Julkaistu: 8. marraskuuta 2019

Ollako vai eikö olla? Jäädäkö vai eikö jäädä?

Järvi Lipasti

Syyskuun lopussa julkaistiin Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteinen tutkimus Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Julkaisua seurasivat mediassa otsikot ”Virolaiset kiinnittyvät heikommin suomalaiseen yhteiskuntaan kuin somalit” ja ”Töihin tulleilta virolaisilta tuli nyt ikävä signaali Suomesta”. Tutkimustulokset yllättivät tutkijat. Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen totesi Turun Sanomien haastattelussa: ”Viestin selkeys yllätti: iso osa vironkielisistä pääkapunkiseudulla ajattelee, että he ovat käymässä täällä eikä heillä ole erityistä tarvetta suomalaistua.”

Tutkimus on erittäin tarpeellinen, sillä Suomessa on ollut vallalla käsitys, että juuri virolaiset integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaa helpoiten. He tulevat läheltä, kieli ja kulttuuri ovat hyvin samankaltaisia ja isolla osalla heistä on työpaikka. Tähän saakka onkin turhan paljon yksinkertaistaen ajateltu, että työllistyminen on merkki kotoutumisesta. Suomenvirolaisten tilanteeseen paneutuneet järjestöt ja asiantuntijat ovat kuitenkin jo pitkään puhuneet siitä, että virolaisten todellista kotoutumista Suomeen estävät mm. suhteellisen heikko kielitaito, sosiaalisten verkostojen vähäisyys ja suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän ja lainsäädännön heikko tunteminen.

Myös tutkimuksissa on tähän asti seurattu ennen kaikkea rakenteellista kotoutumista eli maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla, heidän tuloja, asumista, koulutusta ja terveyttä. Uusi tutkimus tarkasteli kotoutumista kulttuurin, vuorovaikutuksen ja identiteetin kannalta. Kulttuurisessa kotoutumisessa on kyse asuinmaan kielen oppimisesta, paikallisten arvojen ja normien sekä yhteiskunnan pelisääntöjen omaksumisesta. Vuorovaikutuksellissa kotoutumisesessa keskeistä on sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentaminen kantaväestöön. Identiteetin kannalta kotoutuminen tapahtuu, kun maahanmuuttaja tuntee itsensä uuden kotimaan täysivaltaiseksi ja yhdenvertaiseksi jäseneksi ja tuntee yhteenkuuluvuutta muiden kanssa.

Tutkimuksen pääkysymykset olivat: Millä tavalla eri kieliryhmiin kuuluvat henkilöt kokevat kiinnittyneensä suomalaiseen yhteiskuntaan? Mikä on heidän suhteensa suomalaisuuteen, oman etniseen tai kansalliseen yhteisöön sekä omaan tausta- tai lähtömaahan? Millaisia heidän sosiaaliset suhteensa ja verkostonsa ovat? Kokevatko he olevansa Suomessa yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisesa asemassa? Mitä he ajattelevat Suomesta ja Suomessa asumisesta?

Taustatiedot

Vuoden 2018 lopussa Suomessa asui lähes 392 000 vieraskiestä henkilöä, se on noin 7% koko väestöstä. Noin puolet koko Suomen vieraskielisestä väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla. Suurimmat vieraskielisten ryhmät Suomessa vuonna 2018 ovat suuruusluokittain venäjänkieliset, noin 80 000 ihmistä, vironkieliset, noin 50 000, arabiankieliset, noin 30 000 ja somalin- ja englanninkieliset noin 20 000.

Tutkimusta varten haastateltiin 1 527 pääkaupunkiseudulla asuvaa aikuista viron-, venäjän- englannin-, somalin- ja arabiankielisistä henkilöä. Kustakin kieliryhmästä haastateltiin noin 300 henkilöä, joiden kotikunta oli ollut Suomessa vähintään kahden vuoden ajan. Haastattelut tehtiin osallistujien äidinkielellä. Aineiston edustavuutta varmisteettiin hyödyntämällä tietoja kyseisiin väestöryhmiin kuuluvien ikä- ja sukupuolijakaumaasta koko väestössä.

