Julkaistu: 21. syyskuuta 2018

Psykiatri Alo Jüriloo: Vankila ei ole oikea paikka vakavasti mielisairaalle rikolliselle

Riho Laurisaar

Alo Jüriloo on Suomessa asuessaan työskennellyt psykiatrian alalla jo 27 vuotta, näistä viimeiset 15 vuotta vankien mielenterveyden parissa. Vuosien mittaan karttuneet kokemukset ovat tuoneet varmuutta kahdesta asiasta. Ensinnäkin vankiloihin päätyy liian paljon ihmisiä, joiden olisi pitänyt päästä riittävän ajoissa psykiatriseen hoitoon. Toiseksi, psykiatrisessa hoidossa päästään parhaisiin tuloksiin silloin, kun se perustuu luottamukseen ja huomioi potilaan omat tarpeet.

”Viimeisten 15 vuoden aikana psykiatrien potilastyö on muuttunut paljon kiivastahtisemmaksi ja sairaalahoitojaksot ovat lyhentyneet”, Jüriloo toteaa. ”Muutokset johtuvat ennen kaikkea psykiatrian alaan kohdistuneista säästötoimenpiteistä, eikä tilanne ole tällainen ainoastaan Suomessa, vaan koko Euroopassa. Valitettavasti on myös todettava, että mitä vähemmän meillä on sairaalapaikkoja, sitä enemmän meillä on vakavista mielenterveyden ongelmista kärsiviä ihmisiä vankiloissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mielenterveyden häiriöt ja rikollisuus olisivat suoranaisesti kytköksissä toisiinsa. Näin ei ole. Rikollisuudessa on usein kyse useiden riskitekijöiden kasautumisesta ja tässä yhteydessä päihteiden käytöllä on suuri vaikutus.”

Vähemmän häpeää, enemmän apua

Suomessa väkivaltarikoksista tuomituista henkilöistä 80 prosenttia on syyllistynyt tekoonsa päihteiden vaikutuksen alaisena.

”Huumeriippuvuudella on nykypäivänä valtava vaikutus ihmisten mielenterveyteen. Se on lisääntynyt voimakkaasti, mikä heijastuu myös siihen, kuinka paljon psykiatrista hoitoa tarvitsevien potilaiden joukossa on riippuvuudesta kärsiviä”, Jüriloo kertoo. ”Tutkimusten mukaan jopa yhdeksän kymmenestä vangista on päihderiippuvaisia, ja huumeet ovat tulleet koko ajan vahvemmiksi. Toisaalta yhä useammat uskaltavat ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä lääkäriin päästäkseen eroon riippuvuudesta. Nuorena huumausaineiden käyttö voi vielä liittyä mukaviin ja miellyttäviin asioihin, mutta vanhempana se alkaa aiheuttaa yhä enemmän ongelmia. Myös päihderiippuvuuden hoito on nykyään paljon tehokkaampaa kuin aiemmin.”

Jüriloon mukaan psykiatrisen hoidon laatu on kehittynyt ennen kaikkea psykoterapian osalta, mutta sen sijaan lääkkeiden tehokkuus ei yllättäen ole parantunut.

Myös suhtautuminen mielenterveysongelmiin on muuttunut olennaisesti. ”Aikaisemmin oli hyvin tavallista, että mielenterveyden ongelmat kiistettiin kokonaan tai niitä salailtiin ja hävettiin”, Jüriloo toteaa. ”Nykyään jopa julkisuuden henkilöt uskaltavat kertoa ongelmistaan. Ihmiset uskaltavat hakea apua saadakseen hoitoa vaivoihinsa. Ilmeisesti kyseessä on myös tietoisuuden yleinen kehittyminen yhteiskunnassa. Skitsofrenian aiheuttama stigma ja negatiivinen suhtautuminen ovat silti edelleen erittäin vahvoja ja monilla skitsofreniaa sairastavilla ihmisillä on vaikeuksia työllistyä.”

Mitä on pahuus?

Työ vankien ja rikollisten mielenterveyden parissa on tuonut Alo Jüriloon myös julkisuuteen. Yksi toimittajien useimmin esittämistä kysymyksistä on yleisfilosofinen kysymys pahuudesta. Jüriloo määrittelee pahuuden pyrkimykseksi tehdä muille pahaa. Mutta voiko ihminen yksinkertaisesti olla niin läpeensä paha, ettei hänen parantamisekseen ole mitään tehtävissä?

