Pääministeri Kaja Kallas joutui rajun arvostelun kohteeksi hallitusohjelman tultua julki. Veronkorotukset ja perhe-etuuksien leikkaukset veivät reformipuolueen kannatuksesta kertaheitolla neljänneksen.

Maaliskuun alussa pidettyjen parlamenttivaalien suurvoittaja reformipuolue ja pääministerinä jatkava Kaja Kallas ovat saaneet kevään aikana lunta tupaan. Oikeistoliberaalin Eesti 200 -puolueen ja sosiaalidemokraattien kanssa sovittu hallitusohjelma pitää nimittäin sisällään runsaasti veronkorotuksia. Edellisen hallituksen korottamia isompien perheiden etuuksia uusi koalitio puolestaan leikkaa.

Korotettavien verojen pitkä lista on ollut monelle virolaiselle yllätys, ellei peräti järkytys. Tuloveroprosentti nousee 20 prosentista 22:een, samoin arvonlisävero ja osinkovero. Täysin uutena verona otetaan käyttöön ajoneuvovero. Alkoholi- ja tupakkavero alkavat nousta vuosittain viisi prosenttia. Hallitusohjelmassa on maininta myös erilaisista uusista ympäristöveroista.

Samalla poistetaan asuntolainan korkojen verovähennysoikeus sekä toisesta ja kolmannesta lapsesta tehtävä verovähennys.

Tuore valtiovarainministeri, reformipuolueen Mart Võrklaev kehotti veromuutoksia käsitelleessä lehdistötilaisuudessa katsomaan hallituksen verolinjausten myönteisiä puolia: kaikille tulonsaajille on luvassa 700 euron veroton tulo-osuus vuodesta 2025 lähtien. Arvostelijat ovat kuitenkin korostaneet, että tästä hyötyvät käytännössä vain keski- ja suurituloiset. Pienituloisilla tuo veroton tulo-osuus on ollut jo aiemmin.

Moni vähäosaisempi näkeekin asian niin, että reformipuolue lihottaa pääasiallisen äänestäjäkuntansa eli hyväosaisten kukkaroa pienituloisten kustannuksella. Vähäosaisempiinhan arvonlisäveron nousu sekä ajoneuvovero osuvat kipeimmin.

Reformipuolue maksaa suosiollaan

Opposition mukaan veronkorotukset ovat törkeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä markkinaliberaali reformipuolue vaalikampanjassaan lupasi. Puolue puhui Suomen kokoomuksen tavoin valtiontalouden tasapainottamisesta menoleikkauksin (kuten teki myös Eesti 200). Veronkorotuksista ei puolestaan hiiskuttu halaistua sanaa.

Aikansa sekä opposition että median kovistelua kestänyt Kaja Kallas taipui huhtikuun puolivälissä Viron yleisradion ajankohtaisohjelmassa myöntämään, että veronkorotuksista vaikeneminen oli tietoinen valinta.

”Selitys on helppo: niistä ei pidetä”, Kallas totesi.

Niinpä tosiaan. Reformipuolueen kannatus oli huhtikuun viimeiselle viikolle tultaessa pudonnut vaalien 31 prosentista 24 prosenttiin. Se on silti edelleen Viron suosituin puolue. Toiseksi suosituin konservatiivinen kansanpuolue Ekre oli samassa mittauksessa 21 prosentin lukemissa ja kolmanneksi ylsi keskipuolue 17 prosentin kannatuksella.

Reformipuolueen hallituskumppaneiden kannatuksessa veronkorotukset eivät sen sijaan näkyneet. Eesti 200 on jopa onnistunut nostamaan kannatustaan vaalien 13 prosentista kahdella prosenttiyksiköllä. Sosiaalidemokraatit ovat puolestaan kiinni samassa yhdeksän prosentin kannatuksessa kuin vaaleissakin.

Poimintoja hallitusohjelmasta

Suomalaisittain mielenkiintoista on matkailualan yritysten alennetun arvonlisäveron poisto. Hotellien, kylpylöiden ja matkailutilojen alv-prosentti siis nousee yhdeksästä 22:een vuoden 2025 alussa. Tämä johtaa väistämättä hintojen nousuun ja on nostattanut kovaa kritiikkiä alan yrityksiltä.

