Andres Ehin

Udusulistaja

Varrak, 2008

Udusulistaja -teoksen kansi

Maailman tunnetuin raplalainen Andres Ehin on kymmenen kokoelman virolaistuotannossaan kohonnut eläväksi klassikoksi, jonka runoilijanlaatu supistetaan turhan usein sanaan surrealisti. Jo 1960-luvulla aloittanutta Ehiniä ovat osaltaan vieneet runon viskeltäväksi myös runoilija- ja kääntäjävaimo Ly Seppel sekä viime vuosina jopa runoilijatytär Kristiina Ehin.

Virossa ilmestyneiden runojen ohella Ehiniltä voi mainita näytelmät ja romaanit sekä hassuttelevat tarinakokoelmat. Lisättäköön vielä ulkomailla julkaistu lyriikka, joka avaa surrealisti-Ehinistä uuden puolen. Andres Ehin on nimittäin, paitsi Raplan loistava majakka parnassomerellä, niin maailman kuuluisimpia haikurunoilijoita. Tänä vuonna Tokiossa ilmestynyt haikukokoelma Sitikas suudleb kuud sisältää viron ohella haikujen englanninnoksia sekä japaninnoksia.

Udusulistajaan on koottu Ehinin runoja vuosilta 2004–2007. Veikkaan, että kriittinenkin haikujen ystävä voi vain myönteisesti yllättyä käännöskokoelman nimeä kantavasta jaksosta Sitikas suudleb kuud. Niukan tilan asettamiin rajoituksiin nähden Ehinin haikut ovat yllättäviä ja ilmaisuvoimaisia. Vaikka haikuista voi paikoin aavistella tekijän nurinkurisen maailmankatsomuksen vaikutusta, haikut osoittavat surrealistisen ilonpidon sijasta kohti hallittua resignaatiota. Tulos on oivallinen.

Ehinin ääni kuulostaa toisenlaiselta jaksossa Käekäigust ometi hoolid. Sen runojen huolenaiheiksi nousevat luonnon tila, sota ja yhteiskunnalliset vääryydet. Ammattimiehenä Ehin väistelee taitavasti teemaan liittyviä isoja karikoita vaikka törmääkin pikkukiviin: runossa Relvad relvad (Aseet aseet) lyriikka on vaihtunut toteavaan deklamaatioon. Jakson kokonaisuutta hallitsee silti taito, kuten runossa Natolik laul (Laulu Natosta): sen pieneen kansanlauluun on saatu mahtumaan isoja pölvästejä asenteita.

Tutun annoksen saavat nekin lukijat, jotka hakevat Ehinin perinteistä absurdiutta. Toistuvissa, vähän kaavamaisissa minä-kuvitelmissa kertoja muuntuu milloin punaiseksi kukoksi milloin ahvenaksi, mutta silti runot tuottavat onnistuneita sattumia. Kuten koko valikoimakin, jonka nimestä sopii etsiä piilevää sanaleikkiä.

Hannu Oittinen