Vastanneista yli puolet (53%) virolaisista asui taloudessa, jossa on lapsia. Yli puolet (57%) heistä oli tullut Suomeen työn takia ja reilu kolmannes (36%) perhesyistä. Vironkielisillä oli muihin verrattuna korkein työllisyysaste (85%). Sosioekonomisesta näkökulmasta vironkieliset olivat hyvin usein työntekijäammateissa. Kaksi kolmasosaa (66%) vironkielisistä oli asunut Suomessa alle 10 vuotta ja vain 6% yli 20 vuotta.

Usein ajatellaan, että virolaiset osaavat hyvin suomea tai ainakin oppivat sen nopeasti. Todellisuudessa lähes kolmannes (28%) vironkielisistä on aloittelijoita tai eivät osaa kieltä ollenkaan, 45% puhuu suomea keskitasolla. Hyvä tai äidinkielen tasoinen suomi on vain 27% suomenvirolaisista.

Kiinnittyminen Suomeen

Tutkimuksen mukaan 82% vironkielisistä kokee olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa, mutta suomalaiseksi itsensä täysin tai melko paljon kokee vain 10%. Siihen, tunteeko ihminen kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttavat Suomessa vietetyt vuodet ja kielitaito. Suomea äidinkielen tasoisesti puhuvat kokevat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa huomattavasti useammin kuin suomea aloittelijan tasolla puhuvat.

Taulukko: Koetko olevasi osa suomalaista yhteiskuntaa?

Lähde: Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen

Taulukko: Missä määrin koet itsesi suomalaiseksi tällä hetkellä?

Lähde: Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen

Samastuminen lähtömaahan oli tärkeä kaikissa kieliryhmissä. Yleisintä samastuminen taustamaan kansalliseen, kulttuuriseen tai kielelliseen viiteryhmään on somalinkielisillä (99%), vironkieliset samastuvat lähtömaahan toiseksi eniten (86%). Suomessa vietetyllä ajalla on tässä vain vähän vaikutusta. Alle neljä vuotta Suomessa asuneilla on vain hieman vahvemmat siteet lähtömaahan kuin muilla.

Perinteisesti identiteetin kannalta oleellisena on pidetty juuri kansakuntaan identifioitumista, mutta viime vuosina yhä tärkeimmiksi ovat nousseet yhtäältä paikallisuus ja toisaalta ylikansallisuus. Tutkimuksessa tarkasteltiinkin, kuinka tärkeitä nämä eri tasot ovat vastajien identiteetin kannalta.

Selvisi, että vironkielisille tärkein samastumisen kohde on Viro. Suomalaisuuden pitäminen erittäin tärkeänä on vironkielisillä harvinaisempaa kuin muilla kieliryhmillä.

Taulukko: Kuinka tärkeänä pidät seuraavia identiteettisi kannalta?