Reformipuolueen, Eesti 200:n ja sosiaalidemokraattien hallitus on Viron historian ensimmäinen täysin arvoliberaali hallitus. Tämä näkyy muun muassa siinä, että hallitus on saattamassa voimaan sukupuolineutraalin parisuhdelain ja lupaa myös sukupuolineutraalia avioliittoa, mikä on närkästyttänyt Viron konservatiivipiirejä.

Hallitus aikoo jatkaa parlamentin edellisen kokoonpanon hyväksymää opetuksen vironkielistämistä. Tarkoitus on korvata venäjänkielinen opetus vironkielisellä sekä esiopetuksessa että alaluokilla vuodesta 2024 lähtien. Kaikilla asteilla opetuksen pitäisi olla täysin vironkielistä vuoteen 2030 mennessä.

Hallitus aikoo myös nimittää erityisedustajan Koillis-Viroon, jossa venäjänkielisten osuus on suurinta. Samaan alueeseen liittyy paljolti myös hallituksen energiaohjelma. Uusia öljyliuske- eli palavankiven kaivoksia ei enää perusteta, nykykaivokset puolestaan siirretään Eesti Energia -yhtiöstä erilliseen valtionyhtiöön. Tuulipuistojen rakentamista suositaan.

Puolustusmenot pidetään jatkuvasti kolmessa prosentissa bruttokansantuotteesta. Tästä johtuu osittain myös menoleikkausten ja veronkorotusten tarve. Kaja Kallas onkin kutsunut veronkorotuksia myös puolustusveroksi.

Maksuttomat maakuntien sisäiset bussilinjat muutetaan maksullisiksi osana säästötoimia. Koululaiset ja eläkeläiset pääsevät tosin matkustamaan ilmaiseksi jatkossakin.

Hallituksella tukeva enemmistö parlamentissa

Viron uusi hallitus on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa. Kaja Kallakselle kyseessä on jo kolmas hänen johtamansa hallituskokoonpano. Myös osa ministereistä jatkoi suoraan edellisestä hallituksesta: näitä ovat sosiaaliministeri Signe Riisalo (reformi), puolustusministeri Hanno Pevkur (reformi) ja sisäministeri Lauri Läänemets (sdp).

Osa ministereistä on konkareita uusissa tehtävissä: oikeusministeriksi noussut Kalle Laanet (reformi), täysin uuden ilmastoministerin pestin saanut Kristen Michal (reformi), ulkoministeri Margus Tsahkna (Eesti 200) sekä terveysministeri Riina Sikkut (sdp).

Mukana on myös täysin ensikertalaisia tai untuvikkoja, kuten valtiovarainministeri Mart Võrklaev, opetusministeri Kristina Kallas (Eesti 200, ei sukua Kaja Kallakselle), alue- ja maaseutuministeri Madis Kallas (sdp, ei sukua Kaja Kallakselle), IT- ja elinkeinoministeri Tiit Riisalo (Eesti 200, sosiaaliministeri Signe Riisalon entinen puoliso) ja kulttuuriministeri Heidy Purga (reformi).

Tasa-arvo ei virolaisia hallituksia muodostettaessa paina, naisia ministereistä on reilu kolmannes. Kolmesta hallituspuolueesta kahden puheenjohtajat (Kaja Kallas ja Lauri Läänemets) ovat ministereitä. Eesti 200 -puolueen puheenjohtajasta Lauri Hussarista leivottiin parlamentin puhemies.

Hallituspuolueilla on yhteensä 60 paikkaa Viron 101-paikkaisessa parlamentissa. Reformipuolueella paikkoja on peräti 37, Eesti 200:lla on 14 ja demareilla yhdeksän paikkaa.

Niinpä reformipuolue poikkesi myös viime vuosien tavasta jakaa ministeripaikat tasan hallituskumppaneiden kesken. Kaja Kallaksella puolueineen ministeripaikkoja on seitsemän, Eesti 200:lla ja sosiaalidemokraateilla kummallakin kolme.