Julkaistu: 4. tammikuuta 2019

Kuin iso perhe

Tallinnan ja Tarton suomalaisissa kouluissa kasvaa motivoituneita maailmankansalaisia

Heidi Iivari

Viroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat esimerkiksi opetustyylissä ja oppimisvaatimuksissa. Niissä myös edellytetään hyvää viron kielen taitoa. Vironkielinen koulu ei ole kuitenkaan ainoa mahdollisuus. Tallinnassa ja Tartossa on kansainvälinen koulu, mutta Suomesta muuttavaa perhettä ilahduttaa varmasti tieto, että kummassakin kaupungissa toimii myös ulkomaankoulu eli suomalainen koulu.

Maailmalla on kuusi ulkomaankoulua, joista siis kaksi on Virossa. Ne ovat yksityisiä peruskouluja, joiden toimintaa tukevat Suomen Opetushallitus sekä koulujen kannatusyhdistykset. Näissä kouluissa opiskellaan suomalaisen opetussuunnitelman mukaan kansainvälisessä ilmapiirissä.

Tasokas suomenkielinen opetus on ratkaiseva tekijä erityisesti silloin, kun muutetaan tilapäisesti Viroon ja halutaan jatkaa myöhemmin koulunkäyntiä Suomessa. Mutta Tallinnan ja Tarton suomalaisissa kouluissa käy myös Virossa syntyneitä lapsia. He eivät ole ehkä koskaan asuneet Suomessa lomia lukuun ottamatta. Näille perheille on syystä tai toisesta (kansalaisuus, identiteetti, sukulaissiteet) tärkeää säilyttää suomen kielen taito ja vaalia suomalaisuutta. Nyrkkisääntönä pidetäänkin sitä, että vieraalla maalla asuttaessa tulisi vahvistaa sitä kieltä ja kulttuuria, mikä ei ole ympärillämme. Ympäristöllähän on nimittäin taipumus muuttaa meitä kaltaisekseen.

Erilaiset ja samanlaiset yhdessä

Miten Tallinnan ja Tarton ulkomaankoulut eroavat Suomessa sijaitsevista opinahjoista? Kummankin koulun valtteja ovat pienuus, vahva yhteisöllisyys ja kansainvälisyys. Tällä lukukaudella Tallinnan suomalaisessa koulussa opiskelee 85 lasta, Tarton koulussa 10. Ominaista on myös oppilaiden vaihtuvuus; määrän lisäksi ikä ja tausta voivat vaihdella kovastikin lukukauden tai -vuoden vaihtuessa. Tästä syystä koulut ovat kehittäneet joustavia, luovia ja yksilöllisiä opetustapoja.

Tarton suomalainen koulu

Tarton suomalaisessa koulussa on aktiivista toimintaa.
Kuva: Tomi Paukkunen

”Koulussamme opiskellaan monipuolisesti välillä ikäkausiryhmissä, välillä yhdysluokkaryhmissä, välillä isot ja pienet oppilaat yhdessä, ja välillä koko koulu yhdessä. Koulun käytävillä kuuluu suomea, ruotsia, viroa, venäjää ja englantia. Vaikka oppilaan ensimmäinen kieli olisi joku näistä, kaikille yhteistä on, että opiskelemme suomen kielellä”, kertoo Tallinnan suomalaisen koulun rehtori Riitta Kemppainen.

Myös Tarton suomalaisessa koulussa opiskellaan erikokoisissa ja eri-ikäisten lasten ryhmissä. Merkittävin ero Tallinnan kouluun on kuitenkin se, että Tartossa opetus tapahtuu enimmäkseen englanniksi yhteistyössä samassa koulurakennuksessa toimivan kansainvälisen koulun kanssa. Koululainen on siten yhtä aikaa sekä suomalaisen että kansainvälisen koulun oppilas. Äidinkielen ja kirjallisuuden lisäksi Tartossa opiskellaan suomeksi Suomen historiaa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa sekä ruotsia. Kummassakin koulussa opiskellaan viroa kahdesta neljään tuntia viikossa joko äidinkielenä tai vieraana kielenä.

Tarton suomalaisen koulun toiminnanjohtajan Tiia Neuvosen mukaan oppilaat kasvavat tällaisessa kouluympäristössä suvaitsevaisiksi maailman kansalaisiksi.

”Useat kielet sekä eri kansalaisuuden ja kulttuuritaustan omaavat ihmiset ovat arkipäivää oppilaillemme. He eivät osaa vierastaa saatikka pelätä erilaisia tapoja tai tottumuksia. Niin Suomessa kuin koko maailmassa kaivataan kipeästi tällaisia avarakatseisia, kielitaitoisia ja suvaitsevaisia ihmisiä.”

Suomalaisuuden ja virolaisuuden asiantuntijoita

Kansainvälisyyden ohella Suomella ja Virolla on erityinen asema Tallinnan ja Tarton suomalaisissa kouluissa. Oppilaat tutustuvat syvällisesti paikalliseen kulttuuriin. Virolaisia juhlapäiviä vietetään siinä missä suomalaisiakin. Yhteistyötä tehdään sekä paikallisten että ulkomailla toimivien ystävyyskoulujen kanssa, järjestetään vierailuja, osallistutaan tapahtumiin tai kilpailuihin.

