Laukku kuin taideteos, jossa jokainen pienikin yksityiskohta on loppuun asti mietitty. Materiaalina kasviparkittu nahka ja suunnittelijana Stella Soomlais, nimensä mukaisesti tähti virolaisten suunnittelijoiden joukossa. Stellan studio Telliskiven luovan keskuksen alueella antaa hyvän yleiskuvan suunnittelijan arvomaailmasta – seinillä on myytävänä laukkuja, joiden minimalistinen muoto, kiehtova värimaailma ja pienet yksityiskohdat muodostavat lumoavan yksinkertaisen kokonaisuuden. Hieman alemmaksi on sijoitettu joitakin vuokrattavia laukkuja, joita voi halutessaan vuokrata viikonlopuksi tai viikoksi. Laukkujen vuokraus on kasvava trendi maailmalla, eikä vain maailmalla, sillä Stellan vuokrattavat laukut ovat käytössä ahkerammin kuin kukaan osasi ennakoon odottaa.

Stella Soomalais on kotoisin Tartosta. Laukkujen ja nahkatuotteiden suunnittelija hänestä tuli kuin vahingossa, suvussa ei ole muita suunnittelijoita. Lapsena Stella ihaili isoäidin kädentaitoja ja myös isoisän mielenkiintoiset työkalut vetivät puoleensa tulevaa huippusuunnittelijaa. Kun muut ikätoverit lähtivät lukemaan lakia, Stellan katse oli suuntautunut taideaineisiin. Onneksi Taideakatemian ovet eivät auenneet Stellalle hänen pyrkiessään opiskelemaan sisustussuunnittelijaksi. Taideakatemian sijaan hän lähti Tarton taidekouluun opiskelemaan nahkasuunnittelua ja restaurointia. Myöhemmin hän on itse opettanut molemmissa oppilaitoksissa. Suomikin tuli tutuksi opiskeluaikoina, sillä Stella kävi opiskelijavaihdossa viettäen ensin yhden lukukauden Lahden Muotoiluinstituutissa ja myöhemmin lyhyemmän jakson Aalto yliopistossa. Opiskelu Tartossa ja Lahdessa avasi Stellan silmät nahan loputtomille mahdollisuuksille.

”Nahasta voi valmistaa kenkiä, laukkuja, vaatteita, ihan mitä vaan. Nahka itsessään on hieno materiaali, sillä se pitää sisällään kaiken hyvän ja hylkii kaikkea huonoa”, kertoo Stella. Hänen kohdallaan voidaankin todeta, että nahka valitsi hänet, eikä päinvastoin.

Ensimmäinen laukku syntyi vuonna 2004, eikä siltä tieltä ole ollu paluuta. Alussa laukut tehtiin tilaustöinä ystäville. Suunnittelijan uran alkutaival tuli nopeasti tienhaaraan, jossa oli valittava, kumpaa tietä jatketaan. Ollako suunnittelija, jonka laukkuja myydään paljon vai suunnittelija, jonka laukut kestävät? Loppujen lopuksi valinta oli helppo. Ennen kuin oman liikeidean siivet alkoivat kantaa, Stellan tuotteiden takana oleva filosofia hioutui siksi, mikä se tänä päivänä on. Juuri tuo laukkujen taakse kätkeytyvä filosofia on kaiken ydin. Laukut valmistetaan niin, että mitään ei heitetä tuotantoprosessissa hukkaan. Hukkapaloista valmistetaan pieniä asusteita. Tuotantoprosessin peruslähtökohtana on se, että laukku kestää ihmiselämän.

”Yritämme opettaa kuluttajille, että laukun elinikä pitenee huomattavasti, kun sitä hoitaa oikein. Jos laukku tulee tiensä päähän, siinä on silti materiaali uuteen laukkuun.” Stellan laukuissa ei näy ulospäin virolaisuus, mutta niiden lähtökohtana on kotona opitut virolaiset periaatteet ja arvot. Kun kotona oli joitakin tärkeitä asioita, niistä oppi pitämään huolta. Piti oppia hoitamaan ja korjaamaan sitä, mikä oli tärkeää arjen sujumisen kannalta. ”Mitään ei heitetty pois”, toteaa Stella.

