Julkaistu: 7. marraskuuta 2019

Johannes Pääsukese tõeline elu

Hannu Oittinen

Urhean ja maineikkaan Hardi Volmerin ohjaama ”Johannes Pääsuken todellinen elämä” määritellään DVD-tallenteen versiossa sekä tragikomediaksi että ”rõudmuuviksi”. Käsikirjoituksesta tähän etnorainaan ovat vastanneet ohjaaja itse sekä kirjailija Olavi Ruitlane, joka onkin sopivasti kotoisin vähän Võrun vierestä. He suuntaavat katsojan oikealle aaltopitudelle hupailussa, joka sijoittuu Kaakkois-Viron Setomaalle, myös sen pääkaupunkiin Petseriin, tsaarinvallan aikaan vuonna 1912.

Tartossa 1892 syntynyt Johannes Pääsuke opittiin 1910-luvulla tuntemaan taitavana valo- ja elokuvaajana samoin kuin ohjaajana. Juuri Pääsukeen yhdistetään Viron ensimmäinen, joskin lyhyt ja kömpelö näytelmäelokuva Karujaht Pärnumaal (1914). Pääsuken muut tunnetut filmit ovat luonteeltaan enemmän dokumentaarisia. Niiden joukossa herättää huomiota peräti kaksi Setomaahan liittyvää tallennetta vuodelta 1913. Harmi, että monitoimimiehen lupaavasti alkanut ura päättyi varhaiseen kuolemaan jo 1918.

Setot oli kohottanut kansalliseen, osin kansainväliseenkin huomioon viimeistään Jakob Hurtin suurtyö Setokeste laulud (1904–1907), sitä ennen toki vuosikymmenten työ, kun Hurt oli itse pitänyt settojaan esillä tai suorastaan toi heidät osaltaan tieteellisen kiinnostuksen kohteeksi. Settojen globalisaation alku sai siunauksensa, kun Viron kansallismuseo saatiin viimein perustetuksi 1909. Kiinnostus settoja kohtaan tarkoitti ennen kaikkea harrastusta kansatieteen, kansanrunouden ja musiikkitieteen parissa – ja kuten tunnettua, niin myös Helsingin yliopistolla oli tärkeä sijansa tässä setoista itsestään paljolti riippumattomassa folklore-lobbauksessa.

Pääsuken taltioinneille aikansa mediajulkkiksista kävi sikäli kehnosti, että kuvatusta aineistosta säilyi vain murto-osa. Volmerin elokuva tarjoaa humoristisen ratkaisun siihen, miksi näin kävi.

Juonikuvitelmaa oleellisempaa seurattavaa Pääsukesessa ovat Märt Avandin, Ott Seppin, Tõnu Karkin ja Merle Jäägerin oivalliset näyttelijäntyöt, elokuvan suopea asenne kuvattaviinsa sekä mystisen lämpimäksi sävytetty kesäinen Setomaa. Seutua tunteva katsoja bongaa tuttuja paikkoja ja sivuosan esittäjiä. Obinitsan tunnetuimman suomalaisen eli musiikkitieteilijä A. O. Väisäsen osaan on päätynyt kirjailija Ville Hytönen kuin Suomen kulttuurielämän tervehdyksenä Viron elokuvataiteelle. Sekin ilahduttaa, että ammattimaisten tekijäin yhteisvoimin vältetään sellaista koheltamista, jota saa muutenkin nähdä liikaa sekä Virossa että Suomessa. Hüvvä! Sopii minulle.


Elo 5/2019


Lue myös


Saame tuttavaks
Riho Laurisaar

Pastacas – seosetute silpide kunstnik

Ramo Teder ehk esinejanimega Pastacas on omanäolise elektroonilise muusikaga kogunud kriitikutelt paarikümne aasta jooksul üksjagu tunnustust, aga laiem publik tunneb teda ilmselt hoopis koos Marko Veissoniga…
subject

Elokuvat
Katariina Suurpalo

Päevad, mis ajasid segadusse

1990-luvun puolivälissä elettiin Virossa hämmentäviä aikoja, kaikki oli auki ja samalla maaseudun nuoret kokivat näköalattomuutta. Triin Ruumetin debyyttielokuva Päevad, mis ajasid segadusse kertoo toivosta…
subject

Kieli kysymyksessä
Hannu Oittinen

Postimees ja Eesti Päevaleht

Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.
subject