Tallinnan suomalainen koulu

Tallinnan suomalainen koulu on kuin kyläkoulu keskellä kansainvälistä Tallinnaa.
Kuva: Kari Forssten

Koska opetusryhmät ovat pieniä ja koulut sijaitsevat keskustassa, on helppo tehdä retkiä paikallisiin museoihin ja muihin oppimiskeskuksiin.

”Tallinnan ja koko maankin kulttuuritarjontaa ja historiaa käytetään opetuksen tukena, Kemppainen vakuuttaa.”

Paikalliset Suomi-toimijat, kuten Suomen Viron-instituutti ja Suomen suurlähetystö ovat korvaamattomia yhteistyökumppaneita. Ne tukevat sekä välittävät tietoa ja taitoa Suomesta ja rikastuttavat monin tavoin oppilaiden maailmankuvaa. Neuvonen kertoo konkreettisen esimerkin.

”Tampere Majan työskentelyresidenssissä käy paljon kiinnostavia kirjailijoita ja taiteilijoita Suomesta. Vuosien kuluessa on muodostunut tavaksi, että suurin osa heistä vierailee myös Tarton suomalaisessa koulussa.”

Terveisiä unelmakoulusta!

Pienet opiskeluryhmät mahdollistavat yksilöllisen, oppilaskohtaisen opetuksen, mikä näkyy myönteisesti myös oppimismotivaatiossa ja -tuloksissa. Elina Heikkilä-Kopperoinen, joka toimii Tarton suomalaisessa koulussa johtavana opettaja, kehuu oppilaitaan.

”Oppilaat ovat motivoituneita, joten opettajan aika ei mene patisteluun. He osallistuvat myös aktiivisesti opetuksen suunnitteluun yhdessä opettajan kanssa. Usein oppilaat ovat jo työn touhussa, kun saavun tunnille. Tämä on kuin yläkoulun opettajan toiveuni! Minulle sanottiinkin etukäteen, että tämä on ’õpetaja SPA (opettajan kylpylä)’. Haastetta tuovat toki yhdysluokat ja -ryhmät. Samalla kertaa tunnilla voivat olla kaikki 6–9-luokkalaiset. Tämä tarkoittaa opettajalle enemmän valmistelutyötä ennen tuntia.”

Voisi kuvitella, että haastetta lisäävät myös kielten moninaisuus ja kielitaidoltaan eritasoiset oppilaat. Mutta lapsia itseään se ei tunnu haittaavan.

”Lapset oppivat käyttämään kieliä tilanteen mukaan. Olen huomannut käytännössä, että pientenkin oppilaiden on mahdollista hallita useaa kieltä”, kertoo Heikkilä-Kopperoinen, jolla on pitkä kokemus sekä äidinkielen että suomi toisena kielenä -opettajana sekä Suomesta että ulkomailta.

Suomalaisen koulun lapsista huomaa, että heille avuliaisuus ja toisten huomioonottaminen on luonnollista. Isommat auttavat pienempiä ja paremmin kieltä osaavat vastatulleita koulutovereitaan. Se, että kaikki tuntevat toisensa, estää myös syrjäytymistä.

”Pienehkö yhteisö mahdollistaa myös hyvän oppilas tuntemuksen henkilökunnalle. Moniin asioi hin, niin vaikeisiin kuin iloisiinkin, pystytään tarttumaan ja elämään niitä yhdessä oppilaiden kanssa. Tallinnan suomalainen koulu on kuin kyläkoulu keskellä kansainvälistä Tallinnaa!” Kemppainen kuvailee kouluaan.

Viron suomalaisissa kouluissa vanhemmat osallistuvat aktiivisesti koulun kehittämiseen ja toimintaan muutenkin kuin maksamalla jäsen- ja lukukausimaksua. Pienessä yhteisössä on helppo tuoda esille uusia aloitteita, järjestää talkoita ja muita tapahtumia. Eri-ikäisten ihmisten yhteistyö niin koulupäivän aikana kuin sen ulkopuolella lisää yhteisöllisyydentunnetta. Tarjolla on myös monipuolista ja -kielistä kerhotoimintaa, johon koululaiset mielellään osallistuvatkin.

Suomalainen lentäjä Sami Simonen muutti 2,5 vuotta sitten perheineen Tarttoon ja kiittelee sekä uutta kotikaupunkiaan että sen suomalaista koulua.

”Lapsemme olivat 5. ja 6. luokalla, kun muutimme Tarttoon, eikä heillä ole ollut minkäänlaisia sopeutumis- tai muita ongelmia. Ensimmäisen vuoden jälkeen kummankin lapsen kouluarvosanat nousivat, ja englanti sujui kuin he olisivat aina puhuneet sitä. Koska koulu on pieni, siellä ei ole kiusaamista. Koulu onkin kuin iso perhe, jossa pienet ja isot tekevät kaikkea yhdessä.”

Samaa mieltä on Neuvonenkin, joka seuraa läheltä ja useasta eri roolista Tarton suomalaisen koulun arkea. ”Opettajana ja vanhempana voin sanoa, että koulussamme on paljon rakkautta!”


Elo 1/2019


Lue myös


Kieli kysymyksessä
Hannu Oittinen

Vooremaa

Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…
subject

Henkilökuvia
Hanna Samola

P. I. Filimonov

P. I. Filimonov on virolainen prosaisti, lyyrikko ja näytelmäkirjailija, joka kirjoittaa teoksensa venäjäksi. Häneltä on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa ja yksi romaani. Tuotantoa on luettavissa myös internetissä,…
subject

Viro eilen
Sirje Olesk

Oskar Kallaksen vaellus

Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…
subject