”Tuo on hyvin vaikea kysymys. Pahuus on moraalinen käsite eikä se ole tieteellisesti mitattavissa. Psykopatia sen sijaan on. Sen tiettyjä piirteitä voi valitettavasti nähdä jo hyvin nuorissa, jopa kolmivuotiaissa. Tunnekylmyys, valehtelu ja uhkarohkeus ovat merkkejä sen synnystä. Hyvällä vanhemmuudella näitä piirteitä voi vielä muuttaa, mutta se on tehtävä riittävän varhain. Kaksikymppisen ihmisen muuttaminen on jo paljon vaikeampaa,” Jüriloo sanoo. ”On myös erittäin vaikeista persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ihmisiä, joiden käyttäytymistä ei voi luokitella mielisairaudeksi. Taannoinen sarjakuristaja on esimerkki tällaisesta. Tässä tapauksessa kyse ei ole enää hoidosta. Samaten voidaan todeta, ettei järjestäytynyt rikollisuus ole lääketieteellisesti hoidettavissa. Oikeuspsykiatreilta odotetaan taitoa ennustaa mahdollinen rikos, mutta ihmisen käyttäytymisen ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa, ja meidän on pidettävä mielessämme myös ihmisoikeudet. Ketään ei voida ottaa kiinni, ellei mitään ole tapahtunut. Osaamme kuitenkin esittää arvion henkilön riskitasosta ja antaa suosituksia, mitä riskin vähentämiseksi kannattaisi tehdä. Ongelmaksi muodostuu se, että suositusten noudattaminen on vapaaehtoista. Tuomarilla ei ole Suomessa oikeutta esimerkiksi kieltää ihmistä juomasta alkoholia.”

”Oma keskustelunaiheensa on se, onko pahuus tunnusominaista vain ihmislajille ja voiko se suorastaan olla yksi syy siihen, että olemme menestyneet lajina näin hyvin. Luin pari vuotta sitten Science-julkaisusta, että ihminen on kuusi kertaa aggressiivisempi kuin mikään muu nisäkäslaji maailmassa. Se antaa ajattelemisen aihetta.”

Kaikki mahdolliset mediakanavat tulvivat erilaisten asiantuntijoiden vinkkejä fyysisestä kunnosta huolehtimiseen. Tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy ja hyvän kunnon ylläpito. Kaikki perustuu kolmeen kultaiseen tukipilariin: lepoon, ravintoon ja liikkumiseen. Paljon harvemmin näkee neuvoja siihen, miten mielenterveydestä pitäisi huolehtia. Vai voiko siihen ylipäätään antaa neuvoja? Alo Jüriloon mielestä mielenterveyttä voi huoltaa ongelmien välttämiseksi aivan yhtä lailla kuin fyysistä kuntoaankin.

”Kaava on vieläpä varsin yksinkertainen – perhe, ystävät, harrastukset ja kiinnostava työ takaavat, että ihmisen henkinen terveys pysyy tasapainossa. On myös asioita, joita voi kehittää aivan pienestä pitäen: tunne-elämän kontrollointia ja vihan tunteen hallintaa. Monet negatiiviset kehityskulut saavat nimittäin alkunsa jo lapsuudessa. Sama pätee rikollisiin, joiden käytöshäiriöt ilmenevät jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhempien suhtautumisella ja kotikasvatuksella voi saada paljon aikaan, mutta ongelmiin on puututtava jo varhain, sillä lapsen ehdittyä teini-ikään työ on jo paljon vaikeampaa.”

Suomennos Petteri Aarnos
21. syyskuuta 2018


Riho Laurisaar

Riho Laurisaar

Riho Laurisaar on Tampereella asuva toimittaja. Saame tuttavaks -sarjassa Riho esittelee Suomessa asuvia virolaisia heidän työnsä kautta.

Lue myös


Varia
Heidi Iivari

Kuin iso perhe

iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…
subject

Teatteri
Anneli Saro

Viron paradoksit ja teatterin paradoksit

Viime vuosina on Virossa tullut selvästi esiin ristiriita erinomaisen ulkonäön ja sisäisen tyytymättömyyden välillä. Tämä koskee myös virolaista teatteria.
subject

Musiikki
Katariina Suurpalo

Suomenvirolaisten sekakuoro Siller täyttää 10 vuotta

Martin markkinoiden vakioesiintyjä on jo vuosia ollut tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä suomenvirolaisten sekakuoro Siller. Kuoro on kasvanut muutaman laulajan ryhmästä laulutaiteeseen vakavasti suhtautuvaksi…
subject