Viron parlamentti Riigikogu näyttäisi kääntämisen kannalta sisältävän tuttuja osia, sillä onhan viron riik (gen. riigi) varmaan sama kuin suomen ”riikki” – ja kogu taas liittyy jonkin sortin kokoukseen, kuten sanakirjat hyvin tietävät. Mahdollinen suomennos pakoilee silti tehokkaasti osiensa puhdasta summaa, sillä ”riikinkokous” kuulostaisi toivottomalta ja ”valtionkokous” harhaanjohtavalta. Riigikogua ei kai koskaan ole käännetty muuten kuin selittävästi maan parlamentiksi tai ”eduskunnaksi” – ja hyvä niin. Tosin vaikkapa Israelin Knessetin tapaan voisi suosia alkukielistäkin nimitystä.
Kielellisesti ”riikin” asema suomessa ja virossa antaa silti aihetta kommentointiin tai kummeksuntaan. Virossa sana riik kun on tuiki tavallinen kaikissa ’valtioon’ liittyvissä yhteyksissä, suomessa taas ei, sillä meillä sanan valtio avulla on pitkään ratkaistu esimerkiksi Viron nykyiseen valtionhallintoon (riigi haldus(süsteem)) liittyviä termejä: riigiprokurör on valtionsyyttäjä, riigipea valtionpäämies ja riiginõukogu valtioneuvosto.
Sekä suomen että viron ”riikin” tausta on tietysti ruotsin sanassa rik. Varhaisen Sveamamman yhteiskunnalliseen helmaan kertyneet rikkaudet lienevät muinoin johtaneet vaurauden ja valtiollisuuden yhdistelmään, joka nykyään tunnetaan kansankotina. Yhtä tunnettua sekin, että Sveamamma liehutteli meille liepeitään Suomen ja Viron yhteisajalla eli vuoden 1560 tienoilta vuoteen 1710 asti. Isonvihan tiimellyksessä Suomi sinnitteli venäläisten terroria vastaan vähän pitempään eli Uudenkaupungin rauhaan vuoteen 1721 asti.
Sen jälkeen ”riikkiemme” tiet myös sanastossa erosivat: Viro omi itselleen vuosikymmenten ja -satojen mittaan ”riikit”, suomelle jäi ensin laihaksi lohdutukseksi vain riikinkukko. Eerik Sorolaisen linnunnimiin jo 1621 kirjaaman riikinkukon nimitys lienee yhteydessä siihen, että lintu on tuontitavaraa Ruotsista. Sen harmaampi puoliso sai kovasti arkisemman nimen riikinkana. Ja tulihan meille lännestä perinnöksi myös riikintaalari ja riikinruotsi.
Ukkoriikinkukon poikkeuksellinen koreus ja kekkalointi jätti kuitenkin jälkensä myöhempään lajisanastoon, vaikka seurauksia piti pitkään odottaa. Riikinkukko on sittemmin lainannut nimensä ainakin riikinkukkokehrääjälle, -rauskulle, -kyyhkylle ja -ahvenelle. Uudet koreat lajit ovat näin sekä säilyttäneet että jatkaneet riikinkukon vuosisataisen elvistelyn perinnettä.
No miten Riigikogu tähän liittyy? Siellähän kekkaloivat nekin edustajat. Mutta tehdään Viron parlamentissa silti ihan oikeita päätöksiä, mikä erottaa sen selvästi mistä tahansa kuminuijaduumasta. Nyt jo alun neljättäkymmenettä vuotta. Hienoa!