Rolle Alho, Kaja Kumer-Haukanõmm

Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä

Siirtolaisuusinstituutti, 2020

Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä -teoksen kansi

Kymmenkunta vuotta sitten virolaisten maahanmuutto Suomeen kiihtyi merkittävästi. Tutkijoille ilmiö tarjosi mielenkiintoista materiaalia, ja tutkimuksia eri aloilta onkin julkaistu kiitettävästi. Nyt tutkimustulokset on koottu yhdeksi kirjaksi. Kirjassa on viisitoista lukua, joissa aihetta lähestytään eri tieteenalojen näkökulmasta. Osassa luvuista tarkastellaan subjektiivisia kokemuksia, liikkuvuuden ja muuton syitä ja motiiveja sekä niiden vaikutusta yksilöön. Toisissa taas keskitytään instituutioiden – perheen, työmarkkinoiden, kansalaisjärjestöjen, raja- ja tulliviranomaisten ja ylikansallisten toimijoiden – rooliin. Lisäksi tarkastellaan maiden välisiä ylirajaisia suhteita.

Yksi kirjan tärkeimmistä ulottuvuuksista onkin ylirajaisuuden käsite, joka viittaa valtioiden rajat ylittävään ihmisten, ajatusten ja tavaroiden virtaan. Suomen ja Viron välinen muuttoliike on malliesimerkki muutoksesta – ”väliaikaisen liikkuvuuden” ja ”pysyvän asumisen” välillä ei ole helppo tehdä eroa.

Kristel Edelman ja Miika Tervonen esittelevät, kuinka Suomen ja Viron välistä liikkuvuutta ja muuttoliikettä on käsitelty aiemmassa tutkimuksessa. Heikki Rausmaa tarkastelee Suomen ja Viron historiallisia kulttuurisia ja poliittisia suhteita kansallisesta heräämisestä 200-luvulle asti. Aappo Kähönen tarkastelee Suomen ja Viron valtiollista suhdetta vuosien 1991 ja 2017 välillä sen kautta, kuinka suomalaiset ja virolaiset viranomaiset pyrkivät kontrolloimaan ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta Virosta Suomeen. Alari Purju tutkii Suomen ja Viron taloudellista suhdetta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Sigrid Kaasik-Krogerus kirjoittaa siitä, miten suomalainen ja virolainen lehdistö käsittelevät Suomen ja Viron suhdetta iso- ja pikkusisaruksen käsitteiden kautta. Mats Nylund analysoi, kuinka suomalaiset tiedotusvälineet käsittelivät Viron tulevaa EU-jäsenyyttä luoden uhkakuvia vapaasti liikkuvien virolaisten vyörystä suomalaisille työmarkkinoille. Mikko Lagerspetz kirjoittaa ”näkymättömästä” vähemmistöstä suomenvirolaisista, joiden suhteellisen vaivaton integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on tehnyt heistä suomalaisten silmissä suositun maahanmuuttajaryhmän. Näkymättömyys merkitsee myös sitä, että virolaiset eivät ole pyrkineet perustamaan omia kulttuurisia ja kielellisiä tarpeitaan tukevia kansaisjärjestöjä. Pihla Maria Siim kirjoittaa, miten virolaisten perheiden jäsenet puhuvat Suomen ja Viron välisestä liikkuvuudesta ja miten sukupolvien ja sukupuolten väliset suhteet liittyvät ylirajaisten perheiden elämään. Keiu Telve kirjoittaa virolaisista, jotka matkustavat edestakaisin Suomen ja Viron välillä työn takia. Mika Helander kirjoittaa Suomesta Viroon palanneiden virolaisten työntekijöiden kokemuksista. Tiit Tammaru, Anneli Kährik ja Karin Kangur tarkastelevat Virosta Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen ja virolaisten paluumuuton demografiaa ja kysyvät, onko muuton suunta kääntymässä. Pauliina Alenius kuvaa, kuinka Suomessa asuvat ja työskentelevät virolaiset siirtävät epävirallisesti työhön liittyvää tietotaitoa maasta toiseen. Annekatrin Kaivapalu kirjoittaa suomen ja viron kielen läheisyyden merkityksestä muuttajien integroitumisessa. Kaivapalu huomauttaa, että suomalaiset ja virolaiset voivat edesauttaa omien kieltensä elinvoimaisuutta käyttämällä niitä keskinäisen kanssakäymisen välineenä. Jussi Jauhiainen tarkastelee Suomen ja Viron välisen liikkuvuuden kolmea historiallista ajanjaksoa ja lopettaa kirjan pohtimalla, miltä Suomen ja Viron väliset ylirajaiset suhteet mahtavat näyttää 2030-luvulla.

Kirjassa osoitetaan, miten maiden välille syntynyt ylirajainen tila tarjoaa mahdollisuuksia ja hyödyttää siinä toimivia ihmisiä. Hyödyistä huolimatta ylirajainen tila synnyttää myös huolta ja haasteita siinä toimivien ihmisten ja viranomaisten keskuudessa. Se pakottaa myös valtiolliset toimijat reagoimaan tavalla, joka ylittää valtioiden rajat.

Järvi Lipasti

Elo 2/2020