Julkaistu: 25. helmikuuta 2020

Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?

Tapio Mäkeläinen

Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien hintoja Virossa. Totuus taitaa kuitenkin olla, että ainakin osaksi kunnia kuuluu myös Viron matkailusektorin aktiiviselle toiminnalle. Virossa avattiin vuonna 2019 useita uusia suuria yleisömagneetteja, jotka ovat jo nyt houkutelleet runsaasti myös suomalaisia matkailijoita Viroon. Ohessa muutama esimerkki Tallinnassa ja muuallakin Virossa vuonna 2019 avautuneista mielenkiintoisista nähtävyyksistä.

Me suomalaiset olemme museoiden ystäviä, myös matkaillessamme ulkomailla. Juuri museot ovatkin 2000-luvulla houkutelleet suuria määriä suomalaisia Viroon, ensin taidemuseo Kumu ja Lentosatama Tallinnassa, myöhemmin varsinkin uusi Viron Kansallismuseo ERM Tartossa. Vuodesta 2010 Tukholman suosituimpia nähtävyyksiä myös suomalaisten keskuudessa on ollut valokuvataiteen museo Fotografiska. Kesäkuussa 2019 avattiin maailman toinen Fotografiska Telliskiven alueella Tallinnassa. Korkeatasoisten kansainvälisten valokuvanäyttelyiden ohella Tallinnan Fotografiska tarjoaa Tukholman mallin mukaan sekä loistavaa ruokaa huippukokki Peeter Pihelin johdolla että uskomattoman upeita näköaloja Vanhaankaupunkiin, satama-alueelle sekä Kalamajaan ja muualle Pohjois-Tallinnaan. Kirjakauppa ja kahvilakin löytyy.

Kun kerran Ruotsi ja ruotsalaiset tulivat puheeksi, niin Noblessnerin alueen esittely pitää aloittaa siitä, että vuonna 1912 varakkaat ruotsalais-venäläiset liikemiehet Emanuel (Alfredin veljenpoika) Nobel ja Arthur Lessner perustivat yrityksen, jonka nimi saatiin miesten sukunimistä. Noblessner alkoi vuonna 1913 valmistaa Pohjois-Tallinnassa Venäjän laivastolle sukellusveneitä. Monenlaisia vaiheita kokeneella alueella loppui teollinen toiminta vasta 2000-luvulla, ja nyt Noblessnerin alue on koko Viron kiinnostavimpia kohteita rakentamisen, kulttuurin ja vapaa-ajanvieton kannalta. Alueelle on viime vuosina rakennettu moderni pienvenesatama, satoja upeita asuntoja, joista monet merinäköalalla sekä liike- ja toimistotiloja. Vanhoja teollisuusrakennuksia, joista vanhimmat ovat jo 100-vuotiaita, on kunnostettu monenlaisiin tarkoituksiin. Noblessnerissa toimii jo nyt kymmenkunta ravintolaa ja kahvilaa, kirsikkana kakun päällä Michelin-kokki Matthias Dietherin johtama kaupungin parhaisiin kuuluva 180°-ravintola. Viron menestyneimmän pienpanimon Põhjalan uusi panimon ja panimoravintolan yhdistelmä alkoi houkutella turisteja Noblessneriin jo joulukuussa 2018. Todellinen ryntäys alkoi loppusyksyllä 2019, kun vanhoihin teollisuustiloihin avattiin lähes peräkkäin maailman tärkeimpiä keksintöjä näppärästi huippumodernilla tekniikalla esittelevä PROTO sekä Taidekeskus Kai. Kai, suomeksi laituri, esittelee sekä virolaista että kansainvälistä taidetta, tavoitteenaan luoda elämyksellinen kulttuurikortteli, joka tuo nykytaiteen lähemmäs katsojia. Taidekeskus kerää saman katon alle taiteilijat, taide- ja kulttuurialan tekijät ja myös taiteesta kiinnostuneen yleisön. Kaissa toimii myös taide- ja laatuelokuviin keskittynyt elokuvateatteri sekä neljä tasokasta ympäri vuoden ruokaa ja juomaa tarjoavaa kahvilaa ja ravintolaa. PROTOsta on nopeasti tullut lapsiperheiden, koululuokkien sekä myös isoisien ja lastenlasten suosikki, Kaista taas kuvataiteista ja elokuvista kiinnostuneiden nuorten ja naisten suosikki. Noblessnerin alueen rakentaminen ja kunnostaminen jatkuu vielä ainakin pari vuotta, joten muutakin kiinnostavaa on vielä tulossa.