Lähde: Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen

Sosiaaliset suhteet ja verkostot

Sosiaaliset suhteet ja verkostot ovat kotoutumisen kannalta tärkeässä asemassa. Itsensä tunteminen jonkun kielellisen, etnisen tai uskonnollisen ryhmän jäseneksi johtaa myös kontakteihin samaan ryhmään kuuluvien kanssa. Maahanmuttajien kontaktit Suomen kantaväestöön taas todennäköisesti lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Enemmistö kaikkien kieliryhmien edustajista pitää yhteyttä entiseen kotimaahansa. Vironkielisissä erittäin paljon yhteyyttä pitäviä on eniten (58%) melko paljon yhteyttä virolaisista entiseen kotimaahansa pitää 33%. Tähän vaikuttaa modernin viestintäteknologian lisäksi maantieteellinen läheisyys ja matkustamisen helppous EU:n sisällä. Iällä, sukupuolella, suomen kielen taidolla tai Suomessa vietetyllä ajalla ei ole vaikutusta yhteydenpitoon taustamaahan. Siihen taas, kuinka paljon ihmisillä on suomalaisiä ystäviä maassaoloajalla on vaikutusta. 8% vironkielisistä vastasi, ettei heillä ole lainkaan suomalaisia tuttavia tai ystäviä ja 4% vastasi, että heillä on vain yksi suomalainen ystävä. 60% virolaisista suomalaisia tuttuja on enemmän kuin viisi. Yllättävää kuitenkin on, että 36% virolaisista ei pidä kantaväestöön kuuluvia ystävia tai tuttavia lainkaan tai ei kovin tärkeänä. Kaikilla muilla kieliryhmillä tätä mieltä olevien osuus oli pienempi. Tosin Suomessa pitkään asuneille vironkielisille kantaväestöön kuuluvat ystävät olivat tärkeämpiä kuin vain muutamia vuosia Suomessa asuneille.

Suomessa viihtyminen

Joistakin ongelmista (esim. syrjinnän kokemukset) huolimatta kaikki kieliryhmät viihtyvät Suomessa. Englannin-, venäjän- ja somalinkielisistä viihtyy erittäin tai jokseenkin hyvin lähes 100% vastanneista, viron- ja arabiankielisistä 89%. Erittäin hyvin viihtyvien osuus oli kuitenkin vironkielisillä pienin, 33%, englanninkielisillä se oli 73%. Viihtyvyyteen vaikuttavat, kuinka kauan ihminen on Suomessa asunut ja kuinka paljon hänellä on suomalaisia ystäviä. Erittäin hyvin viihtyvien osuus on suurin niiden joukossa, jotka osaavat suomea erinomaisesti. Virolaisten kohdalla Suomessa asutut vuodetkaan eivät vaikuta viihtyvyyteen kovin paljon. Alle neljä vuotta Suomessa asuneista vironkielistä erittäin hyvin täällä viihtyy vain 25% ja 10-20 vuotta asuneistakin 34%. Yli 20 vuotta Suomessa asuneista virolaisista sen sijaan viihtyy erittäin hyvin jo 63%.

Kaikista väestöryhmistä paitsi virolaisista yli 70% haluaa asua Suomessa lopun ikänsä. Vironkielisistä näin ajattelee vain 50%. Ehdottomasti Suomeen haluaa jäädä vain 12% vironkielisistä ja 30% ajatelee muuttavansa melko varmasti tai varmasti pois. Huomattavan monet (19%) eivät osanneet tähän kysymykseen vastata. Halu jäädä Suomeen kasvaa Suomessa vietettyjen vuosien myötä. Alle neljä vuotta Suomessa asuneista vironkielisistä 34% suhtautuu Suomeen jäämiseen myönteisesti, yli 10 vuotta Suomessa asuneista jo 60%.

Pohdintaa

Tutkimuksen tulokset osoittavat ettei kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan ole sama asia kuin itsensä kokeminen suomalaiseksi. Yli kolme neljäsosaa kaikista kieliryhmistä tuntee olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa ja noin 90% tutkittujen kieliryhmien edustajiasta viihtyy Suomessa erittäin tai jokseenkin hyvin. Tutkijat yllätti vironkielisten hyvin heikko samastuminen suomalaisuuteen. On totta, että yhtenä syynä siihen on suomenvirolaisten ylirajainen elämäntapa. Hyvin monella on toinen jalka lähtömaassa, he ylläpitävät sosiaalisia suhteita Viroon, ja monella säilyy kakkos- tai jopa ykköskoti Virossa. Kaikille Suomi ei ole uusi kotimaa vaan uusi työpaikka. Työskentely täällä voi olla väliaikainen taloudellinen ratkaisu.