Hän käyttää tuotannossaan parasta mahdollista nahkaa, joka tulee Italiasta, Ruotsista ja Espanjasta. Stella kertoo, että hyvälaatuinen nahka muuttuu iän myötä paremmaksi, kuten niistä valmistettujen laukkujen kantajatkin.

Stellan laukuissa ei ole mitään liikaa, eikä liian vähän. Laukut on numeroitu ja ne voi rekisteröidä. Tämä siksi, että laukun elinkaari on seurattavissa niin valmistajan kuin käyttäjänkin puolelta. Laukun ostaja näkee numerosta heti, kuinka paljon samanlaisia laukkuja on maailmalla. Stellalle numerointi taas antaa tietoa siitä, miten laukku on kestänyt aikaa ja kulutusta, miten sitä on huollettu ja kuinka juuri tietyssä laukussa käytetyt osat ovat toimineet arkikäytössä.

Stellan suosituin tuote on Matkalla kirjastoon -reppu, joita on valmistettu lähes 400 kappaletta. Reppu kuuluu myös Stellan omiin suosikkeihin, kuten myös pikkulaukku Paljon pääomaa ja matkakassiksi suunniteltu Ryöstä pankki -laukku. Laukkujen viimeistelty lopputulos näkyykin laukkumallien hauskoissa nimissä. Menossa kauppaan omenoita ostamaan ja Mukana koko elämä -laukut saavat Stellan laukuista haaveilijoiden suut hymyyn. Virolaisessa muotoilussa huumorilla ja leikittelyllä on isompi rooli kuin suomalaisessa muotokielessä.

Stellalla ei ole idoleita laukkusuunnittelijoiden joukossa, vaikka hän aina silloin tällöin seuraakin, minkälaisia laukkuja muut suunnittelijat tekevät. Sen sijaan Stella seuraa tarkkaan muiden alojen kulutusfilosofiaan liittyvää maailmaa. Sitä, miten maailmaa muutetaan tuottamisen lähtökohdista. Stellan omassa tuotannossa tämä näkyy siinä, ettei hänellä ole tarvetta luoda uutta laukkua tai mallistoa, jos sille ei ole todellista tarvetta. Uusi laukkumalli syntyy silloin, kun sille on kysyntää.

”Kun tarve jollekin uudelle on olemassa, on mietittävä, pystytäänkö se toteuttamaan omia tuotantoperiaatteitamme noudattamalla. Vasta kun tuote täyttää kestävän kiertotalouden kriteerit, mietitään, onko se vielä teknisestikin toteutettavissa. Näin laukku syntyy tuotteeksi.” Stella Soomalaisin studiossa on helppo uskoa todeksi suunnittelijan ajatus siitä, että maailmaa on mahdollista muuttaa laukkujen avulla.


7. tammikuuta 2019


Lue myös


Teemu Mäki

Kolme Eesti kunstniku näitus Helsingi Taidehallis

Esimesest detsembrist kuni 13. jaanuarini on Helsingi Taidehallis avatud kolme Eesti kunstniku – Alice Kase, Jass Kaselaane ja Neeme Külma näitus „Alice, Neeme & Jass“. Enne näituse avamist Soomes käisin…
subject

Eestlasena Soomes
Riho Laurisaar

Vaalitarvehierarkiaa

Virolaiset ja suomalaiset poliitikot puhuvat harvoin samoista asioista samaan aikaan. Ennen viime vaaleja murhelista oli kuitenkin kummassakin maassa yhteinen: huolta herättivät – yllätys yllätys – taloustilanne…
subject

Viro ja Suomi
Eve Kyntäjä

OECD-raportti maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen

Tuore OECD:n raportti Working Together: The Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland tarkastelee Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen…
subject