa myös kerättiin lämpimiä vaatteita ja muuta tarpeellista suomalaisille sotilaille lähetettäväksi. Materiaalilahjoituksia suorastaan tulvi Suomen Tallinnan-lähetystöön ja tavaran lisäksi virolaiset lahjoittivat lähetystölle myös rahaa.

Talvisodan jälkeen Viro auttoi sodan tuhoista kärsivää Suomea tarjoamalla miljoonan dollarin luoton tavaroiden hankkimiseen Virosta. Viroon otettiin keväällä 1940 myös sotaorpoja sekä evakoiden lapsia kesänviettoon. Lasten kesänvietto Virossa sekä myös tavaratoimitukset Suomeen katkesivat Viron neuvostomiehitykseen kesällä 1940.

Viralliset yhteydet Suomen ja Viron välillä olivat poikki Neuvostoliiton miehityksen ajan eikä vuonna 1941 alkanut Saksan miehityskausi tuonut muutosta asiaan. Epäviralliset yhteydet yli Suomenlahden kuitenkin jatkuivat ja tuhansia virolaisia tuli vuosina 1943–1944 salaa yli Suomenlahden ja liittyi Suomen armeijaan. Kesällä 1944 Suomen laivaston miesvahvuudesta noin 10  % oli virolaisia. Kaikkiaan lähes 200 virolaista kaatui Suomea puolustaessaan.

Miksi sitten virolaiset ovat halunneet auttaa suomalaisia silloin kun apua on tarvittu ja sitä on kyetty antamaan? Varmasti mukana on ollut heimoromantiikkaa ja puhdasta auttamisen haluakin, mutta uskoakseni taustalla on myös itsekkäämpiä syitä. Viron kansallisten etujen mukaista on ollut ja on edelleen, että Suomi menestyisi ja että Suomen itsenäisyys olisi mahdollisimman tukevalla pohjalla. Myös Suomen kansallisten etujen mukaista on ollut ja on edelleen, että virolaisuus kukoistaa Virossa ja maa pysyy itsenäisenä. Siksi Suomikin on kykyjensä mukaan auttanut Viroa historian monissa käänteissä. Tätä kokonaisuutta voisi jopa kutsua Suomen ja Viron väliseksi kohtalonyhteydeksi.


Elo 1/2019


Lue myös


Juhani Salokannel

Uhman ja toivon kevät

Varhainen herätys odotti minua elokuisena aamuna vuonna 1991. Olin lähdössä Tallinnaan yhdessä filmiryhmän kanssa tekemään videomuotokuvaa Jaan Krossista. Työn oli tilannut Suomen Kirjailijaliitto, ja…
subject

Kuvataide
Eero Epner

Konrad Mägi

Onni ei ole meitä varten, köyhän maan poikia varten. Meille taide on ainoa tie pelastukseen, koska sillä hetkellä, kun sielu on täynnä ikuista kärsimystä, taide avaa meille sen, mitä elämä ei kykene antamaan.…
subject

Viro tänään
Rain Kooli

Valtaistuinpeliä virolaisittain

Viro on Suomea edellä paitsi talouskasvussa myös parlamenttivaalien ajankohdassa. Etelänaapurissa vaalit on nimittäin pidetty jo 3. maaliskuuta. Tulos oli jossakin määrin yllätys, vaikka se osin noudattikin…
subject