Julkaistu: 9. syyskuuta 2019

Syyssato säilöön

Mikko Savikko

Elon numerossa 2/2019 kerroin virolaisista purkkikeitoista. Nyt niitä purkkeja tarvitaan, ja ellei keittoja ei ole syöty, niin kaupoissa on syyskesän koittaessa myynnissä sekä purkkeja että kansia.

Viroksi on julkaistu luultavasti kymmenittäin säilöntäohjeita sisältäviä kirjoja. Kaikkia vanhoja ohjeita ei kannata ottaa ihan tosissaan, 30-luvun ohjeista saattaa löytyä mehun kirkastamiseksi ohje, jossa kehotetaan käyttämään asbestia!

Erilaiset kurkku- ja sienisäilykkeet ovat suosituimpia, mutta purkkeihin laitetaan myös kurpitsaa, omenoita ja erilaisia marjoja.

Kurkuille syntyy helposti marinadi valmiista Santa Marian marinaadisegu kurgile -pussista. Vironkielinen resepti löytyy paketin kyljestä, ja siitä riittää noin kolmen kilon kurkkujen marinointiin. Pussissa on sinapinsiementen ja muiden mausteiden lisäksi säilytysaineet. Kyseistä mausteseosta ei ole suomalaisien kauppojen valikoimissa.

Muutaman päivän säilyvät kurkut voi tehdä jääkaappiin. Pestyt avomaan kurkut laitetaan astiaan kerroksittain mustaherukan lehtien, tillin ja valkosipulin kynsien kera. Päälle kaadetaan kuuma liemi, jossa on yhtä vesilitraa kohden kolme ruokalusikallista 10 %:sta etikkaa, kolme ruokalusikallista sokeria ja kaksi suolaa. Kiehuvaan veteen sulatetaan suola ja sokeri. Etikka lisätään viimeksi ja sitä ei keitetä. Kurkut laitetaan jäähdyttyään jääkaappiin ja ne ovat valmiita seuraavana päivänä.

Etikka-sokeriliemeen voi säilöä myös paratiisiomenoita. Ne pitää ennen purkittamista kypsyttää pehmeiksi. Kuorien rikkoutumista voi estää pistelemällä ne ennen keittämistä. Mausteeksi sopii kaneli ja neilikka. Omenat ovat erinomaisia liharuokien lisäkkeenä. Hapanimeliä ja kauniita.

Toinen, suomalaisille oudohko puutarhakasvi on marja-aronia. Sitä voisi kutsua superruoaksi, koska se sisältää antioksidantteja jopa enemmän kuin mustikka tai mustaherukka. Marja-aronian voi yksinkertaisesti pakastaa. Se antaa tummaa väriä sekamehuihin ja siitä voi tehdä viiniä. Marja-aronia on vitamiinipitoinen ja sen tiedetään alentavan verenpainetta. Kuivatuista marjoista voi valmistaa teetä. Yleisesti hapotonta aroniaa sekoitetaan omenan kanssa hilloksi tai mehuksi.

Ne, joilla ei ole puutarhaa, voivat mennä torille ostoksille tai metsään sieneen. Virolaisista metsistä kerätään etenkin kantarelleja (kukeseen) ja rouskuja (riisikas). Kangas- ja kuusenleppärouskut (männi- ja kuuseriisikad) marinoidaan etikka-suola-sokeri-sipuli-mausteliemeen. Tatit (puravik) eivät ole virolaisessa ruokakulttuurissa suosittuja eivätkä myöskään suppilovahverot (lehterkukeseen). Pohjois-Virossa ja etenkin Hiidenmaalla on lumen tuloon saakka runsaasti kosteikkovahveroita (kollakas kukeseen). Niitä löytää syksyn saavuttua usein Tallinnan toreilta. Samoin mustia torvisieniä (must torbikseen) voi hyvällä onnella löytää hyvinkin edullisesti toreilta. Ne säilyvät parhaiten kuivattuina. Mustaa torvisientä kutsutaan myös köyhän miehen tryffeliksi.

Vuodesta riippuen voi omenoita tulla runsaasti. Tästäkään vuodesta ei tule ainakaan kovin huono. Helpoin tapa säilöä omenia on niiden puristaminen mehuksi. Virossakin on mehuasemia, mutta yllättäen niiden palveluhinnat ovat samalla tasolla tai jopa kalliimpia kuin Suomessa. Hanapakkauksia saa Virosta kuitenkin tavallisesti edullisemmin kuin Suomesta.


Elo 4/2019


Lue myös


Viro tänään
Rain Kooli

Viro vaalien alla

Virossa pidetään Suomen tavoin vuonna 2019 kahdet vaalit. Maaliskuun alun parlamenttivaalit saavat seuraa toukokuisista EU-vaaleista. Varsinkin parlamenttivaalien ennakkoasetelma on etelänaapurissa toisaalta…
subject

Annika Hussar

Nimekalendrid

Eestlased tähistavad eeskätt sünnipäeva, seda nii pereringis kui ka töö juures, koolis jne. Nimepäeva traditsioon ei ole Eestis kuigi elav. Määrav on ilmselt olnud eestlaste luterlik taust, mis tähendab,…
subject

Elokuva
Kadri Kaljurand

Tõde ja õigus on todennäköisesti paras Virossa koskaan tehty elokuva

Tõde ja õigus perustuu yhteen virolaisen kirjallisuuden perusteoksista, A. H. Tammsaaren samannimisen romaanisarjan ensimmäiseen osaan. Kovasti odotettu, kaksi tuntia 45 minuuttia kestävä suurelokuva sai…
subject