Virolaiset pikkupojat tuntevat hyvin ritsaa merkitsevät sanat ragulka ja kada. Miten ne ovat tulleet viron kieleen? Viron kielen selittävän sanakirjan mukaan ragulka on ”kahtaalle haarautuvasta puunoksasta valmistettu väline, jossa haaraumien päihin kiinnitetyn kuminauhan avulla lapset lennättävät pikkukiviä, paperitolloja tms.” Sanakirja ilmoittaa ragulkan synonyymiksi sanan kada, kuitenkaan selittämättä tätä, vaan ohjaamalla lukija tutkimaan ragulkan selitystä. Tästä voi päätellä, että sanakirjassa on tulkittu ragulka yleisemmäksi ja enemmän käytetyksi ilmaukseksi ja kada sen vähemmän käytetyksi rinnakkaissanaksi.

Kumpikin ilmaus on viron kielessä varsin nuori, ja ne puuttuvat vanhimmista sanakirjoista. Ragulka esiintyy ensi kerran vasta ÕS:n eli Oikeakielisyyssanakirjan versiossa vuodelta 1960; vuoden 1953 ”Pikku-ÕS:sta” se vielä puuttuu. Sanassa ei ole mitään salaperäistä, vaan kysymyksessä on ilmeinen venäläislaina. Venäjän puhekielessä рoгулька tarkoittaa monenmoisia hangon tapaisia tai haarakkaita esineitä, esimerkiksi tähden muotoista kakkua tai muuta leivonnaista, samoin sellaista haarapuuta, jonka ympärille kalastajat kiertävät siiman; joskus se merkitsee myös virolaisten tuntemaa ritsaa, vaikka venäjässä käytetään ritsasta tavallisemmin sanaa рoгaтка. Venäjän рoгулька on johdos sanasta рoгуля, se puolestaan johdos sarvea merkitsevästä sanasta рoг. Näin рoгулька tarkoittaa yksinkertaisesti vain ”sarvekasta” esinettä, ja tämän seikan ovat sanahistorian tutkijat toki tienneet jo kauan.

Sen sijaan kada on kiusannut etymologeja paljon enemmän. Jopa tuorein lähdeteos, vuonna 2012 ilmestynyt Viron kielen etymologinen sanakirja pitää sanavartalon taustaa tuntemattomana. Sanakirjoihin kada on ritsan merkityksessä päätynyt vasta 1900-luvun keskivaiheilla. Sanaa ei mainita Johannes Voldemar Veskin Viron oikeakielisyyssanakirjan ensimmäisessä osassa vuodelta 1925, ei myöskään Pienen oikeakielisyyssanakirjan sotaa edeltävissä laitoksissa. Kada-sanan edeltäjä ja pitempi muoto kadapulk – selityksenä ”ampumaväline; kaksihaarainen puu, jonka haaraumien väliin on pingotettu kuminauha” – on löytänyt tiensä vasta Pienen oikeakielisyyssanakirjan kahdeksanteen painokseen vuonna 1945. Pienessä oikeakielisyyssanakirjassa vuodelta 1953 hakusana on lyhentynyt nykyviron tuntemaan muotoon kada, ja selitys nasevoitunut entisestään: ”lasten leikkiase kivien lennättämiseksi”.

Sana kada ja sen nykyään vähän tunnettu edeltäjä kadapulk ovat päätyneet sanakirjoihin myöhään, mutta kadapulk lienee silti otettu käyttöön jo tsaarin aikana. Oletuksen mahdollistaa vaikkapa seuraava Johannes Aavikiin (1880–1973) liittyvä muistelmapala, jonka alkutekstissä sana kadapulk esiintyy: ”Mitäpä muutakaan kuin että kysytään rehtorilta lupa ja pyydetään Aavik meille kielenopettajaksi”, niin päästiin tuumasta toimeen. –– ”Ei, sitä en voi sallia”, kuului rehtori Foma Matvejevin viileä vastaus. Tiesimme, että rehtori oli ”aitovenäläinen” ja että hän koetti juuria koulustaan kaiken vallankumoukseen vähänkin viittaavan. –– Pojat päättivät rehtorin kiellosta huolimatta järjestää viron oppitunteja ja lähtivät siksi Aavikin kotiin pyytämään hänen suostumustaan. ”Kun olimme selvittäneet Aavikin osoitteen, seurasi taas yllätys. Hän asui Tähekadun päässä pienessä mökissä vastapäätä minun ja koulutoverini Jaan Parsmannin kalustettua huonetta. Erään ”ritsakampanjan” [”kadapulga kampaania”] aikana olimme pommittaneet huoneemme ikkunasta jatkuvasti mökin seinää. Kun astui Aavikin ulko-ovesta sisään, niin selvisi, että tulituksen kohteeksi valittu ikkuna oli hänen eteisensä ikkuna.” (Herman Evert Johannes Aavikille omistetussa kokoomateoksessa Üheksa aastakümmet.)

Kun tarkastelee sanaa kadapulk, niin keksii helposti, että se voisi olla sama kuin antiikin ja keskiajan kivenheittolaitetta merkitsevä katapult – siis katapultti, joka poikien puheenparressa on saanut kansanetymologisen asun. Asiaa tarkemmin tutkittaessa selviää, että niin ilmeisesti onkin, paitsi että merkityssiirtymä antiikin ajan viskainvekottimesta poikien leikkikaluksi ei suinkaan ole tapahtunut viron kielessä vaan saksassa, minkä voi varmistaa saksan kirjakielen selittävistä ja etymologisista sanakirjoista. Virolaisten omaa panosta tässä edustaa se, että kimurantin taustan omaava, alkuaan antiikin ajan sana – viron katapult < saksan Katapult < latinan catapulta < kreikan katapáltēs t. katapéltēs, merkitys ’ravistaa, heittää t. paiskata alas’ – on ensin asettunut viroon yhdyssanaa muistuttavassa ja ikään kuin kotoperäisessä asussa kadapulk. Se on sitten vielä lyhentynyt muotoon kada, joka vaikuttaa hämäävästi viron kielen omalta sanalta. Etymologisesti lähtökohta on kuitenkin kreikan kielen kata (’alas t. pois’), jonka tunnemme useista sellaisista vierassanoista kuin katalogi, katarakti, katarri, kateederi, katetri tai katekismus.

Ilmestynyt viroksi Horisont-lehden numerosssa 3/2015
Lehden digitaalisia irtonumeroita voi ostaa verkkokaupasta: e-pood.horisont.ee