Eräänä syynä tällaisiin tuloksiin voi olla käsitteen suomalainen, suomalaisuus erilainen merkitys suomen ja viron kielissä. Suomessa ja suomen kielessä suomalaisena oleminen tarkoittaa ennen kaikkea Suomessa asumista, samastumista suomalaiseen yhteiskuntaan, arvomaailmaan ja kulttuuriin. Viron kielessä soomlane tarkoittaa ennen kaikkea suomea äidinkielenä puhuvaa etnistä suomalaista, joka ei välttämättä edes asu Suomessa. Vironkielisen sanan soomlane ensisijainen käännösvastine suomalaisessa viitekehyksessä olisikin suomenkielinen, kantasuomalainen. Suomenkielisen sanan suomalainen vastineita viron kielessä ovat Soome, joka viittaa valtioon ja yhteiskuntaan, soome, joka viittaa kulttuuriin ja soomlane, joka viittaa etnisyyteen. Virolainen yhdistää sanaan suomalainen helposti sanan soomlane merkityksen. Näin ollen vuosiakin Suomessa asunut ja itsensä täysin suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä pitävä vironkielinen ei sano itseään suomalaiseksi vaan Suomessa asuvaksi virolaiseksi, suomenvirolaiseksi.

Tärkeää kuitenkin on, että 82% vironkielisistä tuntee olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa ja 89% heistä viihtyy Suomessa erittäin hyvin tai jokseenkin hyvin.

Kotoutumisen kannalta huolestuttavia tuloksia vironkielisten kohdalla on, että heillä on suhteellisen vähän suomalaisa ystäviä eikä ystävien olemassaoloa pidetä kovinkaan tärkeänä. Huolestuttavaa on myös se, että melko suuri osa varsinkaan nuoremmista vironkielisistä ei juuri osaa suomea. Yhtenä syynä tähän on ilmeisesti se, että vain noin joka kymmenes vironkielisistä on päättänyt ehdottomasti jäädä Suomeen.

Nykyisen työvoimapulan aikana Virossa varmaankin iloitaan paluumuutosta, mutta onko Suomella varaa luopua ihmisistä, joilla jo on kokemusta suomalaisessa yhteiskunnassa elämisestä ja työskentelystä? Tutkimus osoitti kulttuurisen ja sosiaalisen kotoutumisen tärkeän roolin: juuri kielitaidolla on vaikutusta siihen, miten hyvin virolainen maahanmuuttaja viihtyy Suomessa ja tunteeko hän itsensä suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Myös suomalaisten ystävien olemassaolo lisää viihtyvyttä.

Maahanmuuttajien kotoutustoimeenpiteet kuten kielikoulutus ja yhteiskuntatietouden koulutus on Suomessa tällä hetkellä suunnattu työmarkkinoiden ulkopuolella oleville ihmisille. Työllistymiseen tähtäävän kotoutumiskoulutuksen lisäksi tarvitaan toimenpiteitä myös työssä käyvien maahanmuuttajien kulttuurisen ja vuorovaikutuksellisen kotoutumisen tukemiseksi. Tätä kotoutustyötä tekevät jo nyt yhdistykset, kuten myös Tuglas-seura, jotka tarvitsisivat työhönsä yhteiskunnalta isompaa tukea.


Elo 5/2019


Lue myös


Viron kielen vuosi
Renate Pajusalu

Kohteliaisuus virolaisessa kulttuurissa: sina ja teie

Kohteliaisuuden ilmaisemisen mahdollisuutta pidetään maailman kielissä universaalina ilmiönä: kaikissa kielissä on keinoja, jotka valikoidaan sen mukaisesti, kenen kanssa ja millaisessa tilanteessa kulloinkin…
subject

Kieli kysymyksessä
Hannu Oittinen

Viron ja suomen superlatiivi

Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…
subject

Luonto
Timo Nuoranen

Viron putoukset hurmaavat matkaajan

Vesiputoukset kuuluvat olennaisena osana Viron luontoon ja kulttuurihistoriaan. Suurin osa noin viidestäkymmenestä putouksesta sijaitsee pääasiassa maan keskeisillä seuduilla sekä helppokulkuisessa…
subject