Tunne on kuin maailman laidalla. Jyrkänteen reunalla kasvaa yksinäinen pihlaja, jonka oranssinpunaiset marjat hehkuvat värikkäinä sinistä merta vasten. Suomenlahden ulappa piirtää viivan horisonttiin. Jossain kaukana on Kotkan saaristo kalliorantoineen. Mieleeni muistuvat leppoisat kesäpäivät Rankin sotilassaarella Kotkan edustalla. Silloin tähyilimme uteliaina etelässä kohoavaa mahtavaa Suursaarta.
Nyt ollaan kuitenkin Suomenlahden rannalla Virossa, Ontikan seudulla. Kalliorantoja on täältä turha etsiä, koska peruskallio sukeltaa ennen Viron rannikkoa syvälle maan uumeniin. Sen tilalla on yli kaksikymmentä kilometriä pitkä kalkkikivijyrkänne, jota myös klintiksi kutsutaan.
Ontikan jyrkänne tuli minulle tutuksi ensimmäisen kerran parikymmentä vuotta sitten, kun kiertelimme opiskelijaryhmämme kanssa Itä-Virumaalla.
Jylhä maisema teki helsinkiläiseen nuoreen mieheen vaikutuksen. Ja herätti kysymyksen: miten Viro, joka on niin lähellä Suomea, voi olla niin erilainen?
Nyt parinkymmenen vuoden jälkeen Ontikan maisema sykähdyttää yhä. En väsy ihastelemaan rannikon polveilevaa maisemaa, joka avautuu Ontikan seudulla.
On helppo ymmärtää, miksi Pohjois-Viron kalkkikivijyrkänne päätyi aikoinaan myös Viron sadan kruunun seteliin. Maisema on sykähdyttävä. Ja samalla se on virolaisten kansallismaisema.
Sakasta Toilaan kulkeva rantatörmä on Ontikan kohdalla korkeimmillaan. Viron korkein rantajyrkänne kohoaa yli 55 metriä merenpinnasta.
Ontika kuuluu Baltian klinttiin, joka saa alkunsa Öölannista ja kulkee Viron pohjoisrannikon kautta Laatokalle. Myös Tallinnan Toompean mäki ja Paldiski ovat samaa klinttiä.
Portaat vievät pohjolan viidakkoon
Ontikaan voi tutustua parhaiten Valasten putouksen luona, jossa pääsee laskeutumaan portaita pitkin jyrkänteen juurelle.
Vuonna 2018 valmistuneet portaat tarjoavat esteettömän näkymän putoukselle, joka on Viron korkein lajissaan. Se syntyi aikoinaan peltojen kuivatuskanavien suulle. Kuivina aikoina voi 30 metriä korkeassa putouksessa olla vain vähän vettä.
Valastella on paljon nähtävää, vaikka putous ei aina mahtavana kohisekaan. Portaikon suojasta voi tarkastella lähietäisyydeltä jyrkänteen seinämän eri aikakausien satoja miljoonia vuosia vanhoja kerrostumia. On kambrikauden sinisavea ja ordovikikauden kalkki- ja hiekkakiveä.
Jyrkänteen juurella luontopolku sukeltaa metsän siimekseen. Pohjolan viidakoksi kutsuttu klinttimetsä on nimensä veroinen. Valtavat jalavat, vaahterat, saarnet ja lehmukset kurkottavat kohti taivasta. Varjoisissa sopukoissa kasvaa miehenkorkuisia kotkansiipiä.
Klinttimetsä on saanut syntyä, kasvaa ja kuolla rauhassa. Jyrkänteen juurelle ei metsätyökoneilla ole asiaa. Se on luonnon onni. Nykyään Sakan ja Ontikan välissä sijaitseva jyrkänne metsineen on maisemansuojelualuetta.
Luonnontilainen metsä tarjoaa suojaa myös kasviharvinaisuuksille. Sellaisille, kuten ikikuuruoho. Syksyllä kasvin tunnistaa vaaleista siemenkodista, jotka riippuvat kuin koristeet sen varsista.
Metsästä polku johtaa kulkijan Suomenlahden rannalle. Molempiin suuntiin näkyy kapeaa rantaa, jota reunustaa korkea puiden rintama. Vaaleita kiviä, tummia ajopuita, meren haukkaamaa metsänreunaa valtavine juurakoineen.
Yksittäisiä kulkijoita näkyy kauempana lännen suunnassa. Ehkä he ovat laskeutuneet rannalle Sakan kartanon luona olevia portaita pitkin. Sielläkin on kiinnostava parin kilometrin pituinen luontopolku.
Rannalle on kyhätty vaaleista kivistä torneja. Ne pysyvät pystyssä, kunnes aallot huuhtovat ne taas osaksi rantakivikkoa.
Valasten kiertävällä luontopolulla on mittaa 1,5 kilometriä. Polun varrella on infokylttejä, joissa kerrotaan alueen luonnosta ja historiasta. Reitti kulkee portaita ja pitkospuita pitkin alas rannalle ja nousee muutaman sadan metrin päässä takaisin ylös jyrkänteen päälle.
Mikko Virran kolme retkivinkkiä Virumaalle
Alutagusen kansallispuisto
Viron nuorin kansallispuisto tarjoaa monipuoliset puitteet retkeilyyn. Peipsijärven pohjoispuolella sijaitseva Alutagusen alue on yhdistelmä suuria suoalueita, metsiä ja järviä. Maan pisin hiekkaranta (30 km) alkaa Kauksista, jossa on myös kansallispuiston luontokeskus.
Rein Kuresoo: Alutaguse on Viron nuorin kansallispuisto
Toilan Orun puisto
Toilassa sijaitseva Orun puisto on yksi Viron suurimmista ja runsaslajisimmista. Puiston alueella kasvaa noin kolmesataa erilaista puu- ja pensaslajia. Orussa sijaitsi Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin kesäpalatsi. Menneistä ajoista muistuttavat kauniit yksityiskohdat, kuten paviljongit, sillat ja näköalapaikat. Samalla reissulla kannattaa käydä Toilan upealla rannalla.
Lahemaan kansallispuisto
Viron vanhin ja suurin kansallispuisto on helppo päiväretkikohde, koska se sijaitsee vain tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Lahemaan metsiin, soihin ja kartanopuistoihin kannattaa toki tutustua ajan kanssa.
Majoitus- ja muita matkailupalveluita on alueella runsaasti. Retki kannattaa aloittaa Palmsen kartanosta, jossa sijaitsee kansallispuiston luontokeskus.
Rein Kuresoo: Lahemaan kansallispuiston puoli vuosisataa