Tuore OECD:n raportti Working Together: The Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland tarkastelee Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen ja kielitaidon sekä maahanmuuttajalasten oppimistuloksien perusteella. Suomi sijoittuu OECD-vertailussa aika heikosti. Maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kolmikertainen kantaväestöön verrattuna, mutta täytyy ottaa huomioon, että erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat merkittäviä. Erityisesti konfliktialueilta pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleiden työttömyys on pitkään ollut huomattavasti korkeammalla tasolla kuin kantasuomalaisten. Heikoimmassa asemassa ovat pakolaistaustaiset maahanmuuttajanaiset, joita ei ole onnistuttu aktivoimaan varhaisilla kotouttamistoimenpiteillä. Seurauksena on, että naiset etääntyvät yhä kauemmas työmarkkinoilta.

OECD:n raportti tuo esille myös ongelmat maahanmuuttajalasten koulumenestyksessä. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien lasten heikompi koulumenestys matematiikan PISA-kokeissa vastaa kahta vuotta verrattuna kantasuomalaisten lasten koetuloksiin. Ero on yksi OECD-maiden suurimpia.

Suomen maahanmuuttajaväestö on suhteellisen pientä verrattuna muihin OECD-maihin. Suomi on perinteisesti ollut maastamuuttomaa ja muuttunut maahanmuuttomaaksi vasta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Ulkomaalaisväestön määrä onkin siitä lähtien kasvanut nopeasti. Kun vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisia oli Suomessa ainoastaan 1 % koko väestöstä, vuonna 2016 vastaava osuus oli jo 6,5 %. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat 90-luvulta lähtien olleet virolaiset ja venäläiset. Entisen Neuvostoliiton alueelta saapui Suomeen noin 30 000–35 000 inkerinsuomalaista paluumuuttajaa.

Turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia on Suomessa ollut suhteellisen vähän, heistä suurin ryhmä olivat somalit. Vuonna 2015 pakolaiskriisin aikana Suomesta haki turvapaikkaa noin 35 000 turvapaikanhakijaa, joista eniten oli irakilaisia ja afganistanilaisia. Heistä noin kolmannes sai oleskeluluvan. Nykyään irakilaiset ovat suurin pakolaistaustainen ryhmä Suomessa.

Maahanmuuttajaväestö on Suomessa varsin moninainen eikä voida puhua yhtenäisestä joukosta. Maahanmuuttajissa on ihmisiä hyvin monenlaisista lähtökohdista sekä kulttuurisista, kielellisistä ja yhteiskunnallisista taustoista. Maahanmuuttajien joukossa on niin korkeasti koulutuettuja kuin täysin luku- ja kirjoitustaidottomia. Suurin osa maahanmuuttajista on tullut perheen, työn tai opiskelun takia. Vain noin kolmannes koko maahanmuuttajista on tullut humanitaarisin perustein ns. kolmansista maista. Suomessa asuu noin 50 000 Viron kansalaista pysyvästi. Virolaisia on viidesosa Suomen ulkopuolella syntyneestä väestöstä – he ovat Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä.

Kielitaito

OECD:n raportin mukaan maahanmuuttajien kielikoulutuksen tulokset ovat jääneet heikoiksi ja riittämätön kielitaito vaikeuttaa niin työllistymistä kuin kotoutumista yleensä. Vuonna 2016 kielikurssit käyneistä oppilaista vain yksi viidestä saavutti työelämän valmennukseen vaaditun B1-tason kielitaidon. Alle puolet saavutti kehittyvän kielitaidon A2-tason, joka oli aiemmin edellytyksenä ammatilliseen koulutukseen valmentavalle opetukselle.

OECD:n mukaan kielitaidon puutteet johtavat maahanmuuttajien syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Vuonna 2015 kaksi viidestä osallistujasta päätyi työttömäksi tai työmarkkinoiden ulkopuolelle kotouttamiskoulutuksen jälkeen.

Kielikoulutuksen tuloksellisuus vaihtelee eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Virosta tulleista maahanmuuttajista 80 % saavuttaa suomen kielen tason B1.1 kotoutumiskoulutuksen loppuun mennessä. Muissa kieliryhmissä vain yksi prosentti saavuttaa saman tason. Somalin- ja arabiankieliset saavuttivat lähinnä tason A2.2. Muut kieliryhmät saavat suomen kielen opetusta 40 tuntia vironkielisiä enemmän.

Työllisyys

OECD:n mukaan maahanmuuttajanaisten työllisyys on merkittävästi miehiä alempi, mitä selittänee varhainen perheellistyminen. Vuosi Suomeen asettumisen jälkeen naisten työllisyysprosentti on noin 50 prosenttiyksikköä alempi kuin syntyperäisten suomalaisnaisten. Viiden vuoden sisällä maahan saapumisesta maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on 40 prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomessa syntyneillä naisilla. Ero on lähes kaksinkertainen verrattuna maahanmuuttajamiehiin. Tilanne on erityisen heikko niillä maahanmuuttajanaisilla, joilla on paljon lapsia. OECD näkee, että työttömyydestä johtuva syrjäytyminen uhkaa rajoittaa maahanmuuttajanaisten osallistumista ja kotoutumista.

Kuten kielitaidossa niin myös työllistymisessä erot eri ryhmien välillä ovat todella merkittävät. Heikointa työllisyys on Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleilla pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla. Parhaiten työllistyneitä ovat Viron kansalaiset ja erityisen heikosti Somalian ja Irakin kansalaiset. Venäjän kansalaiset ovat työllistyneet kohtalaisesti – heidän työllistymisensä myös paranee maassa olon myötä.

Näyttää siis siltä, että monien kriteerien mukaan virolaiset pärjäävät parhaiten suomalaisessa yhteiskunnassa verrattuna muihin maahanmuuttajaryhmiin. Virolaiset opettelevat nopeasti suomen kielen ja heidän asemansa työmarkkinoilla ei poikkea käytännössä suomalaisten asemasta. Virolaisten ja suomalaisten työllisyys- ja työttömyysaste ovat lähes identtisiä. Voidaanko päätellä, että virolaiset ovat kotoutumisen mallioppilaita ilman Suomen virallisen ”kotouttamisteollisuuden” järjestämää varsinaista virallista kotouttamista?

Viron tilastokeskuksen mukaan yhä useampi virolainen palaa takaisin kotimaahansa. Osa kuitenkin jää, koska perhe, lapset, koti, työ, ura ja sosiaaliset verkostot ovat Suomessa. Osa pendelöi kahden maan ja kodin välillä. Virolaisista on Suomessa tullut tavallisia – melkein kuin suomalaisia.


5. marraskuuta 2018


Eve Kyntäjä
aaa

Eve Kyntäjä

Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija, SAK
Kyntäjän vastuulla ovat erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon, työvoiman liikkuvuuteen sekä maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotouttamiseen liittyvät kysymykset.

Lue myös


Paloja Viron historiasta
Heikki Rausmaa

Apua yli Suomenlahden

Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…
subject

Annika Hussar

Nimekalendrid

Eestlased tähistavad eeskätt sünnipäeva, seda nii pereringis kui ka töö juures, koolis jne. Nimepäeva traditsioon ei ole Eestis kuigi elav. Määrav on ilmselt olnud eestlaste luterlik taust, mis tähendab,…
subject

Helena Nurmikari

23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus

Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…
subject