Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin ja Oulun korkeudella siis. Syy on tietysti historiallinen, sillä vakiintuneet ilmaukset heijastavat ammoista tilannetta, jossa Lappi miellettiin omaksi alueekseen. Vaikka Puolanka on vain kymmenkunta kilometriä etelämpänä kuin Oulu, niin Oulu on jo vuosikymmenet profiloitunut juuri ”Pohjois-Suomen” valtakeskuksena.
Historialliset, kulttuuriset ja poliittiset syyt ohjaavat vahvasti käsityksiä ”ilmansuuntailmausten” ja ”keskellä olemisen” sisällöistä. Eurooppakin yltää idässä aina Uralvuoristoon asti, mutta tämä näkyy huonosti Länsi-, Keski- ja Itä-Euroopan nimitysten sisällöissä. Tällä(kin) tasolla Venäjä on ikään kuin suljettu pois muun Euroopan yhteydestä.
Kielellistä sekin, että vaikka Neuvostoliiton kaatumisesta ja sen alusmaiden kumouksista tulee kuluneeksi pian 30 vuotta, niin entisen itäblokin maat asettuvat politiikan kartalla yhä erilliseksi ”itäiseksi Keski-Euroopaksi”. Myös naapurimme Viro on toisinaan niputettu näin, mikä hämärtää käsittämästä, että maa on sentään EU:n ja Naton jäsen – ja ennen kaikkea se on ollut taas itsenäinen valtio yli neljännesvuosisadan ajan.
Jopa pienessä Virossa ilmansuuntiin sisältyy pulmansa, sillä ”Etelä-Virolla” viitataan yleensä Tarton takaisiin tienoihin võrolaisine ja settoineen. Siis sen sijaan, että termi viittaisi maan koko eteläosaan, vaikkapa myös Kilingi-Nõmmeen tai Pärnuun, niin se rajaakin Kaakkois-Viron seutua. Juuri niin tehdään turistikartoissa, joissa ”Lõuna-Eestin” alueeseen kuuluvat vain Jõgevan, Põlvan, Tarton, Valgan, Viljandin ja Võrun maakunnat.
Voisi väittää, että muutkin väli-ilmansuuntien mukaan nimetyt alueet ovat Virossa kulttuurisesti havainnollisempia kuin pääilmansuuntien mukaan nimetyt. Kaakkois-Viron osalta tämä pitää selvästi paikkansa. Myös Koillis-Viro nostaa matkailijan huomioon ”Itä-Viroa” omaleimaisemman alueen, samoin Luoteis-Viron saari- ja rannikkoseutu. Mielteitä jää puuttumaan vain Lounais-Virolta, varmaan siksi, että Viron kesäpääkaupunki Pärnu ja Saarenmaa ovat ilmankin hoitaneet mainostamisensa mallikkaasti.
Missä sitten on Keski-Viro? Olisiko siinä Paiden kupeessa, mihin pykättiin iso risteyskin Tallinnan–Tarton ja Pärnun–Rakveren teiden yhtymäkohtaan? Ellei sitten Raplan torilla tai Suure-Jaanin kirkon kupeessa? Väliäkö hällä, sillä tuskin se kuitenkaan ihan keskelle sijoittuu.