Mikään muu taideteko ei ole saanut Virossa niin paljon huomiota kuin rakverelaisen taiteilijan Teet Suurin kuviot joulukuusten parissa. Vuonna 2014 Rakveren kuusi pääsi maailmalla huomiota herättäneiden joulukoristeiden listalle. Myös vuoden 2015 installaatio on herättänyt maailmanlaajuista huomiota.

29. marraskuuta 2015 ennennäkemättömän suuri kansanjoukko odottaa Rakveren torilla ihmettä ja ihme saapuu: sadastakahdestakymmenestäyhdestä vanhasta ikkunasta rakennettuun joulukuuseen syttyvät valot. Spontaanit suosionosoitukset. Joku pyyhkii liikutuksesta silmiään. Neljätoistametrinen valaistuista ikkunoista rakennettu torni kertoo kansalaisille joulutarinaansa. Ruutujen takaa kurkistavat siluetit: lapset, kynttilät, kissat.

Kaiken taustalla hymyilee hiljaisesti parrakas mies. Hän on Rakveren kaupungintaiteilija Teet Suur. Kolme vuotta sitten hän sanoi haluavansa tuunata hieman perinteistä joulukuusta ja sijoitti aukiolle yhden suuren kuusen sijasta joukon pienempiä. Konservatiivisen 15000 asukkaan pikkukaupungin asukkaiden hätähuudot kohosivat korkeuksiin: ”Taiteilija on varastanut joulumme!”

Eikä siinä kaikki! Vuotta myöhemmin taiteilija Suur pystytti hakkuujätteestä kuusen, maalasi valolla vihreäksi ja totesi sen olevan kierrätystä. Taas seurasi vastalauseiden myrsky, joka kulminoitui säikähdykseen.

”Rakveren joulukuusi on omaperäisimpiä maailmassa”, totesi virumaalaisia järkyttäen yhdysvaltalainen sadan miljoonan lukijan nettilehti The Huffington Post. Useammankin kuusikriitikon mieli muuttui, kun Rakveren kuusi esiteltiin Rio de Janeiron, Pariisin, Hondurasin, Washingtonin ja Sydneyn joulukuusien rinnalla.

”Ikkunat ovat kaupungin, mutta myös kuusen silmät”, selitti Suur tämänvuotista materiaalivalintaansa. ”Pidän land-art-taiteesta, paikkasidonnaisesta taiteesta, joka ottaa ympäristön huomioon, joka kommunikoi niin ihmisten kuin ympäristönkin kanssa. Minua kiinnostaa taiteen sitominen arkielämään siten, että ihmiset voisivat kuluttaa taidetta niin, ettei heidän tarvitse lähteä erikseen galleriaan, vaan että taide tulisi lähemmäksi ihmisiä. Että taide olisi osa elämää.”

Elävämpää taidetta kuin Virumaalla, Rakveressä, ei Virosta tätä nykyä löydy.