Julkaistu: 9. syyskuuta 2019

Syyssato säilöön

Mikko Savikko

Elon numerossa 2/2019 kerroin virolaisista purkkikeitoista. Nyt niitä purkkeja tarvitaan, ja ellei keittoja ei ole syöty, niin kaupoissa on syyskesän koittaessa myynnissä sekä purkkeja että kansia.

Viroksi on julkaistu luultavasti kymmenittäin säilöntäohjeita sisältäviä kirjoja. Kaikkia vanhoja ohjeita ei kannata ottaa ihan tosissaan, 30-luvun ohjeista saattaa löytyä mehun kirkastamiseksi ohje, jossa kehotetaan käyttämään asbestia!

Erilaiset kurkku- ja sienisäilykkeet ovat suosituimpia, mutta purkkeihin laitetaan myös kurpitsaa, omenoita ja erilaisia marjoja.

Kurkuille syntyy helposti marinadi valmiista Santa Marian marinaadisegu kurgile -pussista. Vironkielinen resepti löytyy paketin kyljestä, ja siitä riittää noin kolmen kilon kurkkujen marinointiin. Pussissa on sinapinsiementen ja muiden mausteiden lisäksi säilytysaineet. Kyseistä mausteseosta ei ole suomalaisien kauppojen valikoimissa.

Muutaman päivän säilyvät kurkut voi tehdä jääkaappiin. Pestyt avomaan kurkut laitetaan astiaan kerroksittain mustaherukan lehtien, tillin ja valkosipulin kynsien kera. Päälle kaadetaan kuuma liemi, jossa on yhtä vesilitraa kohden kolme ruokalusikallista 10 %:sta etikkaa, kolme ruokalusikallista sokeria ja kaksi suolaa. Kiehuvaan veteen sulatetaan suola ja sokeri. Etikka lisätään viimeksi ja sitä ei keitetä. Kurkut laitetaan jäähdyttyään jääkaappiin ja ne ovat valmiita seuraavana päivänä.

Etikka-sokeriliemeen voi säilöä myös paratiisiomenoita. Ne pitää ennen purkittamista kypsyttää pehmeiksi. Kuorien rikkoutumista voi estää pistelemällä ne ennen keittämistä. Mausteeksi sopii kaneli ja neilikka. Omenat ovat erinomaisia liharuokien lisäkkeenä. Hapanimeliä ja kauniita.

Toinen, suomalaisille oudohko puutarhakasvi on marja-aronia. Sitä voisi kutsua superruoaksi, koska se sisältää antioksidantteja jopa enemmän kuin mustikka tai mustaherukka. Marja-aronian voi yksinkertaisesti pakastaa. Se antaa tummaa väriä sekamehuihin ja siitä voi tehdä viiniä. Marja-aronia on vitamiinipitoinen ja sen tiedetään alentavan verenpainetta. Kuivatuista marjoista voi valmistaa teetä. Yleisesti hapotonta aroniaa sekoitetaan omenan kanssa hilloksi tai mehuksi.

Ne, joilla ei ole puutarhaa, voivat mennä torille ostoksille tai metsään sieneen. Virolaisista metsistä kerätään etenkin kantarelleja (kukeseen) ja rouskuja (riisikas). Kangas- ja kuusenleppärouskut (männi- ja kuuseriisikad) marinoidaan etikka-suola-sokeri-sipuli-mausteliemeen. Tatit (puravik) eivät ole virolaisessa ruokakulttuurissa suosittuja eivätkä myöskään suppilovahverot (lehterkukeseen). Pohjois-Virossa ja etenkin Hiidenmaalla on lumen tuloon saakka runsaasti kosteikkovahveroita (kollakas kukeseen). Niitä löytää syksyn saavuttua usein Tallinnan toreilta. Samoin mustia torvisieniä (must torbikseen) voi hyvällä onnella löytää hyvinkin edullisesti toreilta. Ne säilyvät parhaiten kuivattuina. Mustaa torvisientä kutsutaan myös köyhän miehen tryffeliksi.

Vuodesta riippuen voi omenoita tulla runsaasti. Tästäkään vuodesta ei tule ainakaan kovin huono. Helpoin tapa säilöä omenia on niiden puristaminen mehuksi. Virossakin on mehuasemia, mutta yllättäen niiden palveluhinnat ovat samalla tasolla tai jopa kalliimpia kuin Suomessa. Hanapakkauksia saa Virosta kuitenkin tavallisesti edullisemmin kuin Suomesta.


Elo 4/2019


Lue myös


Kieli kysymyksessä
Hannu Oittinen

Itämeri, Länsimeri ja ne muut

Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…
subject

Viro tänään
Mai Beilmann ja Anu Realo

Luottamaan oppiessa

Yleinen luottamus eli ihmisten valmius luottaa muihin (myös vieraisiin) ihmisiin ilman ajatusta välittömästä vastapalveluksesta on kuin liima, joka pitää yhteiskuntaa koossa ja siten myös edesauttaa ihmisten…
subject

Jaan Kross 100
Juhani Salokannel

Historian pelastaja ja ilmaisumuotojen etsijä

On sanottu, että Jaan Kross antoi teoksillaan Viron kansalle sen historian takaisin. Me helpommissa oloissa kasvaneet tuskin voimme täysin ymmärtää, miten suurta tuhoa neuvostovalta teki kansalliselle…
subject