Julkaistu: 28. helmikuuta 2019

Säilyvää ruokaa matkamuistoksi

keltaista hernekeittoa vai jättikonnamonnia?

Mikko Savikko

Virolaisten ja suomalaisten arkiruokailu poikkeaa hieman toisistaan. Maksalaatikkoa ei tunneta Virossa ja harva suomalainen tekee pakastepelmeneistä itselleen lounaskeittoa.

Makumieltymykset ovat kuitenkin lähempänä kuin ensisilmäykseltä voisi huomata. Esimerkiksi suomalaisille maistuvat virolaiset purkkikeitot, joiden valikoima poikkeaa suomalaisesta. Peltinen hernekeittopurkki kuuluu kyllä Viron Prismojen valikoimiin, mutta muissa marketeissa myydään hernekeittoa ainoastaan lasipurkeissa. Eroavaisuutta on myös sisällössä, koska virolainen hernekeitto tehdään keltaisista herneistä. Makuun se ei kuitenkaan vaikuta ja Virossakin hernekeitto maustetaan haluttaessa sinapilla.

Virolaiseen seljankaan käytetään juuresten ja vihannesten lisäksi lihaa tai sieniä. Moni laittaa keittoa lämmittäessään siihen myös nakkiviipaleita. Kalaseljanka on Virossa harvinaisempi ja purkkituotteena sitä ei ole ollenkaan.

Perinteinen lasipurkki tai tarkemmin sen kansi on viime aikoina kehittynyt. Põltsamaan säilykkeissä oleva kansi on kaksiosainen, jonka takia se avautuu helpommin kuin tavallinen metallikansi.

Markettien hyllyiltä löytyy lasipurkkeihin laitettuna myös muita keittoja ja ruokia. Monenlaiset seljankat ja borssit, frikadelli- ja kaalikeitot, mutta myös pilaffit sekä pataruoat ja salaatit kuuluvat myös Põltsamaan kilpailijan Salvestin valikoimiin.

Purkkiruokien ehdoton etu muihin valmisruokiin verrattuna on se, että niissä ei ole lisäaineita ja ne säilyvät huoneenlämmössä. Niitä on näppärä ottaa matkalta mukaan, koska ei tarvitse pelätä tuotteiden sulamista tai pilaantumista.

Purkkikeitot on tehty niin paksuksi, että niihin pitää lisätä kuumennettaessa noin puoli purkillista tai haluttaessa enemmänkin vettä. Seljankan, kaalikeiton ja borssin maun kruunaa virolainen hapankerma eli hapukoor. Suosittelen 20-prosenttista tuotetta, joka on paksua ja säilyy muutaman viikon.

Puolen litran keitto- ja ruokapurkkien hinnat ovat kahden euron molemmin puolin. Hintaan kuuluu myös kannellinen lasipurkki, jonka hinta Suomessa on halvimmillaan noin kaksi euroa. Se merkitsee siis säilöntää harrastavalle selvää säästöä.

Lasipurkkeihin on Virossa säilötty myös muutamia kalasäilykkeitä. Jos eettisistä syistä ei halua syödä gourmet-ruokana arvostettua ankeriasta, niin maussa sen kanssa kilpailee marinoitu angersäga, joka suomeksi tunnetaan nimellä jättikonnamonni. Sitä viljellään Virossa ja se voitti vuonna 2013 parhaan elintarvikkeen palkinnon. Jättikonnamonnia on tarjolla myös savustettuna säilykkeenä.

Muita virolaisia kalasäilykkeitä ovat muun muassa turskanmaksa (tursamaks), nahkiaiset (silmud) ja maustetut kilohailit (kilud). Osa näistä on peltipurkeissa.

Sprotid tarkoittavat savustettuja kilohaileja öljyyn säilöttynä. Niitä voi käyttää voileipiin tai tehdä janssoninkiusauksen tapaan maistuvan uunivuoan. Samaan tarkoitukseen voi käyttää myös maustettuja kilohaileja tai niiden fileitä.


Elo 2/2019


Lue myös


Helena Nurmikari

23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus

Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…
subject

Suomalaisena Virossa
Heidi Iivari

Puolesta ja vastaan

Kyllä kiehuu ja kihisee! Virosta on tullut mielenosoitusten ja tulisten väittelyiden maa. Se näkyy ja kuuluu valta- ja sosiaalisessa mediassa, kaduilla ja kampanjoissa. Parin viime vuoden aikana on osoitettu…
subject

Henkilökuvia
Katariina Suurpalo

Valokuvaaja Ove Maidla

Vuonna 2019 Elon kansikuvat ovat tarttolaisen Ove Maidlan kuvaamia. Maidlan kuvat eivät kuitenkaan ole ihan tavallisia kuvia, hän ei erityisesti pidä printatusta kuvasta. Maidla käyttää harvinaista…
subject