Julkaistu: 5. marraskuuta 2018

Vooremaa

Hannu Oittinen

Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten seuraavasta käy ilmi.

Vooremaa tunnetaan etelänaapurissa myös nimellä Saadjärve voorestik. Tälle nimitykselle voidaan antaa – toisin kuin Vooremaalle – täsmällinen suomennos, sillä geologiassa tunnetaan alan erikoisterminä Saadjärven drumliinikenttä. Ihan totta se on, vaikka tavallinen suomalainen varmaan hieraisee silmiään ja kummastelee, että mikä ihmeen drumliini.

Vooremaan voor ei siis suinkaan ole ”vuori”, kuten voisi kuvitella, vaikka eivät Vooremaan pitkät kumpareet jää vuoristakaan ajatuksellisesti etäälle. Voor ei toisaalta ole myöskään ”harju”, sillä jääkausien muovaama maasto on Virossa toisenlaista kuin Suomessa. Kyse on geologisesti ottaen mutta karkeasti yleistäen siitä, että Vooremaan ”vuoret” eivät ole reunamoreeneja eli reunamuodostumia eli ”harjuja”, vaan nimenomaan drumliineja, jotka eräs pätevä lähde määrittelee ”pitkänomaisiksi, jäätikön virtauksen suuntaan jään alla syntyneiksi moreeniselänteiksi”. Siinäpä se.

Vaikka drumliinit ja harjut ovat – vielä kumpumoreenien ja de geer -moreenien ohella – selviä rinnakkaisilmiöitä, niin Vooremaan suomentaminen ”harjumaaksi” on myös siksi mahdotonta, että Virossa on jo Harjumaa. Siitä taas voi hyvin kummastella, että miksi ihmeessä, sillä onhan viron kielessä sana harju vähintään epätavallinen ja useille täysin tuntematon sana – juuri Harjumaata lukuun ottamatta. Eikä Harjumaallakaan ole harjuja muuten kuin vertauskuvallisessa mielessä, sillä vaikkapa Nõmmen mäntykankaiset kumpareet Tallinnan kupeessa saattavat saada pohjoisen kulkurin kuvittelemaan, että alla poukkoilee paikallinen Salpausselkä. Ei suinkaan, sillä Viron maaperä on toisenlaista.

Jonkin luonnonilmiön tai omatehdyn ”harjalla” Harjumaalla lienee silti kuljettu aina, sillä niin suomen harjun kuin viron Harjumaan etymologia juontuu sanasta harja (vir. hari : gen. harja). Oletusta tukee harjumaalaista merkitsevä vanha sana harjakas (nykyään esim. harjumaalane). Taustan yhteispiirteistä huolimatta suomen harjun ja viron Harjumaan ”harjun” u-kirjaimille lienee eri selitykset.

Jotta termien sekaantuminen hipoisi täydellisyyttä, niin todettakoon, että Virossa on toki oikeitakin harjuja ainakin Saarenmaalla sekä Virumaalla Uljasten tienoilla. Ja Suomessakin virtaa drumliineja esimerkiksi Kuhmossa. Vooremaalla ne tosin muodostavat avarampia ja selväpiirteisempiä, kerta kaikkiaan ylväitä maisemia. Se taas tekee kielellisesti ja geologisesti kiinnostavasta Vooremaasta kiinnostavan myös matkailullisesti, sillä pitäähän suomalaisen moiset kukkulat bongata jo kansallisen itsetunnon ja omahyväisyyden vuoksi. Eli käykääpä niillä Saadjärven harjanteilla vakuuttumassa omin silmin, millaisilta ne drumliinit oikein näyttävät. Vasta sitten sopii kehuskella, että meidän harjut on pitempiä ja parempia.


Elo 5/2018


Lue myös


Musiikki
Katariina Suurpalo

Suomenvirolaisten sekakuoro Siller täyttää 10 vuotta

Martin markkinoiden vakioesiintyjä on jo vuosia ollut tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä suomenvirolaisten sekakuoro Siller. Kuoro on kasvanut muutaman laulajan ryhmästä laulutaiteeseen vakavasti suhtautuvaksi…
subject

Mai Beilmann ja Anu Realo

Õppides usaldama

Üldine usaldus ehk inimeste valmisolek teisi (muuhulgas võõraid) inimesi ilma kohese vastuteene ootuseta usaldada on kui liim, mis ühiskonda koos hoiab ja seeläbi inimeste vahelist koostööd soodustab.…
subject

Helena Nurmikari

23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus

Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…
subject