Pohjois-Viro on vuoden 2021 virallinen ruoka-alue Virossa. Pohjoisimman Viron herkkuja pääsee maistelemaan kartanoissa, maatiloilla ja ruokatapahtumissa.
Virossa valitaan joka vuosi maan virallinen ruoka-alue. Tällä kertaa tittelin sai Pohjois-Viro, johon kuuluu tässä yhteydessä Lääne-Virumaan lisäksi osia Harjun ja Järvan maakunnista.
Alueen tunnuslause on kiinnostava – Paepealsed maitsed. Mitä ihmettä se oikein tarkoittaa?
”Pohjoisrannikolla kalkkikivi on hyvin lähellä maanpintaa, päällä on vain ohut multakerros. Se vaikuttaa myös ruoan tuotantoon ja makuihin”, kertoo ruokavuoden vetäjä Eha Paas.
Hänen mukaansa osuvan tunnuslauseen keksivät paikalliset yrittäjät, jotka ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo kymmenen vuoden ajan.
Eha Paasin mukaan pohjoisin Viro ansaitsee ehdottomasti enemmän huomiota.
”Joskus tuntuu siltä, että pohjoisrannikon ruokakulttuuri ja alan ihmiset eivät ole saaneet kovin paljon huomiota. Teemavuosi luo hienon tilaisuuden esitellä alueen ruokakulttuuria ja kutsua myös matkailijoita meille kylään.”
Ohraa, perunaa, kalaa ja viinaa
Etelä-Viron, Setomaan ja Peipsin seudun ruoat ovat kaikille tuttuja, mutta mistä ihmeestä on kyse, kun puhutaan Pohjois-Viron ruokaperinteistä ja mauista?
Pohjoisrannikon erottaa muusta Virosta Eha Paasin mukaan neljä raaka-ainetta.
”Ensinnäkin alueellamme on aina viljelty paljon ohraa, koska kasvuolosuhteet ovat olleet siihen otolliset. Ruisleivän sijaan täällä on syöty enemmän karaskia eli ohrarieskaa. Ohraa voi käyttää monipuolisesti ruoanlaitossa, esimerkiksi ohratto sopii nykyajan ruokapöytään mainiosti.”
Toiseksi Pohjois-Viron raaka-aineeksi Eha Paas nostaa kalan.
”Kala on luonnollisesti myös tärkeä, koska Pohjois-Virossa on pitkä merenrannikko. Historiallisesti myös mereen laskevat joet ovat olleet kalarikkaita.”
Suomen vaikutus pohjoisvirolaiseen ruokakulttuuriin on ollut niin ikään tärkeä. Tärkeimmät kalastusalueet sijaitsivat aikoinaan saaristossa Suomen puolella. Jokaisella kylällä oli vakiintuneet paikat, jonne lähdettiin suurella joukolla kalastamaan.
Rannikolla käytiin myös seprakauppaa, jossa suomalaisten suolasilakka vaihtui virolaisten viljaan ja perunoihin. Perunalla onkin Pohjois-Virossa tärkeä asema.
”Perunaa on perinteisesti kasvatettu eniten Pohjois-Virossa ja Saarenmaalla. Päätimme, että peruna ansaitsee paljon enemmän huomiota”, Paas kertoo.
Neljänneksi raaka-aineeksi hän nostaa viinan.
”Kun puhumme Pohjois-Virosta, emme voi olla mainitsematta viinaa. Haluamme esitellä sen käyttöä myös ruoan valmistuksessa. Sagadin keittiömestari Maren Rits on luonut uusia jännittäviä reseptejä.”
Kartanoiden kasvihuoneet juurruttivat uusia tapoja
Teemavuoden aikana on suunnitelmissa esitellä Pohjois-Viron ruokakulttuuria erilaisten tapahtumien avulla.
Elokuussa järjestettiin Triiphoonete päevad eli kasvihuonepäivät. Kartanoiden yhteyteen alettiin rakentaa jo 1800-luvulla kasvihuoneita, joita kutsuttiin Virossa nimellä triiphoone. Hauska nimi tulee saksankielisestä sanasta Treibhaus.
”Kasvihuoneet tulivat tänne kartanoiden mukana. Niiden avulla oli mahdollista pidentää kesää ja kasvukautta. Kasvihuoneissa ei pelkästään kasvatettu vihanneksia, vaan niissä myös kahviteltiin ja vietettiin aikaa”, Paas kertoo.
Elokuussa järjestettyyn tapahtumaan osallistui lähes parikymmentä paikallista yrittäjää. Mukana oli maatilojen puutarhoja ja kasvihuoneita, mutta myös pihakahviloita, yrttitarhoja sekä kartanoita.
”Tapahtuma onnistui oikein hyvin. Kasvihuoneiden ja puutarhojen lisäksi parissa paikassa oli mahdollisuus tutustua myös taiteeseen ja arkkitehtuuriin.”
Hunajatiloja ja vuohenmaitojäätelöä
Pohjois-Viron ruokaverkostossa on poikkeuksellisen paljon hunajatiloja. Mistä se kertoo?
”Hunaja taitaa olla Virossa ylipäätään todellinen hittituote. Täkäläiset tuottajat pohtivat yhä enemmän, miten hunajaa voisi jalostaa erilaisiksi tuotteiksi”, Eha Paas toteaa.
Viime vuonna Väike-Maarjassa toimiva Ehe Mesi -yritys sai merkittävän tunnustuksen, kun se valittiin vuoden luomutuottajaksi Virossa. Maan suurimmalla luomuhunajan tuottajalla on Pandiveren ylängöllä yli 400 mehiläispesää.
”Pohjois-Virossa on myös paljon vuohi- ja lammastiloja. Esimerkiksi Mäehansun tila on todella kiva kohde, jossa on vuohien lisäksi lampaita. Mäehansussa tunnen aina kuin olisin tullut isoäidin luokse. Suosittelen lämpimästi!”
Eha Paas mainitsee myös Kadrinassa sijaitsevan Hõbedan kartanon, joka valmistaa suosittua vuohenmaitojäätelöä.
Paikallista juomakulttuuria rikastavat viinitilat ja pienpanimot, kuten Valgejõe veinivilla ja Veldi ja tütred -pienpanimo Kuusalun kunnassa. Kaikki Pohjois-Viron ruokaverkostoon kuuluvat yrittäjät ja tilat on koottu teemavuoden verkkosivuille, jossa on uutisia, reseptejä ja alueen ruokamatkailukartta.
Jos haluaa maistella paikallisia herkkuja, kannattaa suunnata tuottajatoreille, joita järjestetään viikoittain eri puolilla aluetta, muun muassa Rakveressa ja Väike-Maarjassa.
”Matkailijan on helpointa mennä Rakveren Talupoodiin, joka perustettiin keväällä osoitteessa Lai 21. Siellä on hyvä valikoima paikallisten tuottajien herkkuja”, Eha Paas vinkkaa.
Syksyllä on tulossa monta kiinnostavaa tapahtumaa, kuten 25.9. Sõmerulla järjestettävä Maaelufestival ja 11.9. Jänedan syysmarkkinat.
”9.–17. lokakuuta järjestetään Lahemaan ravintolaviikko, jossa pääsee maistelemaan lähiruokaherkkuja useissa eri ravintoloissa”, hän kertoo.
Teemavuosi huipentuu Pohjois-Viron ruokakirjan julkaisuun ensi keväänä. Kirjassa on kiinnostavien reseptien lisäksi tietoa alueen ruokaperinteistä.