Julkaistu: 7. toukokuuta 2019

Parantavat kasvit – syömällä terveeksi?

Mikko Savikko

Täällä pohjantähden alla -romaanin Koskelan Jussille riitti ruuaksi ruisleipä, ja siitä saadulla voimalla hän raivasi peltojaan. Energian lisäksi kasvisruoalla voi olla myös parantavia vaikutuksia.

Virossa metsänantimia osataan käyttää monipuolisesti hyväksi. Keväisin virolaistoreilta voi ostaa karhunlaukkaa. Viroksi sen nimi on karulauk. Se on siis villivihannes, jota tosin viljellään puutarhoissakin.

Karhunlaukkaa kasvaa metsissä, mutta villin karhunlaukan myyminen on Virossa kiellettyä. Omalla kasvimaalla kasvaneita voi myydä. Valkosipulilta maistuvasta kielonlehtiä muistuttavasta kasvista voi tehdä esimerkiksi pestoa. Helpoin resepti on sekoittaa puolet pieneksi hakattua karhunlaukkaa ja puolet ruokaöljyä sekä maun mukaan suolaa. Purkin kansi kannattaa laittaa tiukasti kiinni, ettei vahva tuoksu tartu jääkaapissa muihin ruokiin.

Karhunlaukkaa voi myös pakastaa, mutta se pitää pakata erittäin tiiviisti. Muutoin koko pakastin tuoksuu. Kuivaamalla karhunlaukan aromi katoaa suurelta osin. Terveysvaikutukset ovat asiantuntijoiden mukaan samat kuin valkosipulilla eli se ehkäisee flunssaa, alentaa verenpainetta ja estää joidenkin tutkimusten mukaan myös syöpiä.

Kevään kukista kevätesikko eli nurmenukk on hyvä teeaines. Sillä on useita virokielisiä nimiä: kanavarvas, kikaspüks, käolill, kuldvõti jne. Kaikkiaan löytyy yli 200 nimeä! Sen kukista ja lehdistä voi tehdä teetä, jolla on lievä rauhoittava vaikutus eli se sopii hyvin iltateeksi. Tietojen mukaan kevätesikko alentaa myös kolesteroliarvoja.

Virolaisissa apteekeissa on myynnissä monenlaisia yrttiteitä. Esimerkiksi Stressitee sisältää kevätesikon kukkia, virmajuurta (palderjan), piparminttua ja mäkikuismaa (naistepuna). Niillä kaikilla on rauhoittava vaikutus. Viimeksi mainittua eli naistepunaa ei kannata sekoittaa maustekasviin nimeltä pune. Se on meille tutumpi nimellä oregano.

Punen toiset nimet viroksi ovat mägimajoraan (mäkimeirami) ja vorstirohi (makkarayrtti). Sitäkin voi käyttää maustamisen lisäksi ruoansulatusongelmiin ja sillä on antibakteriaalisia vaikutuksia.

Tattari sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja eli on täydellinen proteiinilähde. Lisäksi se on gluteeniton. Viime vuosina virolaisiin kauppoihin on tullut kotimaista tuoretattaria (toortatar). Aikaisemmin oli tarjolla vain kuumakäsiteltyä, ruskeaa tattaria, jonka ravintoarvo on alempi. Lisäksi keitetty tuoretattari on maultaan huomattavasti pehmeämpi. Ruuanvalmistusta voi nopeuttaa käyttämällä hiutaleita (toortatrahelbed) esimerkiksi müslin tai puuron valmistukseen. Kaiken lisäksi tattari estää kolesterolin imeytymistä elimistöön.

Jos jonkun mielestä tattaripuuro ei täytä vatsaa, niin kokeilkaapa tehdä se risoton tapaan. Nimeksi sopii vaikkapa tatratto. Virolaiset kutsuvat sitä nimellä tatrapuder eli tattaripuuro. Eli paista pannulla jauhelihaa tai kinkkusuikaleita, mahdollisesti sipulia ja porkkanaakin ja hauduta ne kypsäksi. Lisää keitettyä tattaria ja mausta suolalla sekä pippurilla. Kastikkeeksi sopii yksinkertaisesti virolainen hapankerma eli hapukoor.

Sillä pitäisi nälkä siirtyä muutamaksi tunniksi. Ja lisäksi terveellisesti, sillä tuoretattari auttaa muun muassa elimistöä puhdistautumaan vaarallisista aineista ja sen väitetään jopa nostavan potenssia. Tattarin kerrotaan estävän myös syöpää aiheuttavien aineiden kehittymistä elimistössä. Se voi myös normalisoida verenpainetta.


Elo 3/2019


Lue myös


Elokuva
Heidi Iivari

Võta või jäta – rohkeaa realismia vanhemmuudesta

Minulla oli vahvoja mielikuvia Liina Triškina-Vanhatalon käsikirjoittamasta ja ohjaamasta elokuvasta Võta või jäta (Ota tai jätä) jo ennen kuin astuin elokuvateatteriin Tartossa. Mielessäni oli lehdistä…
subject

Viro tänään
Ene-Margit Tiit

Virolaiset Virossa

Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.
subject

Varia
Järvi Lipasti

Hiidenmaan lumo

Aloitin syyskuun alussa työt Tuglas-seurassa. Syitä siihen, miksi olen Suomessa, toisen kulttuurin ja kielen ympäröimänä, voi etsiä vuodesta 1965, kun äitini, Länsi-Viron Varbolasta kotoisin oleva nuori…
subject