Suurimmat odotukset matkailijamäärissä lienee kuitenkin asetettu täysin uudistettuun Viron merimuseoon, joka avasi ovensa Vanhakaupungin reunalla tutussa Paksu Margareeta -tornissa marraskuun lopussa. Museo on laajentunut merkittävästi, nykyisin käytössä on koko Paksu Margareeta eli viisi kerrosta ja kattoterassi, Suuri rantaportti ja sen porttitorni sekä Paksun Margareetan sisäpihalle rakennettu aivan uusi osa. Kattoterassilla on kesäisin kahvila. Paksun Margareetan eri kerroksissa esitellään moottorilaivat, höyrylaivat ja purjelaivat. Kellarikerroksessa on museon upein uusi nähtävyys, Hansa-kauden kauppa-alus koggi siitä löytyneine esineineen. Itse asiassa koggia voi ihailla kolmesta eri kerroksesta. Museon viralliset kielet ovat viro, englanti ja venäjä, mutta modernin tekniikan avulla museoon voi tutustua myös saksaksi, latviaksi ja suomeksi. Museo sopii kaikenikäisille, ja siellä on lapsille runsaasti nähtävää ja tehtävää. Myös liikuntarajoitteiset on otettu huomioon.

Viro ei toki ole pelkästään Tallinna. Vuonna 2019 eri puolilla Viroa avattiin useita mielenkiintoisia uudistuneita museoita ja muita nähtävyyksiä.

Viron rakastetuin kirjailija on Oskar Luts. Jokainen virolainen on lukenut Lutsin tunnetuimmat romaanit ja nähnyt kymmeniä kertoja niiden pohjalta tehdyt elokuvat Kevade, Suvi ja Sügis. Sekä Oskar Lutsin elämää, kirjallista tuotantoa ja niiden pohjalta tehtyjä elokuvia että Palamusen aluetta ja 1800-luvun koululaitosta Virossa esittelevä Palamusen museo uudistettiin ja modernisoitiin täysin vuonna 2018. Jo ennenkin hyvin suositusta museosta tuli vieläkin suurempi yleisömagneetti.

Toinen vuoden 2019 Viron maaseudun uusi suomalaisiakin kiinnostava matkailukohde oli Tulivee turistikeskus Liimalan kylässä Lüganusen kunnassa Suomenlahden etelärannikolla. Tulivesi-keskus kiinnostaa meitä tietenkin teemansa takia – pirtun salakuljetus Virosta Suomeen kieltolain aikana – mutta tässä modernissa ja arkkitehtuuriltaan jo palkitussakin kohteessa yhdistyy museo, tasokas ravintola, majoitustilat, pienvenesatama ja erilaisten kulttuuritilaisuuksien tapahtumapaikka luontevalla tavalla. Ja vielä Suomenlahti, meri ja hieno merenranta!

Saarenmaa ja Hiidenmaa ovat myös aktiivisesti kehittämässä matkailusektoriaan, ja kummallakin saarella on juuri avattu tai avautumassa uusi kaiken ikäisille tarkoitettu monipuolinen matkailunähtävyys: Thule Koda Kuressaaressa Saarenmaalla ja Tuuletorn Käinassa Hiidenmaalla. Uusien nähtävyyksien avulla on tarkoitus tarjota sekä kotimaisille että ulkomaisille matkailijoille nähtävää ja koettavaa myös kesäkauden ulkopuolella.


Elo 1/2020


Lue myös


Eesti keele aasta 2019
Karl Pajusalu

Eestluse juured

Eesti Vabariigi sajandal aastal on korduvalt vaadatud tagasi nii Eesti riigi kui ka seda toetava eestluse lätetele. Mis on see oluline ja ainuomane, mida sisaldab endas sõna eestlus? Selle selgitamiseks…
subject

Viro tänään
Mikko Virta

Huoli Viron metsistä

Metsien kohtalo on tällä hetkellä kuuma aihe Virossa. Metsien puolesta on sävelletty musiikkia, kirjoitettu kirjoja ja jopa noustu barrikadeille. Tarton yliopiston tutkija Asko Lõhmus pitää metsäkeskustelun…
subject

Viron kielen vuosi
Renate Pajusalu

Kohteliaisuus virolaisessa kulttuurissa: sina ja teie

Kohteliaisuuden ilmaisemisen mahdollisuutta pidetään maailman kielissä universaalina ilmiönä: kaikissa kielissä on keinoja, jotka valikoidaan sen mukaisesti, kenen kanssa ja millaisessa tilanteessa kulloinkin…
subject