Julkaistu: 1. maaliskuuta 2016

Hapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei

Hannu Oittinen

Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai ohukaisiksi, kun taas mulgikapsad vaatii ruokalistan laatijalta uskoa, tietoa ja lujaa luovuutta. Ongelmia on kuitenkin myös tuiki tavallisissa ruoka-aineissa. Hyvä esimerkki kielipulmia – ja samalla tunteita – herättävästä elintarvikkeesta on viron hapukoor.

Keskisemmän Euroopan kielissä ja ruokakulttuurissa yleiseen tavaraan on meillä suhtauduttu haparoiden. Vanhojen tietoteosten suomennokset ovat yltäneet oudosta ”happamesta kermasta” selvemmin termimäiseen hapankermaan ja (paksuun) vuolukermaan. Smetanan osalta on sulkeisiin joskus vielä lisätty lyhenne ven., venäläinen, ikään kuin sitä ei tiedettäisi muuten. Yhä edelleen laajimmista viro–suomi-sanakirjoista tuoreempi selittää, että hapukoor on suomeksi ”hapankerma, vuolukerma, smetana”.

Nykysuomen sanakirja tarjoaa smetanalle suomennosta vuolukerma, kun taas ”hapankermalle” suotu mahdollisuus kirjoittaa ilmaus niin yhteen kuin erikseen osoittaa, että tässä kohdin kirja on menettänyt yhteytensä nykysuomeen. Suomen kielen perussanakirjasta lähtien selitys onkin täsmentynyt paljon: ”kiinteä runsasrasvainen hapan kerma, vuolukerma, hapankerma”. Sama kanta näkyy tuoreimmassa sanastolähteessä, Kielitoimiston sanakirjassa, myös sen nettiversiossa. Vaikuttaa siltä, että parin-kolmenkymmenen vuoden aikana näkyy käsitteellinen nimitys hapankerma vihdoin vakiintuneen osaksi suomen kieltä.

Mitä eroa on hapankermalla ja vuolukermalla? Hapankerman eri nimityksissä – tai paremminkin hapankermatuotteissa – on lopulta kysymys rasvaprosentista. Virolaisittain ja laajemminkin ajatellaan, että hapankerman rasvapitoisuus vaihtelee 10–70%. Suomalaisittain hapankerman liittäminen juuri smetanan yhteyteen taas on viitannut lähinnä korkeaan rasvaprosenttiin. Samaan on vihjannut nimitys vuolukerma: kyllä siinä lusikka hyvin seisoo.

Hapankerma ja smetana eivät siis ole ongelmattomia synonyymeja. Jos suomen yleiskieleen kaivataan hapukooren tapaan nimitystä rasvaprosentiltaan erilaisille hapankermatuotteille, niin mielestäni hapankerma sopii siihenkin.

Entä ne tunteet? Vaikka hapankerma valloittaisi suomalaiset marketit jo huomispäivänä, niin moni arvelisi sittenkin, ettei virolainen hapukoor ole suinkaan sama asia… Oman ruokaperinteen arvostaminen on niin keskeistä myös minäkuvassa, että ihan kaikkia kielellisiä kulttuurieroja tuskin edes tarvitsee tasoittaa. Voisi niitä silti lähentää, jos siihen on syytä.


Elo 2/2016


Lue myös


Kuvataide
Eero Epner

Konrad Mägi

Onni ei ole meitä varten, köyhän maan poikia varten. Meille taide on ainoa tie pelastukseen, koska sillä hetkellä, kun sielu on täynnä ikuista kärsimystä, taide avaa meille sen, mitä elämä ei kykene antamaan.…
subject

design
Jaana Vasama

Muotiguru Tiina Talumees

Muotisuunnittelija, jolta tilataan 27 iltapukua Viron presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle ei ole ihan kuka tahansa suunnittelija. Tilauksien määrä kertoo arvostuksesta ja luottamuksesta maassa,…
subject

Kieli kysymyksessä
Hannu Oittinen

Setukaisista settoihin

Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…
subject